Koska vihapuhe ei katoa, sille tarvitaan rajoja, sananvapautta vaarantamatta, kirjoittaa Yle Uutisten sometoimittaja Sami Koivisto.
Näkökulma: Näillä 3 keinolla vältät vihapuheen somessa – vastuu on meillä kaikilla 1.2.2017
Toimittaja Sami Koivisto ei esittänyt edes yhtä esimerkkiä siitä, mitä kautta juuri "vihapuhe" – jonka hän määritteli valehteluksi ja pahan puhumiseksi toisista – on näin järkyttävän suuri uhka.
Kärjistetäänpä asetelmaa: Vihapuheen mahdollisimman tehokkaan leviämisen kannalta on tärkeää, että keskustelu valheiden ja vihan leviämiseen liittyvästä vastuusta, sananvapaudesta ja faktojen todentamisen merkityksestä vääristyy mahdollisimman paljon.
Niinpä sananvapauden laajentamisen tarpeesta kannattaa puhua niin, että vastuu sananvapauden väärinkäytöstä siirtyykin mahdollisimman pitkälti vihapuheen uhreille. Logiikka on kärjistetysti vähän sama kuin että soittaisimme kolarin jälkeen ambulanssin auttamaan ohikulkijoita.
Kärjistetäänpä asetelmaa: poliittisten vastustajien mahdollisimman tehokkaan vaientamisen kannalta on tärkeää, että keskustelu maahanmuuttokeskusteluun liittyvästä vastuusta, sananvapaudesta ja faktojen todentamisen merkityksestä vääristyy mahdollisimman paljon.
Niinpä sananvapauden rajoittamisen tarpeesta kannattaa puhua niin, että vastuu kaikista pahoista asioista siirretään mahdollisimman pitkälti sananvapauden käyttäjille. Logiikka on kärjistetysti vähän sama kuin että syyttäisimme kolareista ohikulkijoita, jotka ovat puhuneet kolareista.
Todellisuudessa esimerkiksi suomalaisten sananvapaus jo on maailman huippua. Sitä ei tarvitse rajoittaa eikä laajentaa; sitä on vain opeteltava käyttämään oikein.
Sananvapaus tarkoittaa sitä, että itseään ja mielipiteitään saa ilmaista julkisesti kenenkään estämättä, kunhan sen tekee asiallisesti. Sananvapaus tarkoittaa siis myös sitä, että meidän on osattava käyttäytyä julkisuudessa lain ja valitsemamme foorumin ylläpitäjän toiveiden mukaisesti.
Onneksi olkoon. Stalinin ei olisi tarvinnut muuttaa pilkkuakaan. Ja onneksi olkoon myös Sami Koiviston äidinkielen, historian ja yhteiskuntaopin opettajille.
Oikeastihan tuo on sananvapauden irvikuva. Sananvapautta ei tarvita mahdollistamaan sellaisten asioiden sanomista, jotka eivät loukkaa ketään. Se on mahdollista aina ja kaikkialla ilman sananvapauttakin.
Vihapuheessa on hyvin usein kysymys väärinymmärryksestä (..) Näiltä kokemuksilta ja väärinymmärryksiltä on helppo välttyä, kun muistat somessa nämä kolme vinkkiä:
...
Tyypillisiä keskustelunaiheita, joissa vihapuheen riski on tällä hetkellä somessa erityisen suuri, ovat terrorismi, uskonnot (erityisesti islam), turvapaikanhakijat, sukupuolivähemmistöt, feminismi, sudet, Donald Trump, Venäjä ja kotimaan politiikka. Oma lukunsa ovat Ylen ja muun valtamedian jatkuva haukkuminen, valemedioiden markkinointi sekä sananvapauden tahalliset väärinymmärtäjät, jotka eivät halua ymmärtää sananvapauteen kuuluvaa henkilökohtaista vastuutaan.
...
Väärän tiedon levittämiseen perustuvasta vihapuheesta on hyvää vauhtia kehittymässä köyhyyden ja ilmastonmuutoksen kaltainen ihmisen aiheuttama globaali vitsaus.
Köyhyys on ihmisen aiheuttama globaali vitsaus? Vihapuhe (puhe terrorismista, islamista, Donald Trumpista, Ylestä jne.) on rinnastettavissa köyhyyden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin?
Olipa vihapuheeseen liittyvistä rangaistuksista mitä mieltä tahansa, esimerkiksi Suomessa annetut rangaistukset osoittavat, että poliittisella kentällä suurin vastuu vihapuheesta on tällä hetkellä populisteilla, mutta ei yksin heillä. Suomalaistenkin vihapuheestaan tuomioita saaneiden populistien puheet siitä, että kyseessä olisi heihin kohdistuva ajojahti, ovat hölynpölyä. Kaikkien poliittisten toimijoiden on lopetettava pelaaminen kaksilla korteilla ja tehtävä kaikki voitavansa vihapuheen kitkemiseksi puoluepoliittisesta retoriikasta.
Jos kyseessä ei ole poliittinen ajojahti, niin miksi syytetyt ovat olleet pääasiassa perussuomalaisia ja miksi syytteitä on nostettu juuri nyt, vaikka samoja sanamuotoja on käytetty pitkin nettiä vuosikaudet syyttäjän siihen puuttumatta? Miksi on puututtu vain islamia ja muslimeita käsitelleisiin kirjoituksiin, vaikka muista uskonnoista ja ihmisryhmistä on voinut käyttää paljon pahempia ilmauksia ja suoranaisia uhkauksia (esim. homojen tappaminen islamin oikeuttamana)?
Poliittisten toimijoiden on myös tuettava viranomaisia vihapuheen vastaisessa työssä entistä näkyvämmin – onhan vihapuhe usein myös hyökkäämistä järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan.
Jos vihapuheen vaarallisuudella pelottelun perusteluna on "hyökkääminen järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan" puheen tasolla, niin missä on toimittajan huoli niistä poliittisista toimijoista jotka ihan konkreettisesti hyökkäävät ja toimivat järjestäytynyttä yhteiskuntaa, poliisia ja viranomaisia, vastaan?
Suomalaistenkin poliitikkojen on aika ryhtyä edistämään sitä, että globaalit sosiaalisen median toimijat kantavat vastuunsa vihapuheen leviämisen estämisestä myös pienillä kielialueilla.
Toimittaja tarkoittanee lainsäädännön keinojen käyttämistä sensuurin ja moderoinnin laajentamiseksi yhä pitemmälle lailliseen puheeseen esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä.
Median tehtävänä on huolehtia siitä, että todelliselle, tarkastetulle tiedolle ja siitä käytävälle asialliselle kansalaiskeskustelulle on riittävästi tilaa. Asiallisia kommentteja kannattaa median ylläpitämillä keskustelusivustoilla suosia kaikin keinoin. Kätevimmin se käy, kun kansalaisia rohkaistaan keskustelemaan oikeilla nimillään ja kuvillaan. Mitä oikeasti menetämme, jos anonyymi kommentointi medioiden keskustelupalstoilla ja sometileillä rajataan poikkeustilanteisiin?
Miten Yle on onnistunut oman nettikeskustelunsa vaalimisessa? Tai vaikka Vihreä Lanka?
Toimittajaa ei huoleta lainkaan se, että yhä uusien rajoitusten jälkeen keskustelu katosi lopulta kokonaan. No, nyt se ainakin on huippuasiallista.
Myös kaikki journalistiseen etiikkaan sitoutuneen median toimintaa läpinäkyvämmäksi tekevä työ on tarpeellista, luottamusta lisäävää, valheiden ja vihapuheen vastaista työtä. Sopisiko läpinäkyvyystyön kaveriksi median nykyistä vahvempi rooli paikkaansapitämättömän tiedon osoittamisessa?
Ihan hyvä alku olisi se, kun lakkaisitte valehtelemasta, että Journalistin ohjeet muka vaativat faktoista vaikenemista. Ja lopettaisitte muutenkin valehtelun. Katsotaan sen jälkeen eteenpäin.
Suomi on yksi sananvapauden mallimaista maailmassa. Vihapuhe on siksi meille erityisen merkittävä haaste. Me emme voi tuhlata saati tuhota upeaa, vaivoin saavuttamaamme sananvapautta vihapuheen täydelliseen sallimiseen emmekä myöskään sananvapauden liialliseen rajoittamiseen.
Suomi sananvapauden mallimaita? Siitä huolimatta, että Charlie Hebdon julkaisija joutuisi Suomessa vankilaan? Siitä huolimatta, että Yhdysvalloissa naurettaisiin Halla-ahon, Tynkkysen ja Hakkaraisen syytteille ja puisteltaisiin epäuskoisena päätä heidän saamilleen sananvapaustuomioille?
Kukaan ei ole vaatinut täydellistä, kaikesta piittaamatonta sananvapautta, vaan se on argumentointiin kykenemättömän toimittajan ikioma olkiukko. Kohtuulliseen sananvapauteen ei tarvittaisi juuri muita rajoituksia kuin vastuu rikokseen yllyttämisestä ja vaaran aiheuttamisesta ja tietyissä tapauksissa kunnianloukkauksesta. Muu on lainsäädännöksi naamioitua poliittista painostusta.
Me tarvitsemme aktiivista, todennettuja faktoja ja fiksua julkista käytöstä arvostavaa sananvapausliikettä, joka kantaa myös huolta siitä, että jokaisella todella olisi mahdollisimman yhtäläiset mahdollisuudet tulla kuulluiksi.
Haluan nostaa Suomen poliisille hattua siitä, että somen ja valemedioiden kautta levitettävää väärää tietoa on jo ryhdytty oikomaan. Samoin haluan nostaa hattua ja lausua lämpimimmät kiitokset jokaiselle Yle Uutisten sometileillä keskusteluihin asiallisesti osallistuneelle kansalaiselle, jotka ovat sanoillaan halunneet osoittaa rajoja valheille ja vihapuheelle. Esimerkillistä yhteistä vastuunkantoa!
Uraa! Uraa! Uraa!