Uudessa Kanava-lehdessä (5/2023) Matti Mörttinen ja Yannick Lahti arvioivat Orpon hallitusohjelman populistisuutta.
Numerossa 1/2024 samojen kirjoittajien aiheena on periaatteessa "uskontopopulismi", mutta se on lähinnä tekosyy arvostella Päivi Räsäsestä ja perussuomalaisia. Lahti ja Mörttinen moittivat uskonnon erityisasemaa sananvapaudessa, minkä he katsovat mahdollistaneen Räsäsen vapauttavan sananvapaustuomion.
Uskonrauha ja uskonnonvapaus ovat "pyhiä" käytännössä kaikissa maallisille arvoille perustuvissa yhteiskunnissa. Sekin tekee vaikeaksi puuttua politikointiin, jossa käytetään hyväksi uskonnollisia tunteita.
Miksi
politikointiin pitäisi puuttua ja miten? Kaikkea politikointia voi jo vapaasti arvostella, mutta Lahti ja Yannick taitavat asiayhteydestä päätellen tarkoittaa tietynlaisten ajatusten kriminalisointia.
Päivi Räsäsen tapaus ajoittui mielenkiintoisesti. Ensimmäiset mielipiteistä, jotka johtivat syytteisiin, hän esitti jo vuonna 2019. Prosessin loppusuoralle puolestaan päästiin aikana, jolloin oikeusvaltioperiaate oli aivan muista syistä joutunut Suomessakin yllättävien poliittisten hyökkäysten kohteeksi. Oikeuslaitoksen oli tehtävä merkittäviä linjauksia tilanteessa, jossa sen riippumattomuutta oli itärajan sulkemispäätösten yhteydessä kyseenalaistanut jopa hallituspuolueen kansanedustaja.
Ensimmäiset syytteisiin johtaneista mielipiteistä Räsänen kylläkin esitti jo vuonna 2004, eikä prosessi ole vieläkään loppusuoralla.
En havaitse yhteyttä Päivi Räsäsen hovioikeudesta saaman vapauttavan tuomion ja perusssuomalaisten
ja kokoomuksen kansanedustajien apulaisoikeuskansleri Puumalaisen rajapäätöksestä esittämän kritiikin välillä. Apulaisoikeuskansleri ei sitä paitsi ollut tehtävässään osa oikeuslaitosta eli tuomiovallan käyttäjä.
Vihjataanko tässä oikeuslaitoksen painostukseen Räsäsen tapauksessa vai mihin?
Voimaan jäävällä oikeuspäätöksellä tulee joka tapauksessa olemaan kauaskantoiset seuraukset. Sen perusteella käytännössä arvioidaan jatkossa sitä, missä määrin yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan rakentaa uskonoppien varaan. Etenkin populististen virtausten jatkuessa voi niin sanottuja yhteisiä arvoja olla jatkossa entistä vaikeampi löytää. Johdonmukaisinta olisi, jos uskonnollisia oppeja pystyttäisiin sananvapauden näkökulmasta käsittelemään samoilla kriteereillä kuin muitakin aatteita.
Mitähän tuokin tarkoittaa? Mitä yhteyttä hovioikeuden vapauttavalla sananvapaustuomiolla on "yhteiskunnallisiin päätöksiin", jotka "voidaan rakentaa uskonoppien varaan", ja mitä ihmettä ne ovat?
Jos tuomio olisikin ollut langettava, se olisi ollut sananvapauden ja uskonnonvapauden rajoittamisen kannalta historiallinen tuomio koko läntisessä maailmassa. Olisiko langettava päätös sitten jotenkin estänyt tietynlaiset poliittiset päätökset Suomessa? En keksi, mitkä ja miten.