Kirjoittaja Aihe: Sarastus-lehti  (Luettu 205496 kertaa)

Möhömaha

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 856
  • Liked: 2106
  • Koneinsinööri (todistusta ei jätetty Somaliaan)
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #540 : 18.09.2018, 16:05:46 »
https://sarastuslehti.com/2018/09/17/tuomio-eun-kiristykselle-viktor-orbanin-puhe-euroopan-parlamentissa/

Lainaus
Tuomio EU:n kiristykselle (Viktor Orbánin puhe Euroopan parlamentissa)

Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, tiedän että olette jo muodostaneet mielipiteenne. Tiedän, että enemmistö teistä äänestää päätöslauselman puolesta. Tiedän myös, ettei oma puheenvuoroni muuta näkemystänne. Siitä huolimatta olen saapunut tänne – sillä aikomuksenanne ei ole tuomita hallitusta, vaan maa ja sen kansa. Tuomitsette Unkarin, joka on ollut jäsenenä Euroopan kristittyjen kansojen perheessä tuhat vuotta. Unkarin, joka on antanut Euroopan mantereen historiaan oman työpanoksensa ja – kun tarve on vaatinut – verensä. Tuomitsette Unkarin, joka nousi asein maailman suurinta armeijaa vastaan, Neuvostoliittoa vastaan, teki korkeimman uhrauksen vapauden ja demokratian puolesta ja – kun tarve vaati – avasi rajansa ahdistetuille itäsaksalaisille veljille ja sisarille. Unkari on taistellut vapautensa ja demokratiansa puolesta. Seison nyt tässä ja näen, että Unkarille esittävät syytöksiä ihmiset, jotka ovat saaneet demokratian perintönä ja joiden ei ole tarvinnut ottaa mitään henkilökohtaista riskiä vapauden tavoittelussa. He haluavat tuomita unkarilaiset, jotka ovat taistelleet kommunismia vastaan demokratian puolesta.

Seison nyt tässä puolustamassa kotimaatani, sillä unkarilaisille demokratia, itsenäisyys ja Eurooppa ovat kunnia-asioita. Siksi väitän, että päätöslauselmanne on loukkaus Unkarin ja Unkarin kansan kunniaa kohtaan. Unkarin päätökset ovat tehneet äänestäjät parlamenttivaaleissa. Näin ollen te väitätte, ettei Unkarin kansa ymmärrä riittävästi omaa etuaan saadakseen päättää omista asioistaan. Te uskotte tuntevanne Unkarin kansan tarpeet paremmin kuin Unkarin kansa itse. Niinpä minun on sanottava teille, että tämä päätöslauselma ei osoita kunnioitusta Unkarin kansalle. Se soveltaa kaksoisstandardia, se on vallan väärinkäyttöä ja ylittää toimivallan rajat, puhumattakaan siitä että sen soveltamistapa on sopimusrikkomus.

Meille unkarilaisille demokratia ja vapaus eivät ole poliittisia vaan moraalisia kysymyksiä. Te aiotte nyt esittää moraalisen tuomion ja leimata maan ja sen kansan määräenemmistön perusteella. Otatte raskaan vastuun kun – ensimmäistä kertaa Euroopan unionin historiassa – aiotte sulkea kokonaisen kansan eurooppalaisen päätöksenteon ulkopuolelle. Haluatte riistää Unkarilta oikeuden edustaa omia intressejään Euroopan kansojen perheessä, jonka jäsen se on. Meillä on – ja tulee olemaankin – erimielisyyksiä. Ajattelemme eri tavoin Euroopan kristillisestä perinnöstä ja kansakuntien ja kansallisten kulttuurien roolista. Tulkitsemme perheen olemusta ja tehtävää eri tavoin, ja meillä on suoraan vastakkaiset näkemykset maahanmuutosta. Jos me oikeasti haluamme yhtenäisyyttä monimuotoisuudessa, erojemme ei pitäisi kelvata syyksi minkään maan leimaamiseen tai sen päätösvallan riistämiseen. Emme itse koskaan vajoaisi niin alas, että vaientaisimme ne joiden kanssa olemme eri mieltä.

Sosialistiset ja liberaalit vastustajamme ovat ymmärrettävästi tyytymättömiä suosioomme, mutta on epäreilua ja eurooppalaisten arvojen vastaista kostaa unkarilaisille se, etteivät he äänestäneet heitä. Lisäksi tämän päätöslauselman kirjoittajat eivät tunne edes perustavanlaatuisimpia tosiseikkoja. Päätöslauselmassa myönnetään, ettei Unkariin lähetetty delegaatiota, joten te äänestätte ilman riittävää perehtymistä. Siinä on 37 suurta asiavirhettä, joista jokainen parlamentin jäsen sai eilen 108-sivuisen selvityksen.

Meidän unioniamme pitää kasassa se, että erimielisyydet ratkaistaan sovituissa puitteissa. Unkarin puolesta minäkin olen tehnyt kompromisseja ja solminut komission kanssa sopimuksia mediaan liittyvästä lainsäädännöstä, oikeusjärjestelmästä ja jopa tietyistä perustuslain kohdista. Tämä päätöslauselma sivuuttaa kaikki nämä sopimukset. Jos teillä on lupa tehdä näin ja sivuuttaa sopimukset silloin kun haluatte, mitä järkeä on tehdä sopimuksia minkään yleiseurooppalaisen instituution kanssa? Teidän toimenne ovat isku Euroopan unionia ja rakentavan dialogin periaatetta vastaan.

Arvoisat parlamentin jäsenet, jokaisella kansalla ja jäsenvaltiolla on oikeus päättää elämänsä järjestämisestä omassa maassaan. Me puolustamme rajojamme, ja vain me päätämme kenen kanssa haluamme elää. Olemme rakentaneet aidan ja estäneet sisäänpääsyn sadoilta tuhansilta laittomilta siirtolaisilta. Olemme puolustaneet Unkaria ja Eurooppaa. Tänään, ensimmäistä kertaa Euroopan unionin historiassa, yhteisö tuomitsee omat rajavartijansa.

Arvoisa puheenjohtaja, puhukaamme suoraan: te haluatte tuomita Unkarin, koska Unkarin kansa on päättänyt, ettei sen kotimaasta tehdä siirtolaismaata. Kaikella kunnioituksella, mutta voimakkaimmin mahdollisin sanoin, torjun uhkaukset, kiristyksen, panettelun ja valheelliset syytteet, joita Euroopan parlamentin maahanmuuttomyönteiset voimat ovat Unkariin ja Unkarin kansaan kohdistaneet. Kunnioittavasti ilmoitan teille, että teittepä millaisen päätöksen tahansa, Unkari ei taivu kiristykseen. Unkari puolustaa edelleen rajojaan, pysäyttää laittoman maahanmuuton ja puolustaa oikeuksiaan – myös teitä vastaan, jos tarve vaatii. Me unkarilaiset olemme valmiita ensi toukokuun vaaleihin, joissa kansalla on lopulta mahdollisuus päättää Euroopan tulevaisuudesta ja palauttaa demokratia eurooppalaiseen politiikkaan.


Kiitän huomiostanne.

 
Ylistys ja rukous Herralle, joka siunaa kansaansa.Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni,joka opettaa minun käteni taistelemaan,minun sormeni sotimaan,hän, joka antaa minulle armon;minun linnani, varustukseni ja pelastajani,minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 966
  • Liked: 13884
  • Never surrender
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #541 : 18.09.2018, 16:31:42 »
^Miten hyvällä ja luottavaisella mielellä tässä eläisikään arkeaan; tekisi töitä ja kasvattaisi seuraavaa sukupolvea, jos Suomen pääministeri puhuisi omasta maastaan ja kansastaan samalla tavalla.
« Viimeksi muokattu: 18.09.2018, 16:35:05 kirjoittanut Vellamo »

Porcius

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 969
  • Liked: 2553
  • Asiantuntija ilman papereita
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #542 : 20.09.2018, 21:28:59 »
Hyvä ja selkeä katsaus kulttuurisotaan.

https://sarastuslehti.com/2018/09/16/kaytosnumeroita-ei-jaeta/

Lainaus
Käytösnumeroita ei jaeta

LAURI STARK



”Pitkä marssi instituutioihin”, kuului nuorten kulttuurimarxilaisten slogan. Tuo marssi jatkuu tänä päivänä, kun instituutiot värjäytyvät punaisiksi. Valtamedia, yliopistomaailma, kulttuurielämä ja jopa kirkot konvertoidaan nurkka kerrallaan ilmiössä, joka kattaa koko läntisen sivilisaation. Tahti ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan kiihdyttää askeliaan. Digitaalitekniikka mahdollistaa eri sektorien ennennäkemättömän synergian, jolloin julkisesta elämästä muodostuu yhden äänen sinfonia. Siellä täällä säilyy terveen järjen saarekkeita, vaan kuinka kauan? Kun vasemmistolaisten määrä missä tahansa instituutiossa saavuttaa kriittisen massan, on se mennyttä. Kuten naisten kerran saatua jalkansa oven väliin valtionkirkossamme, olivat sen päivät sinä hetkenä luetut. Alati lisääntyvä rappio viettää kohti vääjäämätöntä maalia: täydellistä mukautumista vasemmiston ihanteisiin.

Peliä ei tietenkään ole menetetty. Peli on vasta alkamassa ja painovoiman keskus siirtymässä oikealle. Ajan mittaan yhä useampi nielaisee punaisen pillerin ja nousee vastarintaan. Se alkaa pienestä, mutta kunnianhimo kasvaa. Ihmiset tekevät asioita, luovat vaihtoehtoja. Ruohonjuuritasolla syntyy ja tapahtuu, myös politiikkaan on kansallismielinen oikeisto tehnyt näyttävän sisääntulon kaikkialla lännessä. Mikään ei kuitenkaan ole helppoa, eivätkä saavutukset ole ilmaisia. Hankaluuksia oikealla tuottaa erityisesti maltillisten joukko. Heitä voisi kuvata konservatiiveiksi, kenties klassisiksi liberaaleiksi, eikä heidän määränsä ole aivan vähäinen. Heidän mielipiteensä ovat moninaisia, mutta tekstini kannalta tärkein yhteinen nimittäjä on identiteettipolitiikan vierastaminen. Identiteettipolitiikan sisällön voisi lyhyesti summata Singaporen entisen diktaattorin Lee Kuan Yewin viisauteen:

    Monikulttuurisessa yhteiskunnassa ei äänestetä taloudellisten intressien, vaan rodullisten ja uskonnollisten intressien mukaan.

Vaikka identiteettipolitiikka on osa havaittavaa todellisuutta, tuottaa sen tunnustaminen huomattavia vaikeuksia konservatiiveille. Konservatiiveille tärkeää on kansalaisuus, irrotettuna verenperinnöstä. He puhuvat ahkerista maahanmuuttajista ja kenties mainitsevat intialaisen ystävänsäkin. Heille olisi niin periaatteellisista kuin henkilökohtaisista syistä tuskallista sanoa, etteivät tietyn väestöryhmän edustajat ole suomalaisia. Uusvasemmiston hulluuksia he eivät tietenkään niele, mutteivät kunnolla sitoudu suuntaan taikka toiseen. Konservatiivit ovat ytimeltään eilispäivän liberaaleja, jotka väliinputoajina käyvät hävittyä taistelua. Ohi ajetaan niin oikealta kuin vasemmalta, kun he koettavat varoa yhteentörmäyksiä romurallissa. Individualisteina he haluavat ennen kaikkea tulla jätetyksi rauhaan, mikä on yleinen piirre oikeistossa muutenkin. Heitä ei vain jätetä rauhaan. Ongelman asiasta tekee se, etteivät he tiedä mitä tehdä.

Paitsi vihjeettömiä, ovat konservatiivit myös saamattomia. Kun joku oikealla vihdoin käärii hihansa ja ryhtyy hommiin, eikö jostain ilmestykin konservatiivi ojentamaan väärin sammuttamisesta. Ja jos he itse lopulta tekevät jotain, he pitävät huolen etteivät assosioidu vääriin ihmisiin. He kammoavat kaikkea äärioikeistolaiselta kalskahtavaa ja hajurakoa pitäessään saattavat lyödä oikealle lujempaa kuin koskaan vasemmalle. Näin he pyrkivät signaloimaan vasemmistolle ja valtavirtaan, etteivät ole rasisteja ynnä muuta. Strategia on toivoton ja osoittaa konservatiivien epäluotettavuuden. Pohjimmiltaan he nimittäin kaipaavat takaisin tuohon valtavirtaan. He ymmärtävät olevansa ulkopuolisia, mutta haaveilevat keskustelun kautta saavutettavasta yhteisymmärryksestä. He käyttäytyvät kiltisti saadakseen anteeksi. Irtisanoutumisia tapahtuu, jotta syytökset assosiaatioista eivät saisi uskottavuutta. Mutta kaikki on turhaa. Vasemmisto on jo tuomionsa antanut, eikä mikään kompromissi heille kelpaa. He itse asiassa halveksivat kädenlämpöisiä konservatiiveja ja maltillisia liberaaleja. Vain ehdoton antautuminen sosialismin periaatteille ja sitä seuraava nöyryytys tyydyttävät.

Konservatiivit välittävät mitä heistä ajatellaan. Se on perustavanlatuinen virhe ja heikkous. Se tekee heistä liittolaisia, jotka ovat kaveria hyvällä säällä, mutta tuulen voimistuessa eivät sinua koskaan tunteneetkaan. Ennemmin tai myöhemmin he pettävät, mitä havainnollisti Timo Soini uuvatteineen viime vuonna. Jännitteet olivat kyteneet jo pitkään, mutta poliittisten urien vaarannuttua suoritettiin tyylipuhdas selkäänpuukotus. Mitä he puhuivatkaan arvoista ja lapsiensa silmiin katsomisesta, en muista. Suu puhuu yhtä, teot sanovat toista. Soini kaarteineen ei ole saanut mitään aikaiseksi hallituksessa tai sen ulkopuolella, ja Siniset ovat alta aikayksiön vajonneet merkityksettömyyden suohon. Heillä ei ole ekologista lokeroa poliittisella kartalla, ei sosiaalista tilausta. He saivat kouriintuntuvasti kokea, ettei maltillisuudella saavuteta mitään. Tästä on osoittanut merkkejä myös naapurimaamme Ruotsidemokraatit, joiden toiveita pienemmäksi jäänyt kannatus johtunee osin vuosi vuodelta vesittyneestä sanomasta. Mitä mieltä on olla kansallismielinen, jos on sitä puolella perseellä?

Olemme ajassa, jossa retoriikkaa ja iskuja ei pidä säästellä. Sellainen ei toki luonnistu kaikilta, ei oikein allekirjoittaneeltakaan. Jotkut meistä ovat sivistyneempiä taikka luonnostaan lauhkeampia, ja voi tulla houkutus heristellä sormeaan. Silloin pitää vain laittaa jäitä hattuun. Kullakin on roolinsa, niin myös likaisen työn tekijöillä. Jotkut meistä tonkivat viemäreitä ja tunkioita. Lauhkeampien on tärkeintä pysyä poissa heidän tieltään, antaa heidän hoitaa hommansa. Käytöstavoille on paikkansa, kuten on myös öykkäröinnille ja trollaamiselle. Kun verbaalinen sonta lentää, kannattaa miettiä onko sille olemassa syy ennen kuin saapuu paikalle moitteidensa kera.

Miksi tämä kaikki on tarpeellista? Koska se on pelin henki. Vasemmisto hyökkää ja meidän on puolustauduttava. Sitten me hyökkäämme ja kaksin verroin ilkeästi. Säännöt ovat tällä hetkellä seuraavanlaiset:

1) Toisinajattelija voidaan erottaa työstään.

2) Toisinajattelijalta voidaan (yrittää) evätä apurahoja.

3) Toisinajattelija voidaan sulkea ulos kulttuuritapahtumista.

4) Toisinajattelijalta voidaan evätä julkaisu- ja kokoontumisalusta.

5) Toisinajattelija voidaan sulkea ulos kaikilta sosiaalisen median alustoilta.

6) Toisinajattelijalta voidaan sulkea maksuliikenne.

7) Toisinajattelijan tieteellisiltä julkaisuilta voidaan evätä alusta.

8) Toisinajattelija voidaan sulkea vankilaan.

Homman nimi on selvä, tämä on kulttuurisotaa. Sananvapautta ei ole eikä tule. Hyvästä käytöksestä ei palkita. Vasemmiston tarkoitus on tehdä meidän elämästämme hankalaa. Tehkäämme siis heidän elämästään hankalaa. Vastatkaamme hyökkäyksiin. He eivät lannistu passiivisuudesta, he innostuvat. Meidän on kostettava, on iskettävä takaisin. Tähän asti he ovat pelanneet kuin säännöt eivät koskisi heitä. Sen aika on ohitse. Heidät on laitettava kärsimään, heidän on tunnettava oman pelinsä säännöt omissa nahoissaan. Se voi antaa heille opetuksen tai vain eskaloida tilannetta, mutta se ei ole oleellista. Isku ja vastaisku, se on oleellista.

Esimerkiksi onnistuneesta hyökkäyksestä käy tapaus, jossa twitterissä rumia puhunut transu paljastettiin ja ilmiannettiin työnantajalleen. Seurauksena purettu työsuhde ja vitutusta vastapuolella. Voi tuntua epäreilulta, että satunnainen vasemmistolainen joutuu näin kärsimään. Mutta kaikki tapahtuu sääntöjen puitteissa. He avasivat pelin, me viimeistelemme pelin. Jos rasistisesta postauksesta voi joutua työttömäksi tai hankaluuksiin, pitäkäämme huoli että myös sosialistisesta voi joutua. Asetelma ei tietenkään ole tasapuolinen muun muassa punaisen oikeuslaitoksemme vuoksi. On kuitenkin muistettava, että valtaosa ihmisistä ei liputa avoimien rajojen puolesta. Valtaosalle ei merkitse mitään, avioituvatko homoseksuaalit vai eivät. On olemassa joukkio, joka käyttää valtaa instituutioissa ja joka sitä kautta on voinut vaikuttaa sääntöihin. Me voimme käyttää hyväksemme aukkoja noissa säännöissä, sabotoida ja subvertoida. Pitkällä aikavälillä tavoite on kuitenkin rakentaa omaa infrastruktuuria ja toimia riippumatta valtavirran instituutioista. Tämän suhteen työ on vasta alussa, ja siinä vaikkapa Kiuas Kustannuksen kaltaiset aloitteet ovat osa tärkeää pohjatyötä.

Tien päässä odottaa tappiin asti jakautunut yhteiskunta, jossa ideologisilla blokeilla on omat kulttuurielämänsä, omat pankkinsa ja rahoittajansa, omat liike-elämänsä, omat oppilaitoksensa ja jopa kirkkonsa. Emme yritä reformoida valtavirtaa, vaan annamme sen luhistua oman painonsa alle. Pyrkimyksenä on hävittää puolueeton maaperä, tehdä neutraalin aseman ylläpidosta sietämätöntä. On valittava puolensa ja jos ei valitse, puoli valitsee sinut. Maltilliset uskovat olevansa turvassa, mutta vasemmistolla on suunnitelmansa heidänkin varalleen. Ketään Leninistä oikealle ei tilaisuuden tullen jätetä savustamatta ulos, jopa vasemmiston omat maltilliset saavat sen ennen pitkää kokea.

Kamppailu jatkuu ja pitkä marssimme on alkamassa. Pikavoittoja ei ole luvassa ja poliittinen näyttämö puolueineen on kokonaan toinen tarinansa. Tulee hetki, jolloin myös lainsäädäntö muuttuu ja Suomi ottaa kokonaisvaltaisemman askeleen kohti kansallista tulevaisuutta.
"On helvetin tyhmää mennä helvettiin, kun taivaaseenkin pääsisi"

-Jouko Piho

Möhömaha

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 856
  • Liked: 2106
  • Koneinsinööri (todistusta ei jätetty Somaliaan)
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #543 : 29.09.2018, 14:19:27 »
Kovaa settiä 8)
Miksi me näytämme niin hyvältä?

Lainaus
Miksi me näytämme niin hyvältä?
JEF COSTELLO   (suomentanut Timo Hännikäinen)


Journal of Public Enonomics -lehdessä äskettäin julkaistu tutkimus päätyy samaan lopputulokseen kuin me päädyimme kauan sitten: oikeistolaiset ovat paremman näköisiä kuin vasemmistolaiset. Tutkijat suorittivat useita kokeita, joista yhdessä koehenkilöille näytettiin valokuvia eri poliitikoista ja vaaliehdokkaista: Euroopan parlamentin jäsenistä, yhdysvaltalaisista kuvernööri- ja kongressiehdokkaista, australialaisista vaaliehdokkaista jne. Koehenkilöitä pyydettiin arvioimaan kuvien viehättävyys viiden pisteen skaalalla. Konservatiivit saivat maanvyörymävoiton.

”Matalan informaation” vaaleissa, joissa äänestäjillä on vähän konkreettista tietoa ehdokkaista, äänestäjien on osoitettu valitsevan kenet tahansa joka vain näyttää hyvältä. Tämä selvästikin antaa konservatiivisille ehdokkaille luontaisen etulyöntiaseman. Tutkijat havaitsivat myös, että kun koehenkilöiden piti arvata kuvissa olevien poliittinen kanta, he yleensä arvasivat (aivan oikein) että paremman näköiset olivat konservatiiveja. Tämä osoittaa, että ihmiset ovat ainakin alitajuisesti tietoisia, että oikeiston ja kauneuden välillä vallitsee yhteys.
...

Mainitsemani tutkimuksen tekijät lähestyivät aihetta vain yhdestä ääripäästä ja, kuten sanoin, tekivät tyypillisen itsetarkoituksellisen analyysin. Aloittakaamme nyt toisesta ääripäästä: siitä epämääräisestä, yököttävästä ahterista, jonka radikaali vasemmisto muodostaa.

Ei ole vaikea huomata, että monet feministit, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturit, sosialisteiksi julistautuvat, heiveröiset aisankannattajamiehet ja transsukupuoliset friikit ovat pöyristyttävän rumia. Kauan sitten huomasin että feministit, jotka kovaäänisimmin vastustivat naisten kohtelemista seksiobjekteina, olivat kaikkein pienimmässä vaarassa joutua sellaisen kohtelun uhriksi.
...

Kaikkien järkiperusteiden alta löytyy tietenkin lisääntymisstrategia. Luonnollinen rumuus ei auta heitä löytämään sänkykumppania, joten kenties liioiteltu, räikeä, trendikäs rumuus auttaa. Ei se itse asiassa auta. Ihmiset kiinnostuvat edelleenkin hyvännäköisistä ihmisistä, ja läskit, lävistetyt ja vihreätukkaiset jäävät lehdelle soittelemaan. Luonto ei muuntaudu vastaamaan niiden toiveita, jotka hävisivät geneettisessä lotossa (ellei heillä ole pirusti rahaa). Niinpä turhautunut libido pitää kanavoida johonkin, ja se tulee ulos orjamoraalin pieruna. Rumat ovat kaunaisia kauniita kohtaan, lihavat hoikkia, heikot vahvoja, epäonnistuneet menestyjiä, epänormaalit normaaleja, epämiehekkäät miehekkäitä. Mutta asiaan liittyy muutakin: orjamoraali kääntää luonnolliset arvot ylösalaisin. Se ylistää rumuutta, ylipainoisuutta, heikkoutta, epäonnistumista, epänormaaliutta ja aisankannattajuutta.

Edellä sanottu pitkälti tiivistää nykyisten liberaalien asenteet. Kuten laulussa sanotaan, kaiken voi oppia Nietzscheltä. Juuri niin, hyvät lukijat, me tarvitsemme Nietzscheä enemmän kuin koskaan. Hän antaa avaimet liberaalien ja konservatiivien viehättävyyseron ymmärtämiseen: rumat – kuten myös heikot, epäonnistuneet ja epänormaalit – hakevat vasemmistolaisesta politiikasta kostoa niille, joilla on sitä mitä heiltä puuttuu. Ja kostoa todellisuudelle.

On syytä huomata, kuinka suuri osa poliittisesta korrektiudesta koostuu siitä, että teoretisoidaan epämiellyttävät tosiasiat pois – mainitsin jo pötypuheet ”sosiaalisista konstruktioista” – tai kielletään niistä puhuminen. Itse asiassa jo se, että saadaan kauniit, menestyneet, vahvat ja hyvinmuodostuneet välttelemään oman ylivertaisuutensa mainitsemista, on voitto näiden orjatyyppien pienissä mielissä, sillä se on yksi sosiaalisen nöyryyttämisen muoto. Orjien voimannäyttö. Orjien voimassa ei ole kyse siitä, että luotaisiin jotakin uutta, vahvaa tai tervettä. Se on pelkästään vahvojen ja terveiden sylkemistä, vaientamista ja nöyryyttämistä.

Tästä johtuvat nykyisin todistamamme kauhut: vaatimukset valkoisten hävittämisestä, vaginanmuotoiset hatut, maskuliinisuuden patologisoiminen, ”kehopositiivisuus”, ”transsukupuolisen” mielenvikaisuuden ylistäminen, ”heteronormatiivisuuden dekonstruoiminen” ja kaikki muu. Kaiken sen pohjavirtana on selvästi tunnistettava peittelemättömän, anteeksipyytelemättömän vihan sävel. Sen, jota Ayn Rand sanoi ”paljaaksi, alastomaksi, virnisteleväksi pahuudeksi.”

Saan kuitenkin lohtua muistaessani, kuinka hyvännäköisiä me täällä oikealla olemme. Aivan, hakekaamme kaikki lohtua tästä asiasta, ja ylistäkäämme sitä yhdessä. Lapioikaamme ylenkatsetta lävistettyjen, vihreätukkaisten häviäjien ja läskien päälle, riippurintaisten vanhojen hippien, luotaantyöntävien rusinanaamaisten feministiharppujen, alikehittyneiden testosteronivajauksesta kärsivien aisankannattajien päälle. Ja älkäämme tunteko syyllisyyttä siitä, ettemme ole ”mukavia”. Tuntuu ihanalta vapautua mukavuuden tyranniasta. Tuntuu ihanalta lausua tuomio niin kuin luonto on tarkoittanut: olympolaisilta kauneuden ja voiman valtaistuimiltamme, joilla istumme jykevän majesteettisina. Odottakaamme päivää, jolloin rotat jälleen kerran hajaantuvat kun kohdistamme niihin musertavan katseemme.

Hyvännäköiset eivät ole konservatiiveja siksi, että ovat ”saaneet kaiken helpolla”, niin kuin edellä mainitsemani tutkimus väittää. Nykymaailmassa kauniit, vahvat ja menestyvät ovat hyökkäyksen kohteena. He hakautuvat luonnostaan jonkintyyppisen konservatismin pariin, koska juuri kauna kauneutta, voimaa ja menestystä kohtaan vetää toisia radikaalin vasemmiston piiriin. Kuten Nietzsche opetti, ne jotka ovat fyysisesti hyvinmuodostuneita ja joilla ei ole syytä kantaa kaunaa todellisuutta kohtaan, kannattavat automaattisesti luonnollisinta arvojärjestelmää: sitä, joka ylistää kauneutta, voimaa, terveyttä, älyä, hedelmällisyyttä ja elämää. Viimeksi mainittu on ehdottoman tärkeä, sillä vasemmistolainen filosofia on pohjimmiltaan kuolemantahtoa. Se yrittää tukehduttaa terveyden, luonnollisen ylivertaisuuden, lisääntymisen, ja ennen kaikkea erot, vastakkaisuudet ja kamppailun, joka on elämä itse.
Ylistys ja rukous Herralle, joka siunaa kansaansa.Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni,joka opettaa minun käteni taistelemaan,minun sormeni sotimaan,hän, joka antaa minulle armon;minun linnani, varustukseni ja pelastajani,minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.

Möhömaha

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 856
  • Liked: 2106
  • Koneinsinööri (todistusta ei jätetty Somaliaan)
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #544 : 30.10.2018, 16:10:27 »
Mietteitä Brasilian presidentinvaaleista

Lainaus
Bolsonaron voiton takana on tietysti useita tekijöitä, mutta muutamat nousevat erityisen ratkaiseviksi. Ehkä tärkein niistä on maan kammottava turvallisuustilanne. Brasilialaiset eivät yksinkertaisesti enää jaksa maassa rehottavaa pöyristyttävää väkivaltaa, jota muun muassa Yle sivusi vaaleja käsittelevässä artikkelissaan. Brasilian todellisuudesta antakoon osviittaa se, että esimerkiksi vuonna 2016 maassa tapettiin enemmän ihmisiä kuin EU-maissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kiinassa yhteensä (kyllä, luit oikein). Tämä on sen tason turvattomuutta, että suomalaisiin oloihin tottuneen on vaikea sisäistää sitä. Meidän on tietysti helppo heristää sormea niille, jotka haikailevat sotilasdiktatuurin aikoja ja tahtovat lähettää armeijan kaduille ylläpitämään järjestystä, mutta ne, jotka oikeasti joutuvat elämään rikollisjengien keskellä alituisessa pelossa, katselevat asioita hieman toisesta vinkkelistä kuin pohjoismaisen lintukodon kasvatit.
...
Toinen tärkeä syy Bolsonaron suosioon on Brasiliaa riivaava korruptio. Brasilian presidenttinä vuosina 2003–2011 toiminut Lula da Silva sekaantui kahden kautensa aikana useisiin korruptioskandaaleihin, ja tammikuussa hänet tuomittiin rötöksistään 12 vuoden vankeuteen. Myös häntä presidenttinä seurannut Dilma Rousseff ja nykyinen presidentti Michel Temer ovat ryvettyneet korruptiosotkuissa, ja valtionjohdon toilailut ovat tietysti vain näkyvin osa koko yhteiskuntaa kalvavasta mätäpaiseesta. Kovin suuresti ei siis tarvitse hämmästellä, minkä takia brassit olivat valmiita radikaaliin vallanvaihtoon.
...
Brasilian vaalit antavat meille sen tärkeän opetuksen, että jonkin yhteiskunnallisen ongelman yltyessä tarpeeksi polttavaksi ihmiset ovat epäkohdasta eroon päästäkseen valmiita sietämään varsin autoritaarisiakin johtajia, vaikka tämä tarkoittaisi henkilökohtaisten oikeuksien kaventumista. Laajat kansalaisvapaudet ja ihmis- ja vähemmistöoikeuksien nostaminen politiikan keskipisteeseen ovatkin leimallisesti hyvien aikojen ilmiö. Kansan saa kadulle unelmamielenosoituksiin ja sateenkaarilippuja heiluttelemaan silloin, kun asiat ovat pääosin mallillaan, mutta ääni kellossa voi muuttua hyvinkin nopeasti yhteiskunnan uhatessa suistua raiteiltaan. Epävakaina aikoina ihmiset muuttuvat helposti asenteiltaan vähemmän suvaitseviksi.
...
Eurooppa on tietysti vielä valovuosien päässä Brasilian olosuhteista, mutta kehityksen suunta on meilläkin kaikkea muuta kuin rohkaiseva. Haalimalla väkisin mahdollisimman suuria ihmismassoja kehitysmaista Eurooppaan, kieltäytymällä johdonmukaisesti kaikkinaisesta laaduntarkkailusta maahanmuuton saralla ja ajamalla vielä kaiken kukkuraksi leväperäistä rangaistuspolitiikkaa vasemmisto petaa erinomaiset olosuhteet sille, että ennemmin tai myöhemmin täälläkin nousee valtaan joku Bolsonaron kaltainen oikeasti kovaotteinen konservatiivi, joka saa perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit näyttämään lähinnä tarhantädeiltä. Ja itse kukin voi olla varma, että tällöin romukoppaan lentää paljon sellaistakin, jonka menettäminen kirpaisee jokaista poliittiseen väriin katsomatta
« Viimeksi muokattu: 30.10.2018, 16:19:35 kirjoittanut Möhömaha »
Ylistys ja rukous Herralle, joka siunaa kansaansa.Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni,joka opettaa minun käteni taistelemaan,minun sormeni sotimaan,hän, joka antaa minulle armon;minun linnani, varustukseni ja pelastajani,minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.

stefani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 732
  • Liked: 738
  • ... not entirely successful
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #545 : 30.10.2018, 21:44:31 »
Lainaus
Miksi me näytämme niin hyvältä?
JEF COSTELLO   (suomentanut Timo Hännikäinen)


Provosoivaa materiaalia joltakulta yhdysvaltalaiselta öykkärikonservatiivilta. (Vai onko kanadalainen; en saanut heti selville.)

Koen lievästi sympatiaa kirjoitusta kohtaan, koska myös tylyjä ja epäasiallisen tuntuisia asioita pitää voida käsitellä neutraalisti ja tieteellisesti, tosin en vielä vakuuttunut näiden näkemystä tieteellisyydestä. Kun kirjoituksessa on vaistottavissa vaikuttamiseen pyrkivä propagandaote, se herättää vasta-skeptisyys-reaktion.



Selvennyksiä ajatuksiini: Psykologisia ongelmia, joista Costello puhuu, on kyllä omankin arvioni mukaan joillain ihmisillä, mutta kritisoisin kirjoitusta siitä, että ne psykologiset ongelmat eivät kuitenkaan ole sama asia kuin vasemmistolaisuus. Esimerkiksi SDP:tä voidaan pitää vasemmistolaisena puolueena, mutta suurin osa SDP:n kannattajista tuskin on vielä kovinkaan syvällä tuossa "syndroomassa", että ylpeillään heikkouksilla ja epäonnistumisella.
« Viimeksi muokattu: 31.10.2018, 18:09:50 kirjoittanut stefani »

Porcius

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 969
  • Liked: 2553
  • Asiantuntija ilman papereita
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #546 : 15.12.2018, 15:11:33 »
Hyvä suomenkielinen artikkeli Gramscista ja hänen teoriastaan. Jakakaas tätä laajalle! Jokaisen kansallismielisen pitäisi ainakin pintapuolisesti tutustua tämän herran ajatuksiin, sillä kulttuurimarxilaiset käyttävät juurikin hänen metodejaan mädättäessään läntistä maailmaa.

Lainaus
Hegemonia on Gramscin keskeisimpiä ja tunnetuimpia käsitteitä. Nykysuomen sanakirjan mukaan hegemonialla tarkoitetaan johtoasemaa. Yleisessä kielenkäytössä se tarkoittaa myös ylivaltaa jonkun toisen suhteen tai johonkin nähden. Sana periytyy antiikin Kreikasta, jossa hegemoni tarkoitti opasta, tiennäyttäjää.

Gramscilla hegemonian käsite viittaa sekä ylivaltaan että johtoasemaan, mutta hän suhteuttaa sen erilaisiin yhteiskunnallis-poliittisiin käytäntöihin. ”…Gramsci käyttää käsitettä tutkiakseen niitä poliittisia, kulttuurillisia ja ideologisia muotoja, joiden kautta joku yhteiskunnan perusluokista kykenee saavuttamaan johtajuuden suhteessa muihin luokkiin ja ryhmiin. Kun klassinen marxismi oli korostanut valtion repressiivistä, sortavaa luonnetta, niin Gramsci painotti niitä monimutkaisia käytäntöjä, joiden kautta ihmiset suostuvat hallittaviksi ja syntyy hegemonia. Näitä käytäntöjä ’sementoivana’ elementtinä Gramsci näkee ideologian, kansanomaiset uskomukset ja ns. arkijärjen. Hegemonian varsinaisena organisoijina toimivat intellektuellit”

- -

Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että radikaali yhteiskunnallisen muutoksen strategia ei voi nojautua ensisijaisesti poliittisen vaikuttamisen keinoihin, vaan muutoksen on pääasiassa tapahduttava kulttuurillisin ja ideologisin keinoin. Poliittisen vaikuttamisen tehtäväksi jää näin ollen tavallaan ainoastaan realisoida yhteiskunnassa kulttuurin ja ideologian tasolla jo tapahtunut muutos. Alain de Benoist on tässä yhteydessä viitannut Ranskan suuren vallankumouksen esimerkkiin, jossa varsinaista vallankumousta edelsi ns. valistusfilosofien osaltaan aikaansaama muutos vallitsevassa yhteiskunnallisessa ajattelussa.


https://sarastuslehti.com/2018/12/14/kenen-gramsci/
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 15:17:54 kirjoittanut Porcius »
"On helvetin tyhmää mennä helvettiin, kun taivaaseenkin pääsisi"

-Jouko Piho

Veikko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 270
  • Liked: 13481
  • "Ich bin Jude"
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #547 : 15.12.2018, 15:17:55 »
Hyvä suomenkielinen artikkeli Gramscista ja hänen teoriastaan. Jakakaas tätä laajalle! Jokaisen kansallismielisen pitäisi ainakin pintapuolisesti tutustua tämän herran ajatuksiin, sillä kulttuurimarxilaiset käyttävät juurikin hänen metodejaan mädättäessään läntistä maailmaa.

Lainaus
Hegemonia on Gramscin keskeisimpiä ja tunnetuimpia käsitteitä. Nykysuomen sanakirjan mukaan hegemonialla tarkoitetaan johtoasemaa. Yleisessä kielenkäytössä se tarkoittaa myös ylivaltaa jonkun toisen suhteen tai johonkin nähden. Sana periytyy antiikin Kreikasta, jossa hegemoni tarkoitti opasta, tiennäyttäjää.

Gramscilla hegemonian käsite viittaa sekä ylivaltaan että johtoasemaan, mutta hän suhteuttaa sen erilaisiin yhteiskunnallis-poliittisiin käytäntöihin. ”…Gramsci käyttää käsitettä tutkiakseen niitä poliittisia, kulttuurillisia ja ideologisia muotoja, joiden kautta joku yhteiskunnan perusluokista kykenee saavuttamaan johtajuuden suhteessa muihin luokkiin ja ryhmiin. Kun klassinen marxismi oli korostanut valtion repressiivistä, sortavaa luonnetta, niin Gramsci painotti niitä monimutkaisia käytäntöjä, joiden kautta ihmiset suostuvat hallittaviksi ja syntyy hegemonia. Näitä käytäntöjä ’sementoivana’ elementtinä Gramsci näkee ideologian, kansanomaiset uskomukset ja ns. arkijärjen. Hegemonian varsinaisena organisoijina toimivat intellektuellit”

https://sarastuslehti.com/2018/12/14/kenen-gramsci/

Antonio Gramscin ajatukset ovat hyvin tuttuja. Häntä kannattaa lukea siinä kuin Leniniä ja Marxia, jotta ymmärtää, mistä sosialismissa on kysymys silloin ja nyt.
"Tiedän varmasti, että sinä, oi Eurooppa, tulet tuhotuksi." - Mohammed Bouyeri, Theo van Goghin murhaaja

"Van Goghin murhan jälkeen kukaan ei ole uskaltanut ilmaista itseänsä yhtä vapaasti kuin ennen." - Theo van Goghin ystävä.

"Taas tänäänkin opin jotain uutta. Vain idiootit EIVÄT lue hommaa." - Kirjoitti: tos

Porcius

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 969
  • Liked: 2553
  • Asiantuntija ilman papereita
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #548 : 20.01.2019, 16:55:50 »


Ruotsalainen murhenäytelmä

– –

Ruotsalaisen yhteiskunnan kehitys viime vuosikymmeninä on äärettömän surullinen tarina. Se hyvinvoiva, koko maailmalle esimerkkiä näyttävä valtio, jollaisena Ruotsi opittiin tuntemaan 60-, 70- ja 80-luvuilla, on ehditty turmella niin lyhyessä ajassa niin kertakaikkisesti, ettei sitä pitkään sivusta seuranneenakaan oikein tahdo ottaa uskoakseen. Kaikkein karmeinta on, että tämä on tapahtunut ilman minkäänlaista ulkoista pakkoa: kansankotia ei ole otettu pois, se on annettu pois. Ruotsalaisten hyväuskoiselle hölmöydelle on naureskeltu ivallisesti niin meillä kuin muuallakin, mutta ainakin minun nauruni alkaa hiljalleen vaihtua karmivaan tunteeseen selkäpiissä. Jos unohdamme kaiken suomalaisten äidinmaidossa imemän Ruotsi-antipatian, voinemme myöntää, että ruotsalaiset ovat yltäneet niin tieteen, taiteen kuin urheilunkin saralla kunnioitusta herättäviin suorituksiin. Se, että tällainen hieno eurooppalainen kansa lakkauttaisi itsensä monikulttuurisen kollektiivipsykoosin takia, olisi sanoinkuvaamaton tragedia, jonka estämiseen mikään keino ei olisi liian radikaali.


Valloittajan mieli

Kuluvan vuoden lopulla Suomi sai oman Rotherhaminsa. Maahanmuuttajamiesten Oulussa pyörittämä pedofiilirinki oli ensimmäinen Suomessa paljastunut tämänkaltainen tapaus. Yksityiskohdat ovat useimpien tiedossa ja sen verran iljettäviä, että säästän lukijat niiden kertaamiselta.

Mitenkään yllättynyt en osaa olla tapahtuneesta. Tekijät ovat saastaisia elukoita ja toimivat tavalla, jota saastaisilta elukoilta voi odottaakin. Ja mitä vuolaampia Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevat maahanmuuttajavirrat ovat, sitä enemmän niiden mukana tulee tällaista ainesta. Muualta Euroopasta löytyy useita varoittavia esimerkkejä, eikä tarvitse mennä sen kauemmas kuin Helsingin Kampin kauppakeskukseen minä tahansa iltana viikosta nähdäkseen, miten arabimiehet vikittelevät tuskin murrosikään ehtineitä tyttöjä.

"On helvetin tyhmää mennä helvettiin, kun taivaaseenkin pääsisi"

-Jouko Piho

Juoni

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 446
  • Liked: 249
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #549 : 20.01.2019, 22:18:37 »
Hei Sarastus/Kiuas-porukka!

Aiotteko julkaista Coudenhove-Kalergin Käytännöllisen idealismin jossain vaiheessa?

Ehdin lukea sen osittain Matti Simolan sivuilta, kunnes hän laittoi sen salasanan taakse. Toivottavasti syynä oli sen tuleva julkaisu?

jarno Alander

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 229
  • Liked: 427
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #550 : 22.01.2019, 02:37:58 »
Katsotaan mitä voidaan tehdä.
Kaikki tuntuivat tuijottavan minua. Ehkä se johtui siitä että minä tuijotin kaikkia.

Arto Salminen, 2000

Luka Mokonesi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 625
  • Liked: 934
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #551 : 24.02.2019, 10:58:09 »
Lukusuositus tuolle ruotsalaiselle murhenäytelmälle.  :o
"Maapallon elämä on kestänyt suurempia muutoksia kuin mitä ihminen on nähnyt. Maapallo selviää hyvin ihmisestä ja on täällä vielä kauan ihmisen jälkeenkin." -mannym

"Gustafsson on asunut Bangkokissa 57 vuotta, mutta sanoo yhä olevansa farang." -HS-

Möhömaha

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 856
  • Liked: 2106
  • Koneinsinööri (todistusta ei jätetty Somaliaan)
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #552 : 16.04.2019, 15:47:58 »
Sininen uni
Lainaus
...
Sinisten mahalasku antaa meille muutamia tärkeitä opetuksia. Kuten esimerkiksi sen, että jos olet aikeissa toteuttaa Suomen poliittisen historian suurimman selkäänpuukotusoperaation, on suositeltavaa pyrkiä tekemään se jossain muualla kuin koko kansan silmien edessä. Älä myöskään mielellään kopioi puolueesi tunnukseksi S-marketin logoa, se näyttää hölmöltä.

Mutta vakavasti puhuen en usko, että sinisten kannatus olisi noussut mainittavasti suuremmaksi, vaikka puolue olisikin saanut alkunsa kunniallisella tavalla. Syy tähän on yksinkertainen: sille, mitä siniset tarjoaa, ei ole kansan parissa minkäänlaista kysyntää. Siniset pyrki lähinnä olemaan jonkinlainen poliittisesti korrekti versio perussuomalaisista, mutta epäselväksi jäi, keihin puolue tällaisella linjalla tarkkaan ottaen kuvitteli vetoavansa. Kuka kaipaa ”realismia ilman rasismia”, kuten sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo puolueen linjan määritteli? Kansallismielistä ja maahanmuuttokriittistä kansanosaa, joka kaiketi periaatteessa olisi sinisten ydinkannattajakuntaa, suvaitsevaisten rasismiulina ei nimittäin liikuta tippaakaan; punavihreiden piirien harrastama perussuomalaisten demonisointi on rintaman tällä puolen ennemminkin yllyke kuin este persujen äänestämiselle. Ja toisaalta taas ne äänestäjät, jotka lähtökohtaisesti yhdistävät kansallismielisyyden koppalakkeihin ja kaasukammioihin, eivät hyppää nationalistipuolueen kelkkaan, vakuuttelipa se rasisminvastaisuuttaan miten hartaasti tahansa. Heille on jo tarjolla seitsemän muuta antirasismiinsa tikahtuvaa eduskuntapuoluetta, eivät he tee sinisillä mitään. Siniset unohtivat poliitikon tärkeimmän ohjenuoran: olennaisinta on pitää oma kannattajakunta tyytyväisenä, ei suinkaan mielistellä vastustajaa. Asemoimalla itsensä poliittisesti korrektiin leiriin siniset pyllisti siihen suuntaan, josta se ehkä olisi itselleen jokusen äänen voinut raapia, ja kumarsi sinne, mistä sillä ei edes teoriassa ollut mitään voitettavaa.
...
Tästä pääsemmekin todelliseen opetukseen: ei pidä pelata vastustajan laatimilla säännöillä. Jos lähtökohta on se, että kansallismieliset tarvitsevat näkemyksilleen ja teoilleen vastapuolen hyväksynnän, hanskat voi lyödä naulaan saman tien; tällaisista asetelmista emme ikinä tule saamaan aikaan pienintäkään myönteistä muutosta. Suvaitsevaisten lätkimät natsileimat kannattaa yksinkertaisesti jättää omaan arvoonsa, sillä sellainen lyödään automaattisesti jokaiseen, joka uskaltaa esittää heitä kohtaan vähäisintäkään kritiikkiä. Jos kansallismielinen puolue tahtoo menestyä, sen pitää unohtaa anteeksipyytely ja maanpettureille kumartelu ja jatkaa omalla linjallaan vastustajan pöyristymisistä huolimatta, kuten Perussuomalaiset on tehnyt.

Jussi Halla-ahon noustua perussuomalaisten puheenjohtajaksi moni oli sitä mieltä, että Sampo Terhon valinta olisi ollut persujen imagolle parempi, koska Hallis herättää monissa niin voimakasta antipatiaa ja Terho taas on laimea rivipoliitikko. No, nyt olemme parin vuoden ajan saaneet seurata sekä Halla-ahon että Terhon johtaman puolueen taivalta: Halla-aho melkein kaksinkertaisti puolueensa kannatuksen ja nosti sen toiseksi suurimmaksi, Terhon puolue sen sijaan yksinkertaisesti kuihtui pois. Tämä toimikoon kaikille osoituksena siitä, mitä on voitettavissa toisaalta selkärangattomalla nöyristelyllä ja toisaalta oman linjan suoraselkäisellä pitämisellä.

Ylistys ja rukous Herralle, joka siunaa kansaansa.Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni,joka opettaa minun käteni taistelemaan,minun sormeni sotimaan,hän, joka antaa minulle armon;minun linnani, varustukseni ja pelastajani,minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.

Vaniljaihminen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 117
  • Liked: 5916
  • 白右
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #553 : 16.04.2019, 21:43:33 »
Sarastus-lehti summasi virallisen totuuden perussuomalaisista.

https://sarastuslehti.com/2019/04/15/kun-helvetin-perussuomalaiset-kaappaavat-vallan-suomessa/

Lainaus
Kun helvetin perussuomalaiset kaappaavat vallan Suomessa

ILMARI PÖYHÖNEN


(Kumarrus Robert Crumbin suuntaan)

Jumalauta siitä tulee hirveintä KOSKAAN. Sitä elettiin niin kauniisti haaleanvihreänlämpimässä lammikossa nämä vuodet, mutta odottakaa vain, kun helvetin perussuomalaiset kaappaavat vallan Suomessa!

Alkaa täysin erilainen aika heti vappuaatosta alkaen!

Koko eduskuntatalo täyttyy vitun idiooteista sikafarmareista, joilla on Tokmannin flanellipaidat ja isältä saadut pilkkihaalarit päällä. Joka ainut niistä urpoista vaan kävelee televisiokamerasta toiseen ja ölisee Pahkasiasta 1980-luvulla lukemiaan rasistivitsejä ja ne kaikki näytetään KANSAINVÄLISISSÄ UUTISISSA VITTU TEKSTITETTYINÄ. Tarja Halonen mestataan näiden hullujen toimesta, vittu MIETI! Sitten, kun ne ovat rauhoittuneet alkuinnostuksestaan, ne käyvät kuuntelemaan, kun Hugo Bossin pukuihin ahdetut valtakunnanjohtaja Jussi Halla-aho ja maahanmuuttoministeri Olli Immonen pitävät vuorotellen kahden tunnin mittaisia umpirasistisia vihapuheita kaikkia Suomen vähemmistöjä vastaan!

Suomi eroaa tuokokuun puolessavälissä Euroopan unionista ja rahaliitosta ja muita maita HÄVETTÄÄ olla samassa mantereessa kiinni tämän vitun junttihuurulan kanssa! Markka otetaan takaisin käyttöön ja se joudutaan devalvoimaan välittömästi, koska se on SAATANAN ARVOTON kasa PASKAA!

Poikkeuslaki, pikakäännytyslaki, rotupuhtauslaki, yksikielisyyslaki, raiskauslaki ja egyptiläisisoäitien eutanasialaki astuvat voimaan samaan aikaan. Perusnuorten ja Suomen Sisun kesäleireillä koulutetut HULLUT VITUN NATSIHULLUT lähtevät joka ainoassa valtakunnan kaupungissa ja kylässä kaduille valvomaan uutta lakia ja KURIA

--

Loput linkistä. Kai tuo oli sarkasmia, -tä?

Hipinkäppänä

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 28
  • Liked: 55
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #554 : 16.04.2019, 22:24:50 »
On sarkasmia. Tuo viittaa Robert Crumbin jenkkien äärioikeistolaisille salaliittoteoreetikoille naureskelevaan sarjakuvaan: "Kun helvetin jutkut ottavat vallan Yhdysvalloissa".

Möhömaha

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 856
  • Liked: 2106
  • Koneinsinööri (todistusta ei jätetty Somaliaan)
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #555 : 31.08.2019, 15:35:41 »
Kansallispopulismi on tullut jäädäkseen
https://sarastuslehti.com/2019/08/07/kansallispopulismi-on-tullut-jaadakseen/

GREG JOHNSON   (suomentanut Timo Hännikäinen)
Teksti on kirjoitettu versio puheesta, jonka Greg Johnson piti Etnofutur III-konferenssissa Tallinnassa 25.2.2019.
Lainaus
Vasemmiston mukaan maailman kansat ovat liittämässä kätensä yhteen ja astumassa uuteen globaalin hallinnon ja monikulttuurisen sopusoinnun aikaan, jota hyväntahtoiset kosmopoliittiset eliitit hallitsevat. Mutta tiellä utopiaan on pieni töyssy, nimittäin kansallispopulismin nousu: Brexit, Trump, Orbán, Salvini, keltaliivit ja niin edelleen.

Mutta vallanpitäjien äänet vakuuttelevat, että nämä ovat vain väliaikaisia takaiskuja. Kansallispopulismissa on kyse vain muutamasta karismaattisesta kansankiihottajasta, jotka putkahtivat esiin tyhjästä. Tai vuoden 2008 talouskriisin jälkimainingeista, vaikka siitä onkin jo yli vuosikymmen. Tai hetkellisestä reaktiosta siirtolaiskriisiin.
...
Väitän, että globalistit ovat väärässä. Kansallispopulismi ei ole mikään tähdenlento. Kansallispopulismi on tulevaisuuden aalto, ja etnonationalistit voivat ratsastaa tuolla aallolla vaikutusvaltaisiin asemiin.

Suosittelen painokkaasti kahden brittiläisen politiikantutkijan, Roger Eatwellin ja Matthew Goodwinin, kirjaa National Populism: The Revolt Against Liberal Democracy. Viime vuosina markkinoille on tulvinut kirjoja populismin uhasta liberaalille demokratialle. Luulin aluksi, että National Populism on jälleen yksi kirja, jossa sanotaan että kansan tahdon kuunteleminen on pahin uhka demokratialle. Mutta voin ilokseni todeta, että olin aivan väärässä.

Vaikka Eatwell ja Goodwin ovat selvästi vasemmistolaisia, he ovat myös selvästi antiliberaaleja vasemmistolaisia. Niinpä liberaalien jankutus kansallispopulismista ärsyttää heitä. He aloittavat kirjansa repimällä säälimättä alas liberaalit harhat kansallispopulismin vääjäämättömästä tappiosta. He käyvät läpi muutamia vakuuttavia empiirisiä tutkimuksia, jotka osoittavat että kansallispopulismi on tullut jäädäkseen; se on seurausta lukuisista yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Nämä trendit ovat syvään juurtuneita, ulottuvat useiden vuosikymmenten taakse, eivätkä osoita merkkejä laantumisesta missään läheisessä tulevaisuudessa.

Eatwell ja Goodwin esittävät neljä tekijää, joiden he uskovat myötävaikuttavan kansallispopulismin kannatukseen. Ensimmäinen on epäluottamus, siis hallintoon kohdistuvan luottamuksen romahdus. Toinen on tuho, erityisesti identiteetin ja yhteiskuntien etnisen rakenteen tuho maahanmuuton ja monikulttuurisuuden seurauksena. Kolmas on puute, eli globalisaation aiheuttama elintason romahdus erityisesti keski- ja työväenluokan keskuudessa. Viimeisenä on hajaannus, joka tarkoittaa toisen maailmansodan jälkeisille demokratioille tyypillisen keskustavasemmisto-keskustaoikeisto -jaon hylkäämistä.
...
Miksi epäluottamus hyödyttää populismia? Populismi perustuu vastakkainasetteluun kansan ja turmeltuneiden hallintoeliittien välillä. Kansan oikeutettuja intressejä ei edistetä, ja eliitit ajavat omia intressejään – tai ulkomaalaisten ja vähemmistöjen intressejä – kansan kustannuksella.

Me uskomme, että hallinto on pätevä jos se hallitsee oikeutettujen intressiemme mukaisesti. Me uskomme, että hallinto tekee niin todennäköisimmin silloin, kun se koostuu meidän kaltaisistamme ihmisistä. Toisin sanoen, itsehallinto toteutuu meidän mielestämme silloin kun meitä hallitsevat kaltaisemme ihmiset.

Kun hallitsevat eliitit poikkeavat meistä epäilyttävän paljon, emme luota heihin etujemme vartijoina; oletamme heidän ajavan pikemminkin omia etujaan. Kun tulemme tällaiseen johtopäätökseen, hallinnolla ei enää ole legitimiteettiä ja se pitää vaihtaa.

Legitimiteetti on tärkeä, koska ellei valtiolla ole sitä, se ei voi toteuttaa politiikkaansa ilman pakkokeinoja. Pakottaminen tekee hallitsemisesta kalliimpaa ja laskee hallinnon legitimiteettiä entisestään.

Etnonationalistit haluavat vaihtaa hallinnon. Me haluamme kaikille kansoille itsehallinnon. Me siis haluamme korvata globalistiset vallanpitäjät vasemmalla ja oikealla uudella poliittisella hallinnolla, joka asettaa kunkin kansan intressit etusijalle. Sitä varten meidän on hyödynnettävä ja kiihdytettävä vallitsevaa epäluottamusta vallanpitäjiä kohtaan. Ja me onnistumme siinä jo varsin hyvin silloin, kun

Korostamme eroja – etnisyyteen, kulttuuriin, arvoihin, vaurauteen ja erityisesti intresseihin perustuvia – kansan ja vallanpitäjien välillä.
Korostamme, kuinka toistensa kaltaisia vallanpitäjät ovat sitoutuessaan globalismiin, monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon, sionismiin, sotilaallisiin interventioihin, uusliberalismiin, feminismiin ja kulttuurivasemmistolaisuuteen – vastakohtana sosiaaliselle konservatiivisuudelle, taloudelliselle populismille ja rauhalle, jota kansa haluaa.
Paljastamme vallanpitäjien valheet ja salailun, jotka ovat välttämättömiä epäsuosittujen poliittisten toimien läpi runnomisessa.
Paljastamme eliittien naiiviuden, ylimielisyyden ja halveksunnan kansaa kohtaan.
Paljastamme kuinka tekopyhiä eliitit ovat yrittäessään säästää itsensä ja jälkeläisensä kansalle tuputtamaltaan monikulttuurisuudelta.
Paljastamme kuinka eliitit systemaattisesti pettävät kansan tahdon esimerkiksi kieltäytyessään toteuttamasta Brexitiä, epäonnistuessaan Yhdysvaltain rajojen valvonnassa ja kieltäytyessään sitoutumasta kansanäänestyksiin jos niiden tulokset ovat ”vääriä”.
Paljastamme eliittien yksiselitteisen korruption, kun he ottavat lahjuksia ja avustuksia intressiryhmiltä – mukaan lukien vierailta hallituksilta – pettääkseen kansan edun.
Monikulttuurista utopiaa ei rakenneta rikkomatta munia. Populistien täytyy paljastaa maahannmuuton ja monikulttuurisuuden katastrofaaliset seuraukset. Sitten meidän on paljastettava, kuinka vallanpitäjät yrittävät peittää nämä seuraukset.
Nationalistit ovat suorastaan nerokkaita etsiessään, paljastaessaan ja pilkatessaan tällaisia ilmiöitä, ja se edistää suuresti epäluottamusta tämänhetkisiä eliittejämme kohtaan. Tätä pitää jatkaa.
..
Meidän on tähdättävä johtajiin, muttemme voi tehdä niin kertomalla valheita, jotka heikentävät ihmisten kykyä uskoa meihin tai toisiinsa. Emme voi heikentää yleistä rationaalisuutta – joka ei parhaimmillaankaan ole kovin vahvaa – tai perustason sosiaalista koheesiota, koska tarvitsemme niitä. Niinpä meidän täytyy olla totuudenmukaisia ja tarkkoja propagandassamme.

Oikeistossa on paljon kyynikkoja, jotka luulevat voivansa kaataa epärehelliset eliitit ryhtymällä itse sellaisiksi. He sanovat: ”Vallanpitäjät valehtelevat meille koko ajan. Miksemme me voisi valehdella?” Mutta meidän on varjeltava uskottavuuttamme, koska se on suurin etumme. Propagandaa – kyllä. Valheita – ei.

Tuho

Miten monikulttuurisuuden ja maahanmuuton aiheuttama identiteetin tuhoutuminen edistää kansallispopulismia? Yksinkertaisesti siten, että eliitti pakkosyöttää monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa väestölle. Työväen- ja keskiluokka kärsivät niistä eniten, koska heillä ei ole rahaa eristää itseään niiden vaikutuksista kuten palkkojen alenemisesta ja elinympäristön tuhoutumisesta. Kansallispopulistit lupaavat rajoittaa maahanmuuttoa ja suojella kansallisia identiteettejä monikulttuuriselta rapautumiselta.

Tällaisten asenteiden perustalle etnonationalistit voivat rakentaa. Liikkeemme on työskennellyt vuosikymmeniä herättääkseen tietoisuuden etnisen muutoksen tuhoisuudesta. Mutta emme voi ylpeillä tällä liikaa, sillä omat ponnistelumme ihmisten herättelemiseksi kalpenevat monikulttuurisuuden vaikutusten rinnalla. Me kenties vedämme joitakin ihmisiä omaan suuntaamme, mutta monikulttuurisuus itsessään ajaa heitä laumoittain meitä kohti.

Niinpä uskon, että tärkein tehtävämme ei ole niinkään herättää tietoisuutta kuin syventää sitä. Osaamme selittää, miksi monikulttuurisuus luo vieraantumista ja konflikteja. Osaamme kertoa, ketkä ovat globalisaation, maahanmuuton ja monikulttuurisuuden takana ja miksi. Me puolustamme valkoisen identiteettipolitiikan moraalista oikeutusta laajalti levinneeltä käsitykseltä, että valkoinen identiteettipolitiikka, ja pelkästään valkoinen identiteettipolitiikka on epämoraalista sinänsä. Tämä moraalinen tabu on se suuri pato, joka pidättelee kansallispopulismin nousuvettä. Jos saamme sen murrettua, valkoisen identiteetin tulva pääsee valloilleen. Lisäksi kykenemme tarjoamaan toimivia ja humaaneja ratkaisuja, emme pelkkää oikeistolaista kansalaisnationalismia, joka vain valehtelee diversiteetistä eri sanoin.



Puute

On erittäin helppoa syventää ihmisten ymmärrystä globalisaation aiheuttamasta puutteesta. Siihen tarvitaan vain perustason taloustiedettä. Globalisaatio tarkoittaa, että luodaan yhdet maailmanmarkkinat työvoimalle ja hyödykkeille. Globaalit työvoimamarkkinat tarkoittaa, että työväen- ja keskiluokan palkat ja elintaso teollisuusmaissa putoavat melkoisesti ja elintaso kolmannessa maailmassa nousee hiukan, kunnes saavutamme globaalin keskiarvon, joka tarkoittaa kaikkien kehittyneiden teollisten yhteiskuntien, itäisten ja läntisten, kurjistumista. Mutta globaalit talouseliitit rikastuvat tuntuvasti kurjistaessaan ensimmäistä maailmaa.

Koska globalisaation katastrofaaliset seuraukset voidaan ymmärtää perustason taloustieteen avulla, globalisaatiosta ei olisi koskaan voitu järjestää äänestystä, koska valtava enemmistö teollisuusmaiden väestöstä ei äänestäisi oman kurjistumisensa puolesta. Niinpä eliittien täytyi pakottaa globalisaatio voimaan kaikenlaisten harhautusten avulla. Ja globalisaatiokehityksen takaisinkääntämiseksi kansallispopulistien täytyy syrjäyttää tämänhetkiset eliitit ja toteuttaa protektionistista talouspolitiikkaa. Ensimmäinen maailma on teollistettava uudelleen.

Hajaannus tarkoittaa käytännössä toisen maailmansodan jälkeisen poliittisen järjestelmän murtumista. Tuossa järjestelmässä valta jakaantui keskustavasemmistolaisten ja keskustaoikeistolaisten puolueiden välillä, ja länsimaiset yhteiskunnat liukuivat vakaasti kohti kulttuurista vasemmistolaisuutta, suurempaa ja tunkeilevampaa hallintoa ja itsemääräämisoikeuden menettämistä globalisaatiossa.

Hajaannuksen keskeinen syy on äänestäjien lisääntyvä tietoisuus siitä, ettei puolueiden välillä oikeasti ole perustavanlaatuisia eroja. Todellista kilpailua ei ole, vaan poliittinen kartelli. Poliittisilla vallanpitäjillä on erilaisia julkisivuja. Valtaklikin eri haarat ovat samaa mieltä kaikista merkittävistä kysymyksistä. He ovat erimielisiä ainoastaan sivuseikoista, jotka synnyttävät eräänlaista teatteria joka vangitsee yleisön mielenkiinnon ja saa sen sekä sitoutumaan että jakaantumaan poliittisesti.

Monet ajattelevat naiivisti, että poliittisessa vallassa on ensi sijassa kyse vastajoukkueen päihittämisestä poliittisissa kilpailuissa, kuten vaaleissa. Mutta poliittisella vallalla on syvempi muoto, joka määrittelee kaiken sen mistä puolueet eivät riitele ja mitä ei koskaan anneta äänestäjien ratkaistavaksi. Tämä on todellista valtaa. Se on valtaa lavastaa kaikki poliittiset väittelyt tavalla, joka tekee niistä turvallisia vallanpitäjien kannalta.

Etnonationalistit ovat taitavia paljastamaan demokraattisen politiikan kartellimaisen, valheellisen luonteen. Poliittisen vallan kerho on vain jäsenille, ja poliitikko otetaan sellaiseksi vain jos hän lupautuu edustamaan eliittien eikä äänestäjiensä intressejä. Joka vaaleissa kansa lähettää tribuuninsa pääkaupunkiin vain nähdäkseen eliitin nielaisevan hänet. Kun kansan ja eliitin välille syntyy intressiriita, on siis mahdotonta uskoa edustajiemme asettuvan kansan puolelle. Brittikonservatiivien häpeällinen kieltäytyminen Brexitin toteuttamisesta on vaikuttava osoitus siitä. Theresa Maylla oli pääministerinä yksi tehtävä: toteuttaa Brexit. Hän ei tehnyt sitä, koska hän ei halunnut, koska globaalit eliitit eivät halunneet sen tapahtuvan. Kunhan ihmiset näkevät nykyisen puoluejärjestelmän valheiden läpi, he tajuavat että heidän itsemääräämisoikeutensa mitätöidään järjestemällisesti. Sen jälkeen radikaalit poliittisen ryhmittymiset käyvät mahdollisiksi.

Millaista hallintoa useimmat valkoiset haluavat? He haluavat sosiaalisesti konservatiivisen hyvinvointivaltion, valtion joka asettuu työväen- ja keskiluokkien puolelle eliittejä vastaan ja kansalaisten puolelle ulkomaalaisia vastaan. He haluavat sekataloutta, eivät puhdasta kapitalismia tai sosialismia.

Valtapuolueet kykenevät kilpailemaan kansallispopulismin kanssa vain omaksumalla kansallispopulistisen politiikan aineksia – kenties vesitettyinä ja vähän kevyempinä. Mutta se on erittäin tärkeä myönnytys, koska se tarkoittaa että globalismin hegemonia on ohi. Sen sijaan että keskusteltaisiin globalismin eri muodoista, nyt keskustellaan kansallispopulismin eri muodoista. Se antaa etnonationalisteille mahdollisuuden osallistua poliittisiin väittelyihin ja voittaa ne.

Ensiksi, mitä meillä on annetavana? Etnonationalisteilla on realistisin käsitys siitä, mitä kansat ja kansakunnat ovat, ja mikä saa ne kukoistamaan tai tuhoutumaan. Historian, yhteiskuntatieteiden ja viime kädessä biologian pohjalta me väitämme, että kansakuntia vahvistaa geneettinen ja kulttuurinen yhdenmukaisuus ja että niitä heikentää geneettinen ja kulttuurinen monimuotoisuus.

Populismi tarkoittaa kansan itsevaltiutta. Kansallispopulismi tarkoittaa, että itsevaltias kansa muodostaa kansakunnan. Mutta mikä on kansakunta? Vastauksemme kuuluu, että kansakunta on ensisijaisesti yhteisen historian, kielen ja kulttuurin perustalta laajennettu perheyksikkö, ts. etninen ryhmä.

Kansakunnan toissijainen ainesosa koostuu ulkopuolisista, jotka on ”luonnollistettu”, eli heistä on tullut osa kansakuntaa avioitumisen ja kulttuurisen sulautumisen myötä. Etnonationalistien mielestä on ensisijaisesti kansakunnan oikeus päättää, ketkä voidaan luonnollistaa ja kuinka paljon heitä voi olla. Jos kansakunta haluaa selviytyä ja kasvaa ajan myötä, sen täytyy rajoittaa luonnollistaminen pieniin ihmisjoukkoihin, joiden tulee olla rodullisesti ja kulttuurisesti mahdollisimman samankaltaisia kuin kantaväestö.

Näin ollen me torjumme ”kansalaisnationalismin”, jonka mukaan kuka tahansa voi tulla osaksi kansakuntaa vain vannomalla sille uskollisuutta. Kansalaisnationalismi, joka kieltäytyy huomioimasta geneettisen ja kulttuurisen kirjavuuden tuhoisia vaikutuksia, on resepti vieraantumiselle ja konfliktille.

Lisäksi, ratsastaaksemme kansallispopulistisella aallolla meidän täytyy olla aitoja kansallispopulisteja. Se tarkoittaa, että meidän täytyy typistää ja hylätä tiettyjä tämänhetkisen etnonationalistisen liikkeen piirteitä, erityisesti joitakin elitismin muotoja ja markkinauskovainen liberalismi.

Etnonationalistisen liikkeen piirissä on paljon aidosti antipopulistisia ajatuksia. Monet meistä kavahtavat ajatusta kansan itsevaltiudesta ja väittävät, että itsevaltiuden pitäisi kuulua dynastioille, papistolle tai eliiteille. Toiset kavahtavat demokratiaa. Kaikki tällaiset ideat johtavat marginalisoitumiseen ja tappioon.

Eatwellin ja Goodwinin mukaan ”useimmat kansallispopulisteja äänestävät haluavat lisää demokratiaa – lisää kansanäänestyksiä ja lisää myötätuntoisia ja kuuntelevia poliitikkoja, jotka antavat lisää valtaa kansalle ja vähemmän valtaa nykyisille taloudellis-poliittisille eliiteille” . Emme saa näitä ihmisiä puolellemme ehdottamalla paluuta Manun lakiin.

Esseessäni ”Notes on Populism, Elitism and Democracy” käytän Aristoteleen argumentteja väittääkseni, että etnovaltioon kuuluu vahva demokratian elementti. Oikeuden mittapuu on kansan yhteinen hyvä, ja aito kansa on etninen ryhmä. Kansan yhteinen hyvä oikeuden mittapuuna tarkoittaa, että kansa on itsevaltias.

Kansan yhteinen hyvä on kuitenkin objektiivinen tosiasia. Sitä ei voi päättää vain sopimuksenvaraisesti. Näin ollen hallinnon pyrkimykset eivät luo yhteistä hyvää vaan löytävät sen. Koska enemmistön on mahdollista olla väärässä yhteisestä hyvästä, sitä ei voida määritellä pelkästään äänestämällä. Yhteisen hyvän voi saada selville vain rationaalisen tutkimisen kautta. Mutta jotkut ihmiset ovat rationaalisempia kuin toiset, ja kaikkein rationaalisimmat muodostavat pienen eliitin.

Yhteistä hyvää palvelee siis todennäköisimmin hallinto, jossa on niin aristokraattisia (elitistisiä) ja populaareja (demokraattisia) elementtejä. Sellaisessa eliitit voivat ohjata massoja löytämään totuuden yhteisestä hyvästä, ja massat voivat estää eliittiä käyttämästä valtaansa yhteisen hyvän vastaisesti. Niin eliittien kuin massojen täytyy osallistua, jos haluamme aidosti populistisen hallinnon.

Kansallispopulistien pitää myös aidosti kannattaa valtion taloudellista väliintuloa. Oikeistolaisilla on taipumus kannattaa vapaata talouspolitiikkaa, joka on haitaksi yhteiselle hyvälle eikä edusta kansan tahtoa – edes Yhdysvalloissa, maassa joka on kaikkein taipuvaisin vapaaseen kapitalismiin.
...
Lisäksi meidän pitää mielestäni tajuta, että on koittamassa suuren arvaamattomuuden ja epätasapainon aika. Tällaiset ajat ovat hyvin resistantteja suurille suunnitelmille ja ihmisille, jotka uskovat tietävänsä miten kaikki menee.
Poliittisen muutoksen mahdollistavien ajatusten ja sosiaalisten verkostojen vaaliminen on uuden oikeiston metapolitiikan tehtävä. Juuri sitä me teemme nyt. Meidän täytyy tehdä enemmän samaa, mutta kiitos Eatwellin ja Goodwinin, voimme toimia tietoisina siitä, että ponnistelumme on linjassa syvään juurtuneiden ja pitkäaikaisten yhteiskunnallisten trendien kanssa. Takanamme nousee suuri hyökyaalto, joka saattaa viimein kantaa meidät määränpäähän.

Ylistys ja rukous Herralle, joka siunaa kansaansa.Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni,joka opettaa minun käteni taistelemaan,minun sormeni sotimaan,hän, joka antaa minulle armon;minun linnani, varustukseni ja pelastajani,minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.

Sibis

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 746
  • Liked: 1094
  • Multikultturistit (Mulkut) tuhoavat Suomen!
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #556 : 31.08.2019, 16:28:59 »
Kiitos Möhömaha.

Kyllä muistuu mieleen Tuntematon Sotilas jossa joku sanoi, että "suomalainen voi ampua kymmenen ryssää mutta entäs kun tulee se yhdestoistas".

Tästähän on kysymys!
Paasikivi aikoinaan sai aiheen sanoa, että olemme ulkopoliittisesti hyvin lahjatonta kansaa.