UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Asuntolainoituksen kestävyys  (Luettu 12721 kertaa)

Teaparty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 244
  • Liked: 4268
  • I will stand my ground
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #60 : 29.12.2017, 15:20:40 »
Itsellä on vanha kerrostalokaksioni vuokralla. Kun vuokratulosta vähennetään yhtiövastike, niin vuokratuotoksi jää noin 5 %. Mikäli huomioisin myös rahoitusvastikkeet, niin vuokratuotto tippuisi noin 2,5 prosenttiin. Ja tuosta siis verot pois. En pidä tuota kovinkaan kummoisena vuokratuottona riskiin nähden.

Lisäksi pitää huomioida kertyvä korjausvelka, prosentti ostohinnasta per vuosi on hyvä nyrkkisääntö.
Itse lopetin vuokranantobisneksen siihen, kun laskin että todellinen tuotto on noin 2 pinnaa vuodessa ja riskit huomattavan kovat siihen verrattuna (kosteusvaurioriski, vuokralaisriski, tyhjät kuukaudet vuokralaisen vaihtuessa ja arvoiksi). Parhaiten siinä hommassa tienasi valtio, joka keräsi pääomatuloveroa.

Raksa_Mies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 412
  • Liked: 341
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #61 : 29.12.2017, 15:25:00 »
Itsellä on vanha kerrostalokaksioni vuokralla. Kun vuokratulosta vähennetään yhtiövastike, niin vuokratuotoksi jää noin 5 %. Mikäli huomioisin myös rahoitusvastikkeet, niin vuokratuotto tippuisi noin 2,5 prosenttiin. Ja tuosta siis verot pois. En pidä tuota kovinkaan kummoisena vuokratuottona riskiin nähden.

Lisäksi pitää huomioida kertyvä korjausvelka, prosentti ostohinnasta per vuosi on hyvä nyrkkisääntö.
Itse lopetin vuokranantobisneksen siihen, kun laskin että todellinen tuotto on noin 2 pinnaa vuodessa ja riskit huomattavan kovat siihen verrattuna (kosteusvaurioriski, vuokralaisriski, tyhjät kuukaudet vuokralaisen vaihtuessa ja arvoiksi). Parhaiten siinä hommassa tienasi valtio, joka keräsi pääomatuloveroa.

Joku töissä esitteli liki 20% vuokratuottoa, kun laski tuotto-% reilu 20 vuotta ostetun hankintahinnan mukaan. Siinä pääsi pieniä naurunpyrskähdyksiä :)

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 397
  • Liked: 12127
  • Ego sum Spartacus
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #62 : 29.12.2017, 17:08:37 »
Huikea tarina maaltapaon aikaisesta rakennusbisneksestä joka antaa viitteitä siihen miksi kehitysmaalaisia haalitaan Suomeen.

Lainaus
Vuorineuvos Armas Puolimatka aloitti tyhjästä, kasvatti Suomen suurimpiin kuuluvan rakennusliikkeen, asutti pääkaupunkiseudun metsät ja lopulta menetti sekä terveytensä että yrityksensä maineen.

Nuori mies, Armas Puolimatka, kärrää betonia Turun Artukaisen lentokentän työmaalla. Kun kenttä valmistuu vuonna 1935, se on Suomen ensimmäinen ja samalla maailman pohjoisin toimiva siviililentokenttä. Eikä tämä ole edes Puolimatkan ensimmäinen työmaa. Hän on tottunut tekemään ruumiillista työtä. Ikää hanslankarilla on reilut viisitoista vuotta ja käytynä 1930-luvun peruskoulu – kansakoulu ja rippikoulu.

Armas Kaarlo Kustaa Puolimatka syntyi Turussa 1918. Pojan isän henkilöllisyys jäi Edit-äidin salaisuudeksi. Armas-poika sai kodin Humppilasta äitinsä Kalle-veljen perheestä. Vaikka koti oli vaatimaton, se antoi eväät elämään, opetti yritteliääksi ja tarkaksi rahasta.

Puolimatka oli hyvä koulussa, erityisesti laskemisessa, kädentaidoissa ja urheilussa. Päätä olisi riittänyt koulun käymiseen, mutta kannustusta opettajalta ei........................

Suuret aluerakennussopimukset jakoivat 1960- ja 70-luvuilla rakennusyrittäjät menestyjiin ja häviäjiin.
Puolimatka oli liikkeellä oikeaan aikaan. Vielä vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla, mutta kahdessa vuosikymmenessä enemmistö asuisi kaupungeissa. Vanhat kaupungit ja kaupunginosat eivät riittäneet, vaan uudisasukkaille oli rakennutettava lähiöitä ratojen ja isojen kulkuväylien varteen.

Tultaessa vuoteen 1959 A. Puolimatka Oy oli kohonnut Suomen suurimpien yksityisten rakennusliikkeiden joukkoon. Aluerakentamisen paras aika oli kuitenkin vielä edessä. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa suuret aluerakennussopimukset jakoivat rakennusyrittäjät menestyjiin ja häviäjiin. Poliitikkojen ja pankinjohtajien päätöksillä ratkaistiin vuosikymmeneksi eteenpäin, kuka rakentaa lähiöt. Puolimatka oli listattu menestyjien puolelle.

Puolimatka tiesi kaiken rakentamisesta ja ymmärsi rahan päälle. Jos työtä oli mahdollista tehdä tuottavammin eli edullisemmin, niin tehtiin. Konserni kasvoi tasaisesti. Mahdollisimman paljon hankinnoista tehtiin omista yrityksistä, ja niitä oli useita Forssan seudulla. Ensimmäinen oli vuonna 1964 hankittu Rakennusvalmiste Oy, joka teki täyselementtitaloja. Yrityksellä oli myös oma puutyötehdas, joka valmisti ikkunoita ja ovia, saha, kalustetehdas, ontelolaattatehdas, kylpyhuonetehdas ja talotehdas yhdessä rakennusliike Polarin kanssa sekä vielä lastulevytehdas ja sähkölaitetehdas. Kaikki oli juuri, kuten Puolimatka oli nuorempana ajatellutkin, hyvin teollista ja järjestelmällistä.....................

Loput linkistä.

https://lounge.fim.com/lahioiden-rakentaja/?utm_source=tw&utm_medium=2&utm_content=tw_postaus&utm_campaign=lahioiden-rakentaja


Rauno Murju

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 324
  • Liked: 435
  • Mgła
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #63 : 06.01.2018, 19:50:54 »
Palataan astialle vielä.

Itiksessä ei tornitalon kalliit neliöt käy kaupaksi ja syykin vaietaan häveliäästi vaikka kyseessä on vähemmän valehteleva hesari.

Sosiaalisen sekoittamisen nimiin vannova yhteiskuntasuunnittelu joutuu väkisinkin myöntämään ennemmin tai myöhemmin, ettei neuvostoliitosta kopioitu kaupunkirakenne toimi markkinataloudessa niin kauan, kun omilla rahoillaan liikkeellä oleva ostaja saa valita itse naapurinsa.


https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/595216-itakeskuksen-maamerkissa-yha-24-asuntoa-kaupan-valmistuivat-25-vuotta-sitten

Lainaus
Itäkeskuksen Maamerkissä yhä 24 asuntoa kaupan – valmistuivat 2,5 vuotta sitten

Brandis

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 252
  • Liked: 2515
  • Villasukkainen, Silkkihansikkainen
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #64 : 06.01.2018, 20:12:21 »
Pääkaupunkiseudulta omistusasunnon hankkiminen onkin riskaabelia, sillä asunnon arvoa voi olla vaikea kasvattaa nykyisestä tilanteesta, jossa hinnat kokolailla tapissaan. Ainakaan silloin, jos joutuu rahoittamaan taloaan velkarahalla.

Ehkä varminta ja järkevintä olisi nyt sijoittaa syrjäisempään kaupunkiin lähellä kasvukeskusta, alueelle, jonka arvo voi lähivuosikymmenen aikana kasvaa. Pyrkiä ennakoimaan ko. alueen kasvukehitystä. Asuntokaupoissa voi nykyäänkin joko hävitä tai voittaa tuntuvia summia rahaa, jos vaistot ovat olleet aluekehityksen kannalta oikeat.

Mitä tähteys merkitsee? Yhteiskunnassamme on joskus vaikeaa saada kiinni siitä, mitä oman paikkansa täyttäminen tarkoittaa. Jokainen pyrkii sen sijaan olemaan supertähti. Supertähden lahjoilla voidaan voittaa pelejä, mutta tiimin voimalla voidaan voittaa mestaruuksia.

kivimies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 309
  • Liked: 451
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #65 : 06.01.2018, 20:14:45 »
Palataan astialle vielä.

Itiksessä ei tornitalon kalliit neliöt käy kaupaksi ja syykin vaietaan häveliäästi vaikka kyseessä on vähemmän valehteleva hesari.

Sosiaalisen sekoittamisen nimiin vannova yhteiskuntasuunnittelu joutuu väkisinkin myöntämään ennemmin tai myöhemmin, ettei neuvostoliitosta kopioitu kaupunkirakenne toimi markkinataloudessa niin kauan, kun omilla rahoillaan liikkeellä oleva ostaja saa valita itse naapurinsa.

Sosiaalista sekoittamista vaikeuttaa se, että vieraskielisten määrä ei pysy vakiona, vaan kasvaa jatkuvasti. Muuten se voisi toimiakin.

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 313
  • Liked: 12659
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #66 : 06.01.2018, 20:31:55 »
^ Joka sitten johtaa väistämättä matu-lähiöiden syntyy. Näistä taas on jo riittävästi kokemusta ulkomailta. Jo ennalta tiedetään miten siinä käy. Hädissään kai lienevät suunnittelijat. Matujen määrä kasvaa jatkuvasti harjoitetulla politiikalla ja konkurssi & katastrofi on väistämättä edessä. Kaarnalaivoja veistelemällä yrittävät pitää moraaliaan yllä. Ei ole helppoa koneiston juoksupojillakaan.

f-35fan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 105
  • Liked: 791
  • CIA:n rogue-haamukirjoittaja
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #67 : 07.01.2018, 21:41:44 »
Ruotsiin, Göteborgiin rakennetaan ruotsalaisen asuntokuplan viimeinen erektio ja suurella tyylillä.
https://e24.no/naeringsliv/sverige/stordalen-hotell-skal-bli-nordens-hoeyeste-bygg/24221363?expId=df-86-d4c37306&varId=df-86-d4c37306
Karlatornet on 245 metriä korkea. Sinne tulee mm sekä asuntoja että Peter Stordalenin Clarion hotelli.

Asuntoja on 590 hinnaltaan 1.6 - 15.9 milj kruunua.
Näistä jo 455 on myyty.
Tarkoitus on että rakennus valmistuu Göteborgin 400-vuotisjuhliin vuonna 2021.

Danske Bankilla on katsaus kaikkiin Pohjoismaihin (englanniksi).
Se on aika synkkää kerrottavaa Ruotsin kohdalta.
http://danskeresearch.danskebank.com/link/NordicOutlook050118/%24file/NordicOutlook_050118.pdf

Jos joku sattumoisin on kiinnostunut asumaan Karlatornetissa niin vielä on 80 asuntoa jäljellä:
https://www.sernekebostad.se/bo--leva/vara-omraden/karlastaden-goteborg/karlatornet/object/4MBID6EF1GK4F620
Karlatornet – i gott sällskap
Skidmore, Owings & Merrill som ritat Karlatornet ligger bakom några av världens högsta och mest spektakulära byggnader, t ex Burj Khalifa i Dubai och One World Trade Center i New York. Den internationellt kända arkitektbyrån har vunnit fler utmärkelser än någon annan. 2014 vann de tillsammans med den danska arkitektbyrån Entasis tävlingen om vem som skulle få rita Karlatornet.
Juryns motivering
"Ett identitetsskapande förslag som tar ett smart helhetsgrepp om både skyskrapa och stadsmiljö. Förslaget integrerar närmiljön till en helhet som ger möjlighet till en levande stadsmiljö. Skyskrapans tydliga identitet ger karaktär och vitalitet till Lindholmen"

PS Kuplan romahtamisen myötä asuntoja tulee pakkomyyntiin. Esimerkiksi noita 4 miljoonan kruunun kämppiä saattaakin hyvin saada 3 miljoonalla.

Taloudellisesti Göteborg on pohjoismaisen teollisuuden keskus ja asukkaita siellä on 540 000.
Se on Helsingin kokoluokassa ja kaupunkien suuralueet ovat samassa luokassa.
« Viimeksi muokattu: 07.01.2018, 22:25:51 kirjoittanut f-35fan »

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 397
  • Liked: 12127
  • Ego sum Spartacus
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #68 : 08.01.2018, 16:25:14 »
Lainaus
Nordea on alkanut tarjota asiakkailleen maksimissaan 35 vuoden laina-aikaa asuntolainoihin. Laina-ajan pidentämisellä pankki haluaa kannustaa suomalaisia kerryttämään asunnon lisäksi muutakin varallisuutta.

Toki pitkällä laina-ajalla on toinenkin puoli. Pankki saa myymästään rahasta pidempään korkotuloa, ja samalle se sitouttaa lainanottajia vuosikymmeniksi pankin asiakkaiksi.

"Asunnon omistaminen on yhä hyvä ja kannatettava tapa vaurastua. Vielä parempi on kuitenkin kerryttää muutakin varallisuutta. Näemme, että suomalaisten varallisuus on turhan paljon sidoksissa asuntoihin"...........................

Miller korostaa, että ideana ei ole mahdollistaa lainanhakijoille entistä suurempia lainoja: laina mitoitetaan yhä siten, että asiakkaan tulisi periaatteessa selviytyä lainastaan 25 vuodessa. Nyt kuitenkin kuukausittaiseen lainanlyhennykseen varattavasta rahamäärästä osa voidaan pistää muihin sijoituskohteisiin, samalla kun asuntolainaa lyhennetään kauemmin – eli maksimissaan 35 vuoden ajan.

"Haluamme kannustaa suomalaisia pohtimaan vaurastumistaan laajemmin. Jos kaikki omaisuus on kiinni asunnossa, ottaa oikeastaan melkoisen riskin."

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/nordea-alkaa-tarjota-huippupitkia-asuntolainoja-ei-haittaisi-jos-asennoitumista-lainanmaksuun-hiukan-muutettaisiin-6695180

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 397
  • Liked: 12127
  • Ego sum Spartacus
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #69 : 12.01.2018, 10:36:05 »
Suomeen pitää haalia lisää haittamaahanmuuttajia ettei rakennusbuumi ja asunnonvuokraajien sossurahan kahminen lopu.

Lainaus
Rakentamisen buumi näkyy myös maakuntakeskuksissa – ylitarjonnan riski, jos väestönkasvu ei pysy perässä

Suomessa rakennetaan nyt ennätystahdilla. Asuntoja nousee pääkaupunkiseudun lisäksi myös Etelä-Suomen isoihin kaupunkeihin sekä maakuntien keskuskaupunkeihin, kertoo Pellervon taloustutkimuksen (PTT) asuntomarkkinaennuste.

Rakentaminen on vilkastunut Joensuussa, Seinäjoella ja Rovaniemellä, eikä se rakennuslupien perusteella näytä hiipuvan.

Ripeä rakentaminen herättää kuitenkin epäilyksiä ylitarjonnasta. PTT:n mukaan joissakin maakuntien keskuskaupungeissa on asuntojen ylitarjonnan riski, sillä väestönkasvu on hidasta.

http://www.ts.fi/uutiset/talous/3798439/Rakentamisen+buumi+nakyy+myos+maakuntakeskuksissa++ylitarjonnan+riski+jos+vaestonkasvu+ei+pysy+perassa

Brandis

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 252
  • Liked: 2515
  • Villasukkainen, Silkkihansikkainen
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #70 : 12.01.2018, 19:39:24 »
^^ Ihan hyvä kun tarjotaan pidempiä laina-aikoja ja ajatus siitä, että siinä ohella kerrytetään muutakin omaisuutta, on hyvä.

Ruotsissa aivan yleisiä ovat 60 vuoden laina-ajat. Ajatuksena on juuri tämä 'leva lite' -mentaliteetti, eli on 'hyvien vuosien', ruuhkavuosien tai aktiivisten vuosien [miksi tätä aikaa sitten tahtookaan kutsua] aikana vaurautta toteuttaa muitakin suunnitelmiaan kuin omistusasumista, matkustaa ja satsata perheeseen ym.
Mitä tähteys merkitsee? Yhteiskunnassamme on joskus vaikeaa saada kiinni siitä, mitä oman paikkansa täyttäminen tarkoittaa. Jokainen pyrkii sen sijaan olemaan supertähti. Supertähden lahjoilla voidaan voittaa pelejä, mutta tiimin voimalla voidaan voittaa mestaruuksia.

Dick Ursby

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 24
  • Liked: 71
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #71 : 12.01.2018, 19:43:57 »
Missä nämä velkaiset eläkeläiset asuvat kun putoavat eläkkeelle, eikä elinikäinen korkojen maksaminen ole kartuttanut omaa varallisuutta? Onko leva lite suunnitelma mennä vuokralle?

Tyhmäähän se on että Suomessa ainoa taloudellinen asumismuoto on omistaminen. Varsinkin jos asuu muuttotappioalueella tai kunnan työpaikat katoavat hokkus pokkus. Mutta on ainakin yksi nurkka talosta oma ja sen voi vaihtaa kuolinpesä-kaksioon matkalla palvelutaloon.

Omaa lainaa on vielä, kun muija tykkää asua leveästi, mutta lyhenee iloisesti nykykoroilla. Taloa vastaan otettu keittiöremppalaina myös, ja korot ovat euroja kuussa.
« Viimeksi muokattu: 12.01.2018, 19:46:00 kirjoittanut Dick Ursby »

Dick Ursby

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 24
  • Liked: 71
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #72 : 12.01.2018, 19:49:28 »
Ai niin ps, jos omistaa, kannattaa omistaa hyväkuntoinen ja tilava pientalo pk-seudulta perheystävälliseltä neekerittömältä alueelta hyvillä yhteyksillä. Kun kiinteistö-titanic uppoaa, nämä jäävät pinnalle. Meille myynyt, Käpylään uusiin kerrostaloihin muuttanut pariskunta jo kiroilee huonoa diiliä. Uuden laatu on paskaa ja naapurusto tummempaa kuin grynderin havainnekuvat antoivat ymmärtää....

Brandis

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 252
  • Liked: 2515
  • Villasukkainen, Silkkihansikkainen
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #73 : 12.01.2018, 20:46:31 »
Missä nämä velkaiset eläkeläiset asuvat kun putoavat eläkkeelle, eikä elinikäinen korkojen maksaminen ole kartuttanut omaa varallisuutta? Onko leva lite suunnitelma mennä vuokralle?

No esimerkiksi, jos haluaa.

Tai sitten asuu siinä velkaisessa asunnossaan/talossaan, jonka kuukausittaiset asumiskustannukset on laskettu sen verran alas, että maksaminen eläkkeestä on mahdollista. Kun asuntolainan nopeaan maksuun ei kulu kuukausittaista käyttörahaa niin paljoa, on mahdollista säästää ja/tai sijoittaa rahaansa siinä asuntolainan maksamisen ohella.
Mitä tähteys merkitsee? Yhteiskunnassamme on joskus vaikeaa saada kiinni siitä, mitä oman paikkansa täyttäminen tarkoittaa. Jokainen pyrkii sen sijaan olemaan supertähti. Supertähden lahjoilla voidaan voittaa pelejä, mutta tiimin voimalla voidaan voittaa mestaruuksia.

Mehud

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 128
  • Liked: 8203
  • Parempi kuin muslimi! Aina! Oi! Oi! Oi!
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #74 : 12.01.2018, 20:54:20 »
Missä nämä velkaiset eläkeläiset asuvat kun putoavat eläkkeelle, eikä elinikäinen korkojen maksaminen ole kartuttanut omaa varallisuutta? Onko leva lite suunnitelma mennä vuokralle?

Tyhmäähän se on että Suomessa ainoa taloudellinen asumismuoto on omistaminen. Varsinkin jos asuu muuttotappioalueella tai kunnan työpaikat katoavat hokkus pokkus. Mutta on ainakin yksi nurkka talosta oma ja sen voi vaihtaa kuolinpesä-kaksioon matkalla palvelutaloon.

Omaa lainaa on vielä, kun muija tykkää asua leveästi, mutta lyhenee iloisesti nykykoroilla. Taloa vastaan otettu keittiöremppalaina myös, ja korot ovat euroja kuussa.

Eläkeläisellähän on mahdollisuus käyttää käänteistä asuntolainaa, jossa asunto siirtyy pankin omistukseen ja eläkeläisellä on mahdollisuus asua siellä hautaan asti, tietyin edellytyksin.
"Se, että eurooppa ei ammu tunkeilijoita rajoilleen, ei kerro euroopan hyvyydestä, vaan sen saamattomuudesta!" - Mehud-

Suojele lastasi monikulttuurisuudelta. Kerro heille tarinoita entisestä Suomesta ja nykyisestä ruotsista. Siinä oppii tyhmempikin kakara äänestämään oikein kun aika koittaa. Näytä itse esimerkkiä!

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 751
  • Liked: 12772
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #75 : 13.01.2018, 13:24:44 »
Totean tämän kaiken pelottelun keskellä sellaisen häiritsevän faktan että Suomessa vanhojen asuntojen keskihinta on laskenut lähes vuosikymmenen jos siihen tehdään BKT-korjaus. Pääkaupunkiseudullakin arvonnousu on liikkunut jo pitkään vain 1-3 prosentissa vuodessa, kun samaan aikaan Ruotsin asuntojen hintataso on noussut pitkään lähes kymmenen prosenttia vuodessa. Vaikka ruotsalaisten asuntojen arvosta katoaisi kolmannes, se ei ole kuin parin vuoden takapakki ja asunnot ovat  silti pitkällä aikavälillä yliarvostettuja yleiseen talouskehitykseen suhteutettuna. Jos suomalaisissa vanhoissa asunnoissa näkee vastaavan kuplan, se on ollut siellä kyllä jo vuosikymmenen alusta asti.

Minulla on kaveri joka on uhonnut pörssiromahduksen tai ainakin asuntojen hintaromahduksen olevan koko ajan kulman takana, ja tämä on jatkunut koko vuosikymmenen. Oikeasti olen sitä mieltä ettei tuo ole mielekäs pohjaoletus jolla ylläpitää sijoitusportfoliota...
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

f-35fan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 105
  • Liked: 791
  • CIA:n rogue-haamukirjoittaja
    • Profiili
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #76 : 17.01.2018, 22:05:01 »
Lisää pelottelua!
Skanskan osake on tippunut tänään 8% Tukholman pörssissä.
Skanska on ilmoittanut irtisanovansa 3000 henkeä!
https://e24.no/boers-og-finans/sverige/3-000-mister-jobben-i-skanska/24234841

Lainaus


Det vill kooste 000 ansatte jobben, skriver selskapet i en melding onsdag.

Etter en såkalt strategisk gjennomgang av virksomheten varsler Skanska at det skal skrives ned verdier for rundt 1,1 milliarder svenske kroner i fjerde kvartal, samt 600 millioner i 2018.

«For bedre lønnsomheten vil Skanska redusere størrelsen på sine ulønnsomme virksomhetsenheter og øke fokuset på kostnadskontroll og risikostyring. Skanska vil også gjøre en rekke organisasjons- og ledelsesendringer», skriver selskapet.

Dette innebærer å restrukturere konstruksjonsvirksomheten i Polen. Selskapet vil videre forlate kraftsektoren i USA, fokusere på kjernevirksomhet i Storbritannia og tilpasse seg vanskeligere markedsvilkår i Tsjekkia.

Nedskrivningene kommer i hovedsak utenfor Norden, som leverer gode resultater.

– Dette berører ikke Skanska Norge direkte. Norge leverer sterke resultater, og nedbemanningene knytter seg til andre deler av konsernet, først og fremst Polen, sier kommunikasjonsdirektør Audun Lågøyr i Skanska Norge til NTB.

Vil spare milliard
Skanska venter nå at driftsresultatet for 2017 blir 5,3 milliarder svenske kroner. Analytikerne i en SME Direkt-undersøkelse ventet et resultat på 6,6 milliarder svenske kroner.


Skanska halverer i Stavanger
Selskapets styre foreslår imidlertid å opprettholde utbytte på 8,25 kroner per aksje.

Omstruktureringen vil koste selskapet 600 millioner svenske kroner i år, skriver Skanska.

Det er ventet innsparinger på rundt én milliard kroner årlig.

De store endringene i Skanska-ledelsen innebærer at økonomi- og finansdirektør Peter Wallin, personaldirektør Veronica Rörsgård, Norden-sjef Pierre Olofson og konserndirektør Christel Åkerman går ut, melder Dagens Industri.

Magnus Persson blir ny økonomi- og finanssjef, mens Kirsti Mettälä blir ny personaldirektør. Richard Kennedy får ansvar for byggvirksomheten i USA og Skanska Infrastrukturutvikling.