Tavallaan ymmärrettävää, että pettymys purkautuu johonkin kun Halla-ahon äänestäminen ei johtanutkaan suoraan Impivaaraan tai Orbanmaiseen valtionhallintoon. Asiaan tietysti vaikuttaa hieman keskimääräistä enemmän se, että Orban on pääministeri ja Jussi rivimeppi, mutta ei anneta sen haitata.

Halla-aho on ollut EU-parlamentissa melko paljon kiinni asedirektiiviin liittyvissä töissä. En tiedä, olisiko hänellä ollut edes mahdollisuutta vaikuttaa rivimeppinä turvispolitiikkaan enemmän, mene ja tiedä. Mutta asedirektiivityön hän on hoitanut kiitettävästi.
Kaikkia ei tietenkään asedirektiivi hetkauta suuntaan taikka toiseen. Sekin on ihan ymmärrettävää, jos ei itsellä aseita ole. Minua kiinnostaa tässä aseiden lisäksi myös se tosiasia, että Halla-aho hoitaa hänelle osoitetun homman tyylikkäästi ja laittaa itsensä likoon. Tällä kertaa se sattui olemaan asedirektiivi, johon hänet on valittu ryhmänsä (ECR) edustajaksi.
Jos joku kaipaa Jussin hyvästä työstä todisteita niin voi käydä lukemassa 781-sivuisen säikeen toiminta-ampujien sivuilta, jossa ollaan monella tapaa tyytymättömiä direktiivin käsittelyyn ja tämänhetkiseen vaiheeseen mutta yhdestä asiasta kaikki ovat samaa mieltä; Halla-ahossa ei ole ääni mennyt hukkaan.
Ehkä odotukset ovat olleet epärealistiset, jos kostaa Halla-aholle viime vuotisen turvisvyöryn johon hänellä ei ole ollut osaa eikä arpaa. Toki Jussi on puhunut asiasta EU-parlamentissa, mutta valitettavasti hänen vaikutusmahdollisuutensa ovat melko rajoittuneet.
Kuten Lalli tuossa jo sanoikin, joskus on pelattava sillä kädellä, mikä on jaettu. Toki kortit voi heittää pöytään ja todeta, että "Minä en ainakaan pelaa näillä". Sillä taktiikalla häviää aina. Joka kerta.