Suomesta tehtiin "ilmastopolitiikan mallimaa" maailman tiukimmalla hiilineutraalisuustavoitteella. Yksikään maa ei ottanut esimerkkiä.
Suomesta tehtiin "humanitaarisen maahanmuuton mallimaa" maailman löysimmällä turvapaikkapolitiikalla ja kotouttamispolitiikalla. Yksikään maa ei ottanut esimerkkiä.
Nyt vihreät aikovat tehdä Suomesta (!) muiden rahoilla "kasvituotteiden mallimaan" (!), joka veisi kasvituotteita maailmalle.
Voin paljastaa, että yksikään maa ei tule ottamaan esimerkkiä, enkä usko, että vientikään tulee mainittavasti vetämään. Tuotanto tulee ihan muualta kuin Suomesta, koska se on muualla tehokkaampaa ja halvempaa.
Ohisalo Politiikkaradion vaalitentissä: Suomi voisi olla kasvituotteiden mallimaa, josta otettaisiin esimerkkiä, kuuntele koko tentti
Yle Radio 1:n Politiikkaradio aloittaa vaalitentit tänään maanantaina. Ensimmäisenä vuorossa on vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.
[...]
Ohisalo ei vaadi ketään lopettamaan lihansyöntiä, mutta linjaa, että Suomessa pitäisi keskityttyä kasvien kasvattamiseen.
– Tämän asian ovat ottaneet esille jo esimerkiksi LIDL, S-ryhmä ja Fazer. Suomi voisi olla kasvituotteiden mallimaa, josta otettaisiin maailmalla esimerkkiä.
Yle 6.3.2023
Tuo mallimaahöpinäkin on vain Ohisalon väistelyä, kun hän yrittää välttää puhumasta haastattelijan mainitsemasta pakottamisesta, jota vihreiden vaatima lihansyönnin radikaali vähentäminen käytännössä (mm. pakolliset kasvisruokapäivät laitoksissa) on.
Yhteiskunnan pitää helpottaa ekologisten valintojen tekoa
ENEMMISTÖ suomalaisista on valmis tinkimään elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi, mutta epäilee vapaaehtoisten toimien riittävyyttä (HS 15.2.). Näkemys on perusteltu.
Onkin erikoista, miten paljon yhä lasketaan sen varaan, että kansalaiset tekevät itse arjessa rationaalisia ja vastuullisia valintoja. Tämä näkyy esimerkiksi Ilmastoruokaohjelmaa koskevassa poliittisessa keskustelussa.
HYVIEN valintojen tekeminen on vaikeaa.
[...]
PAINOPISTETTÄ tulisi siirtää yksilöiltä järjestelmätason muutoksiin, jotka edistävät ekologisia valintoja. Kun joukkoliikenne toimii ja päiväkotipaikka löytyy läheltä, ei sujuva työmatka vaadi auton hankintaa. Jos junalippu on lentoa edullisempi, ei kotimaan lomamatkalla tarvitse tasapainoilla budjetin ja lentohäpeän välillä. Tai jos kasviproteiini on makkarapakettia edullisempi, on kannattavaa tehdä muutoksia ruokavaliossa.
[...]
IHMISTEN elintapoihin on tietysti syytä puuttua aina harkiten. Epäekologisten valintojen seuraukset ovat kuitenkin niin suuret, että muutosta ei ole syytä jättää vain yksilöiden hyvän tahdon varaan.
Oikein rakennetut kannusteet ja rakenteet sen sijaan lisäävät kansalaisten ekologisia tekoja tekemällä ne luonteviksi ja kannattaviksi.
Simo Rissanen
erityisasiantuntija, Soste Suomen sosiaali ja terveys ry
Helsingin Sanomat, mielipide 28.2.2023
Kasviproteiini on halvimmillaan hinnaltaan vain murto-osa siitä, mitä halvimman lihan proteiini maksaa, ja ero tyypilliseen makkarapakettiin (halvan Takkalenkin proteiinipitoisuus alle 10 %) lienee jo luokkaa kymmenkertainen.
Oikeasti kyse on siitä, että kaikki ihmiset eivät halua vaihtaa lihaa tai makkaraa (joissa ei välttämättä edes ole lihaa) edulliseenkaan kasviproteiiniin. Tätä valintaa voi joko kunnioittaa tai sitten voi keksiä tekosyitä hivuttautua vihreään totalitarismiin.
Saara Kankaanrinnan kolumni: Liisa ja myyrän kymmenet housut – oikeasti kaniini ei ilmaannu hatusta
[...]
Maapallolla tapetaan vuosittain yli 70 miljardia eläintä lihaksi. Sikojen ranskalaisessa kasvattamoissa voi olla 5 miljoonaa sikaa, amerikkalaisella tehdasfarmilla 150 000 nautaa. Kanoja miljoonia yhdessä tehtaassa.
Eihän tällaisessa kulutustavassa tai tahdissa ole mitään järkeä! Miten tämä tuhoisa tilanne meinataan korjata? Pääseekö tästä kaninkolosta peruuttamaan?
No, olemme keksineet miten valmistaa eläinperäisiä tuotteita ilman eläintä. Sen voi tehdä eläinsoluja ja geenejä editoimalla laboratoriossa, tai mielenkiintoisemmin käyttämällä kasvis- tai sienipohjaa.
Mutta nyt tulee ällistyttävin kohta. Niin yrityksillä kuin tieteessä olen nähnyt samat laskelmat mahdollisuuksista. Tavoiteltu tuotantomäärä on sama kuin korvattavan lihan määrä.
KIRKASOTSAISESTI olemme siis korvaamassa ylikulutusta ylikulutuksella! Hoitaessamme yhden ongelman luomme samalla toisen. Seikkailu ihmemaassa jatkuu.
Eikä proteiinin ylikulutus ole ainoa sektori, jolla näin tapahtuu.
Ilta-Sanomat 6.3.2023
Joskus kuulee urputusta lihan ylikulutuksesta, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen
proteiinin ylikulutuksesta. Eihän sellaista ole oikeasti olemassa.
Ehkä parisenkymmentä prosenttia suomalaisista syö proteiinia ravintosuosituksia enemmän ja suurin osa muista suunnilleen suositusten mukaisesti.
Paljon suurempi ongelma, vaikka ei välttämättä lukumäärältään valtavan suuri, on liian vähän proteiinia saavat kuten vanhukset – ja kasvissyöjät. Proteiinin tuotannon suunnitelmallisessa vähentämisessä ei kuitenkaan ole mitään järkeä miltään kannalta, mutta näköjään sekin on liitetty viherfundamentalistiseen ideologiaan.