Sote 1.0 -keskustelu - kuka hoidetaan ja kuka jää ilman hoitoa?

[Äpyli]

Tämä on kanssa aika hauska.Voisi kysyä että kuinka pitkä putki on ollut päällä kun ovat päättäneet noita juttuja ja allekirjoittaneet sopimuksia.Itse vetoaisin johonkin ettei tyypeillä ollut oikeutta allekirjoittaa sopimuksia terveydentilan takia tai jotain.

Tämä turhauttava ja surullisen kallis kuvio toistuu julkisella sektorilla yhä uudelleen ja uudelleen. Tehdään monimutkaisia sopimuksia riittämättömillä tiedoilla ja taidoilla. Hyvä sopimus edellyttäisi sekä sopimusoikeudellista osaamista että hyvät tiedot toimialasta ja liiketoiminnasta. Ei taida kuntapäättäjistä juuri löytyä asiantuntijoita joilla olisivat molemmat oikeasti hallussa. Sitten kun pikkupäättäjien hybris yhdistyy kyvyttömyyteen nähdä potentiaalisia ongelmia, lopputulos ei voi olla muuta kuin kallis. Uudessa tietojärjestelmässä se on melkeinpä sääntö, että projekti venyy ja paukkuu.

[n.n.]

Tämä turhauttava ja surullisen kallis kuvio toistuu julkisella sektorilla yhä uudelleen ja uudelleen. Tehdään monimutkaisia sopimuksia riittämättömillä tiedoilla ja taidoilla. Hyvä sopimus edellyttäisi sekä sopimusoikeudellista osaamista että hyvät tiedot toimialasta ja liiketoiminnasta. Ei taida kuntapäättäjistä juuri löytyä asiantuntijoita joilla olisivat molemmat oikeasti hallussa. Sitten kun pikkupäättäjien hybris yhdistyy kyvyttömyyteen nähdä potentiaalisia ongelmia, lopputulos ei voi olla muuta kuin kallis. Uudessa tietojärjestelmässä se on melkeinpä sääntö, että projekti venyy ja paukkuu.

Apotti on muutenkin sellainen epäpyhä behemoth, joka olisi saanut jäädä syntymättä. Kaiken integroiminen samaan järjestelmään kuulostaa ajatuksena ihan kivalta, mutta tekemisen tasolla alkaa nopeasti kivikkojen määrä lähestyä ääretöntä. Sitten kun kaupat on todennäköisesti tehty taas jollain rahat pois -mallilla, niin tulos on juurikin sellainen mitä voi odottaa. Joku aasintuntija taisi esittää allianssimallin hyödyntämistä julkisissa tietotekniikkaprojekteissa, jossa asiakkaan ymmärtämättömyys järjestelmästä, jota haluavat ja nenästä vietävyys on varma, eikä se välttämättä olisi huono ajatus.

[RP]

Tässä myös HUS:in Lasse Lehtosen jakama näkemys miten tilanne etenee: Terveydenhuolto menee kohti romahdusta, ja lopulta valtio saa miettiä miten sen korjaamisen maksaa.
Joka (taas) lisää velkaa, tai sitten pitää miettiä, käytetäänkö verovaroja johonkin sairaan- ja vanhustenhoitoa vähemmän tärkeään.

Tämä etenee seuraavasti:

- ei suojelutyötä
- potilasturvallisuuslaki ja pakkotyö
- joukkoirtisanoutuminen ja luvista luopuminen
- terveydenhuolto täysin sekaisin, kunnes valtio taipuu maksamaanhttps://t.co/PYlwjvfApQ

— Matti Muukkonen | 304 | LIB 🐿️ | Uusimaa 🇺🇦 (@MattiMuukkonen) August 30, 2022

[Roope2]

Mielenkiintoista tässä SOTE-kuviossa on, että esillä olevien tietojen perusteella uuteen malliin sirryttäessä tuodaan jaettavaksi kentän laskelmien vaatimusten mukaisesti vähintään pari miljardia euroa enemmän fyffeä.

Mitä olisikaan saatu aikaan, jos tuo sama fyffemäärä olisi ruiskutettu vanhan organisaation suoniin ? 

[Äpyli]

Suppea tilannekatsaus. Hyvinvointialueet käynnistyivät vuodenvaihteessa. Mutta mitäs hyvää on kansainvälisestikin vertaillen huomattavan laajalla reformilla saatu aikaan ja mitä on tulossa? Puheenvuoro STM:n osastopäällikölle.

Nyt se on varmaa. Sote-uudistuksen toimeenpanon ensimmäinen kriittinen vaihe onnistui lähes täydellisesti. Järjestämisvastuun siirto noin 200 kuntatoimijalta 21 hyvinvointialueelle on takana, eikä suurempia ongelmia ollut yhdelläkään alueella.

Nyt kohteena ovat jo sote-uudistuksen perimmäiset tavoitteet eli yhdenvertaiset, yhteensovitetut palvelut ja niiden saatavuus kaikkialla Suomessa. Samanaikaisesti on myös pystyttävä hillitsemään kustannuskehitystä palveluissa, joiden tarve kasvaa koko ajan.

Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä, strategiaan perustuvaa uudistumista kaikilla alueilla. Osa alueista on jo edennyt uudistamisohjelmissaan, toiset vasta käynnistelevät niitä. Kaikilla se on kuitenkin edessä. Uudistumisessa onnistuminen edellyttää alueilla vahvaa poliittisen ja virkamiesjohtamisen yhteistyötä ja rohkeutta tehdä radikaaleja ratkaisuja.

Uudistumisessa onnistumista ei voi jättää vain hyvinvointialueiden vastuulle. Ministeriöiden tehtävänä on ohjata ja tukea alueita niiden uudistumistyössä. Ja myös ministeriöiden on uudistuttava niin, että alueet pystyvät saavuttamaan sote-uudistuksen tavoitteet. On avoimesti keskusteltava, voidaanko normiohjauksesta siirtyä vähitellen kohti muita ohjauskeinoja, joita sote-lainsäädännössä on ministeriöille annettu. Siinäpä pohdittavaa ensi vaalikaudelle!

https://soteuudistus.fi/-/1271139/-lahes-kympin-suoritus

Tietämykseni ei riitä arvioimaan, mitä osastopäällikkö tarkoittaa normiohjauksella ja muilla ohjauskeinoilla. Tavoitteet ovat kuitenkin varsin kovat suhteutettuna vallitsevaan tilanteeseen. Sanoisin jopa epärealistisen kovat sillä tilannetajulla, mitä itselläni asiasta on. Sote-koneesta pitäisi käytännössä puristaa yhä kovempia tehoja ulos ja V8-miehenä sen tiedostaa, että siihen yleensä ottaen liittyy riskejä. Ylen uutinen tältä päivältä valottaa yhtä keskeisintä ongelmaa eli rekrytointiongelmia niin terveydenhuollon kuin sosiaalihuollonkin osalta. Ilmeisesti reformi ei ole johtanut suorittavan työntekijöiden kannalta suotuisiin muutoksiin, kun alan vetovoima lienee heikentynyt. Ennen reformin toteutumistahan oli vielä ajatus, että työoloja parantamalla saataisiin vetovoimaa ylläpidettyä, mutta fokus tähän asiaan taisi unohtua. Yllättäen muuten, työperäistä maahanmuuttoa ei jutussa mainittu ratkaisukeinona. Lienee inhimillinen unohdus kyseessä.

YLE: Pula sairaanhoitajista ja lähihoitajista on kasvanut räjähdysmäisesti kahden vuoden aikana koko Suomessa

Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva selvitti, mitä työvoimaa kunnat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa.

Pula sairaanhoitajista ja lähihoitajista on kasvanut räjähdysmäisesti vain kahden vuoden aikana.

Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva analysoi muun muassa koulutuspaikkamääriin, kuntien eläköitymiseen sekä avoimiin työpaikkoihin pohjautuen kuntien tulevaisuuden työvoimatarpeita. Selvitys on päivitys vuonna 2021 valmistuneeseen analyysiin.

Erityisesti pula sairaanhoitajista on pahentunut kahdessa vuodessa.

Koko maahan kaivattaisiin nyt yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa. Pelkästään Uudellamaalla on 6 000 sairaanhoitajan vaje. Kaksi vuotta sitten vaje sairaanhoitajista oli koko maassa 8 000 henkilöä.

Tämä lisäksi koko maahan tarvittaisiin lisää 8 800 uutta lähihoitajaa. Vuonna 2021 lähihoitajavaje oli vain reilut 700 työntekijää.

Sen sijaan lääkäritilanne on jopa parantunut. Vuonna 2021 yleislääkäreistä oli reilun tuhannen ammattilaisen vaje, nyt analyysi näyttää noin yhdeksänsadan lääkärin vajetta.

Sosiaalityöntekijät ja psykologit erottuvat joukosta, kun tarkastellaan eri ammattiryhmien henkilöstötarvetta vertaamalla suurinta vajausta suhteessa nykyiseen henkilöstöön.

Erityisesti sosiaalityöntekijöiden puolella pula on huomattava. Sosiaalityöntekijöitä tarvittaisiin lisää runsaat 4 200 työntekijää, kun tällä hetkellä Kevan eläkevakuutettujen määrä koko ammattiryhmässä on reilut seitsemäntuhatta.

Psykologeja on Kevan eläkevakuutettuna työntekijöinä noin 3 700 henkilöä ja työvoimavaje on 1 800 henkilöä.

Myös lastentarhanopettajista on tälläkin hetkellä maanlajuisesti noin kuudentuhannen osaajan pula.

Erityisopettajia kaivattaisiin lisää noin kaksi ja puolituhatta täyttämään nyt avoinna olevia vakansseja.
...
Helpotusta ei ole luvassa nykytahdilla
Kevan laatima ennuste ei lupaa työvoimapula-alojen tilanteeseen helpostusta lähivuosina. Nykyinen eläköitymistahti sekä nyt suunnitellut koulutusmäärät eivät riitä paikkamaan vajetta.

– Vaikuttaa siltä, että meille on muodostunut tietyille ammattialoille pysyvä lovi tarvittaviin työntekijöihin, sanoo Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen tiedotteessa.

Kainulaisen mukaan työvoiman riittävä saatavuus edellyttää määrätietoisia ja laaja-alaisia toimia.

Työllisyysasteen nostamiseksi on toteutettava useita yhtäaikaisia toimenpiteitä. Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on parantaa nykyisen työvoiman työssä jaksamista.

https://yle.fi/a/74-20020199