Kannattaa tsekata artikkeli jo pelkkien hienojen kuvien parusteella
@Lalli IsoTalo , vaikka ei muuten aseista olisi kiinnostunutkaan!

Piiitkä ja hieno artikkeli.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7b4df6b7-cb77-4af7-bd97-80bd2c109f5b"Suomi on tykistön suurvalta, jonka kanssa haluavat Lapissa harjoitella niin Ruotsi ja Norja kuin Yhdysvallatkin. Taustalla on jo ennen sotia tehty työ."
-----
Suomen tykistöjärjestelmän periaatteet ovat säilyneet kansainvälisessä vertailussa arvostettuina aina talvi- ja jatkosodista lähtien.
– Tästä osoituksena on muun muassa, että Tykistökoulu on kouluttanut ulkomaisia opiskelijoita ja järjestänyt räätälöityjä kursseja eri maiden tykistöupseereille, Holma sanoo.
Suomen kenttätykistö niitti kovaa mainetta jo toisessa maailmansodassa. Erityiseksi ansioksi on listattu Neuvostoliiton suurhyökkäyksen pysäyttäminen Karjalan kannaksella kesällä 1944 Tali-Ihantalan ja Äyräpään-Vuosalmen suurtaisteluissa.
Ihantalassa Suomen tykistö pystyi keskittämään 21 patteriston ja yhden raskaan patteriston tulen samalle maalialueelle, mikä merkitsi yhteensä 247 tykin tulta. Vaikka Neuvostoliitolla oli tykkejä lukumääräisesti huomattavasti enemmän, suomalaisten tuli oli tarkkaa ja sen keskittäminen uuteen maaliin nopeaa. Juuri tämä seikka nosti suomalaisen tykistön maailmanmaineeseen ja on yhä sen valttikortti.
Jatkosodassa avainasemassa oli Suomen tykistön isäksi kutsutun tykistönkenraali Vilho Nenosen pitkäjänteinen työ, sekä Unto Petäjän vuonna 1943 keksimä korjausmuunnin, jolla tulenjohtajan komennot saatiin nopeasti siirrettyä tykille.
Tykistöä jo Suomen itsenäistymisen alkuajoista lähtien kehittäneen Nenosen suurin oivalluksiin kuului nimenomaan tulen tehokas keskittäminen ja nopea siirto maalista toiseen.
Nenosen innovaatiot ovat säilyttäneet ajattomuutensa
Nenosen aikana ampumamenetelmien lisäksi esimerkiksi kartoitus, sekä tykistön viestitoiminta harppasivat eteenpäin. Hän kehitti muun muassa tulenjohtokortin, joka oli aikaisempaa tarkempi ja nopeampi maalinmäärityskeino. Lisäksi hän muutti tulenjohtoa niin, että tulenjohtaja liikkui maastossa sen yksikön mukana, jota hänen tykistönsä tuki. Viestit eivät kulkeneet läheteillä tai kenttäpuhelinlinjoilla vaan luotettavammin radioteitse.
Pertti Holma kertoo, että Nenosen opit ovat yhä vieläkin tärkeässä asemassa osana tykistöjärjestelmää.
– Vaikka sodan kuva ja osittain luonnekin ovat muuttuneet, monet Nenosen innovaatiot ovat säilyttäneet ajattomuutensa ja ovat edelleen relevantteja. Näihin kuuluu esimerkiksi kyky keskittää hetkellisesti usean tuliyksikön tuli samaan maaliin, sekä näiden menetelmien takana olevat sovellukset.
Holman mukaan Nenosen aikana kehitetyt maalinpaikannuksen periaatteet ja tuliasemissa tehtävä tasotyö ovat edelleen toiminnan perusteita, mutta hieman kehitettyinä.
– Ensin ne opetetaan, jotta ymmärretään tulenkäytön perusteet, jonka jälkeen siirrytään käyttämään nykyaikaista laskinjärjestelmää ja maalinpaikannuslaitetta.
-----