Asuntolainoituksen kestävyys

[Emo]

Tuokin leimaverovapauden poisto ensiasunnon ostajilta pudottaa asuntojen myyntihintoja-> lisää kysyntää -> helpottaa rakennusteollisuuden ahdinkoa.

Seuraava kommareiden valitusten aihe debukattavakseni, kiitos 

Huono homma tämä rakentaminen, koska niihin asuntoihin asutetaan moniosaajia klaaneineen ja varma vuokra tulee asuntosijoittajalle valtion nisästä. Rakennusteollisuus imee valtion tissiä,mikä se sellainen rakennusteollisuus on? Kantasuomalaiset pienenevine syntyvyyksineen eivät jatkuvasti lisää kerrostaloluukkuja tarvitse.
Debunkkaa tämä, kiitos.

[Golimar]

Lehto Group Oyj, Sisäpiiritieto, tulosvaroitus: Suunniteltu transaktio johtaa olennaiseen omaisuuserien arvonalentumiseen; vuoden 2023 näkymät perutaan; arviota kassavarojen riittävyydestä päivitetään

X

Lehto Group Oyj (”Lehto” tai ”emoyhtiö”) tiedotti aiemmin tänään 24.10.2023 allekirjoittaneensa aiesopimuksen operatiivisten tytäryhtiöidensä myynnistä (”Transaktio”). Suunniteltu Transaktio kattaa käytännössä kaiken Lehto-konsernin operatiivisen liiketoiminnan. Koska Transaktion toteuttamisen seurauksena emoyhtiölle syntyvä nettotulo alittaisi myytäväksi luokiteltujen omaisuuserien ja niihin liittyvien velkojen nettoarvon, Transaktiosta syntyisi toteutuessaan emoyhtiölle ja Lehto-konsernille luovutustappio. Tästä johtuen suunnitellun Transaktion kohteena olevien omaisuuserien arvostukseen tulee kohdistumaan olennainen arvonalennus tammi-syyskuulta 2023 laadittavan liiketoimintakatsauksen konsernitaseessa, ja siten Lehdon raportointikauden 1.1–30.9.2023 tulos ja oma pääoma tulevat heikkenemään arviolta noin 34 miljoonalla eurolla.

X

Lehdon kassavarat ovat tänään 24.10.2023 noin 5,2 miljoonaa euroa. Olettaen, että Lehto ei saa uutta rahoitusta tai tulovirtaa uusista hankkeista, Lehto arvioi kassavarojensa riittävän vuoden 2023 joulukuun lopulle saakka. Lehdon kassavarojen riittävyyteen liittyy useita epävarmuustekijöitä, kuten erinäisistä rakennusprojekteista syntyvien kassatulojen aikataulut, erään riidanalaisen olennaisen saamisen maksuaikataulu sekä muiden saamisten ja velkojen maksuaikataulua koskevien neuvotteluiden lopputulokset.

Lehto arvioi, että Transaktion toteutuminen on välttämätöntä Lehto-konsernin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, ja että ilman lisärahoitusta tai uusien projektien tulovirtaa Lehto ei pysty selviämään maksuvelvoitteistaan vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Lisätietoja:
Veli-Pekka Paloranta
Talousjohtaja
Puh. 0400 944 074

https://lehto.fi/cision/lehto-group-oyj-sisapiiritieto-tulosvaroitus-suunniteltu-transaktio-johtaa-olennaiseen-omaisuuserien-arvonalentumiseen-vuoden-2023-nakymat-perutaan-arviota-kassavarojen-riittavyydesta-paivitetaan/

Toimitusjohtaja Hannu Lehto avaa talousohjatun rakentamisen ideologiaa 17 2 2017
https://www.youtube.com/watch?v=bCtvF-pf8kI

[Golimar]

Saa nähdä miten tämä idioottien väsäämä pommi puretaan.

X

S-Pankin asuntorahaston lunastusten rajoituksia jatketaan. Rajoitukset koskevat 31. elokuuta 2023 kello 16.00 jälkeen ja ennen 29. helmikuuta 2024 kello 16.00 jätettyjä lunastustoimeksiantoja, jotka ylittävät 5000 euroa.

X

Rauenneet lunastustoimeksiannot eivät siirry automaattisesti seuraavaan lunastusikkunaan, vaan osuudenomistajan tulee halutessaan jättää uusi lunastustoimeksianto 30. elokuuta 2024 päättyvään lunastusikkunaan.

Nämä lunastukset toteutetaan rahaston 28. helmikuuta 2025 arvoon, jos rahastolla on riittävät käteisvarat lunastusten toteuttamiselle. Itse rahat maksetaan rahaston sääntöjen mukaan myöhemmin.

X

Pankin tiedotteen mukaan lunastustoimeksiantoja jätettiin noin 1 600 kappaletta ja yhteensä noin 40 miljoonan euron arvosta. Summa vastaa noin 12 prosenttia rahaston nettoarvosta.

X

https://www.talouselama.fi/uutiset/s-pankin-asuntorahaston-piina-jatkuu-omistajille-tuli-ikava-tieto/6f6850e4-7ed4-4de3-9d7b-00a8ac5ce6a2

X

Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo, että lähes 70 miljoonan euron rahoituspaketti auttaa nyt rakennusyhtiö YIT:tä joitakin askeleita eteenpäin, mutta ei ehkä vielä ratkaisevasti.

”Yhtiöllä oli viime vuoden lopussa myynnissä yli tuhat asuntoa, mutta keskeneräisten asuntojen määrä jää paljolti auki sijoittajille”, Angervuo toteaa.

Rakentamisen pudotus lähtee oikenemaan ehkä vasta parin vuoden hiljaisen kauden jälkeen, mikä langettaa edelleen riskejä.

YIT juoksikin maaliskuun puolivälissä nopeasti kokoon pelastusoperaationsa eli rahoituspakettinsa, joka sulki sisäänsä luottojen uudelleen järjestelyjen ohella institutionaalisille ammattisijoittajille suunnatut 35,5 miljoonan euron osakeannin ja 36 miljoonan euron vaihtovelkakirjanlainan. Jälkimmäisestä irtoaa ruhtinaalliset kahdeksan prosentin korkotuotot.

X

https://www.salkunrakentaja.fi/2024/03/angervuo-yit/

X

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja tutkija Timo Kauppinen sekä Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara keskustelivat asuntomarkkinoiden muutoksesta Ylen aamussa.

X

Hallituksen päätös leikata asumistukea astuu voimaan ensi maanantaina. Asumistuen ja työttömyysetuuksien leikkaukset tulevat koskemaan lähes puolta miljoonaa suomalaista.

Muutospäivän lähestyminen on jo konkretisoitunut vuokramarkkinoille siten, että ihmiset ovat alkaneet etsiä itselleen edullisempaa asuntoa.

Lisää kiristyksiä on vielä tulossa. Asumistukea ei saa ensi vuoden alusta alkaen enää lainkaan omistusasunnon asumismenoihin.

Sen lisäksi hallitus haluaa vähentää edullisempien Ara-asuntojen rakentamista ja lopettaa tuen uusille asumisoikeuskohteille.

Asiantuntijat pitävät huolestuttavana nykyistä kehitystä, jossa yhtä aikaa heikennetään sekä sosiaalitukia että vuokra-asuntotuotantoa.

– Sekä kysynnästä että tarjonnasta aiotaan tällä hetkellä säästää, Vaattovaara sanoo.

Timo Kauppisen mukaan leikkaukset lisäävät pieni- ja suurituloisten segregaatiota eli eriytymistä entisestään, koska pienituloiset joutuvat todennäköisesti etsimään tulotasoonsa sopivaa asuntoa jo valmiiksi pienituloiselta asuinalueelta.

X

Vaattovaaran mukaan Suomen asuntomarkkinoille on muodostumassa tilanne, jossa henkilön omaa omistamista ei tueta, mutta toisten omistamiseen tukea suunnataan välillisesti tukemalla vuokralaisia.

– Kyllä tässä ollaan koko asuntomarkkinoiden näkökulmasta aika villissä hetkessä. Uskaltaisi sanoa, että segregaation ja pienituloisimman näkökulmasta asuntomarkkinat kokonaisuudessaan ovat rikki.

Asiaan liittyy myös laajempi ilmiö eli kysymys siitä, kenelle nykyiset, noin kahden miljardin asumistukikustannukset valuvat.

X

Äärimmäinen esimerkki löytyi Tampereelta, jossa tutkimuksen mukaan lähes 9 000 uudesta yksiöstä vain reilu 300 oli mennyt omistajilleen asuttavaksi. Valtaosa, noin 7 000 yksiötä oli mennyt sijoittajille.

X

https://yle.fi/a/74-20081095

X

10.1.2017 11:08
Veronmaksajien saama jättilasku asumismenoihin käytettävistä tuista on herättänyt huolta.

Kelasta vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Liisa Hyssälä arvioi, että kovaa vauhtia paisuva asuntotukipotti on viemässä Suomen perikatoon.

– Tämä asumistuki on niin kiperä kysymys, ettei meidän kantokyky tätä nykyisellään kestä. Kulut ovat 1,7 miljardia vuodessa ja jos se 20 prosentin vauhtia kasvaa, seinä tulee vastaan, Hyssälä sanoi Ilta-Sanomille viime lokakuussa.

Osa tuista menee Suomen suurimmille yksityisille vuokrayhtiöille VVO-konsernille ja Satolle. VVO:ta ja Satoa on kritisoitu julkisuudessa vuokrankorotuksista.

VVO:n kohdalla ovat olleet esillä myös kymmenien miljoonien eurojen osingot, joita VVO-konsernista enemmistön omistavat ay-järjestöt ovat saaneet sieltä verovapaasti.

X

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005039048.html

X

Torstai 3.12.2020 klo 16:20
Maahanmuuttajille maksetaan toimeentuloa turvaavia tukia muuta väestöä yleisemmin, kertoo Kelan tuore selvitys.

Kela maksoi toimeentuloa turvaavia sosiaalietuuksia yhteensä 10,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tästä 13 prosenttia eli 1,36 miljardia euroa maksettiin maahanmuuttajille ja 87 prosenttia eli 9,32 miljardia euroa Suomessa syntyneille.

Maahanmuuttajille maksettu osuus etuuksista vaihteli Kelan selvityksen mukaan merkittävästi eri etuuksien välillä.

Osuus oli suurin takuueläkkeessä, josta maksettiin maahanmuuttajille 29 prosenttia ja lähes yhtä suuri työttömyysturvassa, josta maksettiin maahanmuuttajille 27 prosenttia.

Toimeentulotuesta maahanmuuttajille maksettiin 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia.

Sekä vanhuuseläkkeistä että työkyvyttömyyseläkkeistä maksettiin maahanmuuttajille kaksi prosenttia.

X

Väestömäärään suhteutettuna Kelan toimeentuloa turvaavia etuuksia maksettiin keskimäärin 2 243 euroa vuodessa Suomessa syntynyttä henkilöä kohden ja 4 676 euroa vuodessa maahanmuuttajaa kohden.

– Ero maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden välillä muodostuu työttömyysturvan, asumistukien ja toimeentulotuen kokonaisuudesta, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelan tutkimusblogissa.

Suomessa syntynyttä henkilöä kohden näitä Jauhiaisen mainitsemia etuuksia maksettiin noin 900 euroa vuodessa ja maahanmuuttajaa kohden noin 3 300 euroa vuodessa.

Maahanmuuttajista asumistukia sai 34 prosenttia, työttömyysturvaa 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia. Muusta väestöstä asumistukia sai 17 prosenttia, työttömyysturvaa seitsemän prosenttia ja perustoimeentulotukea kuusi prosenttia.

X

– Henkilöä kohden laskettuna etuuksia maksettiin eniten pakolaisten lähtömaissa syntyneille ja muihin maaryhmiin kuuluville merkittävästi vähemmän, Jauhiainen kirjoittaa.

X

https://www.iltalehti.fi/talous/a/493e2355-177c-4f4f-864c-7e68a666df5d

X

Vantaa on nykyään yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista, ja se myös käy erittäin kalliiksi kuntataloudelle. Vantaalla jopa 62 prosenttia 18-64-vuotiaista pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea. Suomen kantaväestön osalta toimeentulotukea saaneiden saman ikäisten osuus oli vain 8,2 prosenttia. Vuositasolla pakolaistaustaisten (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) toimeentulotukiin hupenee 10 518 787 euroa.

Myös asumistuen osalta Irakin, Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisten suhteellinen osuus on suurempi kuin kantaväestöllä. Pakolaismaiden asukkaista asumistukea saaneiden osuus oli jopa 54,2 prosenttia, kun kantaväestön osalta luku on 15,8 prosenttia.

Irakin, Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisten työllisyysaste Vantaalla on 32,2 prosenttia, eli harvempi kuin joka kolmas kyseisen maahanmuuttajaryhmän edustajista käy töissä. Suomen kantaväestön työllisyysaste Vantaalla on 79,8 prosenttia, eli luku on huimasti korkeampi.

X

https://www.suomenuutiset.fi/vantaalla-jopa-62-prosenttia-toimeentulotuesta-maksetaan-irakin-somalian-afganistanin-ja-syyrian-kansalaisille-harvempi-kuin-joka-kolmas-kay-toissa/

X

3.2.2023 0:01

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi, että maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan. Tämä tarkoittaisi noin 44 000 ihmisen maahanmuuttoa vuodessa.

Etlan raportin mukaan maahanmuutolla olisi merkittävä positiivinen vaikutus talouskasvulle ja ennen kaikkea julkisen talouden rahoitukselliselle kestävyydelle.

X

https://yle.fi/a/74-20016170

https://www.rakennuslehti.fi/avainsanat/maahanmuutto/

Make Profit By Stealing Underpants - SOUTH PARK
https://www.youtube.com/watch?v=a5ih_TQWqCA

[Betonikostaja]

Vantaalta ei ainakaan kannata ostaa asuntoa, jos ei ole matuelättejä ja sitä kautta varmaa vuokraa tavoitteleva grynderi. Enkä tiedä, kannattaako se silloinkaan pidemmän päälle, koska jossain välissä tuon kaupungin talous tulee romahtamaan. Ja kukapa voisi arvata minkä vuoksi. Omaan käyttöön asuntoa ostavalle Vantaa on ainakin silkka pommi. Toki Vantaalla on hyviä ja kivojakin alueita, mutta valitettavasti ne ovat ihan samaa kaupunkia niiden neekerighettojen kanssa.

Vantaalle pitäisi myöntää Darwin Awards -palkinto jo siitä, että se vielä kehuskelee olevansa Suomen monikulttuurisin kaupunki. Tuo on punainen lippu vähänkin valistuneelle potentiaaliselle asukkaalle tai asunnonostajalle.

[Golimar]

Mitä verokoneesta katsoin niin noiden Oma Säästöpankki suurimpien omistajien eli säätiöiden johtaminen on varsin hyvin palkattua hommaa.

X

Oma Säästöpankki on myöntänyt New House Innovation -konsernille viime vuosina vähintään yli kymmenen miljoonaa euroa lainoja.

Kaupparekisteriin toimitetusta yhtiökokouspöytäkirjasta selviää, että ainakin lokakuussa 2022 Oma Säästöpankin pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Pasi Turtio omisti puolet konsernista.

Turtion omistuksista kiinteistösijoitusyhtiössä kertoi maaanantaina ensimmäisenä Talouselämä -lehti.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan Turtio on markkinoinut New House Innovationin asuntoja pankin työntekijöille sijoituskohteiksi kertomatta omasta taloudellisesta intressistään.

Turtio tai New House Innovationin toimitusjohtaja Antti Korpela eivät kommentoi, millä aikavälillä Turtio on yhtiötä omistanut. Tällä hetkellä häntä ei ole merkitty edunsaajarekisteriin omistajaksi.

X

Pankin entinen työntekijä kertoi MOT:lle, että Turtio ei asuntoja markkinoidessaan tuonut esille rooliaan New House Innovationissa. Nimettömänä pysyttelevä ex-työntekijä oli ostanut kaksi asuntoa New Housen kohteesta.

Pankin varatoimitusjohtajana Turtio oli mukana päättämässä henkilökunnalle myönnettävistä lainoista. Ainakin osa pankin työntekijöistä on ostanut New House -konsernin kohteita työantajaltaan eli Oma Säästöpankilta saamillaan lainoilla. MOT:n tiedossa ei ole, päättikö Turtio juuri näistä lainoista.

X

Huhtikuussa pankki antoi negatiivisen tulosvaroituksen. Siinä kerrottiin, että pankin luotonanto-ohjeita on rikottu. Oma Säästöpankki ei ole kommentoinut julkisesti sitä, liittyvätkö epäselvyydet Pasi Turtion toimintaan.

https://yle.fi/a/74-20089051

X

Ostoskyläyhtiöillä on yhteensä kymmenien miljoonien velat, joita yhtiöt eivät ole ponnisteluistaan huolimatta pystyneet maksamaan. Ostoskylän kiinteistöt omistavalla East Gate Developmentilla on konkurssihakemuksen mukaan velkaa noin 20,3 miljoonaa euroa.

Suurin velkoja on Oma Säästöpankki, jonka osuus haukkaa summasta yli 14 miljoonaa. Muita velkojia ovat Koja oy, Pallas-rakennus Päijät-Häme oy ja Verohallinto.

Kiinteistöosakeyhtiö on velkaa myös sen emoyhtiö Zsar oy:lle noin 3,2 miljoonan verran. Zsar oy:llä itsellään on konkurssihakemuksen mukaan yhteensä noin 1,7 miljoonan euroa velkaa. Yhtiö on velkaa muun muassa sijoitusyhtiölle, useille asianajotoimistoille ja kiinteistöhuoltoyritykselle.

X

https://yle.fi/a/74-20001604

X

Lainojen liikkeeseenlasku tapahtuu OmaSp:n 3 miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelman alla
OmaSp on ollut aktiivinen joukkovelkakirjamarkkinoilla vuodesta 2013 lähtien. Kiinnitysluottopankkitoiminnan eli katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun OmaSp käynnisti vuonna 2017. OmaSp sai ensimmäisen luvan Finanssivalvonnalta 14.9.2017 ja uuden lain mukaisen luvan 30.6.2022. Niiden avulla pankki on pystynyt hajauttamaan jälleenrahoituspohjaansa ja pidentämään rahoituskantansa maturiteettia.

S&P Global Ratings vahvisti kesäkuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:n pitkäaikaiselle varainhankinnalle luottoluokituksen BBB+ sekä lyhytaikaiselle varainhankinnalle luottoluokituksen A-2. OmaSp:n katetulle joukkolainaohjelmalle ja sen alla liikkeeseen lasketulle katetulle joukkolainalle on vahvistettu luottoluokitus AAA.

Julkisten emissioiden lisäksi OmaSp voi harkita myös kohdennettuja emissioita, mikäli ne sopivat yhtiön rahoitussuunnitelmaan.

X

https://www.omasp.fi/sijoittajalle/velkasijoittajat

Suurimmat omistajat
 
1.  Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö
2.  Parkanon Säästöpankkisäätiö
3.  Liedon Säästöpankkisäätiö
4.  Töysän Säästöpankkisäätiö
5.  Kuortaneen Säästöpankkisäätiö
6.  Hauhon Säästöpankkisäätiö
7.  Rengon Säästöpankkisäätiö
8.  Suodenniemen Säästöpankkisäätiö
9.  Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

https://www.omasp.fi/sijoittajalle/osaketiedot/suurimmat-osakkeenomistajat

[Skeptikko]

Oma Säästöpankki on myöntänyt New House Innovation -konsernille viime vuosina vähintään yli kymmenen miljoonaa euroa lainoja.

Kaupparekisteriin toimitetusta yhtiökokouspöytäkirjasta selviää, että ainakin lokakuussa 2022 Oma Säästöpankin pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Pasi Turtio omisti puolet konsernista.

Ja poliisikin jutun mukaan tutkimassa arvopaperimarkkinajuttuja:

Oma Säästöpankin työntekijät saivat vinkin sijoituskohteesta – heille ei kerrottu, että se oli heidän pomolleen tuttu
https://yle.fi/a/74-20089051

Poliisi tutkii pankin toimia

• Keskusrikospoliisi tutkii Oma Säästöpankkiin liittyviä epäiltyjä arvopaperimarkkinarikoksia. On epäselvää, ketä tai keitä tutkinta koskee.
  
• Tutkintapyynnön teki pankkeja valvova Finanssivalvonta.
• Pankki on kertonut johtavassa asemassa olleen työntekijän rikkoneen luotonanto-ohjeita ja varautuvansa 19,5 miljoonan euron luottotappioihin.

Missäköhän suhteessa tämä New House Innovation on Kauppalehden keskusteluissa pidempään ruodittuun Asunto Oy Helsingin Innovationiin, jonka postiosoite on mielenkiintoisesti Seinäjoella, vaikka talo sijaitsee Helsingissä?

Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 556 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-556

Messitytönkatu 8 Jätkänsaaren asunnoissa nyt uutta kusetusta:
...
"Muut kustannukset
Muut maksut: Taloyhtiön lainan lyhennysvapaat 11.01.2023-15.02.2025. Laina aika 20v. lyhennysväli 1kk. Taloyhtiön lainan lyhennysvapaat loppuvat 15.02.2025. Huoneistoon kohdistuu velkaosuus, joka maksetaan kaupanteossa."
...
Pistetään vielä hakukoneita varten tämä tänne:

"Asunto Oy Helsingin Innovation
Y-tunnus 3331077-7
Maa Suomi
Postiosoite c/o Promagia Oy Kalevankatu 9 A 10, 60100 Seinäjoki"

Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 551 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-551

Messitytönkatu 8 myyntiprojekti taitaa olla vastatuulessa, osa jo toisella kierroksella olevien asuntojen huutokaupat peruttu:

Tästä projektista tuloutettiin arvonkorotuksella ja tontti myymällä jo yli miljoonan ”voitot” osinkoina, mitähän yhtiölainan myöntäneen pankin vastuuhenkilö miettii tällä hetkellä?
...
Tästä osoitteesta saattaa tulla mielenkiintoisin seurattava pitkään aikaan. Tuonnehan on pakko mennä käymään paikan päälle.
...
Messitytönkatu 8 siis jyvitettiin vain osalle asuntoja yhtiölaina eli niissä velkavipu on 100%. Osalle ei yhtiölainaa jyvitetty ja ne saa myytyä puhtaalla voitolla. Nyt kun noita alkuperäiskunnossa olevia ja tappiin saakka velkavivutettuja ei näytä saavan kaupaksi, on siirrytty noiden velattomien ja pintaremontoitujen myymiseen: Messitytönkatu 8 - Länsisatama, Helsinki

Myymättömistä pitää ”gryndereiden” maksaa kk-vastikkeet, mutta kunnolla kulut alkavat juosta kun yhtiölainan lyhennykset alkavat juosta ensi vuoden lopussa.

Stay tuned!

En nyt muista tarkkoja lukuja, mutta muistaakseni nykyisellä korkotasolla lainaa on niin paljon, että voi olla varsin haastavaa saada mitään myydyksi, jos ostajat ymmärtävät kuinka pahasti lainat alkavat maksaa, kun yhtiölainan lyhennykset alkavat pian juosta. Ja jos asuntojen omistajataholla ei rahat riitä lainakulujen maksuun, kun lainoja pitää alkaa pian makselemaan, tonttivuokrien maksuun jne, niin käsittääkseni muut huoneistojen omistajat (mikäli sellaisia ylipäätään on) joutuvat maksamaan niitäkin. Ja yhtälö vaikutti varsin hirveältä ja kestämättömältä.

En muista tosiaan tarkempia lukuja, mutta selailemalla tuota Kauppalehden ketjua asioiden pitäisi valjeta tarkemmin. Enkä ole tarkistanut mistään keskusteluissa väitettyjä lukuja tms tietoja, joten kannattaa tarkastaa ne varmuuden vuoksi itse luotettavista lähteistä, jos asia kiinnostaa enemmän.

PS:

Uudiskohteiden riskit | Sivu 59 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/uudiskohteiden-riskit.247510/page-59

Ei sinänsä uudiskohde, mutta hyvä esimerkki, miten kiinteistöt kiertää. Tämä taloyhtiö on alunperin Merimieseläkekassan gryndaama vuokratalo vuodelta 1995, kunnes kassa päätti laittaa sen myyntiin. Uusi/uudet omistajat tekivät mitä yleensä näissä tehdään eli rahoittivat oston yhtiölainalla, jonka sitten jyvittivät osalle asuntoja 100% ja osa jäi sitten salkkuun täysin velattomana. Seuraavassa vaiheessa sitten myydään ne yhtiölainoitetut yksittäin ja velattomat jätetään nakuttamaan kassavirtaa ja/tai likvitoidaan tarvittaessa. Koska instikat ja kuntien vuokrataloyhtiöt mielellään myyvät tiettyyn ikään tulleet talot, ostajiakin on ilmaantunut markkinoille, jotka ostavat koko talon alella ja sitten myyvät asunnot yksitellen voitolla. Homma rokkasi hyvin, siis aina vuoteen 2022 saakka - sen jälkeen onkin ollut nihkeämpää.

Tässä Messitytönkatu 8 tapauksessa ajoitus oli huono: kiinteistö ostettiin ATH-hintatasolla ja tonttikin myytiin alta, mutta nyt pitäisi vielä päästä niistä asunnoista eroon.

Talon ostoryhmässä mukana: Jyri Linden (Nordic Business Group), Antti Korpela (New House Innovation Oy) ja Miika Oksanen (New House Properties).

Ensimmäisiä onkin tullut tipoittain myyntiin:

Olisiko ensimmäinen tippuvaan puukkoon tarttunut tämä Hold On Capital Oy (perustettu 2022), jonka jäljet johtavat FLAT | Helppoa asuntosijoittamista (perustettu 2021). Slogan on ”Helppoa kiinteistösijoittamista”. No, sehän nähdään.

Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 554 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-554

Itse törmäsin asiaan nelisen vuotta sitten, kun olin tällaisen kiinteistökehittäjän postituslistalla. Silloin kohteet olivat poikkeuksetta maakunnissa ja tyypillisesti oli ostettu kunnan 20-30 vuotta vanha vuokratalo, jossa asui vuokralaisia. Asuntoihin tehtiin korkeintaan kevyt pintameikkaus, nostettiin vuokraa ja sitten myyntiin asunto kerrallaan. Jotkut talot ostettiin käteisellä, jotkut lastattiin yhtiövelalla. Kauppa kävi hyvin sijoittajille johtuen matalista kauppahinnoista, usein peruskorjausremontteja ei oltu ehditty alkaa tehdä, joten vuokratuotto näytti hyvältä. Asuntoja markkinoitiin pokkana ”tukkualennuksilla” ovh-hinnoista.

Lainoittajapankki oli varmaan mukana mielellään, kun bisnes rullasi kivasti. Jossain vaiheessa sitten joku, keksi, että yhtiölainanhan voi jyvittää vain osalle asunnoista ja pitää velattomat itsellä tai myydä myöhemmin. Pankki lähti mukaan, koska miksipä ei. Tuolileikki jatkui niin kauan kuin löytyi se viimeinen hölmö, joka osti ne asunnot.

Tässä Messitytönkatu tapauksessa noita täysillä vivutettuja asuntoja ei kai ole saanut myytyä huutokaupalla yhtään, joko korkeimman huudon (muutama tonni) on tehnyt huudon läpällä tai sitten ostaja kysynyt pankilta saako omaa lainaa yhtiölainan maksamista varten ja vastaus ollut ei.

Nämä puuhapetethän eivät ole ensimmäistä kertaa liikkeellä vaan tehneet samaa pienemmässä mittakaavassa jo maakunnissa. Nyt vain ajoitus kosahti, kun hinnat laskevat - varmaan ostovaiheessa vielä excelissä oli oletus hinnat nousee jatkossakin ja saatu se pankki (joka luotottanut aiempiakin kohteita?) antamaan näin jälkikäteen katsottuna yhtiölainaa poskettomasti yläkanttiin. Toivotaan, että media löytää tämän ja penkoo taustat tarkemmin.
...
Se jäi vielä mainitsematta, että Tampereella operoi sama peluri kuin tässä Messitytönkadun casessakin eli Nordic Business Group/Investments, jonka omistaja Jyri Linden perusti myös Nordic Business Forumin.

Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 553 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-553

Niin, tämä laskelma perustuu siihen, että pankki saisi konkurssissa myös yhtiölainattomat asunnot vastikkeetta ja niiden osakkaat menettäisivät asunnoista maksamansa rahansa (pankille). Mahdoton sanoa, kun ei tiedä mitä yhtiölainassa sovittu.

Suomalaisissa asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainoissa on normaali käytäntö, että pankilla on (ensimmäinen) kiinnitys taloon (kiinteistöön). Jos pankki ei saa yhtiölainan maksuja, pankki sitten realisoi vakuuden (kiinteistön) ja yhtiön osakkaat menettävät asuntonsa.

Tuo kiinteistöjen luototuksessa normaali käytäntö. Itse en ole koskaan muunlaisiin pankin kanssa tehtyihin asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainajärjestelyihin törmännyt.

Eikä tuohon edes asunto-osakeyhtiön konkurssia tarvita, jos pankki ei saa lainanmaksuja ja sillä on ensisijainen kiinnitys taloon, pankki realisoi talon. Realisoinnista siitä tulevat tulot menevät ensisijaisesti pankille yhtiölainan maksuun, sen jälkeen muille vakuudenhaltijoile, jos niitä on ja jos jotain jää yli loppu jää sitten asunto-osakeyhtiön omaisuudeksi jaettavaksi osakkaille, jotka ovat menettäneet asuntojensa hallintaoikeuden kun talo on myyty.

Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 557 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-557

Parantaa se tietenkin yhtiön selviytymismahdollisuuksia jos osakas maksaa lainansa pois. Tosin kun siinä taloyhtiössä on ilmeisesti kymmeniä tappiin yhtiölainalla velkavivutettuja asuntoja yhden tahon omistamana, niin sehän koko paska kaatuu korttitalon tyylillä kun niiden lyhennykset alkavat eikä omistajalla ole varaa niiden lyhynnysten maksamiseen ja niitä ei saa myytyä eteenpäin.

Taloyhtiö jos menee konkurssiin, niin siinähän meni Kankkulan kaivoon ne rahat millä maksoit pois yhtiölainasi.

Ilmeisesti yrittävät nyt myydä kenties 5-10 huoneistoa niin, että niiden ostajan on pakko maksaa yhtiölaina samalla pois. Sen jälkeen saavat vähän ainakin hengähdysaikaa ja pankki voi suhtautua myötämielisesti lyhennysvapaiden jatkoon taloyhtiölle. Ja saavat lisää aikaa kaupata niitä asuntoja siitä taloyhtiöstä.
...
Toisessa asunnossa oli myös velaton ja myyntihinta sama 489000, mutta lisäksi vastikkeissa mainittu pääomavastike 1642,88€/kk.
Eli ovathan nuo ilmoitukset aika harhaanjohtavia.

Koko homma on silti melkoinen viritelmä. Varmasti jonkunlaisia "etuisuuksia" jaettu alunperin jo kiinteistö- ja tonttikaupan yhteydessä, koska itsekin kiinnitin huomiota käyttäjä Rahnun ihmettelemään tonttivuokraan.
...
Eiköhän tuo ole tarkoitus hoitaa kauppakirjalla niin, että se yhtiölaina tulee sen huoneiston osalta maksetuksi samantien pois samalla allekirjoituksella.

Ongelma on sitten se, että ne taloyhtiön suunnilleen kaikki muut asunnot on yhtiölainoitettu yli 100 prosentin velkavivulla. Pääsee sitten maksamaan niitä kun ostaa sen osakkeen ja maksaa yhtiölainan sen osalta pois ja muiden huoneistojen vastikkeet jäävät maksamatta.

Toki tuossa saa syyttää ihan itseään se hölmö joka tuohon lankeaa kun taloyhtiön kirjanpidosta ja muista papareista selviää se koko tilanteen karuus.

Ilmeisesti hätä on todellinen tuon taloyhtiön omistajilla kun sopiva määrä yhtiölainaa on usein pelkkä etu jos huoneistoa myy sijoittajille. Tai ostajalle jolla on vähän vaikeaa saada koko asunnon hintaa lainana.

Mitään kovin isoa ongelmaa tuon taloyhtiön asunnon ostamisissa ei olisi jos taloyhtiö olisi ilman yhtiölainaa. Jos joku osakkaista jättää hoita- ja tontinvuokravastikkeen maksamatta, niin eiköhän ne saisi kuitattua sillä kun ottaa taloyhtiö huoneiston haltuunsa ja vuokraa eteenpäin. Nyt kun yhtiölainaa on niin perkeleesti, niin ei siitä asunnosta saa haltuunotettua ja vuokrattua eteenpäin puoliakaan niistä vastikkeista mitä on maksettava kun lyhennykset alkavat.
...
Pääomavastike on nyt tuossa vain korkojen osuus. Se pompsahtaa sitten ihan uusiin ulottuvuuksiin kun lainan lähennykset alkavat vuoden päästä. Äkkiseltään laskien se rahoitusvastike on sitten 489 tonnin lainamäärällä, 5 pinnan korolla ja 20 vuoden takaisinmaksuajalla 3227 euroa kuussa. Päälle sitten se tontin vuokravastike ja hoitovastike.

Jos 20 kpl tuollaisia myymättömiä kämppiä on siinä taloyhtiössä "sioittajalla", niin sata tonnia kuussa pitäisi löytyä vuoden päästä sijoittajalta omaa rahaa pistää siihen sen vastikkeisiin. Ja joka kuukausi seuraavat 20 vuotta jos ei mene kaupaksi.

[Siili]

Jos suunnittelisimme yksinkertaisen karun tyyppikerrostalon, yksiöt sinkuille  esim. 50 000e ja kaksio 70 000, niin asumistuilla saisi rakennettua noita 33 333 asuntoa vuodessa.

Jotain tähän tapaan?

[Siili]

Miksi aina täytyy keksiä joitain kauheuksia esimerkiksi? Luovuttajamentaliteettia.

Ei miljoonaohjelman tarkoituksena ollut tuottaa kauheuksia, vaan mahdollisimman kustannustehokkaasti perusmukavuudet omaavia asuntoja. Jos samoilla tavoittella pannaan pystyyn projekti Suomessa, totta hitossa on huomioitava aikaisempien toteutumat.  Niin positiiviset kuin negatiiviset asiat.  Vanha viisaus on, että halvalla ei saa hyvää.

[hulaq]

@Dangr lopettaa nämä kala-editoimiset nyt sitten tyystin ihan koko forumilla.

[Torspo]

Mitenköhän (asunto)osakeyhtiölaki suhtautuu näihin veijareiden kuvioihin.

Laissa on hyvin paljon tekstiä osakkaiden tasapuolisesta kohtelusta. Lainan jyvittäminen vain osalle asunnoista ei kuulosta lain hengen mukaiselta toiminnalta. Odotan pitkiä ja sekavia oikeudenkäyntejä kun ensimmäiset tällaiset taloyhtiöt menevät konkurssiin.

Pankki vastaan asuntosijoittaja ei ole todennäköisesti helpoin ja tasavertaisin taistelupari.

[Kallan]

Ei miljoonaohjelman tarkoituksena ollut tuottaa kauheuksia, vaan mahdollisimman kustannustehokkaasti perusmukavuudet omaavia asuntoja. Jos samoilla tavoittella pannaan pystyyn projekti Suomessa, totta hitossa on huomioitava aikaisempien toteutumat.  Niin positiiviset kuin negatiiviset asiat.  Vanha viisaus on, että halvalla ei saa hyvää.

Vähän menee sivuraiteille, mutta otan itselleni hienoisen vapauden.

Olet tässä täysin oikeassa, Siili. Liika kustannustehokkuus tosin tahtoo tuottaa arkkitehtoniselta kannalta epäviihtyisiä ympäristöjä; mahdollisimman paljon kerroksittain toistuvia ratkaisuja jotka hoidetaan elementtiasennuksina työmaalla. Tämä luo osaltaan yksitoikkoisen ja tylyn industrialisen julkisivun. Tämän tuloksena on ulkonäöllisesti miljoonaohjelman mukaisia taloja. Vähän kuin esimerkiksi vasemmistoa poliittisesti lähellä olleen rakennusliike Hakan aikanaan rakentama Merihaka (tai Itä-Pasila) Helsingissä, jossa kuitenkin tehtiin pihakansi erottamaan kävelijät omalle tasolleen irti autoliikenteestä.

Liitteenä oleva kuva on otettu https://finnisharchitecture.fi/merihaka-housing-area/

Edit: toki tilaajahan voi vaikuttaa siihen, jos ymmärrys ja ammattitaito riittää, että minkä näköisiä rakennuksia syntyy lopputuloksena.

[Golimar]

Melkoinen koijari tuo Angelosanto (pyhä enkeli?).

Jämsän Kaipolassa sijaitsevissa neljässä talossa on ajauduttu tilanteeseen, jossa kaikista rakennuksista aiotaan katkaista vesi maksamattomien laskujen vuoksi.

Torikadulla sijaitsevista neljästä rakennuksesta jokaisessa tilanne on sama. Rakennuksia vuokraa edelleen Helsingistä käsin operoiva Suomi vuokraa Oy. Alue tunnetaan nimellä Roukko. Se on alkujaan rakennettu tehtaan työntekijöitä ajatellen.

Asunnot ovat vuokra-asuntoja ja rakennuksissa on myös liiketiloja.

X

Jo aiemmin rakennuksista katkaistiin kaukolämpöyhteys, eikä lämmitystä tai lämmintä vettä ole ollut saatavilla.

X

– Nykyinen omistaja on jättänyt toistuvasti velvoitteensa hoitamatta, Jokinen kertoo.

Jokisen mukaan asunnoissa asuu jonkin verran perheitä, yksinasuvia sekä pariskuntia.

X

Ongelmia on ollut niin roskahuollossa sekä sähköjen osalta.

– Yleisistä tiloista on katkaistu aiemmin sähköt, jotka ovat palautuneet, Jokinen kertoo.

X

Jämsän vesihuoltopäällikkö Vesa Arvonen kertoo Iltalehdelle, että ongelmista on pyritty kertomaan asukkaille mahdollisimman kattavasti, koska kyseessä on poikkeuksellinen tilanne.

Myös Jämsässä toimiva Aluelämpö Oy on pyrkinyt informoimaan vuokralaisia tilanteesta.

Arvonen kertoo haastatteluhetkellä tiistaina sen olevan luultavasti viimeinen päivä, jolloin vesi asunnoissa virtaa.

– Minulla ei tällä hetkellä ole tietoa, että maksut olisi maksettu.

X

– Tässä on useammassa kerrostalossa sama vuokranantaja, joista katkaistaan vedet.

Arvonen yritti Jämsän sosiaalityöntekijän kanssa kuluvan viikon maanantaina selvittää, kuinka paljon rakennuksessa on asukkaita. Asuntoja kerrostaloissa on useampia. Heillä ei kuitenkaan ollut kaikkiin rappuihin pääsyä. Arvonen laski yhdessä talossa olleen 18 parveketta. Kaikissa asunnoissa ei välttämättä ole vuokralaisia.

X

Vesihuoltopäällikkö Arvonen kertoo, että tilanteesta tekee myös haastavamman se, että vuokralaiset ovat maksaneet käytetystä vedestä kuukausittain.

– Asukkaat ovat tilanteessa täysin syyttömiä ja käsittääkseni he ovat vedestä maksaneet, jonka vuokranantajan pitäisi tilittää sitten eteenpäin.

X

Kerrostaloja ostaneen yhtiön toimitusjohtajana toimii Marcel Angelosanto. Hän kertoo, että suomi ei ole hänen ensimmäinen kielensä.

– Haasteita on ollut vaillinaisen suomen kielen takia siitä lähtien, kun ostin ensimmäisen rakennuksen Jämsästä. Suomeksi toimiminen on ollut vaikeaa etenkin Jämsässä, Angelosanto kertoo englanniksi vastauksessaan.

Yhtiön toimitusjohtaja kertoo hankkineensa suomalaisen asianajajan keskustelemaan asianosaisten ja Aluelämpö-yhtiön kanssa.

– Meillä oli todella pitkä ja kylmä talvi sekä kustannukset nousivat paljon.

Angelosanto kertoo, että on yrittänyt neuvotella vesilaitoksen kanssa, mutta tuloksetta.

– Nämä ovat oleellisia palveluita (vesi), eikä näitä saisi katkaista, Angelosanto kertoo.

– Olemme maksaneet laskuja jo 3,5 vuoden ajan, hän kertoo.

Angelosanto kertoo kantavansa tilanteesta vastuun ja yrittää ratkaista epämieluisan ja vaikean tilanteen.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fe50e9ce-1df3-42c9-8ca6-d9a5e6d63ec0

https://proff.fi/rooli/angelosanto-marcel/-/E2nz5_V1QF1s2afKnYegEg

[koojii]

Melkoinen koijari tuo Angelosanto (pyhä enkeli?).

Jämsän Kaipolassa sijaitsevissa neljässä talossa on ajauduttu tilanteeseen, jossa kaikista rakennuksista aiotaan katkaista vesi maksamattomien laskujen vuoksi.

Torikadulla sijaitsevista neljästä rakennuksesta jokaisessa tilanne on sama. Rakennuksia vuokraa edelleen Helsingistä käsin operoiva Suomi vuokraa Oy. Alue tunnetaan nimellä Roukko. Se on alkujaan rakennettu tehtaan työntekijöitä ajatellen.

Asunnot ovat vuokra-asuntoja ja rakennuksissa on myös liiketiloja.

X

Jo aiemmin rakennuksista katkaistiin kaukolämpöyhteys, eikä lämmitystä tai lämmintä vettä ole ollut saatavilla.

---

Asunnot on rakennettu joskus 1950-luvun puolivälissä. Esim. tuo jutussa mainittu:

https://asunnot.oikotie.fi/talo/torikatu-11-jamsa/2481019

Kylä lienee hiljentynyt paperitehtaan sulkemisen myötä ja noissa asunnoissa lienee paljon enemmän remonttivelkaa kuin mitä niiden arvo remonttihuolista vapaina olisi.

Eiköhän tuo ole joku kallekroonin tyyppinen bulvaani, joka ottanut nuo taloyhtiöt saattohoitoon. Taloyhtiöiden konkurssi siinä on nyt edessä ja purkaminen jää taatusti muiden kuin koijari-saattohoitajan maksettavaksi.

[Skeptikko]

Missäköhän suhteessa tämä New House Innovation on Kauppalehden keskusteluissa pidempään ruodittuun Asunto Oy Helsingin Innovationiin, jonka postiosoite on mielenkiintoisesti Seinäjoella, vaikka talo sijaitsee Helsingissä?

Tämän päivän Kauppalehdessä onkin tähän liittyen juttu:

Oma Säästöpankki myönsi 18,5 miljoonan euron lainan riskialttiiseen asuntosijoitukseen – Liiketoimien taustalta löytyy nopea tonttikauppa sekä kytkös pankinjohtajaan
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oma-saastopankki-myonsi-18-5-miljoonan-euron-lainan-riskialttiiseen-asuntosijoitukseen-liiketoimien-taustalta-loytyy-nopea-tonttikauppa-seka-kytkos-pankinjohtajaan/a1ef7783-3c84-4385-b2c6-3295da27c40f

Perustetun taloyhtiön ja kaupan taustalla on kolme sijoitusyritystä: Nordic Business Investments, Sonar Holding Oy ja New House Innovation. Ne ostivat kaikki asunto-osakkeet. Kauppa on toteutettu sulauttamismenettelyllä.

Sijoittajista New Housella on ollut kytkös OmaSp:n varatoimitusjohtajana työskennelleeseen Pasi Turtioon. Hän jätti pankin viime maaliskuussa.

Asuntosijoituskohteessa New Housea on edustanut Antti Korpela, joka on toiminut Turtion kanssa useissa eri bisneshankkeissa.
...
Osakekauppa tehtiin tammikuussa 2023. Se ei riittänyt sijoittajille. Taloyhtiön tontti myytiin vain seitsemän päivää osakekaupan jälkeen Korkian tonttirahastolle. Kauppasumma oli 3,5 miljoonaa euroa.
...
Tonttikauppa toi erinomaisen tuoton.
...
Korkialta kerrotaan, että yhtiö on myynyt tonttirahastoliiketoiminnan DEAS Asset Management Oy:lle viime keväänä.
...
Tonttikaupan mahdollisti OmaSp:n poikkeuksellinen toiminta. Pankki panttasi 18,5 miljoonan euron lainan vakuudeksi alkuvaiheessa vain taloyhtiön osakkeet.

Tontti ei kuulunut aluksi panttaukseen. Siksi sijoittajat pystyivät myymään tontin. Panttausta laajennettiin vasta myöhemmin.
...
Nyt Asunto Oy Helsingin Innovationin tilanne näyttää huolestuttavalta. Taloyhtiö on raskaasti velkaantunut. Se saattaa olla 18 miljoonan euron yhtiölainamäärällään jopa suhteellisesti Suomen velkaantunein taloyhtiö.

Useita kohteen asuntoja on myynnissä. Yksi niistä on 83 neliön suuruinen neliö, jossa yhtiövastike on 2 500 euroa kuukaudessa.

Kiinteistövälittäjä ei kerro myynti-ilmoituksessa, että taloyhtiölaina on lyhennysvapaalla vuoden 2026 alkuun. Jo ennestään suuri vastike tulee nousemaan silloin merkittävästi.

Kaupan on myös 67 neliön kaksio. Sitä kaupataan noin 25 000 euron myyntihinnalla. Asunnossa on yhtiölainaa yli 320 000 euroa. Eli velka muodostaa 93 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. Vastike on kuukaudessa noin 2 000 euroa. Lyhennysvapaata ei mainita ilmoituksessa.
...
Yksi kohteen sijoittajakolmikosta on Nordic Business Investments. Yhtiö kuuluu bisnestapahtumista tunnettuun Nordic Business Groupiin.

Nordic Business Investments-yhtiön toiminta-ajatus on yksinkertainen. Se ostaa kokonaisia kerros- ja rivitalokiinteistöjä. Niistä asunnot myydään eteenpäin sijoittajille.

Yritys on menestynyt. Sen taseessa on 2,5 miljoonan euron jakokelpoinen varallisuus. Viime vuonna liiketulos painui kuitenkin tappiolle.

Yhtiön toimitusjohtaja Jyri Lindén sanoo lukeneensa Pasi Turtion kytköksestä New House Innovationiin mediasta. Tieto oli yllätys ja järkytys, hän sanoo.

"Olemme vetäneet omat johtopäätöksemme tällaisesta yllätyksestä ja päättäneet irtautua täysin yhteisistä omistuksistamme."
...
Kauppalehden ja Talouselämän selvityksessä kävi ilmi, että New House -konserniin linkittyvistä talo- ja kiinteistöyhtiöistä ainakin kahdellakymmenellä on tai on ollut lainaa Oma Säästöpankista.

New Housen taloyhtiöt löytyvät esimerkiksi Tampereelta ja sen naapurista Pirkkalasta. OmaSp on myöntänyt näille taloyhtiöille yhtiölainoja.

Kaava on tuttu. Taloyhtiöiden tontit on myyty tonttirahastolle. Kaupat on toteutettu sulauttamismenettelyllä.

Myöhemmin tonttien vuokraoikeuksiin on tehty nimelliseltä arvoltaan miljoonien eurojen kiinnitykset, joiden panttikirjat ovat Oma Säästöpankissa.
...
Asuntobisnestä on myös Helsingin Lauttasaaressa. Siellä New House -konserni rakentaa suojeltuun toimistoon 21 uutta asuntoa. Reippaasti yhtiölainoitettu kohde on ennakkomarkkinoinnissa.
...
Lauttasaaren-yhtiön osakkeet ovat vakuutena New House -konsernin lainalle. Yhteensä konsernilla on velkaa lähes kahdeksan miljoonaa euroa.

Oma Säästöpankin osalta taas on eilisessä Kauppalehdessä juttu, missä hieman sivutaan tätäkin. Jutun otsikko on "Täydellinen tarina särkyi" ja se alkaa sivulta B10. Tässä maistiaisiksi teksti otsikon alta:

Oma Säästöpankin tarina oli lähes täydellinen, kunnes huhtikuussa 2024 kiiltävä pinta alkoi säröillä. Pankin tulosvaroituksen jälkeen on tullut ilmi poikkeuksellinen väärinkäytösten vyyhti. Moni kysymys on vielä vailla vastausta.

[Golimar]

Pedro keksi kommunalkan, JIIHUUH!

https://en.wikipedia.org/wiki/Communal_apartment

”Ihmiset asuvat kuin kenkälaatikoissa” – portugalilaismies keksi tavan puuttua suomalaisten kalliiseen asumiseen
Euroopassa on asuntopula. Portugalilaislähtöinen arkkitehti loi uuden yhteisöllisen asumisen konseptin Suomeen helpottaakseen asuntotilannetta.



Entinen kyläkoulu Lohjan Hyrsylässä on saanut uuden elämän portugalilaislähtöisen arkkitehdin Pedro Aibéon käsissä. Hän osti koulun viisi vuotta sitten ”koska se oli myynnissä”.

Todellinen syy oli paljon miehen heittämää vitsikästä perustelua syvempi. Aibéo paheksuu pitkin Eurooppaa rehottavaa trendiä, jossa rakennusyhtiöt purkavat olemassaolevia taloja uusien ja tuottavampien asuntojen tieltä.

Pula kohtuuhintaisista asunnoista on noussut tulevien EU-vaalien alla puheenaiheeksi monessa Euroopan maassa.

– Ihmiset asuvat kuin kenkälaatikoissa ja tuntuu, että sijoittajien päätarkoitus on saada mahdollisimman paljon tuottoa neliöitä kohden, muusta viis, Aibéo paheksuu.

Hyrsylän koulu on Aibéon perustaman Gamified Cohousing -yrityksen pilottikohde Suomessa.

Talossa on neljä vuokra-asuntoa, kaksi huonetta ja runsaasti asukkaiden yhteisiä tiloja sekä laajat piha-alueet.

Vuokraa voi rahan lisäksi maksaa yrityksen kehittämän mobiilipelin kautta määrittyvillä ja tosielämässä suoritettavilla töillä ansaituilla pisteillä.

Perusvuokra on 10–12 euroa neliöltä.

X

Asuntopula vaivaa pitkin Eurooppaa
Esimerkiksi Hollannissa kasvava asuntopula herättää maahanmuuttovastarintaa ja kasvattaa sitä kautta radikaalioikeiston kannatusta.

Äärioikeisto on saavuttanut vaalivoiton Portugalissa ja näyttää yhä kasvattavan suosiotaan esimerkiksi Saksassa. Tämä voi näkyä myös loppuviikon aikana kaikissa EU-maissa käytävien europarlamenttivaalien lopputuloksessa.

X

Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsän mielestä EU:n pitäisi ryhtyä purkamaan ongelmallista tilannetta mahdollisimman nopeasti.

– EU tarvitsee asuntostrategian ja päätökset asunnottomuuden poistoon sekä kohtuuhintaisen asumisen laajentamiseen. Tällä hetkellä voittajia ovat suuret asuntosijoittajat ja yritysvuokranantajat, vaikka meidän pitäisi mahdollistaa edulliset kodit ja hyvän elämän edellytykset kaikille.

X

– Täällä on turvallista. Tässä koulussa ei esimerkiksi ollut lukkoja ovissa ensimmäiseen neljään vuoteen. Se kertoo aika paljon. Täällä asiat ainakin useimmiten sujuvat juuri niin kuin on sovittu ja viranomaisten kanssa asioiminen on mutkatonta, Aibéo summaa.

X

https://yle.fi/a/74-20091105

[Golimar]

X

Harvinaislaatuista lainasotkua setvivän Oma Säästöpankin pitkä tulosparannusten sarja katkesi toisella vuosineljänneksellä.

Pankin vertailukelpoinen tulos ennen veroja romahti 5,5 miljoonaan euroon. Tulos on 86 prosenttia heikompi kuin vuoden takaisella vertailukaudella.

Tuloksen heikkenemisen taustalla on Oma Säästöpankin luotonannossa paljastunut ohjeiden vastainen toiminta. Sen seurauksena pankki kirjasi toiselle vuosineljännekselle 5,7 miljoonaa euroa luottotappioita ja peräti 30 miljoonaa euroa luottotappiovarauksia. Ne tulevat jo aiemmin kirjattujen lähes 20 miljoonan euron luottotappiovarausten päälle.

https://yle.fi/a/74-20101858

X

Oma Säästöpankki Oyj:n palkitsemispolitiikka sisältää yleiset suuntaviivat ja puitteet yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle. Toimitusjohtajaan sovellettavia periaatteita sovelletaan myös toimitusjohtajan sijaiseen.

Palkitsemispolitiikka
1. Johdanto
Oma Säästöpankin palkitsemispolitiikka on yhtiön liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitseminen on sopusoinnussa yhtiön hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä.

X

https://www.omasp.fi/sijoittajalle/johto-ja-hallinnointi/palkkiot-ja-palkitseminen

https://www.omasp.fi/asiakirjat/sijoittajat/vuosi-ja-osavuosikatsaukset-tilinpaatokset/omasppalkitsemisraportti2023pdf

[Golimar]

Kommunistit haluavat lisää matuja Suomeen ja inisevät asuntopulasta. 

HAL­LI­TUK­SEN ASUN­TO­PO­LI­TIIK­KA ON MYRK­KYÄ KAS­VU­KES­KUK­SIL­LE
28.08.2024 | Rakentaminen ja liikenne 
Neljän suuren suomalaiskaupungin vasemmistolaispäättäjät vetoavat kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisen sekä inhimillisen asuntopolitiikan puolesta.
Petteri Orpon hallitus on lyhyen vallassa olonsa aikana toteuttanut sosiaaliseen asuntotuotantoon ja ihmisten toimeentuloon merkittäviä heikennyksiä, joiden kärsijöitä ovat isot kaupungit, pienipalkkaiset työntekijät, opiskelijat ja marginalisoidut ryhmät. Heikennykset haittaavat työvoiman saatavuutta ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä – esimerkiksi Tampereella häätöjen määrä on hallituksen heikennysten seurauksena kasvanut jopa 44 prosenttia verrattuna viime vuoteen.

Sen lisäksi, että hallitus on leikannut asumistukea, se on muun muassa toteuttanut merkittävät heikennykset erityisryhmien investointiavustukseen, jolla rakennetaan asuntoja esimerkiksi opiskelijoille, vanhuksille, päihdekuntoutujille, asunnottomille ja vammaisille ihmisille: Vuosina 2025-2028 avustuksen tasoa on päätetty laskea 43 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon vuodessa. Vammaisten asumiseen liittyvät investoinnit on päätetty turvata, mikä on sinänsä hyvä, mutta kokonaisuudessa täysin riittämätöntä, sillä muille erityisryhmille avustusvaltuutta jää leikkauksen jälkeen olemattomasti.

Lisäksi hallitus kiristää toimeentulotuen asumisnormia, palauttaa tulorajat Ara-asuntoihin, puolittaa asumisneuvonnan resurssit, lakkauttaa asumisoikeusasuntotuotannon tukemisen kokonaan sekä heikentää voittoa tuottamatonta, sosiaalista asuntotuotantoa, jolla rakennetaan esimerkiksi kaupunkien vuokra-asuntoja. Uusimpina päätöksinä hallitus on lakkauttamassa Aran toiminnan itsenäisenä virastona ja sulauttamassa Valtion asuntorahaston valtion budjettiin. Jo aiemmin hallitus on päättänyt tulouttaa Valtion asuntorahastosta hallituskauden aikana 800 miljoonaa euroa, mikä on rahaston toiminnan jatkumisen kannalta kestämätön summa.

Hallitus on tiedottanut, että Aran ja Valtion asuntorahaston lakkauttamisilla ei oteta kantaa asuntopolitiikan sisältökysymyksiin, mutta tosiasiallisesti päätös on asuntopolitiikan kovaa substanssia, sillä se rapauttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollisuuksia. Samalla heikennetään entisestään Ara-tuotannon kykyä toimia suhdannepoliittisena työkaluna – tähän asti valtion tukemaa asuntotuotantoa on voitu laskea liikkeelle rakennusalan sakatessa, mutta Aran toimintaedellytysten heiketessä hallituksen politiikan seurauksena tulee rakennusalan kriiseihin vastaamisessa jatkossa entistä haastavampaa. Juuri Ara-tuotannon heikentäminen on ollut yksi syy, miksi hallituksen toimet rakennusalan konkurssiaaltoon vastaamisessa ovat jääneet täysin riittämättömiksi, ja miksi rakennusalan vapaapudotukseen ei olla kyetty puuttumaan, mikä on ollut surkeaa rakennusalan sekä koko talouden kehityksen kannalta.

Me neljän suuren suomalaiskaupungin vasemmistolaispäättäjät vetoamme kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisen sekä inhimillisen asuntopolitiikan puolesta. Aran toimintaedellytykset täytyy turvata, erityisryhmien investointiavustusten taso säilyttää ennallaan, asumistuen leikkaukset perua ja asumisneuvonnan resurssit sekä välimallin asuntotuotannon jatkuminen turvata. Vain tällä tavalla on mahdollista varmistaa, että kaupunkien elinvoima säilyy, segregaatiokehitykseen voidaan vastata tehokkaasti, asunnottomuuden ja häätöjen määrä saadaan jälleen laskuun ja ihmisillä on mahdollisuus asua ja työllistyä kasvukeskuksissa myös matalapalkka-aloilla.

 

Allekirjoittajat:

Minja Koskela ja Paavo Arhinmäki, Helsinki

Mirka Muukkonen, Timo Furuholm ja Sultan Abdullahi, Turku

Mikko Aaltonen, Tampere

Mikko Raudaskoski, Oulu

https://helsinki.vasemmisto.fi/hallituksen-asuntopolitiikka-on-myrkkya-kasvukeskuksille/

https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2023/11/Vaihtoehtobudjetti2024_OL.pdf

https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2020/08/Vasemmistoliitto-siirtolaispoliittinen-ohjelma-2020.pdf

[ikuturso]

Eikös ne ammattiyhdistysliikkeet ole ennenkin sijoittaneet sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Jos se kerran vasenta laitaa kiinnostaa, niin kääntykää ammattiliittojen puoleen, että käyttävät rahansa oikein, eikä mihinkään puolen Suomen sulkeviin korotettuihin lakkokorvauksiin.

-i-

[ApuaHommmaan]

Eikös ne ammattiyhdistysliikkeet ole ennenkin sijoittaneet sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Jos se kerran vasenta laitaa kiinnostaa, niin kääntykää ammattiliittojen puoleen, että käyttävät rahansa oikein, eikä mihinkään puolen Suomen sulkeviin korotettuihin lakkokorvauksiin.

-i-

Nykyään ei saa sijoittaa mihinkään eettiseen. Eettiset ohjeistukset pitävät siitä tiukasti huolen. Saa sijoittaa vain wirallisen tarinan BS:n.

[l'uomo normale]

Heli Laakkonen STT, Ville Soininen HS
28.8. 9:32
Vanhojen osakeasuntojen hinnat pysyivät heinäkuussa ennallaan kesäkuuhun verrattuna, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot.

Koko maassa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat heinäkuussa 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat 3,6 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Lasku oli suurinta Tampereella ja Helsingissä, missä hinnat laskivat lähes 5 prosenttia. Suurista kaupungeista hinnat nousivat ainoastaan Espoossa, missä hinnat nousivat 0,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat laskivat noin prosentin.

[...]

Tilastokeskuksen mukaan kerrostaloasuntojen hinnat laskivat heinäkuussa koko maassa 3,4 prosenttia ja rivitaloasuntojen hinnat 0,6 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta lähes kolmannes enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.

[....]

Asuntomarkkinoiden pohja saattaa olla koko maan tasolla nähty, mutta pääkaupunkiseudun tilanne on iso pettymys, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tiedotteessa.

”Erityisesti pettymys on pääkaupunkiseutu ja varsinkin Helsinki. Helsingissä hinnat ovat tulleet nyt jo kahtena kuukautena alaspäin, eli jos jotain orastavaa toiveikkuutta noususta aiemmin olikin, se on sulanut pois. Mistään romahduksesta ei ole kysymys, mutta uutiset ovat selvästi negatiivisia”, Holappa sanoo.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010659114.html

Itse en uskaltaisi ostaa pääkaupunkiseudulta asuntoa ilman huolellista etukäteistietoa eli valmiita suhteita ihmisiin alueella ja talossa; eli onko sijoitusasuntoja, joitten omistajia ei kiinnosta, vanhempien hulttionuorilleen ostamia kämppiä, kannabista ja muuta paskaa hillityn hallitusti käryttäviä trendikkäitä menestyjiä yms. Suhtaudun omistusasunnon hankintaan kuin venäläiseen rulettiin omaisuudellaan ja tulevaisuudellaan. Lisäksi tulevat demografia, sosiaaliset ongelmat ja slummimaisen tiheä rakentaminen.

Maakunnissa on varmaan ilmat otettu pois hinnoista jo aiemmin. Jossain sinne jääneidenkin pitää asua.

[JoKaGO]

Allekirjoittajat:

Minja Koskela ja Paavo Arhinmäki, Helsinki

Mirka Muukkonen, Timo Furuholm ja Sultan Abdullahi, Turku

Mikko Aaltonen, Tampere

Mikko Raudaskoski, Oulu

Kuinkahan moni allekirjoittajista on fariseuksia, kuten Arhinmäki? Loisivat sosiaalisesti tuetussa asunnossa, vaikka heillä ei olisi siihen pakottavaa tarvetta.

[Totti]

Kommunistit haluavat lisää matuja Suomeen ja inisevät asuntopulasta. 

Neljän suuren suomalaiskaupungin vasemmistolaispäättäjät vetoavat kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisen sekä inhimillisen asuntopolitiikan puolesta.

Koska ja missä näitä "kohtuuhintasiaia asuntoja" on aikaisemmin rakennettu?

Realiteetti asuntomarkkinoilla on, että mitään uusia "kohtuuhintasiaia asuntoja" ei ole olemassa, eikä ole koskaan ollutkaan. Kaikki uustuotanto maksaa vähintään rakennuskustannusten verran ja ihan riippumatta paikkakunnasta ne ovat aina merkittävät. Paikkakunnasta riippuen hintaan lisätään vaihtelevanhintaiset tontti-, infra- ja muut kustannukset. Kaiken tämän päälle tulee grynderin katteet.

Pamfletin kirjoittaneet kommunistit peräänkuuluttavat lisäksi halpoja asuntoja suurkaupunkeihin eli ruuhkakeskuksiin. Siis paikkoihin, missä kysyntä on niin korkea että yksikään grynderi ei edes harkitse halpakämppien rakentamista.

Asuntojen hintayhtälö ei muutu valtion tuilla miksikään koska ne vain lisäävät asunnonostajien ostovoimaa kasvattaen kysyntää ja myyntihintoja yhä lisää.

Kommunisteille elämän tosiasat on kuitenkin turha selittää. Heidän fantasiamaailmassa kaikki on halpaa kun veronmaksaja maksaa. Eli lisää valtion tukiaisia lihottamaan gryndereitä ja bahamalaisia vuokrasijoittajajarahastoja.