Kirjoittaja Aihe: Sotahistoriaketju  (Luettu 157869 kertaa)

Keza

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 949
  • Liked: 841
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1320 : 02.12.2018, 00:13:23 »

Itse en allekirjoita missään vaiheessa semmoisia epäilyksiä, etteikö Suomen armeija olisi kestänyt Venäjän iskua kesällä 44, täysin käsittämätön toiminta (eli tieto tiedustelusta oli että Neuvostoliitto hyökkää eikä mitään tehty) pääesikunnalta oli tosiaan käsittämätöntä, mutta jos joukkoja olisi ajoissa siirretty Karjalan kannakselle olisi hyvin todennäköistä että Viipuri tuolloin olisi jäänyt Suomella vaikkakin vain vähäksi aikaa. Meillä oli Sturmien ohella panssarin torjuntaan käytössä panssarikauhuja-ja nyrkkejä, PAK-75 pst-tykkejä ja ilmavoimat kunnossa, osasto Kuhlmey jelppasi voimalla Immolasta. Etelässä Pietaria uhkasi edelleen toimintakykyinen Saksan armeija.

Toisaalta, jos joukot ja kalusto olisi siirretty ennen NL:n suurhyökkäystä Kannakselle lähelle etulinjaa, ne olivat tuhoutuneet jo parin ekapäivän pommituksissa eikä tuoreita resursseja hyökkäyksen pysäyttämiseen myöhemmin enää olisi ollut.
Voimien siirto Kannakselle vasta hyökkäyksen alettua ei tietenkään ollut sodanjohdon ennakolta suunnittelemaa taktiikkaa, vaan pakkotilanteessa tehty operaatio, joka onnistui, kun NL ei saanut pommitettua/katkaistua rautateitä Laatokan takana.

En oikeastaan usko että asia olisi näin yksinkertainen, meidän joukot olisi ryhmitetty puolustukseen ja vaikka toki suuria tappioita olisi tullut vihollinen olisi hyökkäyksessä saanut niitä tappioita paljon raskaammin takkiinsa ja kuluttanut sen tärkeimpänsä eli hyökkäyskärjen. Puoluistusalue olisi ollut armeijallamme tuttu jo vuodesta 1917 ;) Jos strateginen tilanne olisi ollut meikäläisillä divisioonan kokoisilla yksiköillä tiedossa merkitys olisi ollut (arvaus tietenkin) valtava, oikeasti en osaa edes arvata


Koko Laatikaisen IV AK:n toiminta oli ala-arvoista, 2. D:n pion.kom. sai pyyhkeitä siitä, että panssarimiinoja oli lyöty maahan 10.6. eteenpäin paljon enemmän kuin AK:n suunnitelmissa oli. Näin siitä huolimatta, että osa lopuista jouduttiin räjäyttämään kun neukkujv alkoi tunkea D:n pioneerivarikkoalueelle.

Jak-3 oli varsin vaikea kone pienen siipensä ja kärkisakkaustaipumuksensa takia. Ei ehkä olisi hirveän hyvin sopinut rauhan ajan koneeksi. Yllätyin kun luin, että Belgian Ilmavoimat hankki sodan jälkeen Spitfire XIV:ia, selvästi parempi sotakone, vain koska Spitfire IX:t olivat jo menneet muille. No IX kulutti bensaa ja renkaita vähemmän, eli halvempi käyttää ja taisi olla vähän helpompi lennettävä, ei vääntänyt nousussa yhtä pahasti.

Noin OT, P-39:n myöhemmät versiot olivat mainettaan parempia, siksi niitä oli myös PVO:lla, eli torjuntahävittäjinä, Leningradin PVO:n Airacobria oli mukana nappaamassa vielä maaliskuussa 45 9 kilometrissa lentävää Ju 88 tiedustelukonetta. Suoritusarvoja voi käydä katsomassa vaikka tuolta, viimeiset versiot löytyvät tietysti alimmaisina,  http://www.wwiiaircraftperformance.org/P-39/P-39.html
Tietysti P-63 ja Spitti IX olivat parempia korkeatorjunnassa ja pysyivät PVO:n käytössä jonkun aikaa sodan jälkeenkin.

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 073
  • Liked: 752
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1321 : 02.12.2018, 02:08:47 »
Keza: Muistan Olivier Lefebrven alias Butch2k:n. Sivusto taitaa olla tosiaan kuollut.

Tuossa otteessa Olivierin tekstissä häiritsevät mm. terminologiavirheet, jotka heikentävät luottamusta. Esimerkiksi tähtimoottorissa ei ole erillisiä cylinder linereitä, vaan niissä on cylinder barrel.

Tuo Jak-3:n kärkisakkausjuttu on mielenkiintoinen. Nimittäin mistään en ole lukenut tarkkaa kuvausta koneen sakkausominaisuuksista. Pelkkä kärkisakkaustaipumus ei koneesta vaikeaa, vaan ratkaisevinta on mitä tapahtuu sakkauksen jälkeen. Joissain koneissa kärkisakkaus saattaa tarkoittaa vain kaatumista 30 asteen verran, joissain toisissa kone kiepsahtaa käsistä kunnolla. Edes Jak-3:n ohjaajan käsikirja ei kuvaile tarkkaan sakkaus- ja syöksykierreominaisuuksia.

Ki-84:ssä käytettiin duralumiinia, jota ei varsinaisesti tarvitse korroosiosuojata. Sitä en tiedä, käytettiinkö koneessa samaa seosta kuin Zerossa, jonka siipisalot olivat alttiita raerajakorroosiolle, joka taas ei liity mitenkään korrooriosiojaukseen (koska se metallurginen ominaisuus).

Pesunkestävä militaristivaskisti.

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 073
  • Liked: 752
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1322 : 02.12.2018, 02:18:39 »
Kokoliha: Oma suosikkini olisi P-38L. Perusteet:

-helppo lentää
-hyvä nousukyky
-nokkaan keskitetty aseistus
-todella helpot sakkausominaisuudet
-kuormauskyky
-lyhyet lentokenttävaatimukset (toki Corsair parempi)
-kaksimoottoriluotettavuus
-lujat moottorit
-vankka rakenne

Bearcatia pidän Corsairia parempana, kunhan on tykkikone. 4 kokekivääriä on lähinnä vitsi.
Pesunkestävä militaristivaskisti.

Keza

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 949
  • Liked: 841
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1323 : 02.12.2018, 02:47:22 »
Keza: Muistan Olivier Lefebrven alias Butch2k:n. Sivusto taitaa olla tosiaan kuollut.

Tuossa otteessa Olivierin tekstissä häiritsevät mm. terminologiavirheet, jotka heikentävät luottamusta. Esimerkiksi tähtimoottorissa ei ole erillisiä cylinder linereitä, vaan niissä on cylinder barrel.

...

"George" ei ole Olivier vaan henkilö X, jonka äidinkieli ei selvästikään ole englanti, joten hänellä tekniset termit vähän hakusessa, aina välillä joutui miettimään, mitähän hän tarkoitti, saattoi hyvinkin olla venäläinen.

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 183
  • Liked: 12446
  • Kuka jos en minä
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1324 : 02.12.2018, 02:52:24 »
Itse muistelisin että parhaassa kohtaa suomella oli 17kpl toimivia kaapattuja vaunuja joilla oli taisteluarvoa(pitkä ja lyhytputkisia t-34 sekä kv+isu). Jossain historiankirjassa oli puhetta suomen vanhentuneista renault ja vickers-vaunuista, että ne kaivettiin kasemateiksi kannakselle. Johto älysi että niistä ei vaunutaisteluissa olisi ollut mitään hyötyä.


Relluja kaivettiin kk-pesäkkeiksi Talvisodassa, Vikuja en muista kaivetun maahan. Japsien loppusodan valmistuslaatu oli kyllä aika sekundaa.



Ach, näin onkin, seison korjattuna. Mitä lehväslaihon sotkalla sodassa ja panssarisotaa-kirjan pohjalta panssaritaisteluihin tulee(lehväslaiho oli siis ensimmäisiä kaapattuja t-34jää käyttäviä suomalaisia, panssarivaunuampuja sodan aikana) niin kärkeen laitettiin raskain vaunu, eli aluksi postijunat, sittemmin t-34 ja loppupäästä sotaa saatiin joku kv ja ja isu-vaunu. Sen jälkeen tuli kevyempiä vaunuja jotka hoitivat muut hommat kuin mahdollisesti raskaan vaunun kanssa taistelun. Ja tietysti panssarijalkaväki, joka hoiti lähitorjunnan, tuollaisella yhdistelmällä jossa keulassa t-34, pari postijunaa ja vickersejä perässä on tulivoimaa kuin sotalaivassa, jolloin jalkaväen tarvitsi lähinä huolehtia ettei vaunuihin pääse heittämään tai asettamaan miinoja, polttopulloja, jne lyhyen kantaman tankintorjuntaa.

Stugvaunut toimivat omina erillisinä yksikköinään.
Hedelmistään puu tunnetaan.

Keza

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 949
  • Liked: 841
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1325 : 02.12.2018, 02:54:02 »
Kokoliha: Oma suosikkini olisi P-38L. Perusteet:

-helppo lentää
-hyvä nousukyky
-nokkaan keskitetty aseistus
-todella helpot sakkausominaisuudet
-kuormauskyky
-lyhyet lentokenttävaatimukset (toki Corsair parempi)
-kaksimoottoriluotettavuus
-lujat moottorit
-vankka rakenne

Bearcatia pidän Corsairia parempana, kunhan on tykkikone. 4 kokekivääriä on lähinnä vitsi.

Kaksimoottorisuus merkitsee korkeampia käyttökustannuksia, suurempaa huoltomäärää ja kaksimoottorikoulutusta lentäjille, sekin kustantaa.

F8F oli tosiaan vähän liikaa kevennetty, kun heikennetyt siivenkärjet osoittautuivat epävarmaksi ratkaisuksi mahdolliseen siipien ylirasitukseen, hätäpäissään kehitettiin irtiräjäytettävät siivenkärjet, jotka sitten deaktivoitiin rumihin jälkeen ja määrättiin 7,5 G ? maksimirasitus. Tykit tulivat vasta F8F-1B:hen, en jaksa kaivella koska se tuli tuotantoon, päätykkimalli -2 tuli tuotantoon vasta 48.
« Viimeksi muokattu: 02.12.2018, 02:56:18 kirjoittanut Keza »

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 4 813
  • Liked: 3862
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1326 : 02.12.2018, 04:41:41 »
Ne P-38-versiot joita euroopassa testasivat ei olleet iso menestys, oli kylmässä ongelmia.

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 073
  • Liked: 752
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1327 : 02.12.2018, 12:51:58 »
Ne P-38-versiot joita euroopassa testasivat ei olleet iso menestys, oli kylmässä ongelmia.

Johtui mm. siitä, että ohjaajat eivät osanneet käyttää konetta oikein eli matkalentoa lensivät korkeilla kierroksilla/matalalla ahtopaineella, kun pitäisi tehdä päinvastoin.
Pesunkestävä militaristivaskisti.

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 073
  • Liked: 752
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1328 : 02.12.2018, 12:59:54 »
Kaksimoottorisuus merkitsee korkeampia käyttökustannuksia, suurempaa huoltomäärää ja kaksimoottorikoulutusta lentäjille, sekin kustantaa.

F8F oli tosiaan vähän liikaa kevennetty, kun heikennetyt siivenkärjet osoittautuivat epävarmaksi ratkaisuksi mahdolliseen siipien ylirasitukseen, hätäpäissään kehitettiin irtiräjäytettävät siivenkärjet, jotka sitten deaktivoitiin rumihin jälkeen ja määrättiin 7,5 G ? maksimirasitus. Tykit tulivat vasta F8F-1B:hen, en jaksa kaivella koska se tuli tuotantoon, päätykkimalli -2 tuli tuotantoon vasta 48.

Huoltokustannukset eivät olisi olleet oleellisesti F4U-5:sta korkeammat, kun huomioi, että jälkimmäisessä oli hyvin monimutkainen ahdin. Lisäksi mm. brittien A. F. D. U:n raportin mukaan Lightningin huoltoystävällisyys oli hyvä lukuunottamatta radiota.

Jos 60 koneesta olisi säästynyt yksikin 2 moottorin ansiosta, olisi sillä säästöllä kuitattu aika paljon.

F8F-1:n maksimi kuormituskerroin täydellä sisäisellä kuormalla oli 7 g.

Pesunkestävä militaristivaskisti.

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 073
  • Liked: 752
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1329 : 03.12.2018, 17:16:42 »
Heitänpä kehiin mustan hevosen eli Boeing F8B:n. Samassa paketissa hyvä hävittäjä ja rynnäkkökone. Lento-ominaisuuksiltaan aivan hemmetin hyvä.
Pesunkestävä militaristivaskisti.

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 855
  • Liked: 5699
  • PELTI KOLISI
    • Kirjoitelmia
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1330 : 03.12.2018, 20:02:45 »

Heitänpä kehiin mustan hevosen eli Boeing F8B:n. Samassa paketissa hyvä hävittäjä ja rynnäkkökone. Lento-ominaisuuksiltaan aivan hemmetin hyvä.


Tarkoittanet Boeing XF8B jota valmistettiin 3 kpl. Ei koskaan siirretty sarjatuotantoon.
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 073
  • Liked: 752
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1331 : 03.12.2018, 21:59:53 »
Jep. Erittäin lupaava kone, joka olisi ollut todennäköisesti paljon parempi kuin Skyraider. Mutta lyhytnäköisyys tuli tielle.
Pesunkestävä militaristivaskisti.

Luka Mokonesi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 419
  • Liked: 627
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1332 : 04.12.2018, 17:24:42 »
Historiaa tämäkin. Pariisi palaa -ketjussa joku pohti legioonan käyttöä paletissa, niin haeskelin sitten tietoa aiheesta, kun jossain muistin sopukoissa on jotain kyseisen lafkan hallinnolliseen historiaan liittyvää, lähinnä siitä että lafkasta otettiin tiukempi ote jotteivat ala sooloilemaan. No, en löytänyt tekstin pätkää edelliselle, mutta löysin artikkelin jossa pohditaan, että mitä tapahtuikaan Ranskan muukalaislegioonalle. Maailma muuttuu ja tällainen kyltymätön romantikko haikailee aina vain menneisyyteen, mutta pakko se on uskoa, että maailma muuttuu ja mielikuvat sen mukana.

Uutena asiana tuli mm. se, että anonymiteettiä ei voi enää saada kuten ennen. No, voihan sitä nimen vaihtaa muutenkin.

https://www.militarytimes.com/off-duty/military-culture/2017/12/21/what-ever-happened-to-the-french-foreign-legion/

Lainaus
What ever happened to the French Foreign Legion?

Conceived in fear and mistrust, this fighting force of unmanageable misfits and deserters survived, thrived and earned its country’s grudging respect.

Time was, films about the French Foreign Legion were themselves legion. P.C. Wren’s 1924 romantic novel, Beau Geste, unleashed a sandstorm of popular legion-inspired celluloid. Filmmakers have since released at least four movies directly based on the novel, with stars ranging from Ronald Colman to Gary Cooper and Telly Savalas, while scores of other legion-related films produced in the 20th century practically constitute their own genre of outback swashbucklers. But moviegoers’ ardor for films about stouthearted maverick legionnaires has faded so in recent years (the latest iteration was Deserter in 2002) that the most commonly asked question about the French Foreign Legion today is, “Mon Dieu, does that thing still exist?”

The legion was conceived as a provisional solution to a fleeting problem —the migration of undesirable persons into France in the wake of revolutions throughout Europe in 1830–31.

In retrospect, a military remedy to illegal immigration appears both contemporary and imaginative. The July Revolution of 1830 had resuscitated the French Revolutionary concept of a citizen army and led to disbandment of the Swiss Guards and other foreign formations that had enforced Bourbon mastery of such uprisings. To address the resulting coagulation of refugees in French cities, King Louis-Philippe on March 9, 1831, signed into law an act creating a ghetto foreign force within a citizen army. Recruiters quickly enlisted the undesirable aliens and packed them off to Algiers — et adieu, la Légion!

But the corps conceived as a mere historical footnote adhered to France like a sticky, finger-clinging sweet. Alien males continued to trespass, only to be repackaged and dispatched. In 1835 Paris sent the legion to fight in Madrid’s First Carlist War. Few survived, but replacements were plentiful and expendable. Even French regular soldiers questioned the value of legionnaires whose conduct hovered somewhere between sullen recalcitrance and incipient mutiny.

...

"Maapallon elämä on kestänyt suurempia muutoksia kuin mitä ihminen on nähnyt. Maapallo selviää hyvin ihmisestä ja on täällä vielä kauan ihmisen jälkeenkin." -mannym

"Gustafsson on asunut Bangkokissa 57 vuotta, mutta sanoo yhä olevansa farang." -HS-

Luka Mokonesi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 419
  • Liked: 627
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1333 : 02.01.2019, 11:20:54 »
Kauppasotiin liittyvä "kipuilu" taitaa juontaa juurensa osin siihen, että USA:n mahti on vähitellen heikkenemässä. Jollain aikavälillä Kiina nousee taas maailmanmahdiksi, jota se oli ennen taantumistaan.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005952153.html

Lainaus
”Kiinan täytyy yhdistyä ja se tulee yhdistymään – – mikä on väistämätön vaatimus Kiinan kansakunnan suurelle uudistamiselle uudella aikakaudella”, Xi sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Xin mukaan Kiina ei tule luopumaan mahdollisuudesta käyttää tarvittaessa myös asevoimaa Taiwanin itsenäisyyshaaveiden vastustamiseksi.

”Emme lupaa luopua sotilaallisen voiman käytöstä vaan pidämme mahdollisuuden käyttää kaikkia tarpeellisia keinoja”
, hän sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan viitaten Taiwanin separatistisiin pyrkimyksiin.

”Historiallisia ja oikeudellisia faktoja, että Taiwan on osa Kiinaa ja Taiwaninsalmen molemmat puolet kuuluvat yhteen ja samaan Kiinaan, ei kukaan tai mikään voima voi muuttaa”, Xi ilmoitti Kiinan virallisen uutistoimiston Xinhuan mukaan.
"Maapallon elämä on kestänyt suurempia muutoksia kuin mitä ihminen on nähnyt. Maapallo selviää hyvin ihmisestä ja on täällä vielä kauan ihmisen jälkeenkin." -mannym

"Gustafsson on asunut Bangkokissa 57 vuotta, mutta sanoo yhä olevansa farang." -HS-

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 911
  • Liked: 16346
  • Ego sum Spartacus
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1334 : 12.01.2019, 16:31:02 »
Lainaus
..............Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinski on väittänyt voivansa todistaa toisen maailmansodan aikaisen myytin äskettäin julkaistuilla asiakirjoilla...................

Historiantutkijat ovat kumonneet laajalti levinneen legendan ”Panfilovin 28 miehestä”, jonka mukaan sotilaat uhrasivat henkensä tuhoten kymmeniä natsi-Saksan panssarivaunuja. Miehille myönnettiin Neuvostoliiton sankarin arvonimi väitetyistä urotöistään.......................

Neuvostoliiton romahduksen myötä historiantutkijat pääsivät selvittämään myytin taustoja tarkemmin. Vuonna 1997 julkaistussa artikkelissa todettiin, että tarina oli pitkälti fiktiota ja moni ”uhrautuneista” sotilaista oli vielä elossa.

Vuonna 2015 Venäjän valtionarkistojen verkkosivuilla julkaistiin kommunistiselle puolueelle osoitettu raportti vuodelta 1948, jossa 28 sotilaan toiminnan kerrottiin olevan lehdistölle luotu tarina. Valtionarkistojen johtaja alennettiin tehtävästään muutamaa kuukautta myöhemmin.

Kulttuuriministeri Medinski on kutsunut kyseistä raporttia ”poliittisista syistä laadituksi” ja ”epäluotettavaksi”. Myytti 28 sotilaasta on esiintynyt useissa venäläisissä kirjoissa, runoissa ja muistomerkeissä, minkä lisäksi kulttuuriministeriö rahoitti vuonna 2016 yli 400 000 euron arvosta myytin pohjalta tehtyä elokuvaa.

Panfilovin 28 miestä -elokuvaa on esitetty muun muassa Venäjän suurlähetystöissä ympäri maailmaa.

– Vaikka tämä tarina olisi keksitty, on kyseessä silti pyhä legenda, johon ei saa kajota. Ne, jotka näin tekevät, ovat moukkia, Vladimir Medinski totesi tuolloin.

https://www.verkkouutiset.fi/venaja-pitaa-kiinni-rajusta-legendasta-28-miesta-uhrautui-natsi-saksaa-vastaan/

https://en.wikipedia.org/wiki/Panfilov%27s_Twenty-Eight_Guardsmen

Фильм 28 панфиловцев
https://www.youtube.com/watch?v=FYLvvS5cpoQ

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 4 813
  • Liked: 3862
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1335 : 12.01.2019, 18:46:11 »
@Faidros tämä lie tuttu kalu, nyt halavalla saatavissa!

https://huutokaupat.com/1180903

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 974
  • Liked: 16093
  • Blues for Allah
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1336 : 12.01.2019, 19:01:42 »
^Itse asiassa ei ole tuttu tykki, saati tuo maastouttamisjärjestelmä. Meillä oli 76, 122, 152 mm:n tykit.  Nuo modernit 76:t oli valmistettu  1902! ;D
@Tunkki
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

Radio

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 305
  • Liked: 267
  • Low Frequency
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1337 : 12.01.2019, 19:18:43 »
Vanhana patteriupseerina kannatan edelleen tykistöä ja heittimiä. Ohjusten lisänä tietenkin Olisiko Venäjällä myydä halvalla Stalinin urkuja!
Ohjuksia voidaan eri menetelimin häiritä ja torjua. Tykistöä ei, varsinkin jos patterit ovat sopivasti sijoitettu ja tulenjohto kunnossa. Kunniatohtori Vilho Petter Nenosen kehittämät ampumamenetelmät ovat ihan käypää kamaa.

Nuivanlinna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 463
  • Liked: 6273
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1338 : 12.01.2019, 19:48:35 »
^Itse asiassa ei ole tuttu tykki, saati tuo maastouttamisjärjestelmä. Meillä oli 76, 122, 152 mm:n tykit.  Nuo modernit 76:t oli valmistettu  1902! ;D
@Tunkki

@Faidros Oli meillä tuo talvilapissa, kaivoin just kuvan esille ja varmistin asian.
« Viimeksi muokattu: 13.01.2019, 11:44:02 kirjoittanut Nuivanlinna »
Pahinta Suomessa on tämän köyhyyden lisäksi henkinen köyhyys. Meiltä puuttuu horisontti, mihin katsoa ja mitä tavoitella.

Radio

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 305
  • Liked: 267
  • Low Frequency
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1339 : 13.01.2019, 23:02:04 »
Tykin voisin ostaa, mitä minä noilla räteillä tekisin?
Itse olen ampunut ainakin 76 Itkolla ja 152 Caneella ja joillain pienemmilläkin. Hauskaa oli.
Helsingin ulkosaarten (mm. Iso) olevan 12 tuumaisen sisuskalut olen nähnyt pohjia myöten. Koeammuntojen jälkeen ei juuri ammuttu, kun saaren kaikkien asumusten ikkunat särkyivät. Kantavuus olisi riittänyt Tallinnaan, ei mainostettu. Oi niitä aikoja.

Shemeikka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 364
  • Liked: 6963
  • Oulu- Uleåborg
Vs: Sotahistoriaketju
« Vastaus #1340 : 16.01.2019, 00:27:20 »
Lainaus
tiistai 15. tammikuuta 2019
KAROLIINIEN MARSSI

Tasan 300 vuotta sitten, tammikuussa 1719, Ruotsi ja sen mukana siihen kuulunut Suomi olivat sodassa. Suomi eli Isonvihan aikaa venäläisten miehittämänä ja Pultavan tappion jälkeen vuonna 1709, Ruotsin vuosiksi Turkkiin paennut kuningas Kaarle XII oli pian Ruotsiin palattuaan vienyt Ruotsin ja Suomen uuteen sotaan Tanskaa vastaan. Vuonna 1718 Kaarle XII johti Tanskalle kuuluneeseen Norjaan 10.000 karoliineiksi kutsutun sotilaan armeijan. Näistä sotilaista noin 6.000 oli suomalaisia.

Norjan puolella suurimmaksi osaksi suomalaisista koottu Ruotsin armeija eteni lähes ilman vastarintaa ja kauas toimivilta huoltoreiteiltä. Sää oli huono, huolto ei toiminut ja norjalaiset sissit piinasivat ylläköillään hyökkääjiä. Kun joulukuussa tuli viesti kuninkaan kuolemasta Fredrikstenin linnoituksen edustalla, murtui Ruotsin armeijan taistelutahto.

Joulukuun lopussa juliaanisen kalenterin mukaan kenraali Kaarle Kustaa Armfelt määrättiin aloittamaan vetäytyminen Ruotsiin. Kenraali Armfelt järkeili pohjoisempaa marssimisen altistavan armeijan norjalaisten hyökkäykselle ja etelämpää matka olisi ollut huollon puuttuessa liian pitkä.Kaarle Kustaa Armfelt määräsi 7.000 miehen joukkonsa marssimaan suoraan Norjan Tydalista Jämtlannin Handöliin Ruotsissa. Matkaa oli noin 50 kilometriä tuntureitten yli.

Reitti kulki kapeita polkuja myöten jyrkille rinteille ja pian matkanteon alettua Ruotsin armeijan karoliinit hylkäsivät satojen kilojen painoiset tykkinsä, joita oli liian vaikeaa kuljettaa mukana.

Matka oli aloitettu juliaaanisen kalenterin mukaan vuoden viimeisenä päivänä 1718. Nykyisen kalenterin mukaan oli 11. tammikuuta 1719.

Avotuntureilla ei ollut karoliineille suojaa, ja heidän vaatteensa oli kehnossa kunnossa, lisäksi alkoi tuulla purevasti ja pyryttää lunta. Ruokaakin oli vain vähän; sotilaille oli jaettu evääksi kaksi kaurakakkua ja 80 grammaa suolalihaa.

Jo ensimmäisenä marssipäivänä parisataa karoliinia menehtyi säähän ja rasituksiin. Matka eteni hitaasti, sillä suksia tiettävästi ei karoliineilla ollut.

Kylmän tuntureilla vietetyn yön jälkeen joukko-osasto alkoi hajota pienempiin tyhmiin. Matka kesti eri ryhmiltä joko kaksi tai kolme päivää. Lähes puolet ei päässyt lainkaan perille Ruotsiin. Arviolta 2.800 sotilasta kuoli viiden peninkulman matkalla. Legendan mukaan karoliineja olisi jäätynyt kesken marssimisen seisaalleen lumeen.

Perille Ruotsin puolelle Handöliin päässeet eivät lakanneet kuolemasta. Kylä oli pieni ja tilaa harvoissa ja harvassa olleissa taloissa ei ollut kaikille saapuneille. taloihin sisälle lämpimään päässeetkään eivät aina selvinneet hengissä; äkillisen lämpötilan vaihtelun aiheuttama rasitus surmasi sotilaita uunin tuvan lämpöön. Ainoa hoito pahoihin  paleltumiin oli amputaatio ja irtonaisia raajoja oli tarinan mukaan kasoiksi asti. Noin 700 sotilasta kuoli perille päästyään.

Karoliinien marssilla tunturien yli kuoli noin 3.400-3.500 Ruotsin armeijan karoliinia ja heistä suuri, ellei suurin osa oli suomalaisia. Kesän tultua norjalaiset siviilit hautasivat löytämänsä karoliinien ruumiit.

Henkiinjääneet Ruotsin armeijan suomalaiset sotilaat eivät päässeet kotiinsa vielä moniin vuosiin. Suomi oli Venäjän miehittämä vuoteen 1721 asti.

Moni ehti kuolla Ruotsissa näkemättä Suomea enää koskaan.

http://asfalttikukka.blogspot.com/2019/01/karoliinien-marssi-tasan-300-vuotta.html?m=1
Vain kuolleet kalat kulkevat virran mukana.

"Ajattele itse, tai muut päättävät puolestasi." Aku-Kimmo Ripatti

(Oulu PS) http://asfalttikukka.blogspot.fi/
Nude but not naked.

Shemeikka- mamukurssin käynyt suomalainen

Somehow, Satan got behind me

Tagit: sotahistoria