Kirjoittaja Aihe: Asuntolainoituksen kestävyys  (Luettu 54435 kertaa)

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 015
  • Liked: 1837
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #180 : 18.01.2021, 08:51:39 »
Mielenkiintoista on, minne nuo 25-44 vuotiaat ovat muuttaneet, ja ennenkaikkea minkälaisiin asumisjärjestelyihin? Tuossa ikäluokassahan perustetaan perhe ja otetaan sekä maksetaan sitä ensimmäistä asuntolainaa, mitkä yleensä ovat äkkinäisiä muuttamisia ehkäiseviä tekijöitä. Onko nyt siis ostettu se ensimmäinen perheasunto, mahdollisesti omakotitalokin, jostain pienemmästä kaupungista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, vai mitä on tehty? Vai ovatko  nuoret aikuiset muuttaneet perheidensä täysin varustelluille kesämökeille ja pistäneet velkaiset kaupunkiasuntonsa vuokralle tuottamaan?

Omasta puolestani voin sanoa että jos jonkun vuoden olisin Helsingistä voinut pois olla, niin edellisen. Vaikka vielä ankeampaa muissa käymissäni kaupungeissa oli, sitä lyhyttä kesähuumaa lukuunottamatta.

no enpä tiedä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 86
  • Liked: 324
  • Kaasumersuilija, eli haitallisinta ainesta.
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #181 : 18.01.2021, 08:55:40 »
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla :o.

Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.
« Viimeksi muokattu: 18.01.2021, 09:04:44 kirjoittanut no enpä tiedä »

Venne

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 238
  • Liked: 5546
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #182 : 18.01.2021, 09:39:00 »
Hesarissa oli tänään uutinen kun Kivistöläisiä v*tuttaa parkkipaikkojen puute. Ja helsinkiläisistä, jotka tuskailevat päiväkotipaikkojen vähyyden kanssa. Lapsen hoitopaikka voi irrota jostain joka on arjen pyörittämisen kannalta mahdotonta.

Näkyvin kaupunkisuunnittelun osa on Helsingissä ollut autoilun vaikeuttaminen, pyöräbaanojen rakentaminen ja kaupunkilaisten rahojen kaataminen Kiasmaan ja musiikkitaloon. Seuraavaksi valmistuu raidejokeri  eli iso osa helsinkiläisistä joutuu jäykän raideliikenteen varaan. Matka kotiovella pysäkille pitenee ja siihen voi tulla myös ylimääräinen  vaihto. Aiemmin pääsi bussilla lähes ovelta ovelle.

Espoo tätä jo pilotoikin länsimetron kanssa. Pientalovaltaiset hyvien veronmaksajien alueet rampautettiin kun bussi vie isoon omenaan ja siitä jatketaan metrolla. Kulkuaika Helsinkiin tuplaantui.

Korona on osoittanut että etätyö onnistuu. Tarve kulkea keskustaan voi olla vain muutaman kerran kuukaudessa.

Helsinki ja Espoo ovat heikentäneet kulkuyhteyksiä ja niissä on kalleimmat asunnot. Varsin luonnollista että perheet muuttavat alueille joissa on halvempaa, tirvallisempaa ja arki sujuu paremmin. Kun näiden kaupunkien etuna on se että työpaikat sekä laajat palvelut sijaitsevat niissä, vaatii erikoislahjakkuutta jättää huomiotta ihmisten arki kokonaan niin että nämä muuttavat muualle.
« Viimeksi muokattu: 18.01.2021, 09:41:39 kirjoittanut Venne »

Chrattac

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 341
  • Liked: 1386
  • Todesstoß
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #183 : 18.01.2021, 09:57:23 »
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla :o.

Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.

Tänään oli päivän Aamulehdessä juttu siitä, että Tampereen kaupunki yrittää kaavoituksella suitsia yksiörakentamista kaupungissa jokin erotasaus siinä oli perusteena. Jutun mukaan kaavoitustouhulla uusien Tesomalle rakennettavien kerrostalojen yksiömäärä kaupungin mahtikäskyn vuoksi laski 166:sta 72:een. Muumittaa, kun samaa homma on Helsingissä isoin ongelma erityisesti työssäkäyvien yksinasuvien, opiskelijoiden ja matalapalkkaduunarien keskuudessa, kun keinotekoisesti pidetään yllä pienten asuntojen pulaa, mikä johtaa siihen että Helsingissä saat maksaa koirankopin kokoisesta yksiöstä esimerkiksi Savelassa n. 800€/kk, halvemmalla asut saunallisessa kaksiossa Tampereella tällä hetkellä.

Juttu linkissä (toivottavasti tuosta pystyy lukemaan).
Sortuu valtakunta tomuun viimein joka ikinen
ja hallitsijain nimet vaipuu unohdukseen tuonelaan,
kaatuu järjestelmät, kuolee sanat suuret huulille
ja rauniolla yksinäinen tuulenhenkäys vaeltaa...

Pentecost

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 515
  • Liked: 5442
  • Kivapuhe sallittu!
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #184 : 18.01.2021, 10:22:47 »
Tässä punaisena hehkuvien sijoitusasuntojen aikakaudella on toteutettu käsittääkseni seuraavaa kuviota:

1. "Ostetaan" asunto nimellisellä summalla ja sitten mukana seuraavalla helvetillisellä velkaosuudella seuraavaksi 30 vuodeksi. Edelliseen eli ns. ostohintaan täytyy löytyä sitä omaa rahoitusta noin 10-30%. Velkaosuuteen ei tarvita mitään omaosuuksia. Huomioida kannattaa, että varainsiirtovero maksetaan sekä ostohinnasta että velkaosuudesta. Veron voi vähentää myöhemmin myydessä.

2. Vuokrataan kämppä niiden vuosien ajaksi, kun pääomalainan lyhennykset eivät ole vielä käynnissä. Tai jotkut ahneemmat ovat vuokranneet AirBnB kämpiksi, joissa tietysti enemmän hommaa, mutta paremmat tuotot.

3. Hieman ennen kuin lyhennykset alkavat, myydään kämppä muutaman kymppitonnin voitolla. Se punaisena hehkuva markkina, tiedäthän. Eli jos nyt on tuossa edellä mainitut 8 kämppää, niin sitä rahaa voi tulla parisataatonniakin miinus pääomavero, jos kaikki menee kuin Strömsöössä.

Tässä nykymarkkinassa vaan en itse ainakaan uskaltaisi ottaa riskiä. AirBnB on käsittääkseni lähes kuollut markkina ja pankkien kiristyneet vakuusvaatimukset eivät ainakaan helpota tilannetta.

Jos itse istuisi useamman kämpän päällä, joissa pääomalainan lyhennykset olisivat laukeamassa syliin, niin unet taitaisivat mennä. Fiksu tietysti ulkoistaa tälläiset vastuut osakeyhtiölle, mutta yleensä niissäkin tarvitaan sitä pääomaa tai omia takauksia. Itse ostin edullisesti toimitilan, jossa oli aika iso velkaosuus, mutta toisaalta taloyhtiö on peruskorjattu seuraavaksi 50 vuodeksi eli kaikki isot rempat on tehty. Hankinta meni oman mielenterveyden suojelemiseksi osakeyhtiön nimiin, kun tulevasta koronakauden pituudesta ei tunnu olevan mitään käsitystä. Tässä kyseisessä tapauksessa taloyhtiön laina on myös vähennyskelpoista eli kun harjoittaa omaa toimintaa tiloissa, niin pitkällä aikavälillä saattaa jotain hyötyäkin.

Aina kannattaa laskea kuluja ja verrata niitä muihin mahdollisuuksiin. Tuossa edellä esitettiin kuolinpesän velvoite maksaa velkaosuuksia, kun hallintaoikeus pysyy voimassa. Ilman tarkempia lukuja siitä ei pysty sanomaan mitään. Saattaa olla hyvä tai huono.   
Nothing is more fucking pathetic than self-identified “leftists” who think Silicon Valley oligarchs are going to censor speech and police discourse for the good of the marginalized and the oppressed. There’s literally nothing dumber than believing this.
— Glenn Greenwald

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 015
  • Liked: 1837
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #185 : 18.01.2021, 22:01:07 »
Hesarissa oli tänään uutinen kun Kivistöläisiä v*tuttaa parkkipaikkojen puute. Ja helsinkiläisistä, jotka tuskailevat päiväkotipaikkojen vähyyden kanssa. Lapsen hoitopaikka voi irrota jostain joka on arjen pyörittämisen kannalta mahdotonta.

Näkyvin kaupunkisuunnittelun osa on Helsingissä ollut autoilun vaikeuttaminen, pyöräbaanojen rakentaminen ja kaupunkilaisten rahojen kaataminen Kiasmaan ja musiikkitaloon. Seuraavaksi valmistuu raidejokeri  eli iso osa helsinkiläisistä joutuu jäykän raideliikenteen varaan. Matka kotiovella pysäkille pitenee ja siihen voi tulla myös ylimääräinen  vaihto. Aiemmin pääsi bussilla lähes ovelta ovelle.

Espoo tätä jo pilotoikin länsimetron kanssa. Pientalovaltaiset hyvien veronmaksajien alueet rampautettiin kun bussi vie isoon omenaan ja siitä jatketaan metrolla. Kulkuaika Helsinkiin tuplaantui.

Korona on osoittanut että etätyö onnistuu. Tarve kulkea keskustaan voi olla vain muutaman kerran kuukaudessa.

Helsinki ja Espoo ovat heikentäneet kulkuyhteyksiä ja niissä on kalleimmat asunnot. Varsin luonnollista että perheet muuttavat alueille joissa on halvempaa, tirvallisempaa ja arki sujuu paremmin. Kun näiden kaupunkien etuna on se että työpaikat sekä laajat palvelut sijaitsevat niissä, vaatii erikoislahjakkuutta jättää huomiotta ihmisten arki kokonaan niin että nämä muuttavat muualle.
Helsingin kaupunkihan ei omista Kiasmasta ensimmäistäkään neliötä tai prosenttia, ja musiikkitalostakin vain 25%. Sekin tosin valmistui jo 10 vuotta sitten, että en tiedä kuinka aktiivisesti siihen on viime aikoina kaadettu kaupunkisuunnittelun rahoja...

no enpä tiedä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 86
  • Liked: 324
  • Kaasumersuilija, eli haitallisinta ainesta.
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #186 : 18.01.2021, 22:31:23 »
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla :o.

Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.

Tänään oli päivän Aamulehdessä juttu siitä, että Tampereen kaupunki yrittää kaavoituksella suitsia yksiörakentamista kaupungissa jokin erotasaus siinä oli perusteena. Jutun mukaan kaavoitustouhulla uusien Tesomalle rakennettavien kerrostalojen yksiömäärä kaupungin mahtikäskyn vuoksi laski 166:sta 72:een.

Tesoman ostarin nurkille tulikin parissa vuodessa kolme vuokraluukkutaloa, palvelutalo, aso-talo, yksi osaketalo ja siinä osaketalossakin turhan moni vuokralla. OP-kiinteistö ja kiinteistömaailma kunnostautuivat ostamalla rakennuttajalta asuntoja. Heti kun rakennuttajan asunnot oli myyty, pompsahti kiinteistövälitysfirmojen hinnat ylöspäin. Laittoivat myymättömät luukut vuokralle ja meno on sen mukaista. Parissa vuokrakiinteistössä on ollut reilun vuoden isot mainokset uusista vuokraluukuista, ilman ennakkokuluja. 1,5 km päähän on rakennettu samaan aikaan huomattavasti enemmän uusia kerrostaloja ja luultavasti asuntomuodot aika samanlaiset kuin ostarin nurkilla. Eiköhän länsi-tampereen uudet yksiöt saatu jo rakennettua (yksi talo valmistuu vielä ostarin kulmalle). Nyt on helppo elvistellä vähennyksillä.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 18 052
  • Liked: 27136
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #187 : 25.02.2021, 20:01:14 »
Lainaus

Sunnuntaivieras: Asuntosijoittajat ja vuokranantajat ovat parasiitteja – perustarpeella tehdään rahaa

– Vuokranantaja ei tee työtä parantaakseen omistamaansa asuntoa taikka maata, jolla se sijaitsee, kirjoittaa Kansan Uutisten Sunnuntaivieras Pinja Vuorinen.
Asumisen hinta on eräs Vasemmistoliiton keskeisistä kuntavaaliteemoista Helsingissä. Eikä ihmekään. Asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä pääkaupungissa, jossa valtaosa kuukausituloista menee vuokran maksamiseen.

Jos ei halua elää vuokralla, ei asunnon ostaminenkaan ole välttämättä vaihtoehto. Kuluneella viikolla Helsingin Sanomat uutisoi siitä, että uuden yksiön ostaminen voi Helsingissä maksaa jopa 400 000 euroa.

Samassa artikkelissa kerrottiin myös, että 70–90 prosenttia pääkaupunkiseudun uusista yksiöistä menee sijoittajille. Ei ihme, että hinnat nousevat pilviin.

X

Vasemmistonuorten taannoinen Ilmianna pomosi -kampanja herätti paljon keskustelua ja paheksuntaa sen kannustaessa ihmisiä kertomaan työpaikoilla tapahtuneista väärinkäytöksistä.

Kampanja keskittyi nimenomaan työnantajien lainrikkomuksiin, mutta siitä huolimatta se nähtiin uhkana työnantajille kaikkialla. Epäkohtien tuomisessa valoon on voimaa.

Kenties sama voisi toimia vuokranantajien rikkomuksiin, sillä oikeutensa tuntevaa vuokralaista on vaikeampi huijata.

Vuokralainen – ilmianna vuokranantajasi!

Kirjoittaja on taloustieteen ja politiikan tutkimuksen opiskelija.


https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4443242-sunnuntaivieras-asuntosijoittajat-ja-vuokranantajat-ovat-parasiitteja-perustarpeella-tehdaan-rahaa?ref=popular

Tagit: