Miksi kasvissyöntiä vastustetaan?

[tavallinen jantteri]

EK:n johtaja ehdottaa liharuokapäivää kouluihin

Voi olla että pelkkä liha ei kaikille maistuisi. Mutta saahan sitä toki ehdotella. Veronmaksajillakin voisi olla asiaan sanottavansa kokolihapäivistä.

Voi olla näin koska pelkkä kasviskaan ei maistu kaikille. Veronmaksajat ovat toistaiseksi olleet aika hiljaa, vaikka näiden kasvisruokapäivien suurempi hävikki käy varmasti turhasta rahan haaskuusta.
Itse ehdottaisin sekaruokapäiviä. Silloin löytyisi eri vaihtoehtoja valittaviksi. Vähän niinkuin nykysysteemi, mutta ilman pakkokasvisruokapäivää....

[Roope]

Ukrainan sota nostaa lannoitteiden, rehun ja ruuan hintaa, ja tutkija hurraa, koska se hillitsisi lihan kulutusta.

Suomalaiset saattavat pian joutua muuttamaan ruokatottumuksiaan – syynä on sota ja Suomen riippuvuus venäläisistä lannoitteista

Venäjä ja Valko-Venäjä ovat maailman tärkeimpiä lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden valmistajia. Sodan seurauksena lannoitteiden saanti on vaikeutunut. Tutkimusprofessorin mukaan tämä voi johtaa ruokatottumuksiemme muuttumiseen.

Suomi on maataloudessa pitkälti omavarainen, mutta monia maanviljelylle kriittisiä asioita tuomme muualta maailmasta.

Lannoitteiden suhteen Suomi – kuten iso osa muustakin maailmasta – on riippuvainen sotaa käyvästä Venäjästä ja sen liittolaisesta Valko-Venäjästä.

Maatalouteen ja ruokaturvaan erikoistuneen IFPRI-tutkimuslaitoksen keräämien tietojen mukaan noin kolmannes Suomeen tuodusta typpilannoitteesta ja jopa 60 prosenttia Suomeen tuodusta kaliumlannoitteesta on peräisin Venäjältä ja Valko-Venäjältä.

Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen seurauksena lannoitetoimitukset takkuavat, ja se tuntuu myös Suomessa.

– Iso kysymys on nyt se, mistä lannoitteita saadaan. Tälle kylvökaudelle pääosa lannoitteista on hankittu, mutta osalla tiloista on edelleen puutteita, sanoo Luonnonvarakeskuksen maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

[...]

Ruokatottumuksiin voi tulla muutoksia, ja se on hyvä asia

Yksi lannoitepulan ja viljan hinnan nousun seuraus on Niemen mukaan todennäköisesti kotieläintuotannon supistaminen, jotta viljaa riittää ihmisten ruokkimiseen.

Merkittävä osa viljasta viljellään nimittäin eläinten rehuksi. Suomessa yli puolet viljasadosta päätyy Luonnonvarakeskuksen mukaan kotieläinten ruokintaan.

Lannoitteiden kallistuessa myös rehuntuotanto kallistuu. Tämän seurauksena rehua tulee olemaan niin ikään niukemmin saatavilla.

– Ukraina ja Venäjä ovat myös merkittäviä leipä- ja rehuviljan viejämaita ja sodan seurauksena viljan hinta nousee entisestään.

Lopulta lannoitteiden kallistuminen voi siis johtaa lihan syönnin vähenemiseen, mikä olisi ilmaston ja ruuan tuotannon kestävyyden kannalta positiivinen uutinen, Niemi sanoo.

– Jos lannoitteiden ja rehun hinnannousu saadaan vietyä kuluttajahintoihin, se tulee myös hillitsemään lihan kulutusta. Varsinkin vauraissa maissa on varaa vähentää lihan kulutusta.

Yle 10.3.2022

[ohkurin_narsi]

Niin, pitää näin tyhmänä kysyä, että onko ala-asteellakin nykyään tarjolla monta eri vaihtoehtoa?

Kun itse olin 80-l alkupuolella koulussa, niin siellä oli kyllä vain 1 päivän ruoka, joka tuli valmiiksi annosteltuna.
Tuli huutoa jos ei kelvannut. Siellä ei ollut kasvissyöjiä yms, ainoa oli jos oli diabeetikko niin sit oli kustom ruuat.

Kummasti siitä selvittiin, miksi nykypennut on niin lumihiutaleita että tää homma ei toimi?

(Vastaten Threadin otsikon kysymykseen: Koska se on pahaa.)

[Roope]

Vegekupla saattoi poksahtaa

Kuusi vuotta sitten nyhtökaurapakkaukset katosivat kauppojen hyllyiltä valtavan kysynnän takia. Tänä keväänä kävi samoin, mutta täysin eri syystä. Pörssissä moni kasviproteiinin varaan rakennettu yhtiö on romahtanut.

KAURASTA prosessoitu mössö nimeltä nyhtökaura nousi ilmiöksi vuonna 2016. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi tuolloin, että kaupoissa tuote ”revittiin käsistä”.

”Aikamoista innostus on. Välillä tuntuu, että nyhtökaura on Suomen oma Pokémon, jota metsästetään ihan kuumana”, kertoi Gold & Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen.

Muutama kuukausi sen jälkeen Paulig osti nyhtökauran takana olleen Gold & Green Foodsin.

Nyhtökauraa on ollut sen jälkeenkin vaikea löytää kauppojen hyllyiltä. Mutta toisin kuin vuonna 2016, pääsyy ei ole ollut yltiöpäinen kysyntä, vaan jatkuvat ongelmat tuotannossa. On ollut listeriaa, tuotantoprosessi piti suunnitella uusiksi, ja ties mitä.

[...]

NYHTÖKAURAYHTIÖN luvut viime vuosilta ovat synkkää luettavaa. Niin synkkää, että sopii kysyä, kumpi kaupassa maksoi kummalle, Valio saadakseen yhtiön vai Paulig päästäkseen siitä eroon. Paulig ja Valio eivät ole kertoneet kauppahintaa.

Gold & Green Foods Oy teki edellisen neljän vuoden aikana yhteensä yli 47 miljoonan euron tappiot. Mikä pahinta, yhtiö on kutistunut. Sen myynti oli viime vuonna alle neljä miljoonaa euroa, eli vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

[...]

Kaurajuoma- ja markkinointi-ilmiö Oatly listautui Wall Streetille viime kesänä suuren kohun saattelemana. Sijoittajat pitivät Oatlya hetken aikaa yli viidentoista miljardin euron arvoisena ruokateknologiayhtiönä.

Alle vuosi siitä ja Oatly näyttää nopeasti kasvaneelta, mutta muilta osin varsin perinteiseltä elintarvikevalmistajalta. Kulut ovat kasvaneet ja kasvu hiipunut. Päivän kurssilla laskettuna Oatlyn markkina-arvo on enää kaksi miljardia euroa.

KASVIPOHJAISIA purilaispihvejä valmistava Beyond Meat on sekin jättänyt kitkerän maun sijoittajien suuhun. Sekä yhtiön liikevaihto että kannattavuus laskivat loka–joulukuussa vuoden takaisesta. Tavaraa myytiin siis alehintaan, mutta siitä huolimatta myynti väheni.

Beyond Meatin osakekurssi on laskenut kolmen vuoden takaisista kurssihuipuista neljä viidesosaa. Ja siltikin osake näyttää kalliinpuoleiselta. Jos yhtiö ei pääse uudestaan kasvuun, kurssissa on vielä paljon laskuvaraa.

Miltei kaikki tunnetuimmat kasviproteiiniyhtiöt ovat nojanneet kasvussaan brändin voimaan ja suuriin markkinointikampanjoihin. Esimerkiksi Beyond Meatilla ja Oatlylla myynti- ja markkinointikulut ovat jopa kymmenkertaiset verrattuna perinteisiin elintarvikeyhtiöihin.

Joutuvatko kasviproteiiniyhtiöt tinkimään markkinointipanostuksistaan saadakseen kulut kestävälle tasolle? Ja mitä silloin tapahtuu kasvulle?

Näillä perustein trendikkäät elintarvikebrändit sopivat paremmin lautaselle tai kahvimukiin kuin sijoittajan salkkuun.

Helsingin Sanomat 5.5.2022

[Lalli IsoTalo]

(Vastaten Threadin otsikon kysymykseen: Koska se on pahaa.)

Kasvikset ovat hyviä, mutta lihankorvikkeet järkyttävää scheissea.

[HDRisto]

Korvike on aina korvike. Ja miksi ihmeessä tehdä jotain lihan korviketta jostain soijasta tms. ketä sillä sitten yritetään huijata, vegaaneja?. Syö vihannekset vihanneksina, lihan lihana ja se siitä. Ja "nyhtökaura", voi helvetti..

[no future]

Korvike on aina korvike. Ja miksi ihmeessä tehdä jotain lihan korviketta jostain soijasta tms. ketä sillä sitten yritetään huijata, vegaaneja?. Syö vihannekset vihanneksina, lihan lihana ja se siitä. Ja "nyhtökaura", voi helvetti..

Eihän soija ole mikään lihankorvike.

[Roope]

Korvike on aina korvike. Ja miksi ihmeessä tehdä jotain lihan korviketta jostain soijasta tms. ketä sillä sitten yritetään huijata, vegaaneja?. Syö vihannekset vihanneksina, lihan lihana ja se siitä. Ja "nyhtökaura", voi helvetti..

Eihän soija ole mikään lihankorvike.

Moni korvaa jauhe­lihan nykyään kasvi­pohjaisella versiolla – Ravitsemus­terapeutti kävi läpi kahdeksan tuotetta ja löysi isoja eroja

Jauhelihaa jäljittelevät kasvipohjaiset vegejauhikset ovat helppo tapa vähentää lihan käyttöä.
...
The Vegetarian Butcher magic mince
...
Ravitsemusterapeutin arvio: "Pääraaka-aine soijaproteiini. Rasvaa on todella vähän, vähiten tässä vertailussa. Vähiten myös energiaa mutta toiseksi eniten proteiinia eli tuote sopii erittäin hyvin painonhallintaan. Eniten kuitua tässä tuoteryhmässä – toimii myös hyvänä kuidun lähteenä.

Magic mincessä on lisättyä rautaa ja B12-vitamiinia eli tuote sopii hyvin vegaaneille. Ravitsemuksellisesti tämän on lähellä maustettua soijarouhetta. Muuten erinomainen jauhelihan vaihtoehto, mutta suolaa on turhan paljon. Miinusta myös kovasta kilohinnasta: tämä on vertailun kallein tuote."

Helsingin Sanomat 11.5.2022

[F1nka]

Tuo nyhtökaura oli proteiinikoostumuksen suhteen ok, suutuntuma kuiva. Noissa korvikkeissa hinnat tuppaavat olemaan ihmeellisen korkeita. Uskoisin, että jos korvikkeiden hinnat olisivat 5-8 euroa per kilo ja niissä hyvälaatuisen proteiinin määrä >20 g/100g, niin kauppaa voisi tullakin.

[Roope]

Suomalaiset ruuan tulevaisuutta koskevat ennustukset perustuvat usein edelleen luulolle, että ne ajattelun ja kulutuskäyttäytymisen muutokset, jotka tapahtuvat trenditietoisten keskuudessa Suomessa, tulevat tapahtumaan koko maailmassa ihan kohta. Tällainen luulo voi tulla kalliiksi.

Vallankumous, jota ei koskaan tullut. Näin nyhtökauran maailmanvalloitus epäonnistui.

Pauligin piti tehdä nyhtökaurasta menestystarina, mutta kaikki menikin pieleen. HS Visio selvitti, miksi.

[...]

Paulig investoi ostamaansa nyhtökaurayhtiöön kuuden vuoden aikana kaikkiaan kymmeniä miljoonia euroja. Siitä piti tulla kansainvälinen menestystarina.

[...]

Keväällä 2014 Maija Itkonen luki lentokoneessa New York Timesista ruokamarkkinoiden murroksesta. Jutussa esiteltiin yhdysvaltalaisia kasviproteiiniyrityksiä ja niiden keräämiä sijoituksia.

Itkonen oli vuotta aiemmin myynyt Yhdysvaltoihin edellisen startup-yrityksensä, langattomia latauslaitteita kehittävän Powerkissin. Hän etsi uutta suuntaa.

Koneen laskeuduttua Itkonen soitti ystävälleen: Reetta Kivelä toimi Fazerin tutkimuspäällikkönä, ja hänellä oli pitkä kokemus kauran beetaglukaanin tutkimuksesta ja prosessoinnista. Haaste oli saada kaura pysymään pureskeltavana ja toimimaan myös paistettaessa.

Kasviperäisiä tuotteita oli markkinoilla vielä vähän, ja moni niistä perustui soijaan. Kaura olisi kotimainen vaihtoehto.

[...]

Lauttasaareen rakennettiin koekeittiö, jossa tehtiin ensimmäiset koe-erät. Tuotteessa oli myös härkäpapua ja hernettä. Tarkoitus oli ensin vain testata nyhtökauran myyntiä ja saada suomalaiskuluttajilta palautetta.

Suosio räjähtikin saman tien. Stockmannin Herkku-myymälässä testierä myytiin loppuun 11 minuutissa. Ihmiset metsästivät ja jonottivat nyhtökaurapaketteja, sosiaalinen media kuhisi.

[...]

Nyhtökaura syntyi valtavan mediahuomion saattelemana.

Lihankorvikkeet ja kasviproteiinit olivat tuolloin yksi kaikkein nopeimmin kasvavista elintarvikekategorioista. Esimerkiksi vuonna 2017 kasviproteiinien myynti kasvoi S-ryhmässä 124 prosenttia ja K-ryhmässä 112 prosenttia edellisvuodesta.

Mutta oletukset kuluttajien ruokatottumusten nopeasta ja laajasta muutoksesta osoittautuivat vääriksi. Kun vegaanit ja ruokahifistelijät oli tavoitettu, kysyntä tasaantui. Menekki ei kasvanut Ladaun mukaan niin nopeasti kuin odotettiin.

”Tuntuu siltä, että me yrityksenä yliarvioimme sen, kuinka nopeasti pöhinä kääntyy kulutuskäyttäytymisen muutokseksi.”

[...]

Ongelma Ruotsissa oli hänen mukaansa se, että nyhtökaura ei myynyt. Suomessa tukena oli ollut valtava mediajulkisuus, Ruotsissa vastaavaa ei nähty.

[...]

”Jos teet oikeita asioita ja panostat bisnekseen, tietenkin teet tappiota. Siinä ei ole mitään ongelmaa”, Maija Itkonen sanoo.

Pelkästään viime vuonna peräti 13 ruokateknologian yritystä keräsi yli sadan miljoonan dollarin rahoituksen sijoittajilta. Lähes kaikki niistä kehittävät eri teknologioilla vaihtoehtoja eläinperäisille proteiineille. Kansainväliset pääomasijoittajat uskovat siis pitkällä tähtäimellä markkinan kasvuun.

Helsingin Sanomat 28.5.2022

[F1nka]

^Menestys on niin taattu, että mieleen tulee ostaa optio johonkin nautaeläimeen tai hirveen 

[Roope]

Moni lihahedonisti hylkää pian lihansyönnin, uhoaa Poutusta irronneen vegeyhtiön johtaja Mikko Karell – nyt hän kertoo miksi

Ei kerro. Selittää vain jotain uskostaan lihankorvikkeiden suosion kasvuun.

Grillissä tirisee lihaton nakki – näin perinteisestä lihatalosta irtosi vegeyhtiö, joka haluaa liha­hedonistit puolelleen

Perinteinen lihatalo Pouttu alkoi muutama vuosi sitten valmistaa kasvispohjaisia lihan­korvikkeita. Muutosta ajoi uusi toimitus­johtaja Mikko Karell, joka erotti pian kasvisproteiini­bisneksen omaksi yhtiökseen ja hyppäsi sen johtoon. Se on hänen mielestään sekä taloudellisesti että eettisesti oikein.

ASETTELEN öljyssä käristetyn yrttisen nakkimakkaran lautaselle sinappitötsyn viereen. Lävistän pötkylän haarukalla ja isken siihen hampaani.

Nakki napsahtaa.

Ei aivan samalla kimmoisuudella kuin perinteisessä lihamakkarassa, mutta napsahtaa kuitenkin. Se on vegenakilta jo aika paljon vaadittu.

Kyse on Muu-tuotesarjasta tunnetun Meeat Food Tech oy:n uutuusnakista. Sen kuori on tehty leväpohjaisesta alginaatista, sisus taas fermentoidusta härkäpavusta.

”Nämä ovat ensimmäiset napsahtavat nakit, jotka saatiin onnistumaan”, kertoo toimitusjohtaja Mikko Karell.

Napsahdus on tärkeä osa nakin suutuntumaa. Sillä on väliä, jos haluaa saada paatuneetkin lihahedonistit maistamaan kasvipohjaista lihankorviketta.

Juuri siihen Meeat Food Tech pyrkii.

”Pitää tunnustaa, että eivät nämä tuotteet ole vielä niin täydellisiä, että kaikki lihansyöjät korvaisivat lihan niillä, mutta se päivä tulee vielä”, Karell sanoo.

[...]

”Ajelin täällä Helsingissä Mannerheimintietä ja mietin, että on pakko tehdä jotain muuta kuin myydä lihaa tappiolla. Se on älyttömän vastuutonta sekä ympäristön kannalta että myös taloudellisesti”, Karell sanoo.

[...]

Tähän mennessä Meeat Food Tech ei ole vielä tehnyt voittoa. Karell sanoo tappion johtuvan käynnistämisen kustannuksista. Hän uskoo tulevaisuuden olevan pääosin kasvipohjainen ja lihan muuttuvan luksustuotteeksi, jota on harvoin tarjolla.

”Tämä on selkeästi parempi bisnes kuin liha-ala. Tässä on yksinkertaista matikkaa taustalla: kuinka monta rehukiloa tarvitaan yhden lihakilon tuottamiseen verrattuna siihen, kuinka paljon kasviproteiinia saa tuotettua samalla rehumäärällä.”

[...]

KASVIPOHJAISTEN ruokien markkinoilla on saturaation merkkejä, Karell sanoo. Uusia yhtiöitä ja brändejä on ilmestynyt valtavasti parin vuoden sisällä. Nyt niin asiakkaita kuin tuottajiakin myös poistuu markkinoilta.

Kuuluisin esimerkki taitaa olla nyhtökaura, jonka tuotanto lopetettiin tänä keväänä kymmenien miljoonien eurojen tappioiden kera.

Pelottaako, että Meeat Food Techistä tulee seuraava nyhtökaura?

”Mikään ei tietenkään ole varmaa. Meidän mallimme on kuitenkin hieman erilainen. Nyhtökaura oli toimiva tuote, mutta kuluttajat eivät suoraan osanneet korvata sillä lihankäyttöään. Me olemme panostaneet juuri tähän kulmaan ja hinnan kilpailukykyyn. Kuluttajat pitää saada rakastumaan tuotteeseen”, Karell sanoo.

[...]

KASVIPOHJAISEEN ruokavalioon siirtyminen on ilmastoteko ja monille myös eettinen tai terveydellinen valinta.

Maku on helppouden ohessa kuitenkin ostopäätöksessä painavin syy, vaikka kuinka olisi muuten ilmaston ystävä, Karell sanoo. Kuluttajan ei tarvitse ostaa kuin yksi pahanmakuinen vegenakki, ja siihen tyssää kokeilunhalu.

”Iso este vegetuotteiden suurelle läpimenolle tähän mennessä on ollut, että tuotteet ovat olleet liian kalliita ja oudon makuisia”, Karell sanoo.

Jotkut kasvissyöjät vieroksuvat Muu-tuotteita, koska ne ovat liian lihaisia. Se on kuitenkin se, mihin yhtiö pyrkii. Tuotteiden verrokkeina eivät niinkään ole muut kasvistuotteet, vaan tutut ja arkiset lihajalosteet.

”Haluamme tarjota tuttuja käyttöliittymiä, kuten makkaraa ja jauhista, joita voidaan käyttää tasan samalla tavalla kuin lihaversioita. Lihan syöminen on tottumuskysymys, joten yritämme tehdä vieroituksen mahdollisimman helpoksi.”

Helsingin Sanomat 20.6.2022