UPI:n Tiilikainen: EU kestää, koska sille ei ole vaihtoehtoa

[kivimies]

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) haluaa sitoa EU-tuet EU:n periaatteiden noudattamiseen. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) kannattaa samaa.

Näitä periaatteita ovat jutun mukaan mm. "vapaa media, riippumattomat oikeusistuimet ja opposition mahdollisuus toimia". Jutussa jäi mainitsematta, että näihin EU:n periaatteisiin on aika ajoin kuulunut myös  "turvapaikanhakijoiden oikeudet" (tulla laittomasti maahan) ja taakanjakoon osallistuminen.

Onneksi päätös vaatii yksimielisyyttä ja Unkari voi pysäyttää sen.

Nyt tulikin iso uutinen. EU-tuista saatiin sopu. Niitä ei tulla sitomaan ns. oikeusvaltioperiaatteeseen, eikä "EU:n periaatteisiin".

Ne tullaan tosin sitomaan korruptioon ja tukirahojen väärinkäyttöön. Toivottavasti tämä ei johda siihen, että EU löytää korruptiota vain Unkarista ja EU-tuomioistuin siunaa tukien viemispäätökset.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006256660.html (30.9.2019)

Suomen EU-puheenjohtajuus­kauden tärkein tavoite etenemässä, mutta karsittuna: Korruptio ja väärin­käytökset vievät EU-tuet

Suomi on saamassa edistysaskeleen yhdessä EU-puheenjohtajuuskautensa keskeisimmistä kysymyksistä, mutta tavoitteisiin nähden selvästi karsittuna.

EU:n oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen kytkemiseen on tulossa malli, joka rankaisee EU-maita mahdollisista tukirahojen väärinkäytöksistä ja korruptiosta, mutta joka ei sen laajemmin puutu oikeusvaltioperiaatteiden rikkomiseen, sanoi pääministeri Antti Rinne Budapestissa maanantaina.

”Tämä on askel oikeaan suuntaan”, Rinne sanoi Budapestissa ennen tapaamistaan Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa.

”Tällä menettelyllä kaikkia oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä ongelmia ei voi ratkaista.”

Oikeusvaltioperiaatteen ja EU-rahoituksen kytkökseen on tulossa malli, joka ei puutu esimerkiksi oikeuslaitoksen toimintaan ja ihmisoikeuksiin liittyviin rikkomuksiin. Sille ei löydy tukea, Rinne sanoo.

”Tällä hetkellä yhteisymmärrys voidaan löytää nimenomaan budjettikytkennän kautta. Laajempi kytkentä ei näytä olevan mahdollista.” [...]

Malli on siis se, että EU-budjetin sääntöjä rikkovalta maalta voidaan lopettaa tukien maksatus. Rangaistusmenettelyn kohteeksi joutunut maa voisi viedä komission päätöksen viime kädessä Euroopan unionin tuomioistuimeen, jos haluaa valittaa päätöksestä.”[...]

Esillä olevalla mallilla ei puututa laajemmin oikeusvaltioperiaatteiden ongelmiin, jotka koskevat esimerkiksi oikeusjärjestelmää, vähemmistöjen oikeuksia ja ihmisoikeuksien toteutumista. [...]

[kivimies]

Suomen EU-nettomaksu kasvoi viime vuonna 580 miljoonaan euroon. Yle uutisoi asiasta puolueellisesti, jo otsikkokin on pielessä: puhuvat EU-jäsenmaksusta per suomalainen, sen sijaan, että puhuisivat itse maksusta.

Käsitelläänkö muitakin menoeriä vastaavalla tavalla, nostamalla otsikkoon niiden suuruus per suomalainen?

Itse jutussa puhuttiin EU:n hyödyistä, mutta haitat (esim. rajoittamattoman vapaan liikkuvuuden tuomat kerjäläiset ja vorot) jäivät mainitsematta. VMP.

https://yle.fi/uutiset/3-11033136 (23.10.2019)

EU tuli maksamaan viime vuonna 105 euroa jokaista suomalaista kohti

Varakkaimpien maiden tavoin Suomi maksoi Euroopan unionin budjettiin viime vuonna 580 miljoonaa euroa enemmän kuin se sieltä sai.

Valtiovarainministeriö julkaisi keskiviikkona tuoreet luvut jäsenmaiden maksuosuuksista komission tietoihin nojaten. EU-jäsenyys maksoi viime vuonna jokaista suomalaista kohti 105 euroa, kun luku edeltävänä vuonna oli 50 euroa.

Ministeriön mukaan maksu on nyt pidemmän ajan keskiarvon tuntumassa.

EU tuottaa paljon myös sellaista hyötyä, jota ei voi laskea taskulaskimella. Yhteiset sisämarkkinat helpottavat vientiä ja parantavat yritysten kilpailukykyä. [...]

[Uuno Nuivanen]

Suomen EU-nettomaksu kasvoi viime vuonna 580 miljoonaan euroon.

Ja se piti lainata kokonaan ulkomailta.

[Golimar]

Tällaiset €uronuoret odottavat kieli pitkällä €Urostoliiton hillotolppaa.

Matilda af Hällström
@MatildaafH
Kansainvälisten asioiden sihteeri
@kokoomus
. Väitöskirjatutkija. International affairs professional and PhD student.

EU-jäsenyys maksaa suomalaisille noin 9€/kk. Olut maksaa Helsingissä 9€. EU-jäsenyydellä siis melko kohtuullinen hinta. Oluelle 9€ on liian kallista. https://t.co/PUFcZtCZOj

— Matilda af Hällström (@MatildaafH) October 23, 2019

[Roope2]

Hannu Takkula, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, kaipaa ryhtiliikettä.

Julkaisimme muutama viikko sitten tarkastusraportin siitä, kuinka hyvin EU on onnistunut muuttoliikkeen hallinnassa.

Periaatteessa kaikkien yli 14-vuotiaiden luvattomien maahantulijoiden, joita ei ole käännytetty, sormenjäljet tulisi ottaa ja laittaa EU:n yhteiseen tietojärjestelmään (Eurodac). Näin ei kuitenkaan aina ole.

Esimerkiksi vuonna 2018 havaittiin lähes 118 000 luvatonta maahantulijaa, mutta sormenjälkiä löytyi vain noin 103 000.

Havaitsimme myös, että identtisiä sormenjälkiä löytyi vuosina 2015–2018 runsaasti kahdesta paikasta. Nämä niin sanotut ulkomaiset osumat osoittavat, että Kreikasta ja Italiasta liikkui paljon turvapaikanhakijoita muihin jäsenvaltioihin.

Esimerkiksi vuonna 2015 tällaisia osumia löytyi noin 236 000 kappaletta.

Ulkomailta saadun osuman tulisi käynnistää Dublin-palautus takaisin siihen maahan, johon muuttaja on ensin saapunut. Eurodac-tietojen analyysista kävi ilmi, että pyydettyjen ja vastaanotettujen Dublin-palautusten toteutumisaste oli hyvin vaatimaton.

Esimerkiksi kun vuonna 2018 EU:ssa tehtiin noin 148 000 Dublin-palautusta koskevaa pyyntöä, vain vajaat 26 000 palautusta toteutettiin.

Heikkoon toteutukseen oli useita syitä: pakeneminen, humanitaariset syyt, lykkäävät tuomioistuinten päätökset ja perheiden yhdistäminen.

Hätätilanteissa sovellettavien väliaikaisten siirtojärjestelmien tavoitteena oli turvapaikanhakijoiden laajamittainen uudelleenjakaminen jäsenvaltioiden kesken.

Kun alkuperäinen tavoite oli siirtää 160 000 maahanmuuttajaa, jäsenmaat sitoutuivat lopulta alle 100 000:een ja vajaat 35 000 lopulta siirtyi. Näin ollen järjestelmä ei juurikaan vähentänyt Kreikan ja Italian turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvia paineita.

Palautusmenettelyssä toimeenpano on ollut niin ikään vaatimatonta. Muuttajia palautetaan paljon vähemmän kuin palauttamispäätöksiä tehdään.

Koko EU:n alueella poistumaan määrättyjen kolmannen maan kansalaisten palautusaste oli noin 40 prosenttia vuonna 2018; Kreikassa ja Italiassa noin 20 prosenttia. Euroopan ulkopuolisiin maihin suuntautuvissa palautuksissa palautusasteet olivat vieläkin alhaisempia.


https://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/eu-tarvitsee-tehokkaampaa-muuttoliikkeen-hallintaan/830721/


Toihan on kun vanhaa kunnon ryssäläistä touhua suunnitelmien saavuttamisessa. Mutta toisaalta kun katsoo nimityspolitiikkaa (rappioalkoholistit ja muut mailleen kyvyttömät ja hyödyttömät housuntäytteet saadaan pois silmistä isoilla etuisuuksilla), niin mitä muuta voi odottaakaan.

[Roope]

Junckerin komission kausi oli poikkeuksellisen myrskyinen. Kuinka komissio selvisi tehtävästään?

Helsingin Sanomat: Siirtolaiskriisi yllätti, Britannia jätti ja euroalue oli vähällä hajota – Näin komissio selvisi vaaran vuosista 2.1.2020

Maahanmuutto

Vuoden 2015 siirtolaiskriisi yllätti EU:n täysin.

Ei yllättänyt. Ei olisi ainakaan pitänyt.

Esimakua saatiin ihan tarpeeksi muutama vuosi aiemmin arabikevään aikaan, jolloin Italian ulkoministeri varoitti EU:ta "raamatullisesta exoduksesta", kun Italiaan virtasi Välimeren yli muun muassa kymmeniä tuhansia sekavaa tilannetta hyväksi käyttäneitä tunisialaisia elintasosurffaajia. Silloisen maahanmuuttokomissaarin Cecilia Malmströmin absurdi reaktio arabikevääseen oli vaatia ns. tilapäisen suojelun direktiivin aktivoimista, mikä olisi tarkoittanut Euroopan rajojen avaamista arabeille ilman turvapaikkatutkintaa. Tähän Suomen maahanmuuttoministeri Thorsin tukemaan ehdotukseen ei onneksi silloin suostuttu.

Vuosi ennen kesän 2015 kriisiä komissaari Malmström vaati EU:n turvapaikanhakukeskusten perustamista EU:n ulkopuolelle irakilaisten ja syyrialaisten pakolaisten määrän kasvuun varautumiseksi ja uhosi niiden olevan tulossa, vaikka yksikään EU-maa ei niitä kannattaisi, kuten ei kannattanutkaan. Komissio palasi Malmströmin ideaan vuoden 2015 kriisin jälkeen, mutta mielipuolinen suunnitelma ei onneksi edennyt eurovaalien alla.

Unionin alueelle tuli lyhyessä ajassa yli miljoona ihmistä, eivätkä jäsenmaiden rajavalvonta tai rekisteröimisjärjestelyt pysyneet perässä. Dublin-järjestelmä ei toiminut.

Jäsenmaiden rajavalvonta tai rekisteröimisjärjestelyt eivät pysyneet perässä, koska niiden ei ollut tarkoituskaan pysyä perässä. Ulkorajamaat Kreikka, Italia ja Espanja ohjasivat laittomia siirtolaisia eteenpäin kuten ne olivat tehneet vuosikaudet aiemminkin. EU:n komissio ei suinkaan puuttunut tähän vaan siihen, jos yksikään EU-maa yritti estää laittomien siirtolaisten virtaa, kuten Unkari teki pystyttämällä raja-aidan ja monet muut maat ryhtymällä sisärajavalvontaan.

Dublin-sopimuksella kuten muillakin yhteisillä sopimuksilla pyyhittiin yleisesti takapuolta, kun se oli maan edun mukaista. Paitsi Suomessa, jossa hallitus vaati meidän noudattavan kansainvälisiä sopimuksia pilkulleen Ruotsin puolelta tulleesta irakilaisvyörystä huolimatta. Sopimusten rikkomista on puolusteltu sillä, että Dublin-sopimus ei muka olisi ollut voimassa, mutta sen on tuomioistuimessa vahvistettu olleen voimassa koko ajan, eivätkä ulkorajamaat olleet saaneet tai pyytäneetkään poikkeuslupaa toiminnalleen.

Komissio siunasi hiljaa sopimusten rikkomisen, kun ei puuttunut siihen.

Tulijoiden määrä on sittemmin palannut vuotta 2015 edeltävälle tasolle, mistä moni on halunnut ottaa kunnian. Suurin yksittäinen syy sille on kuitenkin Turkin kanssa tehty sopimus, jossa EU tukee maata rahallisesti ja Turkki pysäyttää siirtolaisten matkan Eurooppaan.

Suurin yksittäinen syy oli kylläkin sopimusta edeltävä tilanne, jossa yksittäiset EU-maat ryhtyivät sulkemaan rajojaan, jolloin laittomat siirtolaiset kasautuivat Kreikkaan. Vasta se pakotti komission laatimaan sopimuksen, jota Merkel vielä viime hetkellä omavaltaisesti muutti EU:lle huonommaksi. Sopimuksen piti taata laittomien tulijoiden palautukset Turkkiin, mutta vain harva on palautettu.

Jos Turkki vetäytyy sopimuksesta, EU voi olla jälleen pulassa.

Niin on, koska ei ole tehty mitään, mikä estäisi vastaavan tai vielä paljon pahemman vyöryn.

Tämä pätee etenkin Suomeen, joka on muiden maiden tekemien kiristysten jälkeen entistäkin vetovoimaisempi turvapaikanhakijoille ja laittomille siirtolaisille ja aivan erityisesti vetovoimaisempi irakilaisille.

Jäsenmaat eivät ole pystyneet sopimaan maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta. Komission kunniaksi voi sanoa, että se sentään teki uudistusehdotuksia. Seitsenosainen uudistuspaketti koski niin taakanjakoa, Schengen-sääntöjä kuin rajavalvontaakin.

Komissiolle ei ole kunniaksi, että uudistusehdotukset ovat järjenvastaisia. "Taakanjako" eli turvapaikanhakijoiden lennättäminen ulkorajoilta jäsenmaihin ei ehkäisisi uutta kriisiä vaan pahentaisi sitä.

Viidestä esityksestä on sovittu, mutta esimerkiksi Dublin-järjestelmän uudistaminen tuskin onnistuu.

Toivotaan, sillä Dublin-järjestelmää ei ole tarkoitus uudistaa vaan romuttaa ja korvata se "taakanjaolla", vaikka juuri mahdollisuus palauttaa turvapaikanhakijat takaisin ensimmäiseen EU-maahan on suojannut Eurooppaa pahemmalta.

Juncker korosti jäähyväispuheessaan saavutuksia maahanmuuttopolitiikassa, mutta konkretiaa oli lopulta vähän. Yksi harvoista nopeasti edenneistä päätöksistä oli rajavartiovirasto Frontexin 10 000 uutta rajavalvojaa.

Herää kysymys, mihin ne 10 000 uutta rajavalvojaa tarvitaan, kun rajapolitiikkaa ei kuitenkaan ole tarkoitus kiristää. Vaikuttaa siltä, että tavoitteena onkin syrjäyttää ulkorajamaiden omat rajavartijat, joita usein syytetään turvapaikanhakijoiden oikeuksien luokkaamisesta. Kyseessä olisi siis 10 000 sisäänheittäjää, ei laittomat tulijat ulkona pitävää rajavartijaa.

[td]

Helsingin Sanomat: Siirtolaiskriisi yllätti, Britannia jätti ja euroalue oli vähällä hajota – Näin komissio selvisi vaaran vuosista 2.1.2020

Mitä se HS taas höpöttää. Hajosihan se (HS:n mukaan perussuomalaiset hajosivat). Tässä EU- tapauksessa lähti eniten paskaa niskaan saanut ensin (raha/mamutus), muut seuraavat perässä. Vähiten korruptoituneet maat seuraavat UK:n perässä.

Kahjoja nuo HS:n toimittelijat.

add: ja tuo UPI:n Tiilikainen

[Peltipaita]

Juncker korosti jäähyväispuheessaan saavutuksia maahanmuuttopolitiikassa, mutta konkretiaa oli lopulta vähän. Yksi harvoista nopeasti edenneistä päätöksistä oli rajavartiovirasto Frontexin 10 000 uutta rajavalvojaa.

Tämä sama mies sanoi että "rajat ovat huonoin keksintö ikinä". Siltä pohjalta kun ajattelee kyseisen herran rajavalvonnan tavoitteita niin ymmärtää jo paljon.

[artti]

Kun haasteet ovat suuria

Korostuu Euroopan unionin tehtävä

Kun ihmiskunnan pelastamisen työkalu on supervalta, hartiat ovat leveät

Ihmiskunnan pelastamisen tärkein seikka on, että Afrikan unioni, Euraasian unioni, Asean, Mercosur, ja Euroopan unioni määrittelevät itsensä supervaltoina

Afrikan unioni, Euraasian unioni, Asean, Mercosur, ja Euroopan unioni ovat supervaltoja, joiden johtamisrakenne perustuu kansallisvaltion edustamiseen

Supervaltojen tulisi koordinoida fuusioenergiaan käyttöönotto, tiivistää asteroidien resurssien tutkimus, rakentaa tähtienvälisiä avaruusaluksia, suojata maapallon elämää

Valta tarkoittaa tahtoa koordinoida

Kun unioneilla on suuret sopimuskumppanit, teemme suuria

[artti]

Unioni kestää, niin kauan, kuin unioni on hyvä diili

[ÄmTeeAa]

Unioni kestää, niin kauan, kuin unioni on hyvä diili

Jep, näin se menee. Sillä hetkellä kun pohjoiset pölkkypäät eivät enää maksa utopistisiä projekteja ja hyväksy ihmisten salakuljetusbisnestä, Portugali, Italia ja Espanja lähtevät unionista. Visegrad-maat lähtenevät sillä hetkellä, kun EU pyrkii sitomaan EU:n rahaa niiden kansallisen edun vastaisiin toimiin. Lopputuloksena syntyy helvetinmoinen teatteri parlamentissä, jota ei kuitenkaan hyväksytä tai yleensäkään noudateta, lässytystä EU:lta siitä kuinka kyllähän he, mutta ei ne Itä-Euroopan maat, ja mitään ei tapahdu. Vahvistetaan muille, että tällä kertaa tää on poikkeus jota joudutaan kattomaan läpi sormien koska Itä-Euroopan maat ovat vielä vähän takapajuisia, mutta älkää te muut alkako takapajuloiksi.

Mietin tuota EU:n Frontex hommaa, että mahtaisiko tuossa olla kyse siitä, että Ranska ja Saksa alkavat olemaan leipääntyneet Italian, Kreikan ja Espanjan perseilyyn ihmissalakuljetuksen osalta? Alkaa menemään poliittisesti mahdottomaksi pyytää äänestäjiä sulattamaan enempää sakkia Keski-Eurooppaan, ja nyt alkaa tuli polttelemaan tuolla EU:n byrokraattien ahtereiden alla, että asialle pitäis tehrä jotain? Siinäpähän yrittävät sitten pistää Frontexin tyyppejä rajoille ilman voimankäyttöoikeuksia, ja katsovat kun rajat vuotavat kuten ennenkin. Välimeren maiden perseily loppuu sillä, että turvapaikkaturisteja ei päästetä sieltä eteenpäin. Merkelin lausunnot antavat ymmärtää päinvastaista, ja Etelä-Euroopan vaikuttajamafia lienee EU:ssa vielä voimissaan, joten Frontex lienee lopulta rampa ankka, joka ei muuta tilannetta mitenkään. Enkä nyt tiedä miten rajavalvontaan yleensäkään auttaisi vaihtaa rajavartioiden uniformua maan omasta EU:n uniformuun, jos muuten pysyvät samoina, rajavartioilta kun nimittäin pitäisi olettaa isäntämaan osalta kielitaitoa. 10000 tyyppiä ei riitä mitenkään EU:n alueelle, noista vain kolmasosa lienee realistisesti tekemässä hommia kerrallaan. EDIT: Vertailun vuoksi Suomessa on rajavartijoita noin 2700.

Samaan aikaan Ruotsi ja Ranska alkavat siirtyä sisällissodan alkunäytäntöihin. Asioiden tärkeysjärjestys, siinähän tuo EU on aina ollut erinomaisen hyvä! Että auttakaapa armias suomalaiset jos menette kaatelemaan luvatta häirikkösusia! 

[Roope]

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) haluaa sitoa EU-tuet EU:n periaatteiden noudattamiseen. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) kannattaa samaa.

Näitä periaatteita ovat jutun mukaan mm. "vapaa media, riippumattomat oikeusistuimet ja opposition mahdollisuus toimia". Jutussa jäi mainitsematta, että näihin EU:n periaatteisiin on aika ajoin kuulunut myös  "turvapaikanhakijoiden oikeudet" (tulla laittomasti maahan) ja taakanjakoon osallistuminen.

Perussuomalaiset ihmettelevät myös, miksi Suomen hallitus haluaa EU:n laajenevan Pohjois-Makedoniaan ja Albaniaan.

– Neuvottelujen avaaminen ei vielä tarkoita, että näistä maista tulisi jäseniä, eurooppaministeri Tuppurainen vastasi.

Suurin oppositiopuolue ihmetteli unionissa olevia maita, joissa esiintyy korruptiota - kuten Bulgaria - tai ihmisoikeusloukkauksia kuten Romaniassa. Tuppurainen käänsi kysymyksen, miksi perussuomalaiset ei ollut puolustamassa oikeusvaltiota, kun esimerkiksi Unkarin oikeusvaltioasioita käytiin läpi.

Yle: "Jopa Ruotsi vastustaa jäsenmaksun nostamista" – perussuomalaiset kyseenalaisti Suomen EU-linjaa kevään ensimmäisellä kyselytunnilla 6.2.2020

Täysistunto
Torstai 6.2.2020 klo 16.02—17.01
Suullinen kysymys Suomen EU-jäsenmaksuista (Jussi Halla-aho ps)

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen
Arvoisa puhemies! Minusta on nyt syytä noteerata se, että kansalaisten tuki EU:lle ja eurooppalaiselle yhteistyölle on ehkä tällä hetkellä historiallisen korkealla. Se näkyy eurobarometritutkimuksissa. Se näkyi viime kevään Euroopan parlamentin vaaleissa: äänestysaktiivisuus nousi, eivätkä nämä EU-vastaiset ja -kriittiset voimat mitään sen kaltaista vaalivoittoa saaneet, josta tulisi päätellä, että kansalaiset olisivat kääntäneet selkänsä Euroopan unionille. Kyllä EU:ta kannatetaan, ja me voimme olla sen suhteen rauhassa ja seistä suoraselkäisesti niiden periaatteiden takana, jotka ovat Marinin hallituksen EU-politiikan periaatteita. Me olemme aktiivinen jäsenmaa EU:n eturivissä. Tuemme vahvaa ja toimintakykyistä unionia.

Kun te kysyitte, edustaja Tynkkynen, periaatteista laajentumiseen, niin pidämme tiukasti kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, joka oli meidän puheenjohtajakautemmekin keskeinen teema. Tässä olisi ehkä odottanut myös suurimmalta oppositiopuolueelta tukea Suomen linjalle oikeusvaltiokysymyksissä, kun me jäsenmaiden tuella otimme muun muassa Unkarin kuulemisen esille ministerineuvostossa artikla 7:n mukaisesti. Mikä oli teidän kantanne näihin kysymyksiin? Se jäi epäselväksi.

Eduskunta

Tuppuraisen Unkari-kritiikki tässä on jäänyt epäselväksi. Tuppurainen on esittänyt lukemattomia kertoja huolestumisensa Unkarin oikeusvaltiokehityksestä ja on tosiaan jopa vaatinut Unkarin EU-rahoituksen kytkemistä tarkemmin määrittelemättömiin "EU-periaatteisiin", mutta ei tietääkseni ole koskaan (googletin, en löytänyt) maininnut yhtään konkreettista asiaa, jossa Unkari olisi rikkonut EU-sääntöjä, tai kertonut, mitä Unkarin pitäisi muuttaa. Kun Unkari esitti konkreettisia esimerkkejä oikeusvaltion kannalta kyseenalaisista ilmiöistä Suomessa (median omistuksen keskittyminen, riippumattoman perustuslakituomioistuimen sijaan poliitikkojen perustuslakivaliokunta jne.), Tuppurainen kieltäytyi keskustelusta.

Onkin melkoisen röyhkeää, että PS:n olisi pitänyt lähteä tukemaan Tuppuraisen ajojahtia noilla eväillä, etenkin kun on tiedossa, että EU:n painostuksen todellinen syy on Unkarin kansan ja hallituksen kieltäytyminen kaavaillusta turvapaikanhakijoiden EU-taakanjaosta. Vaikka Tuppurainen pitää mieluummin ääntä oikeusvaltiokehityksestä, hän on ohimennen myöntänyt, että tarkoitus on samalla ehdollistaa EU-rahoitus jäsenmaiden maahanmuuttopolitiikan linjauksiin, mikä tarkoittaa käytännössä keinoa uhkailla miljardimenetyksillä Puolan ja Unkarin kaltaisia turvapaikanhakijasiirroista kieltäytyviä jäsenmaita. Tämä pitää välttämättä torjua.

[artti]

Suomen pitää olla voimakas kansallisvaltio, voidakseen johtaa supervaltaa. Euroopan unioni on supervalta, jota johtaa voimakkaat kansallisvaltiot. Kun kansallisvaltioilla on voimaa, se korreloi suoraan unionin voimaan. Supervalta on perusta ihmiskunnan pelastamiseen. Supervalta antaa ihmiskunnalle toivoa. Upeassa tulevaisuudessa teknologiaan perustuvat sivilisaatiot tuovat rajattomat resurssit ja siksi fuusioenergian ja siksi asteroidien kehitystä täytyy nopeuttaa.

[Alex Jones]

Kyllä minäkin luulin joskus että EU on ikuinen. Mutta siinä vaiheessa, kun EU alkoi puuttumaan liikaa muitten asioihin, niin tiesin että tyytymättömyys kasvaa ja homma lähtee murenemaan sisältäpäin. Venäjän trollailu on vain tekosyy jatkaa vallan keskittämistä.

[artti]

Euroopan unionin sisällä olevia asemia mallintaa budjetin valmistelu, jossa kansallisvaltiot kokoontuvat Eurooppa-neuvostossa päättämään, kuinka paljon itsekukin suostuu rahoittamaan.

Pulma on brexit, mikä tarkoittaa, että suuri nettomaksaja lähti unionista, mikä tarkoittaa, että nettotuensaajien raha pienenee. Lisäksi on muistettava, että Euroopan unioni haluaa enemmän nettotuensaajia, mikä tarkoittaa, että paine saada nettosaajat nettomaksajiksi kasvaa.

Yleinen pulma näyttää olevan Euroopan unionin valtarakenteen ymmärtäminen. Euroopan unionia johtavat kansallisvaltiot. Kansallisvaltion vaikutus korreloi suoraan kansallisvaltion aktiivisuuden kanssa. Jos kansallisvaltio on alistuva, apaattinen ja laiska, kansallisvaltiolla ei tietenkään ole valtaa, kyllä, muut jäsenvaltiot ottavat mielellään vallan ja sitten muut sanovat, miten unionia ohjataan. Mitä aktiivisempi Suomi on unionissa, sitä enemmän valtaa Suomella on unionissa.

[Siili]

Mitä aktiivisempi Suomi on unionissa, sitä enemmän valtaa Suomella on unionissa.

Meinaatko, että esimerkiksi Saksan aktiivinen ja näkyvä peesaus tuo Suomelle todellista valtaa?

[Peltipaita]

Kuka suomalainen edes haluaa että Suomella olisi valtaa? En minä ainakaan. Eikö riitä että tuppuraiset ja ohisalot laittavat Suomen sekaannuksen tilaan? Ei tätä onnettomuutta muille soisi.

[Peltipaita]

Suomi EU:ssa on sama kuin siniset hallituksessa. Ei omaa mielipidettä, kunhan saadaan olla hienossa seurassa. Hillotolpat, todelliset tai kuvitteellisesti luvassa olevat saavat edusmiehet ryömimään ja vaikka syömään p*skaa.

[Alarik]

...Kansallisvaltion vaikutus korreloi suoraan kansallisvaltion aktiivisuuden kanssa. Jos kansallisvaltio on alistuva, apaattinen ja laiska, kansallisvaltiolla ei tietenkään ole valtaa, kyllä, muut jäsenvaltiot ottavat mielellään vallan ja sitten muut sanovat, miten unionia ohjataan. Mitä aktiivisempi Suomi on unionissa, sitä enemmän valtaa Suomella on unionissa.

Jos on noin, niin vaikuttaa pahalta valuvialta. Enkä epäile etteikö se mitä sanot olisi totta.

Koska jos ne tekee vain hyviä päätöksiä, niin silloin on ihan sama kuka sen tekee ja kenellä on valta. Kyllä hyvien päätösten tulvan kestää, vaikka olisi apaattinen ja vallaton.
- Valta pelkän vallan takia ei pitäisi olla kiinnostava, jos vallanpitäjä sitä valtaa käyttää hyvin ja hyvään.
Aktiivisuuden vaatimus ja tarve vaikuttaa unionin suuntaan taas vaikuttaa johtuvan käytännön havainnoista, siitä että jos et jatkuvasti ole katsomassa perään niin heti muut kusettaa ja huijaa. Ne tekee tahallaan mahdollisimman huonoja päätöksiä ja aiheuttaa surutta haittaa valtiolle ja kansalle...ja tästä syntyy tarve välttämättömälle aktiivisuudelle.

Tämä ei siis ole oma arvioni, vaan tuo lyhyt päättelyketju vain välttämättä seuraa tuosta lainauksessa olevasta, siis aktiivisuuden vaatimuksesta ja surkeasta vallanjaosta sen perusteella.

[Roope]

Hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen oli haastateltavana Ylen Ykkösaamussa. Tiilikaista ja hybridivaikuttamista käsittelevässä tv-uutisessa haastateltiin myös Eero Heinäluomaa.

Yle: Demarimeppi Eero Heinäluoma: Useat valtiot yrittävät vaikuttaa politiikkaan sosiaalisen median kautta 26.9.2020

Senhän me tiedämme, että ulkomaista rahaa on ollut liikkeellä EU-maiden kansallisissa vaaleissa, Heinäluoma kuvaa vaalien jälkipyykkiä.

Ulkomaisen vaalirahan osalta Heinäluoma viittaa erityisesti Euroopan parlamentin ID-ryhmään, johon myös perussuomalaisten edustajat kuuluvat.

– Suomessa ulkomainen vaalirahoitus ei ole ollut vuosikymmeniin mikään tekijä mutta tiedetään, että Italiassa Lega, Ranskassa Kansallinen rintama ja Itävallassa Vapauspuolue ovat saaneet huomattavia summia ulkomailta, Heinäluoma toteaa.

– Eli on tiettyjä puolueita, joita on oltu valmiita rahoittamaan, koska on katsottu, että heillä on oikea agenda. Näin on ollut erityisesti tässä äärioikeiston ID-ryhmässä.

"Me tiedämme" ja "tiedetään"?

Heinäluomankin luulisi tietävän, että missään ei ole osoitettu, että Italian Lega tai Itävallan Vapauspuolue olisivat saaneet "huomattavia summia" tai minkäänlaisia summia ulkomailta.

Ranskan Kansallinen rintama haki ja sai vuonna 2014 lainaa First Czech-Russian Bank -pankista, kun ranskalaiset pankit olivat kieltäytyneet lainan antamisesta poliittisista syistä.

PS:n ID-ryhmän äärioikeistolaisuuskin on vain Heinäluoman omassa päässä, mutta kuuden uutisten päätteeksi pääuutisten aiheeksi ilmoitettiin sopivasti "Onko äärioikeisto soluttautunut Perussuomalaisiin?".

[Huppupelikaani]

^ Lisäksi puoli ysin uutisten jutussa Tiilikaisen mukaan somealustat tarjoavat oivallisia alustoja ”häivyttää jäljet, ohjailla keskustelua ja tuomalla peliin valeuutisia”. Lisäksi ”korona-pandemian alkuvaiheessa Kiina ja Venäjä levittivät mielikuvaa avuttomasta EU:sta” (tämä pätkä toimittajan suusta). Tiilikaisen mukaan ”tilanne käytettiin hyväksi unionin mustamaalaamiseksi ja sen heikkouksien esilletuomiseksi”, ”osittain virheellisiä tietoja, osittain tällaisia taitavia poliittisia temppuja”. No tämäkin korjataan somejättien valvontaan kaavailtavalla ”eurooppatason vahvemmalla lainsäädännöllä”. Lopuksi Eero Heinäluoma veti hienosti nippuun tavoitteet: lainsäädännöllä voitaisiin puuttua ”täysin valheellisen uutisoinnin levittämiseen, lapsipornoon ja tämän tyyppisiin asioihin”.

Aikamoista. Missä esimerkki, edes yksi, näistä valeuutisista, keskustelun ohjailuista tai taitavista poliittisista tempuista?

Tällä on selkeä tarkoitus ohjailla yleistä mielipidettä leimaamaan valeuutiseksi tai Putinin ohjailuksi kaikki virallisen totuuden kyseenalaistaminen. Ei sentään kehdattu yhdistää PS:ää tähänkin, toisin kuin nettiuutisessa.

Tosin muutaman minuutin päästä esitetty juttu koskikin PS:iin soluttautunutta äärioikeistoainesta. Naftaliinista oli kaivettu vanha kunnon tutkijatohtori Niko Pyrhönen lyttäämään Persujen toiminta, koska ”he eivät suoraan tuomitse ja aktiivisesti poista tällaista porukkaa jäsenistöstä, toisin kuin kaikki muut puolueet”. Mutta tämä taitaa olla toisen ketjun asioita...

[Skeptikko]

EU:n sekopäät säätämässä uutta aivopierua internetin suhteen. Niin kuin jo ajatukset Internet-sensuurista TV-malliseksi ja vain viranomaisten hyväksymät tiedotusvälineet sallivaksi netiksi, pornokiellosta ja halu kieltää anonyymi nettikeskustelu ja GDPR-sekoilu eivät olisi jo olleet tarpeeksi:

Euroopan parlamentti haluaa rajoittaa tai jopa kieltää kohdennetun mainonnan
https://www.is.fi/digitoday/art-2000006681295.html

Euroopan parlamentti kertoo hyväksyneensä myöhään tiistaina kaksi erillistä lainsäädäntömietintöä. Niissä parlamentti kehottaa komissiota puuttumaan verkkoympäristön nykyisiin puutteisiin digipalveluja koskevassa säädöspaketissaan.

Mietinnöissä mepit esittävät radikaaleja muutoksia, joista yksi merkittävimmistä on kohdennetun mainonnan rajoittaminen ja jopa kieltäminen. Kohdennettu mainonta tarkoittaa ihmisistä verkossa kerättyjen tietojen käyttämistä mainosten räätälöimiseen niiden tehokkuuden parantamiseksi.

Vaikka sinällään onkin järkevää, että viime kädessä päätösten laittomista sisällöistä pitäisi kuulua nimenomaan oikeusistuimille, on hölmöä myös kategorisesti sen enempää kieltää kuin myöskään vaatia käyttämään automaattisia sisällöntarkistusohjelmia tai ihmisten tekemään ennakkotarkastusta. Osoittaa myös melkoista harkitsemattomuutta ja linjattomuutta, että asiassa tehdään täyskäännöksiä:

Täyskäännös sisällön suodatuksessa

Mepit esittävät myös, että verkon alustat eivät saisi käyttää lataussuodattimia tai muunlaista sisällön ennakkotarkastusta haitallisen tai laittoman sisällön havaitsemiseksi. Heidän mukaansa lopullinen päätös siitä, onko sisältö laitonta vai ei, kuuluu riippumattomalle oikeuslaitokselle – ei yksityisille yrityksille.

Tämä on täsmälleen päinvastoin verrattuna siihen, mitä EU vielä kovasti ajoi pari vuotta sitten. Silloin muun muassa Googlen YouTube-videopalvelua pelotti EU:n aikomus pakottaa suodattamaan automaattisesti kaikki palveluihin ladattava sisältö tekijänoikeuksien loukkausten varalta. EU kuitenkin luopui tästä vaatimuksesta.

Tämä voisi johtaa taas samanlaiseen ulkomaalaisten nettisivujen sulkeutumiseen EU-alueen käyttäjiltä, mihin on esim. monilla yhdysvaltalaisilla uutissaiteilla johtanut GDPR:

Euroopan parlamentti vaatii myös muun muassa, että kaikkien EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden palveluntarjoajien täytyy noudattaa digipalvelusäädöksen sääntöjä, kun niiden palvelut on suunnattu EU:n kuluttajille tai käyttäjille.

Ehdotettu sitova ilmoitus- ja toimintamekanismi antaisi käyttäjille keinon ilmoittaa mahdollisesti laittomasta sisällöstä tai toiminnasta verkossa toimiville välittäjille. Käyttäjien pitäisi myös voida hakea korvausta kansallisen riitojenratkaisuelimen kautta.

[Skeptikko]

https://twitter.com/jsrailton/status/1325546833624625157

BREAKING: Austrian press reporting EU Council of Ministers have an 'almost complete' resolution on the table to ban end to end encryption on apps like @whatsapp & @signalapp.  Waiting on further reporting. https://t.co/jgLfsGnn9Q pic.twitter.com/p07WFfJaB4

— John Scott-Railton (@jsrailton) November 8, 2020

BREAKING: Austrian press reporting EU Council of Ministers have an 'almost complete' resolution on the table to ban end to end encryption on apps like
@whatsapp &  @signalapp.  Waiting on further reporting. https://fm4.orf.at/stories/3008930/

The terrorist attack is followed by an EU ban on encryption
https://fm4.orf.at/stories/3008930/

The terrorist attack is followed by an EU ban on encryption

In the EU Council of Ministers, a resolution was made ready within five days, obliging platform operators such as WhatsApp, Signal and Co. to create master keys for monitoring E2E-encrypted chats and messages.
...
This should now be understood under the “further steps against terrorism” that French President Emmanuel Macron wants to discuss with Federal Chancellor Sebastian Kurz (ÖVP) in a video conference at the beginning of the week. The decision has already been agreed to such an extent that it can be passed in the video conference of the interior and justice ministers at the beginning of December without further discussion.
...
Farewell without further discussion

According to the document - any final objections are requested - this resolution of the Council of Ministers is not only almost completely formulated. It has apparently already been voted on in the Council. On November 19th it is to be adopted in the Council Working Group on Cooperation in the National Security Sector (COSI); on November 25th it is planned to be presented to the Council of Permanent Representatives of the EU Member States (COREPER). There the council decision already has the status of an I-item, so it can pass without further discussion.

The decision will then be celebrated in a virtual meeting of the Council of Interior and Justice Ministers planned for the beginning of December. What will follow is clear, namely an order from the Council of Ministers to the EU Commission to draw up a draft regulation, which will then go through the usual procedure by Parliament and the Council. In view of the apparent unanimity, however, it would be possible in the Council of Ministers to implement the planned regulation in its core even without the involvement of Parliament. That has already happened in connection with surveillance. The famous decision in the Council's Fisheries Committee of 1995 on the monitorability of the then new GSM networks was carried through as an A-Item (decided matter), of which the EU Parliament only became aware after its entry into force in 1996.
...
This passage looks confusingly similar to the EU Council of Ministers decision, but does not come from Europe. Rather, it can be found in a resolution by the interior and justice ministers from the “Five Eyes” states, dated October 11th. In addition to Europol and various European services, the espionage alliance is one of the driving forces behind the current resolution of the Council of Ministers.
...
These are the “competent authorities”: GCHQ, DGSE, BND, etc., whose vacuum cleaner methods on the glass fibers bring in less and less processable data due to increasing transport encryption. In order to avert this looming data poverty, general keys have now been requested - and it looks like this will also be approved in the council. Then the BVT, which does not even manage to eliminate a terrorist who is served twice on a silver platter by two other services, will not be able to investigate in future even in chat histories for weeks.

Tässä vuodettu dokumentti:

Draft Council Resolution on Encryption - Security through encryption and security despite encryption
https://files.orf.at/vietnam2/files/fm4/202045/783284_fh_st12143-re01en20_783284.pdf

Unless delegations send in further substantive comments, accompanied by concrete wording suggestions, by 12 November 2020 noon, to paul.gaitzsch@diplo.de, COSI.DE2020@bmi.bund.de and cosi@consilium.europa.eu, the Presidency intends to present this revised text for endorsement to COSI (VTC) on 19 November 2020, in view of further submission to COREPER (I-item) on 25 November 2020, followed by adoption by the Council via written procedure.

Please be advised that the form of the document has been adjusted to a "Council resolution", so that the text could be processed for adoption via a written procedure by the Council in case it takes place in a VTC format.
...
They were seconded by their counterparts in Japan and India. Why the secret service alliance has so conspicuously worried about the unfortunate prosecutors for years is actually self-explanatory. They are the remaining “competent authorities” who will also be granted access.

Orders from the Top: The EU’s Timetable for Dismantling End-to-End Encryption | Electronic Frontier Foundation
https://www.eff.org/deeplinks/2020/10/orders-top-eus-timetable-dismantling-end-end-encryption

The last few months have seen a steady stream of proposals, encouraged by the advocacy of the FBI and Department of Justice, to provide “lawful access” to end-to-end encrypted services in the United States. Now lobbying has moved from the U.S., where Congress has been largely paralyzed by the nation’s polarization problems, to the European Union—where advocates for anti-encryption laws hope to have a smoother ride. A series of leaked documents from the EU’s highest institutions show a blueprint for how they intend to make that happen, with the apparent intention of presenting anti-encryption law to the European Parliament within the next year.
...
Speaking at a webinar on “Preventing and combating child sexual abuse [and] exploitation”, Johansson called for a “technical solution” to what she described as the “problem” of encryption, and announced that her office had initiated “a special group of experts from academia, government, civil society and business to find ways of detecting and reporting encrypted child sexual abuse material.”

The subsequent report was subsequently leaked to Politico. It includes a laundry list of tortuous ways to achieve the impossible: allowing government access to encrypted data, without somehow breaking encryption.

At the top of that precarious stack was, as with similar proposals in the United States, client-side scanning. We’ve explained previously why client-side scanning is a backdoor by any other name. Unalterable computer code that runs on your own device, comparing in real-time the contents of your messages to an unauditable ban-list, stands directly opposed to the privacy assurances that the term “end-to-end encryption” is understood to convey. It’s the same approach used by China to keep track of political conversations on services like WeChat, and has no place in a tool that claims to keep conversations private.

It’s also a drastically invasive step by any government that wishes to mandate it. For the first time outside authoritarian regimes, Europe would be declaring which Internet communication programs are lawful, and which are not.
...
In late September, Statewatch published a note, now being circulated by the current EU German Presidency, called “Security through encryption and security despite encryption”, encouraging the EU’s member states to agree to a new EU position on encryption in the final weeks of 2020.
...
We are in the first stages of a long anti-encryption march by the upper echelons of the EU, headed directly toward Europeans’ digital front-doors. It’s the same direction as the United Kingdom, Australia, and the United States have been moving for some time. If Europe wants to keep its status as a jurisdiction that treasures privacy, it will need to fight for it.

[Torspo]

xxx

Täyskäännös sisällön suodatuksessa

Mepit esittävät myös, että verkon alustat eivät saisi käyttää lataussuodattimia tai muunlaista sisällön ennakkotarkastusta haitallisen tai laittoman sisällön havaitsemiseksi. Heidän mukaansa lopullinen päätös siitä, onko sisältö laitonta vai ei, kuuluu riippumattomalle oikeuslaitokselle – ei yksityisille yrityksille.

Tämä on täsmälleen päinvastoin verrattuna siihen, mitä EU vielä kovasti ajoi pari vuotta sitten. Silloin muun muassa Googlen YouTube-videopalvelua pelotti EU:n aikomus pakottaa suodattamaan automaattisesti kaikki palveluihin ladattava sisältö tekijänoikeuksien loukkausten varalta. EU kuitenkin luopui tästä vaatimuksesta.

xxx

Tällä saadaan oikeuslaitokset ympäri EU:ta täystyöllistettyä vuosiksi eteenpäin täysin turhaan. Kaikki perjantain ja maanantain välisenä yönä kirjoitetut harkitsemattomat mukahauskat kommentit saunan taustasta ja sinne mahtuvista henkilöistä on syytäkin (ennakko)moderoida jorpakkoon.

Samaan kategoriian menee helposti deepfake kuvat, videot ja äänituotannot. Pitääkö vahingon antaa tapahtua, vaikka vähemmällä pääsisi vain banaaneilla ja kyseenalaisen materiaalin poistamisella palvelun sääntöihin vedoten?

Ehkä hieman ontuva analogia reaalimaailmaan olisi, että firman ovet pitää jättää auki, kulkua ei valvota, ja vasta kun joku menee sisälle tuhoamaan paikkoja, voidaan aloittaa siivous ja selvittely oikeuslaitoksen toimesta.

[artti]

Venäjän lähtökohtainen kanta oli tiettävästi, että Nagorno-Karabah on Azerbaidzanin aluetta. Sotilaallisen voiman merkitystä havainnollistaa, että Venäjä ei voinut tukea Armeniaa taistelussa Azerbaidzania vastaan. Venäjä näki, että Armenian tukeminen voisi johtaa Turkin ja Venäjän väliseen avoimeen taisteluun, joka mittaisi Venäjän sotilaallisen voiman, siispä Venäjän ja Turkin välinen taistelu on yhä edelleen odotustilassa, ja sen välttäminen tulevien liikkeiden valossa yhä haasteellisempaa. Esimerkiksi se odotettu hetki, kun Ukraina (ja liittolaiset) valtaavat Krimin takaisin

Euroopan unioni suunnittelee avaruuspohjaista mannertenvälisten ohjusten torjuntahanketta ja rakentaa laivastolle uusia nykyaikaisia aluksia ja monia muita puolustushankkeita. Sehän on niin, että asekehitysohjelmat olisivat yksittäisille jäsenmaille taloudellisesti melko ylivoimaisia, mutta kun kehityshankkeet tehdään Euroopan unionina niin liittokunta voi yhteisvoimin vahvistaa jäsenmaiden puolustusta, että varjosotaa käyvät tahot joutuvat miettimään toisenkin kerran

Video, josta printtasin screenit, että jos joku miettii, että onko Euroopan unioni supervalta, mitäs luulisit

https://newsroom.consilium.europa.eu/events/20210226-video-conference-of-the-members-of-the-european-council-february-2021-day-2/129540-eu-countries-join-forces-to-boost-security-and-defence-20210226

PESCO on Euroopan unionin sotilaallisen puolustusliiton asekehitysohjelma.

https://pesco.europa.eu/

Euroopan unionin jäsenmaissa on monipuolinen teollisuus, joka valmistaa kehittyneitä asejärjestelmiä. Yhtenä esimerkkinä Airbus

https://www.airbus.com/defence/fcas.html

Aikomus perustaa Euroopan unionin puolustusliitto on kirjattu Lissabonin sopimukseen

V OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA JA ERITYISMÄÄRÄYKSET YHTEISESTÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA

1 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA

2 LUKU

ERITYISMÄÄRÄYKSET YHTEISESTÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA

1 JAKSO

YHTEISET MÄÄRÄYKSET

23 artikla

Tämän luvun mukaista unionin toimintaa kansainvälisissä yhteyksissä ohjaavat ne periaatteet, sillä pyritään niihin tavoitteisiin ja sitä harjoitetaan niiden yleisten määräysten mukaisesti, jotka esitetään 1 luvussa.

24 artikla

(aiempi SEU-sopimuksen 11 artikla)

1. Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen.

Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sovelletaan erityisiä sääntöjä ja menettelyjä. Eurooppa-neuvosto ja neuvosto määrittelevät ja toteuttavat sitä yksimielisesti, jollei perussopimuksissa toisin määrätä.

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:12012M/TXT&from=EN

Olen erittäin tyytyväinen Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Samaan aikaan ymmärrän maahanmuuttokriittisiä ja kansallismielisiä. Se on ärsyttävää, että vieraita populaatioita yrittää tulla Suomeen ja muodostaa no go zoneja täälläkin, sitä vastaan pitää taistella. Muistetaan, että Suomi on Euroopan ainoa valtio, joka pysäytti Neuvostoliiton taistelussa, suomalaisen psyyke on rampa, katse mielenvikainen, kannattaa varoa suututtamasta sitä

Suomea johti 26.4.1991-13.4.1995 Esko Ahon hallitus

https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/65

Suomessa järjestettiin valtiollinen kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä 16. lokakuuta 1994

Äänestäessäni Euroopan unionin jäsenyydelle kyllä, olin hämmentynyt, että kysymyksessä kysyttiin, että "Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti". Neuvoteltua sopimusta ei postitettu, silloin internet oli käytettävissä harvoilla, että minkä neuvotellun sopimuksen mukaisesti. Jos kysytään kantaa neuvotellusta sopimuksesta niin neuvoteltu sopimus pitäisi varmaan postittaakin äänestysikäisille kansalaisille

Olisiko linkissä sopimus Euroopan unionin jäsenyydestä, josta kansa äänesti 16. lokakuuta 1994

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1994/19940103

Ei äänesti 43 %, joka on 1 228 261 ääntä. Kyllä äänesti 57 %, joka on 1 620 726 ääntä. Kaikkien äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä on 2 861 841. Äänioikeutettujen koko lukumäärä 16. lokakuuta 1994 4 042 606

Äänestin arvauspohjalta kyllä. Että semmoinen arvausdemokratia, jossa eliitti pitää ääniään vähän liiankin helppoina, ne tarvitsisivat näpäytyksen, että joskus tulisi äänestyksissä tappioita siksi, että eliitti aliarvioi laadukkaan informaation merkitystä äänestäjän äänestysvalintoihin

Jos kansanäänestyksessä olisi käynyt niin, että Ei puoli olisi voittanut, ja sitten olisi ilmennyt, että Ei puoli olisi voittanut siksi, että ennen äänestystä annetun informaation laatu oli heikkoa, että tappio äänestyksessä olisi ollut tiedotuksen huonon laadun vika. Laadukkaan tiedon puuttumisen takia kansa olisi äänestänyt Ei, kuten kuuluukin äänestää, jos annettu informaatio on laadultaan liian heikkolaatuista hyväksyttäväksi

https://vaalit.fi/valtiollinen-kansanaanestys

Laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi

3 § Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot

Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys: "Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?" Äänestäjän tulee vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai "EI".

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940578

[artti]

Kun fuusioreaktorit ja taivaankappaleiden resurssit tulevat niin resursseista ei ole pulaa

EU:n uusi avaruusohjelma

EU työstää strategian jatkotoimena täysin yhdennettyä avaruusohjelmaa vuosille 2021–2027.

Säädösehdotuksessa, joka esitettiin 6. kesäkuuta 2018, kootaan kaikki EU:n toimet samaan ohjelmaan. Se tarjoaa johdonmukaiset puitteet investoinneille. Ohjelma lisää tehokkuutta, joten sen ansiosta voidaan ottaa käyttöön avaruuspohjaisia palveluja, jotka hyödyttävät EU:n kansalaisia ja yrityksiä.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 16. joulukuuta 2020 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n avaruusohjelman perustamista vuosiksi 2021–2027 koskevasta asetuksesta.

Kokonaismäärärahat, jotka ovat 14,8 mrd. € käypinä hintoina (13,2 mrd. € vuoden 2018 hintoina), jakautuvat seuraavasti

Galileo ja EGNOS: 9 mrd. €
Copernicus: 5,4 mrd. €
SSA ja /GOVSATCOM: 442 milj. €

https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-space-programme/

Eduskuntaan tulevia EU asioita koordinoi Suuri Valiokunta

Eduskunnan päätökset valmistellaan valiokunnissa. Eduskunnassa on 16 pysyvää erikoisvaliokuntaa ja erityisesti EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta. Pääsääntöisesti jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita.

Eduskunnan pysyviä valiokuntia ovat suuri valiokunta sekä erikoisvaliokuntina perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, tarkastusvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ja ympäristövaliokunta.

https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/Sivut/default.aspx

Eduskunnan valiokunnissa käsiteltävien EU asioiden kirjaintunnus on E, U, UTP

Tiedoksi

U 70/2018 vp   UJ 34/2020 vp

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista (1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti Eurooppa" ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (2021-2027), (2) Euroopanparlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti Eurooppa (2021-2027) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta, (3) neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa "Horisontti Eurooppa" täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021- 2025, (4) neuvoston päätökseksi eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle tehdyn neuvoston päätöksen muuttamisesta sekä ehdotuksista laadittu muistio, ja 5) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Tilasto/Sivut/EDK-2021-AK-346769.aspx

Eur-Lex sivulla on enemmän tietoa Euroopan unionin avaruusohjelmasta

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX:52018PC0447

Komissio on tyytyväinen Euroopan parlamentin ja EU: n jäsenvaltioiden väliseen poliittiseen sopimukseen Euroopan unionin avaruusohjelmasta, jonka komissio ehdotti kesäkuussa 2018.

[..]

EU: n avaruusohjelma tuo kaikki olemassa olevat ja uudet avaruustoiminnot yhden ohjelman alaisuuteen. (Ettäs tiedätte alamaiset)

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_20_2449

Sivut saa tarvittaessa suomeksikin Google Chrome selaimessa --> klikkaa hiiren kakkosella ruutua --> valitse valikosta käännä kielelle suomi

Me niin mennään Kuuhun

https://exploration.esa.int/web/moon/-/61369-esa-space-resources-strategy

Satelliittinavigaatio

https://www.gsa.europa.eu/european-gnss/galileo/galileo-european-global-satellite-based-navigation-system

ITER fuusiokoereaktori

https://www.iter.org/

[artti]

Periaatteessa kannatan sitä, että Euroopan unionin jäsenmaat yhdistävät voimansa Euroopan unionin jäsenmaksujen kautta lihaksikkaammaksi rahoituskyvyksi. Esimerkiksi suurien Euroopan liikenneverkkojen ja energiaverkkojen ja energiantuotannon rakentamisen investoinnit ovat tärkeitä kaukonäköisiä investointeja, joka vahvistaa Euroopan taloutta ja sitä kautta jäsenvaltioiden veropohjaa

Euroopan unionin budjetti laaditaan useammaksi vuodeksi samalla kertaa. Nyt on budjettikausi 2021-2027. Valmistelut budjettikauteen 2028-2034 ovat tietenkin jo käynnissä. Maat pyrkivät saamaan omia budjettitoiveitaan budjettiin. Esimerkiksi Suomi ja Viro pyrkinevät lobbaamaan Helsinki Tallinna rautatietunnelia Euroopan unionin budjettiin 2028-2034

Euroopan unionin verotusoikeudesta todennäköisesti seuraa, että Euroopan unioni käyttää verotulojaan koneiston henkilöstön ja menojen paisuttamiseen. Kun verotulot eivät sitten enään riitäkään niin pöydälle nousee Euroopan unionin oikeus lainata rahaa markkinoilta, jota onkin ehditty harjoitella. Veronmaksajien oikeutta kontrolloida Euroopan unionin virkamiesten rahankäyttöä on vahvistettava. Komissio ja europarlamentti ovat vastuussa veronmaksajille Euroopan unionin virkamiesten rahankäytöstä. Valtioissa on hallitus ja parlamentti, ja niiden kansanedustajat, jotka ovat vastuussa veronmaksajille valtion virkamiesten rahankäytöstä

Euroopan unionin sisäinen kilpailu viroista on ongelmien alkulähde siksi, että virkojen täyttämiskilpailussa pärjääminen vaatii, että viran hakija harjoittaa älyllistä epärehellisyyttä toistamalla valheellisella tavalla systeemin edellyttämiä arvoja ja jargonia vaikka itse todellisuudessa ajattelisikin aivan eri tavalla. Esimerkiksi perussuomalaisen puolueen jäsenen mahdollisuudet osallistua Euroopan unionin virkojen täyttämiseen vaatisi perussuomalaiselta puolueelta melkoista itsesensuuria

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta

[ .. ]

Kansainvälisiin verotushaasteisiin EU:n tulee kyetä vastaamaan yhtenäisenä. Keskustelu yritysverotuksen uudistamis tarpeesta jatkuu myös EU:ssa. Erityisesti digitalisaation myötä tulee tarkasteltavaksi veronkantoa ja  verotuottojen jakautumista koskevia uudistuksia. Suomi osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön,  jolla varmistetaan alustatalouden ja digitalouden yritysten verotus. Suomi edistää sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja, jotka turvaavat ja vahvistavat Suomen veropohjaa globaalisti kestävällä tavalla sekä edistävät yritysten välistä reilua kilpailua tukkimalla verovälttelyn mahdollisuuksia.

Pidemmän  aikavälin  tavoitteena konserneja tulisi periaatteessa voida verottaa yhtenä kokonaisuutena. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisen yhteisöveropohjan(CCTB) edistämiseen.

Suomi pitää tärkeänä maakohtaista veroraportointia koskevaa tilinpäätösdirektiivin muutoksen hyväksyntää, jotta yritystoiminnan läpinäkyvyys lisääntyy ja kilpailua vääristävä verosuunnittelu vähenee. Uudistusten vaikutukset Suomen verotuottoihin, verojen kohtaantoon sekä talouden kasvuedellytyksiin selvitetään riippumattomasti osana valmistautumista.

Monivuotisen rahoituskehyksen uudistamista tulee jatkaa .Suomi suhtautuu avoimesti ja rakentavasti EU:n omien varojen järjestelmän, eli rahoituskehyksen tulopuolen, kehittämiseenottaen huomioon myös elpymisvälineen rahoittamiseen liittyvät näkökohdat.

EU:n mahdollisten uusienomien varojen tulisi olla luonteeltaan laaja-alaisia ja kansainvälisiä. Suomi osallistuu aktiivisesti keskusteluun unionin uusista omista varoista ja arvioi tulevia ehdotuksia, kuten hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia ja digitaaliveroa, kansallisen  ja  eurooppalaisen kokonaisedun näkökulmasta. EU:n omia varoja kehittämällä voidaan esimerkiksi vähentää elpymisvälineen takaisinmaksusta jäsenvaltioille aiheutuvaa maksuosuutta. Muutokset omien varojen järjestelmään eivät saa suhteettomasti lisätä Suomen maksuosuutta. Päätökset EU:n omista varoista tulee säilyttää yksimielisen päätöksenteon piirissä.

[ .. ]

Toimiva EU-valmistelu

Eurooppalaisiin ratkaisuihin pyrkivällä rakentavalla lähestymistavalla Suomi osoittaa sitoutumisensa EU:n yhteisten prioriteettien toteuttamiseen sekä unionin kehittämiseen ja  edistää myös omia tavoitteitaan tehokkaimmin. Suomen tavoitteiden saavuttamiseksi oikea-aikainen vaikuttaminen on tärkeää,  etenkin ennakkovaikuttaminen komissioon. Eri  tasoilla tehdään vaikuttamistyötä  myös neuvostossa, erityisesti puheenjohtajavaltion suuntaan, sekä yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa.

Suomi edistää rakentavaa keskustelua myös jäsenvaltioita jakavista kysymyksistä. Ratkaisuja etsitään kulloinkin tarkoituksenmukaisessa jäsenvaltioiden kokoonpanossa. Tällä tavoin pystytään parhaiten edistämään niin yhteisen ratkaisun löytämistä kuin omien kansallisten etujen huomioimista. Komissioon vaikuttamisen ja neuvostotyöskentelyn ohella vaikuttaminen Euroopan parlamenttiin on keskeinen osa Suomen EU-politiikkaa. Sitä tarvitaan etenkin silloin, kun Suomella on asiassa kansallinen erityisintressi.

On olennaista, että Suomi vaikuttaa EU-tasolla jatkuvasti sekä aktiivisesti ja, että Suomen EU-puheenjohtajakaudella hankittua kokemusta sekä kontakteja hyödynnetään. Mikäli matkoja ja kasvotusten pidettäviä vaikuttamistapaamisia on vähemmän, tulee huolehtia muunlaisesta yhteydenpidosta vastinpareihin toimielimissä ja muissa jäsenvaltioissa.

Suomen EU-politiikan vahvuus on hyvin toimivayhteensovittamisjärjestelmä, jonka avulla varmistetaan johdonmukaiset kannat kaikkiin EU-asioihin ja joka toimii myös tiukoissa aikataulupaineissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa. Jaostojärjestelmän toimivuus ja ajantasaisuus varmistetaan arvioimalla ja kehittämällä tarvittaessa EU-jaostojen toimintaa.

Keskeistä on varmistaa hyvä yhteistoiminta eduskunnan kanssa ja eduskunnan riittävä ja oikea-aikainen tiedonsaanti perustuslain mukaisesti. Tähän liittyen on tarpeen tarkastella erityisesti eduskuntakirjelmiin liittyviä kysymyksiä.

Ahvenanmaan maakunnan hallituksen vaikuttamismahdollisuudet EU-asioissa turvataan. On tärkeää, että maakunta voi tuoda kantansa esille kansallisen valmistelun varhaisessa vaiheessa.

Kansallisissa valmisteluissa on huomioitava EU-tason toiminnan muuttuminen. Komission laaja-alaiset aloitekokonaisuudet vaativat poikkihallinnollista valmistelua,huolellista yhteensovittamistaja vaikutusten arviointia, mikä edellyttää toimintatapojen kehittämistä sekä asianmukaista resursointia valtioneuvostossa. Politiikkasektorit ylittävät hankkeet sekä  kriisiaikoina nopeasti tarvittavat EU-toimet korostavat myös tarvetta vahvistaa EU-oikeudellista osaamista sekä siihen liittyvää neuvontaa ja koulutusta valtioneuvostossa. 

Nopea ja selkeä EU-oikeudellinen tuki EU-valmistelun eri vaiheissa ja tasoilla edellyttää tiivistä yhteistyötä ja resurssien tehokasta käyttämistä. Myös osallistuminen  EU:n tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin on tärkeä osa Suomen EU-poliittisten linjausten tukemista ja EU:n toiminnan kehittämistä koskevaa vaikuttamista. EU:n tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin vaikuttamista hyödynnetään tehokkaammin EU-asioissa.

Muuttuva toimintaympäristö eri kriiseineenon lisäksi otettava huomioon siten,  että henkilöresursseja kyetään nykyistä joustavammin kohdistamaan kulloinkin ajankohtaisille ja Suomen prioriteettien kannalta keskeisille sektoreille.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää johdonmukaisiin toimiin, joilla turvataan Suomen riittävät saannot EU:n eri rahoitusohjelmista.

Suomalaisia toimielimiin

Suomalaisten rekrytoitumisen edistäminen EU:n toimielimiin ja virastoihinon ajankohtainen kysymys. Koko unionin etuja huomioivan politiikan ja unionin hyväksyttävyyden kannalta on keskeistä, että toimielinten palveluksessa työskentelee mahdollisimman tasapainoisesti kaikista jäsenvaltioista tulevia virkamiehiä. 

Suomalaisten suhteellinen osuus on kuitenkin vähenemässä nopeasti eläköitymisten takia. Tämän eri jäsenvaltioita eri aikaan koskettavan rakenteellisen ongelman korjaaminen edellyttäisi etenkin maakohtaisia rekrytointikilpailuja. EU-uravaihtoehtojen tunnetuiksi tekemistä ja edistämistä Suomessa on kehitettävä ja siksi yhteistyötä sekä valtioneuvoston sisällä, että ulkopuolisten tahojen kanssa on lisättävä ja valtioneuvoston resursseja vahvistettava.

Olennaista on kyetä tukemaan hakijoita etenkin rekrytointikilpailujen loppuvaiheessa valmennusta  tarjoamalla. Lisäksi  tarvitaan  nykyistä  enemmän  suunnitelmallisuutta siihen, miten suomalaisia saadaan kannaltamme keskeisiin tehtäviin EU:ssa ja miten suomalaisvirkamiesten EU-uralla etenemistä voidaan tukea. Kansallisten asiantuntijoiden lähettäminen Suomen EU-politiikan prioriteettien mukaisiin tehtäviin toimielimiin on tärkeä osa Suomen EU-toimintaa. EU-valmistelijoiden osaamisen vahvistamista tukee urakierto niin EU-toimielimissä kuin valtioneuvostossakin.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_7+2020.pdf

[artti]

Jos politiikka on perustellut politiikkaa huonosti niin se johtaa vaalitappioon seuraavissa parlamenttivaaleissa. Politiikan pitäisi ymmärtää, että useimmat kansalaiset eivät ole lukeneet taustapapereita. Kansalaiset eivät tiedä mitä politiikka tarkoittaa puhuessaan kattotermeillä, kuten GREEN DEAL

Bryssel 11.12.2019

KOMISSION TIEDONANTO

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

[..]

(Päästökauppa)

EU on jo aloittanut talouden modernisoimisen ja muuttamisen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Kasvihuonekaasupäästöt saatiin vähenemään 23 prosenttia vuosina 1990–2018. Talous kasvoi samalla ajanjaksolla 61 prosenttia.

[..]

Komissio esittää kesään 2020 mennessä vaikutusarvioidun suunnitelman, jossa EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koskevaa tavoitetta nostetaan niin, että vuonna 2030 päästöt ovat vähentyneet 50–55 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta.

[..]

Niin kauan kuin monet kansainväliset kumppanit eivät ole yhtä kunnianhimoisia kuin EU, on olemassa hiilivuodon riski joko siksi, että tuotanto siirretään EU:sta maihin, joilla on vaatimattomammat päästövähennystavoitteet, tai siksi, että EU:n tuotteet korvataan hiili-intensiivisemmällä tuonnilla. Jos riski toteutuu, kokonaispäästöt eivät vähene, mikä taas vie pohjan EU:n ja sen teollisuuden pyrkimyksiltä saavuttaa Pariisin sopimuksen maailmanlaajuiset ilmastotavoitteet.

Jos erot tavoitetasoissa jatkuvat EU:n nostaessa omaa tavoitetasoaan, komissio tulee ehdottamaan valituille aloille hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia hiilivuotoriskin pienentämiseksi. Näin varmistettaisiin, että tuontihinnat heijastavat paremmin tuontituotteiden hiilipitoisuutta. Mekanismi suunnitellaan sellaiseksi, että se vastaa Maailman kauppajärjestön sääntöjä ja muita EU:n kansainvälisiä velvoitteita. Se tarjoaisi vaihtoehdon toimenpiteille 10 , joilla torjutaan hiilivuodon riskiä EU:n päästökauppajärjestelmässä.

[..]

(Energiaunioni, TEN-E)

EU:n kasvihuonekaasupäästöistä 75 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja käytöstä talouden eri aloilla. Energiatehokkuudesta on tehtävä ensisijainen tavoite. Energiasektoria on kehitettävä niin, että se perustuu pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi on nopeutettava asteittaista hiilen käytöstä luopumista ja kaasusta on saatava hiiletöntä. Samalla on huolehdittava EU:n energiahuoltovarmuudesta ja siitä, että kuluttajille ja yrityksille on tarjolla kohtuuhintaista energiaa. Tämän mahdollistamiseksi on tärkeää varmistaa teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, että Euroopan energiamarkkinat ovat täysin yhdentyneet, yhteenliitetyt ja digitaaliset.

[..]

Uusiutuvilla energialähteillä tulee olemaan keskeinen asema. Merituulivoiman tuotannon lisääminen on erittäin tärkeää, ja sen on tapahduttava jäsenvaltioiden välisen alueellisen yhteistyön pohjalta.

[..]

(Kierrätys)

Ilmastoneutraalin kiertotalouden toteutuminen edellyttää, että teollisuus saadaan kokonaisvaltaisesti mukaan. Yksittäisen teollisuudenalan ja kaikkien siihen liittyvien arvoketjujen muuttaminen vie 25 vuotta, eli siihen tarvitaan yksi sukupolvi. Jotta tavoitteeseen päästäisiin vuoteen 2050 mennessä, päätökset on tehtävä ja tarvittavat toimet toteutettava seuraavien viiden vuoden aikana.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna raaka-aineiden vuotuinen käyttöönotto kolminkertaistui vuosina 1970–2017 ja lisääntyy edelleen, ja on siksi merkittävä maailmanlaajuinen riski. Noin puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 90 prosenttia biodiversiteetin köyhtymisestä ja vesistressistä on seurausta luonnonvarojen hyödyntämisestä ja materiaalien, polttoaineiden ja elintarvikkeiden jalostamisesta. EU:n teollisuudessa on aloitettu siirtymä, mutta sen osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on edelleen 20 prosenttia. Teollisuus on edelleen liian ”lineaarista” ja riippuvaista uusien raaka-aineiden jatkuvasta käyttöönotosta, kaupasta ja tavaroiksi jalostamisesta. Prosessin lopuksi syntyy jätettä ja päästöjä. Ainoastaan 12 prosenttia teollisuuden käyttämistä raaka-aineista on kierrätettyjä.

[..]

Energiaintensiiviset teollisuudenalat, kuten teräs, kemikaalit ja sementti, ovat välttämättömiä Euroopan taloudelle, koska ne toimittavat raaka-ainetta moniin keskeisiin arvoketjuihin. Siksi niiden modernisointi ja irrottaminen hiilestä on äärimmäisen tärkeää. Energiaintensiivisiä teollisuudenaloja käsittelevän korkean tason työryhmän julkaisemat suositukset osoittavat, että kyseiset alat ovat sitoutuneet näihin tavoitteisiin.

[..]

Luonnonvarojen saatavuus on myös strateginen turvallisuuskysymys Euroopan kunnianhimoiselle tavoitteelle toteuttaa vihreän kehityksen ohjelma. Kestävien raaka-aineiden toimituksen turvaaminen monipuolistamalla toimituksia niin primääri- kuin sekundäärilähteistäkin on yksi siirtymän onnistumisen ennakkoedellytys. Tämä koskee erityisesti kriittisiä raaka-aineita, joita tarvitaan puhtaissa teknologioissa sekä digitaali-, avaruus- ja puolustussovelluksissa.

[..]

Rakentamiseen, rakennusten käyttöön ja niiden kunnostamiseen tarvitaan runsaasti energia ja mineraalivaroja (esim. hiekkaa, soraa ja sementtiä). Rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennuskannan vuotuinen kunnostusaste on jäsenvaltiosta riippuen 0,4–1,2 prosenttia. Se on vähintään kaksinkertaistettava, jos EU haluaa saavuttaa energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteensa. Samaan aikaan 50 miljoonalla kuluttajalla ei ole varaa lämmittää asuntoaan riittävästi.

[..]

Liikenteen osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on neljännes, ja se kasvaa edelleen. Ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi liikenteen päästöjä on vähennettävä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

[..]

EU:n sisäisestä rahdista 75 prosenttia kuljetetaan maanteitse. Yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin siirtää huomattava osa siitä rauta- ja vesiteitse kuljetettavaksi.

[..]

Ilmailun alalla on aloitettava uudelleen työ aidosti yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan komission ehdotuksen hyväksymiseksi, koska se auttaa vähentämään ilmailun päästöjä huomattavasti.

[..]

Liikenteen hinnat on suhteutettava sen ympäristö- ja terveysvaikutuksiin. Fossiilisten polttoaineiden tuet olisi lopetettava, ja energiaverodirektiivin tarkistuksen yhteydessä komissio aikoo tarkastella huolellisesti nykyisiä verovapautuksia muun muassa lento- ja meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden osalta sekä selvittää, miten mahdolliset porsaanreiät voitaisiin parhaiten tukkia. Komissio aikoo myös ehdottaa Euroopan päästökauppajärjestelmän laajentamista merenkulkuun ja järjestelmästä lentoyhtiöille ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien vähentämistä. Tätä on tarkoitus koordinoida maailmanlaajuisesti toteutettavien toimien kanssa, varsinkin Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ja Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä. Komissio aikoo myös uudelta pohjalta pohtia poliittisella tasolla, miten EU:ssa saataisiin aikaan tehokas tiemaksujärjestelmä. Se kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa säilyttämään korkean tavoitetason, jonka komissio on kirjannut alkuperäiseen ehdotukseensa ns. eurovinjettidirektiiviksi 19 , ja se on tarvittaessa valmis peruuttamaan ehdotuksen ja ehdottamaan vaihtoehtoisia toimenpiteitä.

[..]

Se (Komissio) aikoo myös tarkistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annettua direktiiviä 20 ja TEN-T-asetusta nopeuttaakseen päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen ja alusten käyttöönottoa.

[..]

Liikenteestä olisi saatava huomattavasti vähemmän saastuttavaa varsinkin kaupungeissa.

[..]

(Pellolta pöytään) (Google Earth satelliittikuvista havaitsee, että maataloustuotanto, pellot ja laitumet, ovat vallitsevia miltei kaikkialla missä on multavaa tasamaata ja sadantaa ja lämpöä. Luonnonvaraisten lajien elintila on pieni)

Eurooppalaiset elintarvikkeet tunnetaan niiden turvallisuudesta, ravitsevuudesta ja laadukkuudesta. Niistä olisi nyt tehtävä myös kestävyyden esikuva. Vaikka siirtyminen kestävämpiin järjestelmiin on jo alkanut, nopeasti kasvavan väestön ruokkiminen on nykyisillä tuotantomenetelmillä edelleen haasteellista. Ruoantuotanto aiheuttaa edelleen ilman, veden ja maaperän pilaantumista, köyhdyttää biodiversiteettiä ja muuttaa ilmastoa.

[..]

EU:n markkinoille ei päästetä tuontielintarvikkeita, jotka eivät täytä EU:n ympäristönormeja.

[..]

Strategisissa suunnitelmissa on otettava huomioon entistä kunnianhimoisempi tavoite vähentää huomattavasti kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja vaarallisuutta samoin kuin lannoitteiden ja antibioottien käyttöä.

[..]

(Biodiversiteettistrategia, metsästrategia)

Ekosysteemit tarjoavat keskeisiä palveluja, kuten ruokaa, makeaa vettä, puhdasta ilmaa sekä suojaa. Ne hillitsevät luonnonkatastrofeja ja tuholaisten ja tautien leviämistä ja auttavat säätelemään ilmastoa. EU ei kuitenkaan ole saavuttanut eräitä tärkeimpiä vuoteen 2020 asetettuja ympäristötavoitteitaan, kuten biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisia Aichin tavoitteita. EU:n ja sen kumppaneiden on pysäytettävä biodiversiteetin väheneminen.

[..]

(Kestävä sininen talous)

Valtamerten rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnustetaan yhä laajemmin. Sinisen talouden avulla voidaan parantaa vesivarojen käyttöä ja esimerkiksi edistää sellaisten uusien proteiininlähteiden tuotantoa ja käyttöä, jotka voivat lievittää maatalousmaahan kohdistuvaa painetta.

[..]

EU:n on Euroopan kansalaisten ja ekosysteemien suojelemiseksi parannettava ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ja kulutustavaroiden aiheuttaman saastumisen seurantaa, raportointia ja ehkäisemistä sekä korjaavia toimia.

[..]

EU:n on Euroopan kansalaisten ja ekosysteemien suojelemiseksi parannettava ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ja kulutustavaroiden aiheuttaman saastumisen seurantaa, raportointia ja ehkäisemistä sekä korjaavia toimia.

[..]

Pohja- ja pintaveden luonnolliset toiminnot on palautettava ennalleen. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää ja palauttaa järven, jokien, kosteikkojen ja suistoalueiden biodiversiteetti ja ehkäistä ja rajoittaa tulvatuhoja. Pellolta pöytään -strategian täytäntöönpanolla vähennetään ympäristön pilaantumista liiallisten ravinteiden vuoksi. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa toimenpiteitä, joilla puututaan kaupunkien hulevesien ja uusien tai erityisen haitallisten saastuttajien, kuten mikromuovien ja kemikaalien, lääkkeet mukaan lukien, aiheuttamaan ympäristön pilaantumiseen. Myös eri epäpuhtauksien yhteisvaikutuksiin on syytä puuttua.

[..]

(Kemikaalistrategia)

Komissio aikoo tarkastella uudelleen EU:n toimenpiteitä suurten teollisuuslaitosten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen suhteen. Se aikoo tarkastella lainsäädännön alakohtaista soveltamisalaa ja sitä, miten se saadaan täysin yhdenmukaiseksi ilmasto-, energia- ja kiertotalouspolitiikkojen kanssa. Komissio aikoo myös tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa teollisuusonnettomuuksien ehkäisemisen parantamiseksi.

Myrkyttömän ympäristön varmistamiseksi komissio aikoo esittää kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian. Se auttaa suojelemaan kansalaisia ja ympäristöä paremmin vaarallisilta kemikaaleilta ja kannustaa innovoimaan turvallisten ja kestävien vaihtoehtojen kehittämiseksi. Kaikkien osapuolten, myös teollisuuden, olisi tehtävä yhteistyötä, jotta kansanterveyden ja ympäristönsuojelun parantaminen voitaisiin yhdistää EU:n kilpailukyvyn parantamiseen maailmassa.

[..]

(Kestävä Eurooppa investointi)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan huomattavia investointeja. Komissio on arvioinut, että nykyisten vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää 260 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja 27 , mikä on noin 1,5 prosenttia suhteessa vuoden 2018 BKT:hen. 28 Tätä investointitasoa on pidettävä yllä pitkällä aikavälillä. Investointihaasteen suuruus edellyttää sekä julkisen että yksityisen sektorin saamista mukaan.

Komissio aikoo esittää Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa avuksi lisärahoitustarpeiden täyttämisessä.

[..]

EU:n talousarviolla on keskeinen rooli. Komissio on ehdottanut ilmastotoimien valtavirtaistamisen tavoitteeksi 25 prosenttia kaikissa EU:n ohjelmissa. EU:n talousarviolla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista myös tulopuolella. Komissio on ehdottanut uudenlaisia tulonlähteitä (omiin varoihin), joista yksi perustuu kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen. Toinen tulonlähde voisi olla se, että EU:n päästökauppajärjestelmän huutokauppatuloista osoitettaisiin 20 prosenttia EU:n talousarvioon.

Vähintään 30 prosenttia InvestEU-rahaston varoista käytetään ilmastonmuutoksen torjumiseen.

[..]

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismissa keskitytään alueisiin ja aloihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista tai hiili-intensiivisistä prosesseista. Mekanismissa hyödynnetään EU:n talousarvion ja EIP-ryhmän rahoituslähteitä tarvittavan yksityisen ja julkisen rahoituksen houkuttelemiseksi mukaan. Tuki kytketään vähähiiliseen ja ilmastonmuutoksen kestävään toimintaan siirtymisen edistämiseen. Sillä pyritään myös suojelemaan siirtymässä kaikkein heikoimmilla olevia kansalaisia ja työntekijöitä tarjoamalla mahdollisuuksia uudelleenkoulutusohjelmiin, työllistymismahdollisuuksia uusilla talouden aloilla tai energiatehokkaita asuntoja. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa auttaakseen niitä laatimaan alueellisia siirtymäsuunnitelmia.

Mekanismi täydentää EU:n talousarviosta osoitettavaa huomattavaa rahoitusta kaikkien siirtymään suoraan liittyvien ohjelmien sekä muiden rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahasto plussan, kautta.

[..]

Yksityinen sektori on avainasemassa vihreän siirtymän rahoittamisessa. Tarvitaan pitkän aikavälin signaaleja, joilla rahoitus- ja pääomavirtoja ohjataan ympäristösijoittamiseen ja vältetään hukkainvestointeja.

[..]

Uudet teknologiat, kestävät ratkaisut ja disruptiiviset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Säilyttääkseen kilpailuetunsa puhtaiden teknologioiden alalla EU:n on lisättävä merkittävästi uusien teknologioiden laajamittaista käyttöönottoa ja demonstrointia eri aloilla ja koko sisämarkkinoilla ja muodostettava uusia innovatiivisia arvoketjuja. Tämä haaste ylittää yksittäisten jäsenvaltioiden voimavarat. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalla on yhdessä muiden EU:n ohjelmien kanssa keskeinen rooli kansallisten julkisten ja yksityisten investointien houkuttelemisessa. Vähintään 35 prosentilla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman budjetista rahoitetaan uusia ilmastoratkaisuja, joilla on merkitystä vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisen kannalta.

[..]

Kouluilla, oppilaitoksilla ja yliopistoilla on hyvät mahdollisuudet tehdä oppilaiden, vanhempien ja koko yhteisön kanssa yhteistyötä muutoksissa, joita siirtymän onnistuminen edellyttää. Komissio aikoo laatia eurooppalaisen osaamiskehyksen, jonka avulla voidaan kehittää ja arvioida ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevia tietoja, taitoja ja asenteita.

[..]

Ilmastonmuutokseen ja ympäristön pilaantumiseen liittyvät maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät maailmanlaajuisia toimia. EU jatkaa kunnianhimoisen ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikan edistämistä ja täytäntöönpanoa kaikkialla maailmassa.

[..]

EU aikoo käynnistää NaturAfrica-aloitteen biodiversiteetin köyhtymisen torjumiseksi luomalla luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojaksi suojelualueiden verkoston, joka myös tarjoaisi paikalliselle väestölle mahdollisuuksia vihreillä toimialoilla.

[..]

EU:n olisi myös lujitettava nykyisiä aloitteita ja tehtävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa monialaisissa ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Tähän voi sisältyä fossiilisille polttoaineille myönnettyjen tukien lopettaminen G20-sitoumusten mukaisesti, monenvälisten rahoituslaitosten rahoituksen asteittainen lopettaminen fossiilisten polttoaineiden infrastruktuurihankkeilta, kestävän rahoituksen edistäminen, asteittainen luopuminen uusien hiilivoimaloiden rakentamisesta ja toimet metaanipäästöjen vähentämiseksi.

EU tunnustaa myös, että maailmanlaajuiset ilmasto- ja ympäristöhaasteet moninkertaistavat merkittävästi erilaisia uhkia ja aiheuttavat epävakautta. Ekologinen siirtymä muuttaa geopolitiikkaa sekä maailmanlaajuisia taloudellisia, kaupallisia ja turvallisuusintressejä. Tämä aiheuttaa haasteita useille valtioille ja yhteiskunnille. EU aikoo tehdä yhteistyötä kaikkien kumppaneiden kanssa parantaakseen ilmasto- ja ympäristökestävyyttä, jotta niihin liittyvät haasteet eivät johtaisi konflikteihin, ruokaturvan heikkenemiseen tai pakkomuuttoon maiden sisällä tai välillä, ja tukeakseen oikeudenmukaista siirtymää maailmanlaajuisesti. Ilmastopoliittisista vaikutuksista olisi tultava kiinteä osa EU:n ulkopoliittista ajattelua ja toimintaa, myös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteydessä.

[..]

Kaikkien EU:n markkinoille saatettavien kemikaalien, materiaalien, elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden on oltava kaikilta osin niitä koskevien EU:n säännösten ja standardien mukaisia. EU:n olisi hyödynnettävä vihreää sääntelyä koskevaa asiantuntemustaan ja kannustettava kumppaneita laatimaan vastaavat sääntönsä yhtä kunnianhimoisiksi kuin EU:n säännöt. Tämä helpottaisi kauppaa ja parantaisi ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä näissä maissa.

Maailman suurimpana sisämarkkina-alueena EU voi asettaa standardeja, joita sovelletaan globaaleissa arvoketjuissa. Komissio aikoo jatkaa työtä uusien kestävää kasvua edistävien standardien laatimiseksi ja käyttää taloudellista painoarvoaan sellaisten kansainvälisten standardien laatimiseksi, jotka ovat EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden mukaisia.Se pyrkii kahden- ja monenvälisillä foorumeilla helpottamaan ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen kauppaa ja tukemaan kestävien tuotteiden markkinoiden avoimuutta ja houkuttelevuutta EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

Se (Komissio) aikoo tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa turvatakseen EU:n resurssivarmuuden ja strategisten raaka-aineiden luotettavan saatavuuden. (Tulihan se sieltä se loppupeleissä merkittävin seikka)

[..]

Kansalaisten ja kaikkien sidosryhmien osallistuminen ja sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumisen kannalta. Viimeaikaiset poliittiset tapahtumat osoittavat, että perinpohjaisia muutoksia aiheuttavat politiikat toimivat ainoastaan, jos kansalaiset osallistuvat täysipainoisesti niiden suunnitteluun. Ihmiset ovat huolissaan työpaikoista, kotiensa lämmittämisestä ja rahojen riittämisestä, ja EU:n toimielinten olisi kuunneltava heitä, jotta vihreän kehityksen ohjelma voisi onnistua ja saada aikaan kestävän muutoksen. Kansalaiset ovat ja heidän tulee olla jatkossakin siirtymäprosessin liikkeellepanevana voima. (Kansalaiset ja viime aikaiset samassa kappaleessa on demagogiaa)

[..]

EU:n rahastot, kuten maaseudun kehittämiseen tarkoitetut rahastot, auttavat maaseutualueita tarttumaan kierto- ja biotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

[..]

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma käynnistää EU:n uuden kasvustrategian

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52019DC0640&from=EN

[Ajatolloh]

Näyttää yleinen  "kritisoi EUvostoliittoa" ketju puuttuvan (jos sellainen löytyy, tämän saa siirtää sinne jatkoksi tai jos löytyy Turkki-EU suhteita käsittelevä ketju, niin sinne)

YLE on vaihteeksi ollut kriittinen ja kirjoittanut vuosituhannen vaihteen EU:n Turkki-kiimasta kohtalaisen artikkelin. Ei tuo vielä hyvä ole, mutta menettelee. Siis kohtalainen.

Ajatelkaas missä kusessa oltaisiin, jos EU, pösilö Rehn ja muut päättäjämme olisivat saaneet asiat kuten toivoneet: liittäneet montakymmentä miljoonaa patavanhoillista musulmannia sisältävän, diktatuuriksi kääntyneen valtion peruuttamattomalla tavalla EU:hun.

Tuota ihan oikeasti ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Tämä keissi kannattaa aina muistaa ja nostaa esiin, kun pösilöpäättäjämme vouhottavat milloin mistäkin asiasta ja hankkeesta. Läheltä piti, ettei Turkin kanssa jouduttu lopulliseen perikatoon.

Onneksi oli sentään Ranska, jolla oli omaa kokemusta ongelmallisiksi kerta toisensa jälkeen osoittautuvista musulmanneista riittävästi ja joka osasi sanoa, että "ei kiitos Türkiyeelle".

Ylen artikkelin heikkoudet on tosiaan siinä, että muslimeja ei vieläkään suostuta tunnustamaan ja tunnistamaan joukoksi, joka ei vaan ole 'western-culture-compatible'. Musulmanni ei integroidu eikä sopeudu.

Sarkozya ihan suotta sätitään artikkelissa. Kelpo mies kelpo paikalla. Selän kääntö Erdoganille oli juuri se mitä piti tehdäkin ja pitää tehdä jatkossakin.

Artikkeli on tuollainen nykyajan multimediadokumentti, joten sieltä on vähän hankala lainailla. Selatkaa itse.


https://yle.fi/uutiset/3-11748025

PS. Jos joskus Turkkia ollaan vielä liimaamaassa EU:n kylkeen, edellytän että Turkissa on ollut voimassa länsimainen arvoyhteiskunta vähintään yli yhden miessukupolven eli 60 vuotta ja että kristittyjen määrä on alkanut maassa elpyä ja ylittää 10%.

Turkki oli joskus 200 vuotta sitten enemmistöltään kristitty maa muistaakseni. Eipä ole enää. Uuden testamentin tapahtumista monet tapahtuivat Turkin alueella ja se on alkukristillisyyden historiallista aluetta. Joten sillä alueella tapahtunut demografinen kehitys kertoo paljon islamin luonteesta. Turkissa pitäisi kaiken järjen mukaan jo historiansa vuoksi olla enemmistö kristittyjä. Todellisuudessa nykypäivänä Suomessakin on enemmän musulmanneja kuin Turkissa kristittyjä...

[HDRisto]

^"Mitkä ovat näiden motiivit, joilla he edistävät tuollaista?".
Valtava ego ja ahneus.
Lipponenhan suunnitteli tulevansa EUn ikuiseksi presidentiksi, kuninkaaksi ja keisariksi. Muistammehan: "Minä keskustelen vaikka Kiinan keisarin kanssa enkä kysy keneltäkään lupaa, enkä ole selitysvelvollinen etukäteen tai jälkikäteen".

https://yle.fi/uutiset/3-5321626