No, pannaas tähän pari neuvoa. Olen kerännyt kannattajakortteja 2006 professori Arto Lahden presidenttiehdokkuutta varten.
Tärkeintä on vastata kaikkiin epäilyihin, että:
1) allekirjoittamalla kannattajakortin ei sitoudu yhtään mihinkään asiaan, tukee ainoastaan suomalaista demokratiaa, sanan- ja yhdistymisvapautta.
2) tietoa kannattajakortin allekirjoittamisesta ei tallenneta mihinkään eikä käytetä muualla kuin Oikeusministeriössä sen kontrolloimiseen, että allekirjoittajat ovat olemassa olevia äänioikeutettuja henkilöitä. Mitään henkilörekisteriä ei kerätä.
Siisti ulkoasu ja kohtelias puhuttelu (kuten vanhempien ihmisten teitittely) ynnä muu tilannetaju auttaa asiassa.
Änkyröiden, selvien poliittisesti aktiivisten vastustajien ja muiden riidanhaastajien kanssa ei kannata jäädä vänkäämään, se on hukattua aikaa ja energiaa.
Eräs vähän esillä ollut Halla-ahon puolustus, jota voinee tuloksellisesti käyttää on se, että kaupallisen median kielteisyyden häntä kohtaan selittää se, että hän ei ole juuri käyttänyt rahaa mainontaan eikä varmasti tule käyttämäänkään. Halla-ahon "rikollisuudesta" kysyttäessä voinee yksinkertaisesti muistuttaa esim. Hannu Salamasta ja siitä, että Helsingin käräjien onnetonta allahinpilkkatuomiota tullaan vielä puimaan vuosikausia Euroopan Ihmisoikeustuomioistuinta myöden ennen kuin voidaan sanoa, onko Hallis rikkonut mitään lakia vai ei.
PS. Demokratian vastainen ilmiö on, että esim. kauppakeskusten sisätiloissa vaalityöhön tai muuhun feissaamiseen pitää saada lupa. Suomen ilmastossa suurimpien kauppakeskusten keskeiset käytävät pitäisi luokitella julkiseksi katutilaksi.