Kaksoistorni-iskun vuosipäivänä Hesarin pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen väittää, että Eurooppa "varautui väärään sotaan", kun se pelkäsi vihollisinaan islamistista terrorismia ja turvapaikanhakijoita, kun todellisia uhkia olivatkin Venäjä ja Kiina.
Eurooppa varautui väärään sotaan
Syyskuun 11. päivän iskut vuonna 2001 tekivät terrorismin torjunnasta keskeisen osan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Muutoksen vaikutukset näkyivät monella alalla, mutta ne eivät välttämättä auttaneet tämän vuosikymmenen turvallisuusuhkiin varautumisessa.
Helsingin Sanomat 11.9.2024
MYÖS suomalaiset katselivat 23 vuotta sitten kauhuissaan televisiosta uudelleen ja uudelleen, kuinka terroristit tappoivat kaapatuilla lentokoneilla lähes 3 000 ihmistä New Yorkin WTC-torneissa, Washingtonin Pentagonissa ja Pennsylvanian Shanksvillessä. Islamistisen terroristiryhmän iskut Yhdysvaltojen politiikan ja talouden ytimiin olivat šokki.
[...]
TERRORI-ISKUT ovat kyyninenkin tapa rytmittää lähihistoriaa. Ne kuitenkin muuttavat merkittävillä tavoilla käsitystä siitä, millaisia asioita pidämme tulevaisuuden uhkina.
Syyskuun 11. päivän iskuja seurasi maailmanpolitiikan monivaiheinen mullistus, joka näkyy myös suomalaisten ajattelussa ja arjessa. Esimerkistä käyvät turvatarkastusten ruuhkat Helsinki-Vantaalla.
Yhdysvallat aloitti nopeasti terrorisminvastaisen sotansa. Sen näyttämöitä olivat muun muassa Irak, Afganistan ja myöhemmin myös Syyria, jossa Irakin al-Qaida-verkosto muuntui Isisiksi.
Terrorisminvastainen sota horjutti Yhdysvaltojen paikkaa maailmassa. Kun lännen joukot vetäytyivät amerikkalaisten johdolla kaoottisesti Kabulista elokuussa 2021, Pekingissä ja Moskovassa laskettiin, että on oikea hetki horjuttaa hukassa olevaa länttä. Kremlissä alkoi lähtölaskenta hyökkäykselle Ukrainaan.
SYYSKUUN 11. päivän iskuja seurasi toki monta muutakin šokkia, jotka muuttivat käsitystä turvallisuudesta: finanssi- ja pakolaiskriisit, Britannian ero EU:sta, koronaviruspandemia... Politologi Ivan Krastev on arvioinut, että Syyrian ja Afganistanin sotien aiheuttama vuosien 2015–2016 pakolaiskriisi oli Eurooppaa WTC-iskujen tavalla määrittävä tapahtuma.
Pakolaiskriisissä turvapaikanhakijat kehystyivät uusina vihollisina, jotka uhkaavat eurooppalaista hyvinvointia. Tämä uhka on puhutellut äänestäjiä ja nostanut valtaan nationalistisia ja rasistisia poliittisia liikkeitä. Sekin muuttaa käsityksiä turvallisuusuhista.
Milloin Euroopassa muka on tehty kehystys, jossa turvapaikanhakijat esitettiin "uusina vihollisina, jotka uhkaavat eurooppalaista hyvinvointia"?
Valtamediassa turvapaikanhakijat ja muu ei-eurooppalainen maahanmuutto on siitä lähtien esitetty päinvastoin eurooppalaisen hyvinvoinnin pelastajana, jolle ei ole vaihtoehtoa. Poliitikkojen reaktio vuonna 2015 oli merkeliläisen sekopäinen "Wir schaffen das!", eikä EU:n rajojen puolustaminen ole vieläkään päässyt esityslistalle, vaan EU:n kriisin jälkeen kehittämä "ratkaisu" ongelmaan on ollut jakaa ulkorajoille tulevat turvapaikanhakijat kaikkiin jäsenmaihin.
Näin siitäkin huolimatta, että Venäjä käyttää avoimesti EU-rajoille masinoimaansa haittamaahanmuuttoa yhtenä aseena vihollisensa Euroopan heikentämiseen.
Syyskuun 11. päivän iskut tekivät terrorismin torjunnasta keskeisen osan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vaikutukset näkyvät rajavalvonnassa, tiedustelulaissa, tietosuojassa, turvapaikkapolitiikassa ja turvallisuusviranomaisten aseman vahvistumisessa. Perinteinen sota jäi monessa maassa pois uhkakuvastosta.
Kun Venäjä sitten helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, kävi selväksi, että Eurooppa oli varautunut parikymmentä vuotta ihan väärään sotaan. Suurimmat uhat olivat Venäjä ja Kiina.
Miten iskujen vaikutukset sitten näkyvät turvapaikkapolitiikassa? Esimerkiksi Suomen turvapaikkapolitiikassa ei ole mitenkään varauduttu vuoden 2015 kriisin estämiseen eikä edes analysoitu siihen johtaneita Suomen omasta politiikasta johtuneita tapahtumia ja päätöksiä. Sama tai vielä pahempi EU-tasolla, jossa kriisejä käytetään ylhäältä ohjatun maahanmuuton lisäämiseen, ei rajoittamiseen, ja jäsenmaiden maahanmuuttopoliittisen suvereniteetin murtamiseen.
Haittamaahanmuuton vahingollisuus ei ole ainakaan vähentynyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ja Venäjä tosiaan käyttää haittamaahanmuuttoa aseena Eurooppaa vastaan. Aiempi Venäjän kanssa heilastelu ja muun muassa Venäjä-riippuvuuteen tähtäävä energiapolitiikka perustui samaan todellisuudesta piittaamattomaan merkeliläiseen idealismiin kuin turvapaikkapolitiikkakin.
VAIKKA terrori-iskuilta ei ole Euroopassa vältytty, iskut ovat vähentyneet. Nykyisin terroristisen uhan muodostavat pääasiallisesti radikaalia islamismia tai jotain muuta äärilaidan ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt. Riskejä kasvattaa nyt etenkin Lähi-idän tilanne.
Riskejä on kasvattanut ja kasvattaa edelleen etenkin maahanmuutto.
Terroristisen uhan Euroopassa ja laajemmin koko maailman tasolla ovat jo vuosikymmenet muodostaneet pääasiallisesti islamistit. Uhka liittyy olennaisesti maahanmuuttoon, kun Suomessakin asuu vähintään kymmeniä Isisin puolella taistelleita terroristeja ja tuhansia heidän tukijoitaan. Tälle ei ole tehty eikä aiota tehdä yhtään mitään. Jopa Suomeen haalittujen Isis-äitien saattaminen edesvastuuseen lastensa hengen vaarantamisesta on Suomessa ylivoimaista.
Terrorismin uhka on Euroopassakin taas kasvanut, sillä sota Gazassa näkyy väestöryhmien välisen vastakkainasettelun lisääntymisenä.
Antaa ymmärtää, että terrorismi on yhtä paljon juutalaisten vika, kun lisäävät vastakkainasettelua.
Gazan sota ja terrorismin uhka olisivat meille kaukaisia, ellei massiivinen muslimimaahanmuutto olisi tuonut niitä Euroopan kaduille. Tämäkin on seurausta valitusta maahanmuuttopolitiikasta.
