Kirjoittaja Aihe: Asuntolainoituksen kestävyys  (Luettu 59475 kertaa)

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 275
  • Liked: 1985
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #180 : 18.01.2021, 08:51:39 »
Mielenkiintoista on, minne nuo 25-44 vuotiaat ovat muuttaneet, ja ennenkaikkea minkälaisiin asumisjärjestelyihin? Tuossa ikäluokassahan perustetaan perhe ja otetaan sekä maksetaan sitä ensimmäistä asuntolainaa, mitkä yleensä ovat äkkinäisiä muuttamisia ehkäiseviä tekijöitä. Onko nyt siis ostettu se ensimmäinen perheasunto, mahdollisesti omakotitalokin, jostain pienemmästä kaupungista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, vai mitä on tehty? Vai ovatko  nuoret aikuiset muuttaneet perheidensä täysin varustelluille kesämökeille ja pistäneet velkaiset kaupunkiasuntonsa vuokralle tuottamaan?

Omasta puolestani voin sanoa että jos jonkun vuoden olisin Helsingistä voinut pois olla, niin edellisen. Vaikka vielä ankeampaa muissa käymissäni kaupungeissa oli, sitä lyhyttä kesähuumaa lukuunottamatta.

no enpä tiedä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 114
  • Liked: 432
  • Kertaluonteista öyhötystä
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #181 : 18.01.2021, 08:55:40 »
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla :o.

Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.
« Viimeksi muokattu: 18.01.2021, 09:04:44 kirjoittanut no enpä tiedä »

Venne

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 474
  • Liked: 7372
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #182 : 18.01.2021, 09:39:00 »
Hesarissa oli tänään uutinen kun Kivistöläisiä v*tuttaa parkkipaikkojen puute. Ja helsinkiläisistä, jotka tuskailevat päiväkotipaikkojen vähyyden kanssa. Lapsen hoitopaikka voi irrota jostain joka on arjen pyörittämisen kannalta mahdotonta.

Näkyvin kaupunkisuunnittelun osa on Helsingissä ollut autoilun vaikeuttaminen, pyöräbaanojen rakentaminen ja kaupunkilaisten rahojen kaataminen Kiasmaan ja musiikkitaloon. Seuraavaksi valmistuu raidejokeri  eli iso osa helsinkiläisistä joutuu jäykän raideliikenteen varaan. Matka kotiovella pysäkille pitenee ja siihen voi tulla myös ylimääräinen  vaihto. Aiemmin pääsi bussilla lähes ovelta ovelle.

Espoo tätä jo pilotoikin länsimetron kanssa. Pientalovaltaiset hyvien veronmaksajien alueet rampautettiin kun bussi vie isoon omenaan ja siitä jatketaan metrolla. Kulkuaika Helsinkiin tuplaantui.

Korona on osoittanut että etätyö onnistuu. Tarve kulkea keskustaan voi olla vain muutaman kerran kuukaudessa.

Helsinki ja Espoo ovat heikentäneet kulkuyhteyksiä ja niissä on kalleimmat asunnot. Varsin luonnollista että perheet muuttavat alueille joissa on halvempaa, tirvallisempaa ja arki sujuu paremmin. Kun näiden kaupunkien etuna on se että työpaikat sekä laajat palvelut sijaitsevat niissä, vaatii erikoislahjakkuutta jättää huomiotta ihmisten arki kokonaan niin että nämä muuttavat muualle.
« Viimeksi muokattu: 18.01.2021, 09:41:39 kirjoittanut Venne »

Chrattac

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 429
  • Liked: 1793
  • Todesstoß
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #183 : 18.01.2021, 09:57:23 »
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla :o.

Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.

Tänään oli päivän Aamulehdessä juttu siitä, että Tampereen kaupunki yrittää kaavoituksella suitsia yksiörakentamista kaupungissa jokin erotasaus siinä oli perusteena. Jutun mukaan kaavoitustouhulla uusien Tesomalle rakennettavien kerrostalojen yksiömäärä kaupungin mahtikäskyn vuoksi laski 166:sta 72:een. Muumittaa, kun samaa homma on Helsingissä isoin ongelma erityisesti työssäkäyvien yksinasuvien, opiskelijoiden ja matalapalkkaduunarien keskuudessa, kun keinotekoisesti pidetään yllä pienten asuntojen pulaa, mikä johtaa siihen että Helsingissä saat maksaa koirankopin kokoisesta yksiöstä esimerkiksi Savelassa n. 800€/kk, halvemmalla asut saunallisessa kaksiossa Tampereella tällä hetkellä.

Juttu linkissä (toivottavasti tuosta pystyy lukemaan).
Sortuu valtakunta tomuun viimein joka ikinen
ja hallitsijain nimet vaipuu unohdukseen tuonelaan,
kaatuu järjestelmät, kuolee sanat suuret huulille
ja rauniolla yksinäinen tuulenhenkäys vaeltaa...

Pentecost

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 715
  • Liked: 6655
  • Kivapuhe sallittu!
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #184 : 18.01.2021, 10:22:47 »
Tässä punaisena hehkuvien sijoitusasuntojen aikakaudella on toteutettu käsittääkseni seuraavaa kuviota:

1. "Ostetaan" asunto nimellisellä summalla ja sitten mukana seuraavalla helvetillisellä velkaosuudella seuraavaksi 30 vuodeksi. Edelliseen eli ns. ostohintaan täytyy löytyä sitä omaa rahoitusta noin 10-30%. Velkaosuuteen ei tarvita mitään omaosuuksia. Huomioida kannattaa, että varainsiirtovero maksetaan sekä ostohinnasta että velkaosuudesta. Veron voi vähentää myöhemmin myydessä.

2. Vuokrataan kämppä niiden vuosien ajaksi, kun pääomalainan lyhennykset eivät ole vielä käynnissä. Tai jotkut ahneemmat ovat vuokranneet AirBnB kämpiksi, joissa tietysti enemmän hommaa, mutta paremmat tuotot.

3. Hieman ennen kuin lyhennykset alkavat, myydään kämppä muutaman kymppitonnin voitolla. Se punaisena hehkuva markkina, tiedäthän. Eli jos nyt on tuossa edellä mainitut 8 kämppää, niin sitä rahaa voi tulla parisataatonniakin miinus pääomavero, jos kaikki menee kuin Strömsöössä.

Tässä nykymarkkinassa vaan en itse ainakaan uskaltaisi ottaa riskiä. AirBnB on käsittääkseni lähes kuollut markkina ja pankkien kiristyneet vakuusvaatimukset eivät ainakaan helpota tilannetta.

Jos itse istuisi useamman kämpän päällä, joissa pääomalainan lyhennykset olisivat laukeamassa syliin, niin unet taitaisivat mennä. Fiksu tietysti ulkoistaa tälläiset vastuut osakeyhtiölle, mutta yleensä niissäkin tarvitaan sitä pääomaa tai omia takauksia. Itse ostin edullisesti toimitilan, jossa oli aika iso velkaosuus, mutta toisaalta taloyhtiö on peruskorjattu seuraavaksi 50 vuodeksi eli kaikki isot rempat on tehty. Hankinta meni oman mielenterveyden suojelemiseksi osakeyhtiön nimiin, kun tulevasta koronakauden pituudesta ei tunnu olevan mitään käsitystä. Tässä kyseisessä tapauksessa taloyhtiön laina on myös vähennyskelpoista eli kun harjoittaa omaa toimintaa tiloissa, niin pitkällä aikavälillä saattaa jotain hyötyäkin.

Aina kannattaa laskea kuluja ja verrata niitä muihin mahdollisuuksiin. Tuossa edellä esitettiin kuolinpesän velvoite maksaa velkaosuuksia, kun hallintaoikeus pysyy voimassa. Ilman tarkempia lukuja siitä ei pysty sanomaan mitään. Saattaa olla hyvä tai huono.   
“Everything woke turns to shit” - Donald J. Trump

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 275
  • Liked: 1985
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #185 : 18.01.2021, 22:01:07 »
Hesarissa oli tänään uutinen kun Kivistöläisiä v*tuttaa parkkipaikkojen puute. Ja helsinkiläisistä, jotka tuskailevat päiväkotipaikkojen vähyyden kanssa. Lapsen hoitopaikka voi irrota jostain joka on arjen pyörittämisen kannalta mahdotonta.

Näkyvin kaupunkisuunnittelun osa on Helsingissä ollut autoilun vaikeuttaminen, pyöräbaanojen rakentaminen ja kaupunkilaisten rahojen kaataminen Kiasmaan ja musiikkitaloon. Seuraavaksi valmistuu raidejokeri  eli iso osa helsinkiläisistä joutuu jäykän raideliikenteen varaan. Matka kotiovella pysäkille pitenee ja siihen voi tulla myös ylimääräinen  vaihto. Aiemmin pääsi bussilla lähes ovelta ovelle.

Espoo tätä jo pilotoikin länsimetron kanssa. Pientalovaltaiset hyvien veronmaksajien alueet rampautettiin kun bussi vie isoon omenaan ja siitä jatketaan metrolla. Kulkuaika Helsinkiin tuplaantui.

Korona on osoittanut että etätyö onnistuu. Tarve kulkea keskustaan voi olla vain muutaman kerran kuukaudessa.

Helsinki ja Espoo ovat heikentäneet kulkuyhteyksiä ja niissä on kalleimmat asunnot. Varsin luonnollista että perheet muuttavat alueille joissa on halvempaa, tirvallisempaa ja arki sujuu paremmin. Kun näiden kaupunkien etuna on se että työpaikat sekä laajat palvelut sijaitsevat niissä, vaatii erikoislahjakkuutta jättää huomiotta ihmisten arki kokonaan niin että nämä muuttavat muualle.
Helsingin kaupunkihan ei omista Kiasmasta ensimmäistäkään neliötä tai prosenttia, ja musiikkitalostakin vain 25%. Sekin tosin valmistui jo 10 vuotta sitten, että en tiedä kuinka aktiivisesti siihen on viime aikoina kaadettu kaupunkisuunnittelun rahoja...

no enpä tiedä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 114
  • Liked: 432
  • Kertaluonteista öyhötystä
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #186 : 18.01.2021, 22:31:23 »
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla :o.

Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.

Tänään oli päivän Aamulehdessä juttu siitä, että Tampereen kaupunki yrittää kaavoituksella suitsia yksiörakentamista kaupungissa jokin erotasaus siinä oli perusteena. Jutun mukaan kaavoitustouhulla uusien Tesomalle rakennettavien kerrostalojen yksiömäärä kaupungin mahtikäskyn vuoksi laski 166:sta 72:een.

Tesoman ostarin nurkille tulikin parissa vuodessa kolme vuokraluukkutaloa, palvelutalo, aso-talo, yksi osaketalo ja siinä osaketalossakin turhan moni vuokralla. OP-kiinteistö ja kiinteistömaailma kunnostautuivat ostamalla rakennuttajalta asuntoja. Heti kun rakennuttajan asunnot oli myyty, pompsahti kiinteistövälitysfirmojen hinnat ylöspäin. Laittoivat myymättömät luukut vuokralle ja meno on sen mukaista. Parissa vuokrakiinteistössä on ollut reilun vuoden isot mainokset uusista vuokraluukuista, ilman ennakkokuluja. 1,5 km päähän on rakennettu samaan aikaan huomattavasti enemmän uusia kerrostaloja ja luultavasti asuntomuodot aika samanlaiset kuin ostarin nurkilla. Eiköhän länsi-tampereen uudet yksiöt saatu jo rakennettua (yksi talo valmistuu vielä ostarin kulmalle). Nyt on helppo elvistellä vähennyksillä.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 20 572
  • Liked: 33509
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #187 : 25.02.2021, 20:01:14 »
Lainaus

Sunnuntaivieras: Asuntosijoittajat ja vuokranantajat ovat parasiitteja – perustarpeella tehdään rahaa

– Vuokranantaja ei tee työtä parantaakseen omistamaansa asuntoa taikka maata, jolla se sijaitsee, kirjoittaa Kansan Uutisten Sunnuntaivieras Pinja Vuorinen.
Asumisen hinta on eräs Vasemmistoliiton keskeisistä kuntavaaliteemoista Helsingissä. Eikä ihmekään. Asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä pääkaupungissa, jossa valtaosa kuukausituloista menee vuokran maksamiseen.

Jos ei halua elää vuokralla, ei asunnon ostaminenkaan ole välttämättä vaihtoehto. Kuluneella viikolla Helsingin Sanomat uutisoi siitä, että uuden yksiön ostaminen voi Helsingissä maksaa jopa 400 000 euroa.

Samassa artikkelissa kerrottiin myös, että 70–90 prosenttia pääkaupunkiseudun uusista yksiöistä menee sijoittajille. Ei ihme, että hinnat nousevat pilviin.

X

Vasemmistonuorten taannoinen Ilmianna pomosi -kampanja herätti paljon keskustelua ja paheksuntaa sen kannustaessa ihmisiä kertomaan työpaikoilla tapahtuneista väärinkäytöksistä.

Kampanja keskittyi nimenomaan työnantajien lainrikkomuksiin, mutta siitä huolimatta se nähtiin uhkana työnantajille kaikkialla. Epäkohtien tuomisessa valoon on voimaa.

Kenties sama voisi toimia vuokranantajien rikkomuksiin, sillä oikeutensa tuntevaa vuokralaista on vaikeampi huijata.

Vuokralainen – ilmianna vuokranantajasi!

Kirjoittaja on taloustieteen ja politiikan tutkimuksen opiskelija.


https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4443242-sunnuntaivieras-asuntosijoittajat-ja-vuokranantajat-ovat-parasiitteja-perustarpeella-tehdaan-rahaa?ref=popular

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 20 572
  • Liked: 33509
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #188 : 25.03.2021, 16:56:37 »
Lainaus

Näin veronmaksajien raha kiertää: Kelasta maksettiin Kojamolle 120 miljoonaa euroa ja ammattiliitot kuittaavat verovapaita jättiosinkoja

Kelasta on virrannut suuria summia asumistukea asuntosijoitusyhtiö Kojamoon, joka on ollut merkittävä rahalähde ammattiliitoille.

Veronmaksajille asumistukimenoista tuleva jättilasku on herättänyt huolta vuosien ajan. Oma osansa siitä menee satumaisia rahasummia ammattiliitoille jauhaneelle asuntosijoitusyhtiö Kojamolle.

Kela maksanut on 120 miljoonan euron asumistukimaksut suoraan Kojamolle ja sen edeltäjälle VVO:lle viiden edellisen vuoden aikana. Asia käy ilmi Kelan Talouselämälle toimittamista luvuista.

X

Todellisuudessa Kojamon ja muiden suurimpien vuokranantajien saamat asumistuet voivat merkittävästi suurempia. Ei ole tiedossa, paljonko niille on mennyt asumistukia, jotka ovat menneet maksuun vuokralaisten kautta. On yleisempää, että asumistuki maksetaan Kelasta asumistuen saajalle eikä vuokranantajalle.

”Vajaa kolmannes yleisestä asumistuesta maksetaan suoraan vuokranantajille ja eläkkeensaajien asumistuesta 12-14 prosenttia”, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

X

Kaikkiaan maksettiin viime vuonna yleistä asumistukea vajaat 1,6 miljardia euroa ja eläkkeensaajien asumistukea runsaat 600 miljoonaa euroa.

Ay-liitoille liki miljardi
Kojamosta ammattiliittoihin virtaavat huimat rahavirrat ovat olleet usein uutisoinnin kohteena. Ammattiliitot ovat saaneet Kojamoon liittyvät tulonsa verovapaasti, koska työmarkkinajärjestöt ovat yleishyödyllisiä yhteisöitä.

X

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/f40285de-24be-4d00-b3aa-7954d796a267

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 660
  • Liked: 13958
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #189 : 22.04.2021, 09:45:19 »
Valkeakoskella yksi Sassinmäen kerrostaloista on purku-uhan alla, koska miljoonaremonttiin ei tipu rahoitusta – ”Ikävä juttu, että talojen annetaan rapistua”

Lainaus
Valkeakoskella asunto-osakeyhtiö Sassinmäen neljä kerrostaloa kärsivät alhaisesta vuokra-asteesta ja kasvavasta korjausvelasta. Ongelmaa suunnitellaan ratkaistavaksi purkamalla yksi taloista.

Asunto-osuuskunta Sassinmäki Valkeakoskella on joutunut kovan paikan eteen. Osuuskunnan neljässä kerrostalossa Kemmolantiellä ja Pellervontiellä on paljon kertynyttä korjausvelkaa ja paljon tyhjillään olevia asuntoja. Taloissa on yhteensä 140 asuntoa, joiden käyttöaste on osuuskunnan toimitusjohtajan Jenni Koiviston mukaan noin 70 prosenttia. Osuuskunta on etsinyt keinoja tilanteen ratkaisemiseksi, ja päätynyt yhden talon, Pellervontie 20:n, purkamiseen.

– Näin saataisiin jäljellä olevissa kiinteistöissä käyttöastetta isommaksi, Koivisto sanoo.

Lopullista purkupäätöstä ei hänen mukaansa ole vielä tehty. Päätös tehdään vasta sitten, kun tiedetään, että antaako Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) purku-avustusta. Koiviston mukaan Pellervontie 20:n asukkaille on annettu jo aiemmin ennakkotieto talon mahdollisesta purkamisesta. Asunto-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Sanna Herityn mukaan purku-uhan alla olevaa taloa on kuitenkin tarkoituksella tyhjennetty siten, että sinne ei ole otettu uusia asukkaita.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007934120.html


Vaikka kyseessä onkin vuokratalo, niin vastaavaa kestämätöntä korjausvelkaa kertyy omistustaloihinkin. Hgin alueella ongelmaa on ratkaistu ullakkorakentamisella tai purkamalla koko talo ja rakentamalla uusi josta asukkaat saavat uuden asunnon ihan pienellä välirahalla.

Don't give me that do goody good bullshit

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 649
  • Liked: 9690
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #190 : 22.04.2021, 10:01:21 »
Hgin alueella ongelmaa on ratkaistu ullakkorakentamisella tai purkamalla koko talo ja rakentamalla uusi josta asukkaat saavat uuden asunnon ihan pienellä välirahalla.

Olisi mukava tietää, kuinka monta tällaista projektia on onnistuneesti toteutettu.  Spekulaatioita olen nähnyt montakin, mutta olisi mielenkiintoista perehtyä ihan onnistuneisiin ja loppuun vietyihin projekteihin, jos sellaisia on.


Ajatolloh

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 520
  • Liked: 7176
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #191 : 22.04.2021, 17:58:43 »
Hgin alueella ongelmaa on ratkaistu ullakkorakentamisella tai purkamalla koko talo ja rakentamalla uusi josta asukkaat saavat uuden asunnon ihan pienellä välirahalla.

Olisi mukava tietää, kuinka monta tällaista projektia on onnistuneesti toteutettu.  Spekulaatioita olen nähnyt montakin, mutta olisi mielenkiintoista perehtyä ihan onnistuneisiin ja loppuun vietyihin projekteihin, jos sellaisia on.

Ei niitä käytännössä ole. Muistaakseni Oulussa Heinäpäässä tuollainen taloyhtiöihme löytyi, jossa kaikki asukkaat kannattivat purkamista.

Se vaati siis vanhan lain aikaan ainakin täysin yksimielisen päätöksen osakkailta. En tiedä miten nykyään on.
Eikka Keravalta: "Kehitysmaaperäisen maahanmuuton väistämättä aiheuttamat 'lieveilmiöt' ovat aina 'huolestuttava ilmiö', mutta itse ongelman aiheuttaja, kehitysmaaperäinen maahanmuutto on sen sijaan välttämättömyys ja hyväksi maallemme."

SatuSetä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 551
  • Liked: 1135
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #192 : 09.06.2021, 22:39:34 »
Ohhoh, nyt on käynyt lapsus Jouni Parkkoselle, KOVA:n (Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry) toimitusjohtajalle:
Lainaus
Totuus PS:n mainoksen takana: maahanmuuttajien osuus asunnonsaajista noussut Helsingissä, mutta ei ulkomaalaistaustan takia
Tänään klo 22:00
Maahanmuuttajat saavat Helsingin kaupungilta usein helpommin vuokra-asunnon, mutta eivät siksi, että ovat maahanmuuttajia.

    Helsingin kaupungin vuokratalojen asukasvalinnat ovat nousseet puheenaiheeksi perussuomalaisten vaalimainoksen vuoksi.
    Ulkomaalaistaustalla ei ole merkitystä asukasvalinnassa. Asunnot osoitetaan yhdenvertaisuusperiaatteella.
    Maahanmuuttajataustaiset saavat kuitenkin usein asunnon kantaväestöä helpommin sosioekonomisen asemansa vuoksi.

(...)

Leijo sanoo, että mitään asuntojonoja ei ole olemassakaan. Hakemukset ovat voimassa kolme kuukautta ja kaupungin, Helsingin tapauksessa Hekan, vuokra-asunnot jakautuvat tarpeen, varallisuuden ja tulojen mukaan – ei numerojärjestyksen. [No tämäpä se olikin juurikin se väite, aivan kirjaimellisesti... huoh.]

– Se johtaa, mihin se johtaa. Eniten tarvitsevat saavat niitä, ja se näkyy maahanmuuttajien ja vieraskielisten suurempana osuutena kuin se muuten väestössä on, Leijo sanoo suoraan.

Leijo kertoo, että muutos on tapahtunut hänen uransa aikana 1990-luvulta alkaen. Silloin Suomeen alkoi saapua ensimmäisiä suurempia maahanmuuttajaryhmiä. Hän jäi eläkkeelle toukokuussa 2020.

(...)

Yhdenvertaisuusperiaate

Maahanmuuttajatausta ei toki sinällään merkitse kaupungin asukasvalinnassa yhtään mitään. [Kiva kuulla, jollain tavalla kuitenkin merkitsee, koska käytetään sanaa "sinällään".] Asukasvalinnan yhdenvertaisuusperiaate tulee perustuslaista. Kantasuomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset ovat siis samalla viivalla.

– Kaupungin asunnot pitäisi pystyä jakamaan niille, ketkä niitä tarvitsevat kaikkein eniten ihan objektiivisesti. Ja siihen kaupunki pyrkii, Suomen pakolaisapu ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström sanoo.

Linjaus löytyy suoraan Helsingin kaupungin verkkosivuilta. Mannerströmin mukaan Suomeen muualta muuttaneet kohtaavat syrjintää niin asuntomarkkinoilla kuin työelämässä ja muuallakin yhteiskunnassa. Työpaikkaa tai asuntoa ei yksityiseltä puolelta välttämättä saa, jos nimi tai ulkonäkö on ulkomainen.

(...)

Segregaatiota vältetään

Vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa on noussut 1990-luvulta lähtien, suurin osa asukkaista on yhä kantasuomalaisia. Kaupungin asuntojen vaihtuvuus on pientä ja osa kantasuomalaisista asukkaista on saattanut asua kodissaan vuosikymmeniä. [Kiva juttu. :)]

Maahanmuuttajien osuus on kuitenkin suhteessa suurempi. Helsingissä ulkomaalaistaustaisista asunnonhaltijoista 36,5 prosenttia asui vuonna 2018 ARA-asunnossa, kantasuomalaisilla luku on 17,3.

Luvut koskevat kaikkia Helsingin ARA-asuntoja. Heka on omistaa niistä kuitenkin ylivoimaisen enemmistön. Luvut tarkoittavat asunnonhaltijoiden määrää, ei asukkaiden määrää.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen ei ole huolissaan asuntojen epätasaisesta jakautumisesta. [Jep, miksipä olisitkaan...] Parkkosen mukaan oikea ongelma on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen liian pieni määrä.

– Ei maahanmuuttajat tässä millään tavalla yksin niitä asuntoja kaikkein kiireellisimmänkään luokan perusteella saa. Minusta asukasvalintaperusteet ovat toimineet hyvin, hän sanoo.
Suurin osa Helsingin asukkaista myös kaupungin vuokrataloista on kantasuomalaisia. Kaupungin väestönkasvu johtuu kuitenkin pitkälti maahanmuutosta.

Asukasvalinnassa suorastaan vältetään tilanteita, että yhteen taloon tai edes asuinalueelle pääsisi muodostumaan jonkun vähemmistön keskittymä. [Miksi? Suomalaisten suhteen tämä on käsittääkseni toiminut ihan kohtuullisesti vuosikymmeniä.] Sosiaalisessa asumisessa pyritään monipuolisuuteen.

Perussuomalaiset ovat ottaneet usein Ruotsin esimerkiksi segregaatiokehityksestä. Siis eriytymisestä. Osassa lähiöistä voi olla jopa yli 90 prosenttia maahanmuuttajia. Helsingin asuntopalvelujen entinen osastopäällikkö Markku Leijo sanoo, että kaupunki tekee määrätietoisesti työtä asukasvalinnassaan välttääkseen sen. [Oliko se monikulttuurisuus nyt siis hyvä homma vai ei? Onko monikulttuuria jos ei ole suomalaisia alistettavana?]
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0dd81f59-1f2f-403e-bc74-1f4b57840f7a

Omat kommentit hakasuluissa väleissä.
Kissat on koiria ja hauki on kala, joka tekee pesän puuhun.

Beef Supreme

  • Vieras
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #193 : 10.06.2021, 10:01:41 »
Lainaus
Kantasuomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset ovat siis samalla viivalla.

Ja tämä on jo fundamentaalisesti väärin.

Peltipaita

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 120
  • Liked: 10713
  • Politiikan tutkija ja taidekriitikko
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #194 : 10.06.2021, 12:28:23 »
Lainaus
Perussuomalaiset ovat ottaneet usein Ruotsin esimerkiksi segregaatiokehityksestä. Siis eriytymisestä. Osassa lähiöistä voi olla jopa yli 90 prosenttia maahanmuuttajia. Helsingin asuntopalvelujen entinen osastopäällikkö Markku Leijo sanoo, että kaupunki tekee määrätietoisesti työtä asukasvalinnassaan välttääkseen sen.

Eli rotu ratkaisee muuten tasavertaisessa tilanteessa kun valitaan vuokralaista. Valkoihoinen "rikastuneelle" alueelle, ja tumma paremmalle alueelle. 
"Kumiluodit ovat hyväksyttävyyden rajoilla"  sanoi Matti Vanhanen, kun Kataloniassa haluttiin saada mielipide selville äänestämällä.

Dangr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 770
  • Liked: 3619
  • Maahanmuutto- ja ilmastoasiantuntija
    • chadnet
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #195 : 10.06.2021, 12:34:48 »
Emme suosi ulkomaalaisia, annamme vain etusijan kieltä osaamattomille ja hassun nimen omaaville.
"We now live in a nation where doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the press destroys information, religion destroys morals, and our banks destroy the economy.” Chris Hedges
"Shouting "Freedom" and other anti-government slogans" NYT

Viimeinen linja

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 120
  • Liked: 395
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #196 : 10.06.2021, 13:11:04 »
Lainaus
Perussuomalaiset ovat ottaneet usein Ruotsin esimerkiksi segregaatiokehityksestä. Siis eriytymisestä. Osassa lähiöistä voi olla jopa yli 90 prosenttia maahanmuuttajia. Helsingin asuntopalvelujen entinen osastopäällikkö Markku Leijo sanoo, että kaupunki tekee määrätietoisesti työtä asukasvalinnassaan välttääkseen sen.

Eli rotu ratkaisee muuten tasavertaisessa tilanteessa kun valitaan vuokralaista. Valkoihoinen "rikastuneelle" alueelle, ja tumma paremmalle alueelle.

Tämä ei minun kohdalla onnistunut, tein omat päätökseni, nostin kytkintä ja lähdin. Kyllä, olen hyvä esimerkki white flight:sta. Kaupunki ei päätä kuka minun naapurissani asuu saati päätä millä alueella asun. Onneksi siirryin sivummalle joka olikin paras päätös minkä olen tehnyt. Sääli niitä jotka eivät voi samaa päätöstä tehdä ja jäävät "asukasvalinnan" uhreiksi.

haermae

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 596
  • Liked: 873
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #197 : 11.06.2021, 09:02:07 »
Minusta Annin olisi ensimmäiseksi pitänyt kysyä:

"Pitääkö jokaisella kehitysmaista Suomeen valuvalla ikuisella sossuelätillä olla oikeus saada sossun kustantama asunto Helsingin ytimestä?
Käytäntö pumppaa loputtomasti veronmaksajien rahaa asumistukina muutamalle yksityiselle yritykselle, vie asunnot niiltä jotka voisivat maksaa niistä itse joko omalla rahalla tai velalla, ja nostaa asuntojen hintoja."

Velkakatto sinänsä on ihan järkevän kuuloinen ajatus, vaikkakin vähän holhoava.
Vaikka asuntoa himoavalla asiakkaalla miten jopo keulisi, pankeilta pitäisi voida olettaa kykyä viileään harkintaan ja riskinhallintaan. Vai tekevätkö pankit kenties paremman tilin antamalla tolkuttoman lainan ja, sitten kun asiakkaan maksukyky loppuu, ottamalla kämpän hallintaan ja myymällä sen eteenpäin?


https://www.hs.fi/talous/art-2000008039763.html

Lainaus
Pitääkö jokaisella todella olla oikeus ostaa asunto Helsingin ytimestä?

Asuntokuplasta ja ylivelkaantumisesta lähtevä talouskriisi on erityisen tuhoisa. Velkakatosta käytävä keskustelu kertoo, että monilla Helsingin keskustassa asuvilla on harhainen käsitys asumisen hinnasta, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Anni Lassila.

Hallitus on aikeissa suitsia kotitalouksien velkaantumista velkakatolla, joka sidottaisiin kotitalouden tuloihin. Suunnitelmien mukaan velkaa saisi olla enintään 500 prosenttia suhteessa vuosituloihin ennen veroja.

...Maksumuuri

Ajatolloh

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 520
  • Liked: 7176
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #198 : 11.06.2021, 17:18:04 »
Ihan vinkkinä vaan massipäälliköille. Jos sosiaalinen asuminen v...uttaa, niin Pasilan ns. Konepajan alueella sitä on Eiranrannan ja  Kruununhaan tapaisten diplomaattialueiden jälkeen vähiten.

Kyseessä on kuulemma joku fiba eli Helsingin "deekua ja neegua tasaisesti kaikille helsinkiläisille" toimikunnan torkahdus. Konepajan aluetta ei muistettu rikastaa.

PS. Ai niin, kyseisellä alueella on useampikin taloyhtiö/asunto, joissa afrikkalaisten puutetta on kompensoitu sitten Afrikan "ilmastolla" - tai ainakin lämpötilatasoilla. Tuttava alalta varoitti. Siellä on siis uudehkoja kämppiä, joissa voi olla +27...30 astetta vuoden ympäri. Vaikka olis ikkuna auki....(mikä on aika helkutin epäviihtyisää sekin suurimman osan vuodesta)

Tutkikaa tarkkaan ennenkuin iskette räpylänne kiinni. Jos kämpässä on vuoden ympäri +27 C sisällä, niin ei siinä asu hurttakaan...en minä ainakaan pystyisi.
« Viimeksi muokattu: 11.06.2021, 17:20:59 kirjoittanut Ajatolloh »
Eikka Keravalta: "Kehitysmaaperäisen maahanmuuton väistämättä aiheuttamat 'lieveilmiöt' ovat aina 'huolestuttava ilmiö', mutta itse ongelman aiheuttaja, kehitysmaaperäinen maahanmuutto on sen sijaan välttämättömyys ja hyväksi maallemme."

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 20 572
  • Liked: 33509
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #199 : 05.07.2021, 14:52:03 »
Lainaus
X

Asuntolainojen käsittelyt ovat paikoittain ruuhkautuneet. Viivettä lainojen käsittelyissä on ilmennyt viime vuoden elokuusta lähtien. Kaikki pankit eivät ole pystyneet vastaamaan asuntojen kysynnän voimakkaaseen kasvuun, ja paikoittain aikoja laina- ja kauppaneuvotteluihin pääsyä joutuu odottamaan pisimmillään jopa neljä viikkoa.

Kerro kokemuksistasi jutun lopussa löytyvällä lomakkeella.

Osa pankeista on urakoinut kasaantuneita jonoja erilaisin viikonlopputempauksin, jolloin lainaneuvottelijat ovat olleet töissä läpi viikonlopun. Heikoin tilanne on ollut pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudun kiinteistönvälittäjät ovat kärränneet asiakkaitaan vapaiden neuvotteluaikojen perässä.

– Pääkaupunkiseudun kauppoja on jouduttu tekemään jopa Tampereella ja Vääksyssä asti, kun helsinkiläispankeilta ei ole löytynyt sopivaa aikaa kuin vasta yli kuukauden päähän sovitusta, Bo LKV Oy:n operatiivinen johtaja Saara Murtovaara kirjoittaa sähköpostilla.

X

Viime kesästä lähtien asuntokauppa on kiivastunut, eikä laantumiselle ole nähtävissä merkkejä.

Asuntokauppojen kuumeneminen on aiheuttanut tilanteen, jossa sopivia kohteita kaikille halukkaille ei ole tarjolla ja osasta asunnoista on jopa syntynyt taisteluja.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12008757

Melbac

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 230
  • Liked: 1837
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #200 : 18.07.2021, 07:30:25 »
Ihan vinkkinä vaan massipäälliköille. Jos sosiaalinen asuminen v...uttaa, niin Pasilan ns. Konepajan alueella sitä on Eiranrannan ja  Kruununhaan tapaisten diplomaattialueiden jälkeen vähiten.

Kyseessä on kuulemma joku fiba eli Helsingin "deekua ja neegua tasaisesti kaikille helsinkiläisille" toimikunnan torkahdus. Konepajan aluetta ei muistettu rikastaa.

PS. Ai niin, kyseisellä alueella on useampikin taloyhtiö/asunto, joissa afrikkalaisten puutetta on kompensoitu sitten Afrikan "ilmastolla" - tai ainakin lämpötilatasoilla. Tuttava alalta varoitti. Siellä on siis uudehkoja kämppiä, joissa voi olla +27...30 astetta vuoden ympäri. Vaikka olis ikkuna auki....(mikä on aika helkutin epäviihtyisää sekin suurimman osan vuodesta)

Tutkikaa tarkkaan ennenkuin iskette räpylänne kiinni. Jos kämpässä on vuoden ympäri +27 C sisällä, niin ei siinä asu hurttakaan...en minä ainakaan pystyisi.
Kyllä tuolla on tullut niissä uusissa rakennuksissa ->itä-pasilaan päin mamuja rattaineen vastaan?.Tosin eipä helsingissä taida olla nykyään alueita jossa noita ei tulisi vastaan.Itsehän en noihin taloihin muuttaisi kuin pakosta.En vain pidä alueesta ja tavasta miten se on rakennettu(olen asunut aikaisemmin lähistöllä).Liian paljon liikennettä ja melkein vieressä on se metadonihoidon? paikka,itä-pasilassa on kalkkers,mäkelänkadulla on illusia ja siinä on joku asuntola sekä joku koulutuskeskus vieressä/ratikka menee talojen välistä pasilan asemalle/hakikseen yms.Noi kertoo vähän millaista porukka siellä voi tulla vastaan.Lintsin,ratapihan,sporan,teollisuuskadun liikenteen äänet kuuluu todennäköisesti sisälle jos avaa ikkunan ja viereen suunnitellaan jotain vallilan konepajan ravintolakeskusta jossa 1000 terassipaikkaa.:)
« Viimeksi muokattu: 18.07.2021, 09:27:53 kirjoittanut Melbac »

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 20 572
  • Liked: 33509
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #201 : 18.07.2021, 11:24:38 »
Lainaus

Ei tartte auttaa
Asuntolainaa saadakseen on todistettava pankille, että maksukykyä piisaa. Siltikin lainasta voi muodostua kohtuuton kuluerä. Tässä jutussa kaksi lukijaa kertoo Helsingin Sanomille, miksi ja miten he päätyivät ottamaan liian suuren asuntolainan.

TILAAJILLE

Oona Laine HS
2:00 | Päivitetty 9:17

KUIN veitsi olisi kurkulla koko ajan.

Sellainen olo valtasi Sirpan kuusi vuotta takaperin. Hän oli saanut pankista yli sadan tonnin asuntolainan ja ostanut sillä rivitalokolmion.

Palkkaa hänellä jäi käteen 1 600 euroa kuussa. Asumiskulut olivat tuhannen euron luokkaa. Ylijäävällä rahalla piti kattaa kaikki muu, kuten ruoka, laskut ja lasten harrastukset.


https://www.hs.fi/koti/art-2000008060203.html

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 983
  • Liked: 2322
  • Panda nimeltä Kallan.
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #202 : 21.07.2021, 16:04:19 »
Kyseessä on kuulemma joku fiba eli Helsingin "deekua ja neegua tasaisesti kaikille helsinkiläisille" toimikunnan torkahdus. Konepajan aluetta ei muistettu rikastaa.

Kyseessä on virallisesti "sosiaalinen sekoittaminen", jonka merkitys ja virallinen selitys tuntuu muuttuvan niin tiheään, että jätän joitain linkkejä joiden avulla asiaan voi perehtyä enemmän.
Tähän eriskummalisuuteen syynä ovat, vähemmän yllättäen, eri puolueet ja heidän ohjailema kaavoitus ja kaikki muu härdelli. Asiaan vaikuttaa erinomaisen paljon se, että Vihreillä* on ollut kaupunginympäristön salkku jo hyvinkin pitkään, mikä väistämättä välittyy tavalla tai toisella nykyisten ja uusien alueiden kaavoitukseen.

Tässä joitain linkkejä:
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/kaikkien-kaupunki-mutta-kaukana-asukkaiden-sosiaalinen-tausta-ja-eriytyva-kaupunkitilan
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsingin-alueellinen-eriytyminen-kaksi-lahestymistapaa-segregaation-seurantaan

Muita lähteitä:

KSV (2005b): Ajankohtaisia asumisen teemoja. Näkökulmia Helsingin asuntokannan ja väestörakenteen kehittymiseen. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2005: 6. Helsinki: Helsingin kaupunki.
Cheshire, Paul (2007): Segregated neighbourhoods and mixed communities. A critical analysis. York: Joseph Rowntree Foundation.
Galster, George (2007): Neighbourhood Social Mix as a Goal of Housing Policy: A Theoretical Analysis. European Journal of Housing Policy 7.
Sako Musterd & Wim Ostendorf: Urban Segregation and the Welfare State. Inequality and exclusion in western cities. London: Routledge.
Musterd, Sako, Ostendorf, Wim & De Vos, Sjoerd (2003): Neighbourhood Effects and Social Mobility: A Longitudinal Analysis. Housing Studies 18.

Käytännössä tosiaan pahimmillaan meinaa sitä että itse maksat täysin markkinatalousperustaista hintaa asunnostasi kerrostalon ylimmässä kerroksessa melkoisessa velkakurimuksessa seuraavat 40v, kun taas naapuri asuu käytännössä veronmaksajien laskuun ilmaiseksi alakerrassa.

Joku joskus täällä totesikin että yksi tapa millä hämätään porukkaa ostamaan asunto Helsingistä, on että ensin rakennetaan omistusasunnot ja sitten viiveellä ne sosiaaliset sekoitukset. En tiedä mikä nykytilanne on. Toki sitten vielä pitää huomata uusien taloyhtiöiden kytevät velkapommit, niistäkin oli täällä aiemmin juttua. Vaikuttaa oleellisesti lainanmaksuun.

*Näyttäisivät olevan suuresti vinksallaan sosiaaliseen sekoittamiseen.
Monikulttuurin menestystarinoita... hmm, Jugoslavia?

Beef Supreme

  • Vieras
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #203 : 22.07.2021, 19:23:31 »
Lainaus

Ei tartte auttaa
Asuntolainaa saadakseen on todistettava pankille, että maksukykyä piisaa. Siltikin lainasta voi muodostua kohtuuton kuluerä. Tässä jutussa kaksi lukijaa kertoo Helsingin Sanomille, miksi ja miten he päätyivät ottamaan liian suuren asuntolainan.

TILAAJILLE

Oona Laine HS
2:00 | Päivitetty 9:17

KUIN veitsi olisi kurkulla koko ajan.

Sellainen olo valtasi Sirpan kuusi vuotta takaperin. Hän oli saanut pankista yli sadan tonnin asuntolainan ja ostanut sillä rivitalokolmion.

Palkkaa hänellä jäi käteen 1 600 euroa kuussa. Asumiskulut olivat tuhannen euron luokkaa. Ylijäävällä rahalla piti kattaa kaikki muu, kuten ruoka, laskut ja lasten harrastukset.


https://www.hs.fi/koti/art-2000008060203.html
Noin pääsääntöisesti yhden ihmisen ei kannattaisi ostaa rivarikolmiota jos ei ole maksukykyä tai omarahoitusta. Mutta saatiinpa lehteen juttu.

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 29 781
  • Liked: 24783
  • Hoochie Coochie Man
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #204 : 22.07.2021, 19:33:46 »
Lainaus
Palkkaa hänellä jäi käteen 1 600 euroa kuussa. Asumiskulut olivat tuhannen euron luokkaa. Ylijäävällä rahalla piti kattaa kaikki muu, kuten ruoka, laskut ja lasten harrastukset.

Eli 600 euroa kuussa ruokaan ja oleiluun. Sehän on enemmän kuin työtön saa. Sadat tuhannet pärjäävät. Niukasti, mutta kuitenkin.

Ei muuten kaikilla työssäkäyvilläkään jää kaikkien asumiskulujen jälkeen jää tuota 600 euroa kuussa. Silti vain painavat eteenpäin, heräävät aamulla duuniin.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Huppupelikaani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 744
  • Liked: 6035
  • Dirty white boy
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #205 : 07.10.2021, 13:46:08 »
Helsingin PS:n varavaltuutettu Marko Kettunen kirjoittaa Twitterissä, ettei ole pyynnöistä huolimatta saanut tietoa kenelle verovaroin tuettuja asuntoja jaetaan. Tietoa on, koska sitä hakemuksissa kysellään, mutta se pimitetään, koska asiasta nousisi meteli.

https://mobile.twitter.com/MarkoKettunen/status/1445820698312675328

Lainaus
Olen yrittänyt  27.8. alkaen saada Helsingin kaupungin asunnoilta kuntalain mukaisesti tietoa asuntojen jaosta vuosilta 2015-20 äidinkielen mukaan. Data on olemassa, koska sitä kysytään asuntohakemuksissa. Dataa ei ole kuitenkaan pyynnöistä huolimatta suostuttu antamaan. 1/x

Toiminta herättää useampiakin kysymyksiä. Miksi tietoa yleensä kysytään asunnonhakijoilta, jollei sitä voida hyödyntää kaupungin päätöksenteossa? Ja toisekseen, miksei tietoa suostuta valtuustoryhmällemme antamaan? 2/x

Itse en kykene keksimään kysytyn tiedon pimittämiselle mitään muita syitä kuin sen, että luvuista paljastuisi jotain sellaista, jota ei haluta julkisuuteen. Tämä on sekä helsinkiläisen veronmaksajan että valtuuston toiminnan kannalta erittäin moitittavaa. 3/x

Näin kuitenkin on. Kaupungin viranomaiset estävät valtuuston jäseniä pääsemästä tiedonlähteille. Kyseessä ei ole pieni asia. Kaupungilla on lähes 50k vuokra-asuntoa ja verovaroja toiminnan ympärillä pyörii hurja määrä.  4/x

Helsinkiläiselle veronmaksajalla on oikeus tietää, kuinka näitäkin julkisia varoja käytetään, kuinka ne kohdennetaan ja kenelle verovaroin ylläpidetyt asunnot menevät. Tätä tietoa yritimme kaupungilta saada, emmekä saaneet. Ei hyvä. Ei hyvä ollenkaan. 5/5
Yllä oleva viesti on ainutlaatuinen, poikkeuksellinen, kertaluonteinen, oikea-aikainen ja välttämätön Hommaforumin vakauden takaamiseksi.

Poikaseni, kunpa tietäisit, miten häikäilemättömästi tätä maata hallitaan.

Tagit: