Pelastakaa Lapset: Ääriliikkeet houkuttelevat nuoria mukaan toimintaansa erityisesti verkossa
Suomalaisia ja Suomessa asuvia nuoria rekrytoidaan ääriliikkeisiin muun muassa verkkoviestinnän, sosiaalisen median, videopelialustojen ja fyysisten kohtaamisten keinoin, kertoo järjestön tuore raportti.
...
Yle 8.9.2021
Tiedote: Pelastakaa Lasten raportti: Ääriliikkeet rekrytoivat nuoria erityisesti verkossa 8.9.2021
Pelastakaa Lapset: Nuoret ääriliikkeiden rekrytoinnin kohteena (pdf)
Raportin mukaan Suomen suurin turvallisuusuhka on väkivaltainen äärioikeisto, radikalisoitumisesta johtuva väkivalta näkyy Suomen rikostilastoissa ja Hommaforumilla jaetaan äärioikeistolaista sisältöä.
Ylen aamu-tv:ssä haastateltiin eilen Pelastakaa Lasten edustajaa järjestön tuoreesta nuorten väkivaltaisuutta käsittelevästä julkaisusta sen pohjalta, että viime aikoina on keskusteltu nuorten väkivallasta, millä tarkoitettiin tietenkin Suomen ja Ruotsin maahanmuuttajakatujengeihin liittyvää keskustelua. Tästä ei kuitenkaan lopulta puhuttu mitään, vaan uhkaksi päädyttiin määrittämään nimeltä vain "äärioikeisto" ja "uusnatsit", minkä kuulemma Suojelupoliisikin on vahvistanut. Islamia ei mainittu sanallakaan väkivaltaisen ekstremismin yhteydessä, vaikka lähes kaikki Suojelupoliisin seuraamat kohdehenkilöt ovat muslimeita.
Miten vihaamisesta voi tulla maailmankuva?
Lasten ja nuorten kokema ja tekemä väkivalta on puhuttanut Suomessa laajalti viime vuosina. Miten vihamieliset asenteet toimivat väkivaltaisen toiminnan polttoaineena, entä millaiset vihan tunteet kuuluvat normaaliin elämään ja millaisista asioista on syytä huolestua? Haastattelussa on Pelastakaa lapset ry:n ekstremismin vastaisen työn asiantuntija Rosa Haavisto.
Yle Areena 27.2.2024
(10 min)Pelastakaa Lasten uusi julkaisu: Nuoren käsittelemätön viha voi johtaa väkivaltaiseen käytökseen 26.2.2024
Pelastakaa Lapset: Milloin vihaamisesta tulee maailmankuva (pdf)Viime vuosina lasten ja nuorten kokema ja tekemä väkivalta on puhuttanut yhteiskunnassa laajalti. Mediassa on raportoitu tiuhaan nuorten löyhtyneistä väkivalta-asenteista, ryöstelystä, ”roadman-kulttuurista” ja raaistuneista väkivallanteoista. Jengi- ja katuväkivalta puhuttaa myös viranomaistahoja, ja esimerkiksi Helsingin poliisilaitokselle perustettiin heinäkuussa 2023 katujengirikollisuuteen erikoistunut tutkimusryhmä. Lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat nostaneet esiin huolta yhä nuorempien lasten ajautumisesta väkivaltaisiin ympäristöihin, kuten katujengien ja ekstremististen liikkeiden vaikutuspiiriin. Ruotsin poliisi on raportoinut katujengien rekrytoivan ja manipuloivan jopa alle kymmenvuotiaita lapsia mukaan toimintaansa, ja myös Suomessa viranomaistahot ovat esittäneet samansuuntaisia puheenvuoroja. Myös ekstremististen ääriliikkeiden rekrytointi kohdistuu alati nuorempiin lapsiin, ja ääriliikkeiden propaganda leviää lasten ja nuorten käyttämillä verkkoalustoilla nopeasti.
Tämän johdannon jälkeen läpyskässä ei palata katujengeihin. Maahanmuuttajia ei mainita missään.
Määritelmällisesti viharikos voi siis olla mikä tahansa Suomen laissa rikolliseksi määritelty teko, jonka motiivina on viha uhrin todellista tai oletettua ominaisuutta kohtaan. Teot voivat olla esimerkiksi kunnianloukkauksia, laittomia uhkauksia ja vahingontekoja. Vuonna 2022 valtaosalla (74,7 %) poliisin tietoon tulleista viharikoksista oli rasistinen motiivi. Tyypillisimpiä rikosnimikkeitä olivat pahoinpitely ja kunnianloukkaus. Joka kymmenes viharikos kohdistui seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin.
Vuonna 2022 poliisi kirjasi yhteensä 1 245 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista, mikä oli 21 % enemmän kuin edellisvuonna. On kuitenkin muistettava, että erityisesti tämäntyyppisistä rikoksista suurin osa jää ilmoittamatta polisiille, ja muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan viharikoksista vain 20 prosenttia tuli poliisin tietoon. Julkisesta keskustelusta monille tutuimmaksi jäänyt rikosnimike lienee kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Käytännössä se tarkoittaa julkisten uhkausten tai halveksunnan ilmaisemista jotakin kansanosaa tai ihmisryhmää kohtaan.
Aina nämä samat virheet.
Poliisi ei kirjannut yli tuhatta rikosilmoitusta
epäillyistä viharikoksista vaan määrä viittaa sellaisiin rikosilmoituksiin, joista tutkijat ovat myöhemmin löytäneet viharikoksen
piirteitä kuten vihasanalistan sanoja, mikä on täysin eri asia. Vain harvaa näistä tapauksista on ikinä epäiltykään viharikokseksi, ja todellisten,
oikeudessa vahvistettujen viharikosten määrä onkin Suomessa jo mitättömän pieni, ehkä luokkaa 20-30 vuodessa (ei julkisia tilastoja) eli vain parisen prosenttia julkisuudessa joka vuosi levitetystä harhauttavasta tilastoluvusta.