Kirjoittaja Aihe: Voidaanko Suomen väestönvaihto vielä estää?  (Luettu 133853 kertaa)

Jack

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 140
  • Liked: 2586
Vs: Voidaanko Suomen väestönvaihto vielä estää?
« Vastaus #780 : 11.04.2024, 21:51:24 »
Väestönvaihto on siis ylhäältä ohjattu ja tarkemmin ottaen Brysselistä. EU ajaa asiaa ihan avoimesti mm. Johanssonin suulla, mutta hän on tuskin ainoa tämän agendan takana. Todennäköisesti hän on vain se puhuva pää, jolle on annettu tehtäväksi petaa väestönvaihtoa EU:ssa ja kauppaa sitä paikallispoliitikoille myös Suomessa.

Jokainen vähemmän kuin kaksi lasta saava suomalainen on mukana väestönvaihdossa, jotkut tietoisesti ja vapaaehtoisesti, jotkut tarkoittamatta ja luonnollisista syistä.

Linkki tällaiseen mielipiteeseen löytyi sattumalta eräästä tällä foorumilla käydystä keskustelusta:

Taloustieteilijä Garett Jones:

"I would emphasize a different conclusion: That the low-IQ immigrants will tend to worsen the institutions of the higher-IQ countries they move to. Low IQ immigrants will, to some degree, tend to make the country they move to more like the country they came from."

Älykkyyttä voidaan mitata, joten se nostetaan usein ominaisuudeksi, joka määrittelee ihmisen suorituskykyä. On paljon muitakin ominaisuuksia, jotka määrittelevät ihmistä ja luovat puitteet sille, millaisen kansakunnan ihmiset rakentavat. Osa ominaisuuksista on kulttuuripohjaisia ja osa ainakin jossakin määrin perinnöllisiä.

Länsimaiden menestys perustuu ainakin osittain siihen, että länsimaissa on ollut vallalla kahden vanhemman ydinperhe. Se on osoittautunut hyväksi tavaksi huolehtia jälkeläisten edistymisestä ja menestymisestä. Kun ydinperheen malli länsimaissa horjuu ja korvautuu vaihtuvilla kumppanuuksilla, se näkyy syntyvyyden alentumisena ja kenties myös lisääntyneinä ongelmina kouluissa.

Afrikkalaisten asuttamissa maissa yksi edistystä hidastava tekijä on todennäköisesti "afrikkalainen" perhemalli eli isän poistuminen lasten elämästä uusien naissuhteiden tai muiden syiden takia. Lapset jäävät äitinsä hoidettaviksi, eikä äiti köyhänä työssä käyvänä yksinhuoltajavanhempana pysty huolehtimaan täysipainoisesti lastensa koulutuksesta. Jos ylimääräisenä ongelmana on vielä lasten hieman muita lapsia alhaisempi älykkyysosamäärä ja kenties vaatimattomampi pitkän tähtäimen kärsivällisyys, eväät menestykselle ovat huonot. Katujengielämä koetaan palkitsevammaksi, koska sieltä saa arvostusta ja voittoja heti eikä vasta kymmenen vuoden yliopistopuurtamisen jälkeen. Tämä ei tietenkään koske kaikkia, koska ovathan yksilöt erilaisia etnisestä taustastaan riippumatta. Tilastollisella väestöjen tasolla tällaiset asiat kuitenkin ovat merkittäviä.

Edellä mainittu Garett Jones on todennut, että älykkyydellä on vähemmän merkitystä yksilön kohdalla kuin suuren ihmisjoukon kohdalla:

"Knowing someone's IQ doesn't tell you a lot about how much money he earns. Yet nations with very high test scores are far more prosperous than those with low test scores. 1 IQ point appears to cause about 1% higher wages for individuals but 6% higher GDP for nations."

Muidenkin ominaisuuksien kohdalla on luultavasti noin, eli yksilötasolla niillä on pienempi merkitys kuin väestöjen tasolla.

https://www.institutostrom.org/2018/09/09/hive-mind-how-your-nations-iq-matters-so-much-more-than-your-own-interview-with-garett-jones/

https://openborders.info/blog/garett-jones-responds-to-my-intelligence-post/

Konttausta

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 39
  • Liked: 80
Vs: Voidaanko Suomen väestönvaihto vielä estää?
« Vastaus #781 : 12.04.2024, 00:47:26 »
Pientalolähiöt ja muut väistöalueet saattavat olla tarpeellisia. Niiden tulevaisuuteen liittyy joitain ongelmia.

Jos rakennusfirma havaitsee jossain viihtyisän pientalolähiön, välittömästi alkaa laskeskelu, voisiko sinne rakentaa myös betonikuutioita, sillä tulijoita varmaankin olisi.

Jos rakennusfirma havaitsee jossain pientalolähiön, jonka reunoille on noussut betonikuutioita, välittömästi alkaa laskeskelu, voisiko sinne rakentaa ratikkakiskot, sillä betonikuutioiden asukkaat saattaisivat mielellään hyödyntää ratikkaa.

Tähän voi olla ratkaisu, mutta se edellyttää kaukonäköistä etukäteissuunnittelua ja taloudellista panosta alueen asukkailta.

Ensiksi pitää etsiä riittävän suuri maa-alue, joka vaikuttaa pientalolähiön rakentamiseen kaikin puolin sopivalta. Kyseisen maa-alueen täytyy olla laajempi kuin se alue, joka tarvitaan pientalojen ja muiden alueelle haluttujen rakennusten tontteja varten. Pientaloja ympäröivän alueen omistus tarvitaan estämään rakennusyhtiöiden betonikuutiohankkeet pientalojen välittömään läheisyyteen. Kyseinen maa-alue täytyy ottaa haltuun ostamalla. Todennäköisesti kukaan tuleva pientaloalueen asukas ei yksin kykene suurta maa-aluetta ostamaan, joten asukkaiden täytyy luoda jonkinlainen yhdistys, säätiö, osuuskunta tai yhtiö, joka ostaa alueen ja hallitsee sen käyttöä ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Jos tontit myydään pientalojen omistajille, siitäkin voi myöhemmin aiheutua pulmia, sillä myöhemmin joku rakennusyhtiö saattaa betonikuutiohaaveissaan tehdä tonteista hyviä tarjouksia.

Onneksi on aina Lappi (Rovaniemi jopa saanut muuttovoittoa muista Suomen kunnista koko 2000-luvun ja sitä ennenkin), kylmälle napapiirille saapuneista ulkomaan tulijoista vain harva pysyy paria vuotta kauempaa ennen muuttoa etelään, veikkaan että fundamentaalisesti rukouksen/paastoamisen aikatauluihin suhtautuvista ei yksikään kun pimeimpään vuodenaikaan on vain tosiaan se pari tuntia valoa napapiirillä (ja siitä vähenee pohjoiseen nopeaa).
Ja kesällä puolestaan yöt ovat hyvinkin valoisia syksyyn asti.

"Thank God we will always have Paris" - Captain Jean Luc Picard, Star Trek





E: täsmennyksiä
« Viimeksi muokattu: 12.04.2024, 00:51:34 kirjoittanut Konttausta »

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 372
  • Liked: 11464
  • Mullaki o kissa
Vs: Voidaanko Suomen väestönvaihto vielä estää?
« Vastaus #782 : 12.04.2024, 08:32:32 »
Onneksi on aina Lappi (Rovaniemi jopa saanut muuttovoittoa muista Suomen kunnista koko 2000-luvun ja sitä ennenkin), kylmälle napapiirille saapuneista ulkomaan tulijoista vain harva pysyy paria vuotta kauempaa ennen muuttoa etelään, veikkaan että fundamentaalisesti rukouksen/paastoamisen aikatauluihin suhtautuvista ei yksikään kun pimeimpään vuodenaikaan on vain tosiaan se pari tuntia valoa napapiirillä (ja siitä vähenee pohjoiseen nopeaa).

Ei, kun se valoisa kesäaika olisi ongelmallinen rauhanuskonnon harjoittajille, koska paastoa ei periaatteessa voisi katkaista ramadanin osuessa kesäkuukausiin.
Kirjoitin olisi, koska eihän tosiuskovaisetkaan voi olla neljää viikkoa syömättä, joten Rovaniemelläkin he noudattavat Mekan kellonaikaa, mitä tulee paaston katkaisuun kerran vuorokaudessa. Allah ei ilmeisesti näe niin pohjoiseen silloin, kun valkoinen lanka ei enää erotu mustasta langasta Mekan yössä.
Brunein Sulttaani

AJIH

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 555
  • Liked: 813
Vs: Voidaanko Suomen väestönvaihto vielä estää?
« Vastaus #783 : 12.04.2024, 19:30:09 »

Jokainen vähemmän kuin kaksi lasta saava suomalainen on mukana väestönvaihdossa, jotkut tietoisesti ja vapaaehtoisesti, jotkut tarkoittamatta ja luonnollisista syistä.
...

Tämä ei ole totta. Mikään ei pakota väestön vähetessäkään harjoittamaan massamaahanmuuton politiikkaa.
Apud judicem imperatoremque historiae.
Kaikessa: määrä ja laatu
Kaivopuiston henkirikos 5.7.2020: https://hommaforum.org/index.php/topic,131004.0.html
Ks. myös Uusi Lahti 8.3.2017.

Äpyli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 728
  • Liked: 2884
Vs: Voidaanko Suomen väestönvaihto vielä estää?
« Vastaus #784 : 12.04.2024, 22:49:34 »
Afrikkalaisten asuttamissa maissa yksi edistystä hidastava tekijä on todennäköisesti "afrikkalainen" perhemalli eli isän poistuminen lasten elämästä uusien naissuhteiden tai muiden syiden takia. Lapset jäävät äitinsä hoidettaviksi, eikä äiti köyhänä työssä käyvänä yksinhuoltajavanhempana pysty huolehtimaan täysipainoisesti lastensa koulutuksesta. Jos ylimääräisenä ongelmana on vielä lasten hieman muita lapsia alhaisempi älykkyysosamäärä ja kenties vaatimattomampi pitkän tähtäimen kärsivällisyys, eväät menestykselle ovat huonot.

Heh. Muistan kun joskus aikoinaan, jokunen vuosikymmen sitten, lukion psykologian tunnille tuli joku suomalainen täti tomera kehumaan afrikkalaista "koko kylä kasvattaa" -mallia. Se oli kuulemma ylivoimaisesti paras tapa kasvattaa jälkikasvu, kun vastuu kasvatuksesta ei ollut niin perhe- ja koulukeskeinen kuin meillä. Kun oli kysymysten aika, niin nostin käteni ylös ja kysyin, että mitenkäs tämä kasvatusmalli kuvautuu yhteiskunnallisella tasolla, kun minusta näyttää siltä, että afrikan maat ovat monilla tavoin heikommin menestyviä kuin verrokit. Täti tomera meni ensin punaiseksi ja sitten kalpeaksi, ja psykologian opettaja (joka oli huipputyyppi ja tunsimme toisemme hyvin) naurahti. En kysynyt tätä vittuillakseni, mutta siksi se tulkittiin ja sain siitä kieltämättä taas kuulla jälkeenpäin.

Perhe- ja kasvatusmalleista lisääntymisstrategioista puhumattakaan löytyy nykyään paljon tutkimustietoa, mutta oikeastaan paras mittari kasvatussysteemeille on mielestäni se, mitä yhteiskuntana voidaan saavuttaa ja miten saavutuksia saadaan ylläpidettyä ja edistettyä pitkällä tähtäimellä. Toki yleensä ottaen on niin, että menestyvimmät yhteiskunnat ovat onnistuneet hyödyntämään parhaiten ihmisten potentiaalin, mikä näkyy myös taloudellisena menestyksenä. Mutta tässäkin asiassa yhteiskunnissa ja kulttuureissa on eroja, ja osa niistä pohjautuu perintötekijöihin.