Äänestys

Haluatko lapsia?

Minulla on jo lapsia
204 (49.4%)
Minulla ei ole lapsia, haluan niitä joskus
75 (18.2%)
En halua lapsia koskaan
77 (18.6%)
En ole vielä ratkaissut asiaa
57 (13.8%)

Äänestäjiä yhteensä: 392

Kirjoittaja Aihe: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)  (Luettu 288902 kertaa)

Mika

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 224
  • Liked: 10300
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2070 : 14.09.2020, 19:28:49 »
Ihonväri tai etnisyys ei olisi mitenkään oleellinen tekijä, jos maahanmuutolle ja etenkin kansalaisuuden myöntämiselle asetettaisiin riittävän tiukat kriteerit (koulutus-, ammatti-, kieitaito, yms. vaatimukset).  Kriteerit olisivat kaikille samat, mutta niitä pystyttäisiin erittäin tehokkaasti estämään haitallinen maahanmuutto.  Pääongelmana Suomessa onkin se, ettei vihervasemmisto edes halua estää sitä.
Tuo on toiveajattelua. Ok, silloin nuo sinun listaamat ihmiset tuskin ryöstäisi sinua tai loisisi sossutuilla, mutta vähintäänkin niiden lapset viimeistään muodostaisi suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin vihamielisesti suhtautuvan viidennen kolonnan, ja koska niillä olisi high IQ niin ne olisi entistä vaarallisempia.

Tuo riski on marginaalinen, koska tiukkojen kriteerien myötä maanmuuton määrä romahtaisi.  Lisäksi fiksuilla ja hyvin pärjäävillä maahanmuuttajilla lapsiluku ei yleensä poikkea merkittävästi kantaväestöstä, ja myös näiden lapset yleensä kouluttautuvat pitkälle ja pärjäävät hyvin yhteiskunnassa.   

Suuri ongelma on, ettei Suomi vedä puoleensa tällaisia eliittimamuja, vaan tänne tullaan pääasiassa hyvän sosiaaliturvan perässä.  Päättäjien suuri harha on ajatella, että keharimamujen lapsista tulee Suomessa automaattisesti osaavia ammattilaisia korvaamaan eläköityvää kotimaista työvoimaa.  Tuo on tietenkin teoreettisesti mahdollista, mutta kun käytännössä suuri osa 2. polven mamuista ei suorita peruskouluakaan loppuun, niin ennuste on erittäin huono.   
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

susiruma

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 83
  • Liked: 138
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2071 : 14.02.2021, 20:56:45 »
Käyrä voi olla taittumassa https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007803127.html

Lainaus
Helsinkiin ennustetaan kesäksi pientä vauvabuumia: Naistenklinikalla valmistaudutaan ottamaan käyttöön lisää synnytyssaleja
Maaliskuussa laskettuja aikoja on Uudellamaalla enemmän kuin synnytyksiä samassa kuussa 2020.


Maija Aalto HS
18:02 | Päivitetty 20:13
HELSINKIIN näyttäisi olevan tulossa pieni vauvabuumi kesäksi. Syntyvyyden hienoinen kasvu siis jatkuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella.

Naistenklinikalla valmistaudutaan jo siihen, että synnyttäjiä olisi keväällä ja kesällä paljon. Tarkemmin tästä kerrotaan myöhemmin, mutta naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen sanoo, että synnytyssairaalassa ollaan varauduttu ottamaan käyttöön ainakin pari synnytyssalia lisää neljännestä kerroksesta.

SYNNYTYKSET kääntyivät pitkästä aikaa pieneen nousuun viime vuonna. Koronaepidemian vuoksi on kuitenkin ollut epävarmaa, jatkuuko kasvu.

Nyt näyttäisi, että kyllä. Tammikuussa synnytyksien määrä ei juuri muuttunut vastaavasta ajasta viime vuonna. Maaliskuussa sen sijaan arvioidaan, että laskettuja aikoja olisi sata enemmän kuin vuosi sitten Uudellamaalla.

Hus tekee näitä arvioita seulonnoissa käyneiden perusteella. Luku on sikäli epävarma, että aina ultraäänitutkimuksessa ei käydä samalla paikkakunnalla kuin lopulta synnytetään. Alkuvuodesta raskauden aikaisissa seulonnoissa on pääkaupunkiseudulla käynyt 8,7 prosenttia edellisvuotta enemmän ihmisiä, minkä uskotaan näkyvän synnytysten määrän kasvuna kesällä.

Helsinkiläisneuvoloissa on jo varoiteltu, että jos sekä Naistenklinikalla että Jorvissa on ruuhkaa, synnyttäjä voidaan ohjata Hyvinkäälle tai vielä kauemmas.

Heinonen sanoo, että synnytysten kasvuun valmistaudutaan. Synnytyssalien lisäksi tarvitaan tietenkin tarpeeksi ammattilaisia töihin.

”Käsipareja saadaan kyllä tarpeeksi, mutta kesällä lomien aikaan on aina isompi huoli osaamisvajeesta”, Heinonen sanoo.

Eri kuukausien välillä ei synnytyssairaaloissa ole enää niin isoja eroja kuin takavuosina. Heinäkuu on kuitenkin ainakin kaksi edellistä vuotta ollut vilkkain kuukausi.

SYNTYVYYS kääntyi vuonna 2020 kasvuun Suomessa ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Muutos on tosin hyvin pieni. Suunta oli sama myös Uudellamaalla, joskin kasvu koski Lohjaa, Hyvinkäätä ja Jorvia kun taas Naistenklinikalla määrä hieman väheni.

Vauvabuumin on alkuvuonna ennustettu jatkuvan myös sillä perusteella, että Kelasta on haettu viime vuotta enemmän äitiysavustuksia. Täysin luotettava mittari tämäkään ei tosin ole, sillä aikaa avustuksen hakemiselle on useita kuukausia, eivätkä perheet välttämättä tartu toimeen hakemuksen täyttämisessä samaan aikaan.

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 316
  • Liked: 4428
  • Mayday, mayday. Maantievirus matkalla pohjoiseen!
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2072 : 15.02.2021, 00:27:07 »
Maahamme kutsutuilla kunniavierailla on nyt hyvä lisääntyä. Rikollisuuden ja covid-tartuntojen osalta ovat kulttuurilähettiläämme hyvin edustettuna. Jos kantikset vielä jaksavat lisääntyä, niin nostan hattua heille. Osuudet voisi kertoa, koska 8% väestä Vantaalla ei osaa puhua suomea. saamea eikä hurrien kieltä.
Kyllä tänä päivänä harkitsisin lisääntymisasiaa, tosin nousen aina mielelläni haasteisiin. Kyllä lapset ovat kivoja, kun totaalisen tasa-arvon perheessämme isikin pääsi hoitamaan ihan yksin näitä tulevia upseereita maakuntajoukkoihin
No shit Sherlock!

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 316
  • Liked: 4428
  • Mayday, mayday. Maantievirus matkalla pohjoiseen!
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2073 : 15.02.2021, 02:50:29 »
Toivottavasti ei ole toiveajattelua, että sieltä peräpäästä tulostuisi ihan oikeita suomityttäjä ja -poikia.
En valitettavasti kaipaa lisää mustakaapuja, lapsisotilaita yms. minulle vastenmielistä väkeä.
Ihannesuomeni on valtio, joka on turvallinen paikka elää. Viihdyn myös huomattavasti paremmin samanoloisten ja samaa kieltä äidinkielenään puhuvien kanssa. Vakaa valtionjohto kansan valitsemana on toivelistalla. Taitaa kuitenkin olla niin, että nykyinen paskameno jatkuu, kunnes loppuu tai pannaan loppumaan.
No shit Sherlock!

Jaska Pankkaaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 164
  • Liked: 10396
  • Finlayson, Fazer ja nyt myös Firas
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2074 : 15.02.2021, 06:49:11 »
Tuo riski on marginaalinen, koska tiukkojen kriteerien myötä maanmuuton määrä romahtaisi.   
Kaiken tapiksi ei niiden kriteerien tarvitsisi edes olla järin tiukkoja. Kela/sossumassit pois ja se on siinä, kuten Baltian ja ylipäätään itäisen Euroopan esimerkit näyttävät. Kyllä Inarin järven jäälle mahtuu seisomaan vaikka koko maailman somput mutta tuskin ne haluavat sitä tehdä.
Those who make peaceful revolution impossible, make violent revolution inevitable. J.F Kennedy

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 075
  • Liked: 106558
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2075 : 10.03.2021, 12:25:09 »
Olen pannut vuosien varrella merkille, että monista muista tarkoitushakuisesti esiin nostetuista väestökehityksen kommentaattoreista poiketen Anna Rotkirch ei ole työnantajastaan Väestöliitosta huolimatta tyrkyttänyt (haitta)maahanmuuttoa ratkaisuksi Suomen ongelmiin. Ylen pitkässä kuvauksessa Rotkirchin tekemästä selvityksestä maahanmuutto on täysin sivuroolissa, mikä vain vahvistaa aiempaa käsitystäni.

Lainaus
Suomen syntyvyys kävi Pohjoismaiden historian alhaisimmalla tasolla, mutta huolipuhe ei tarjoa käännettä – Selvitys: Lapsen on oltava tervetullut

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusteena on ollut olettamus työvoiman riittävyydestä ja talouskasvusta, mutta Suomessa syntyy vauvoja aina vain vähemmän ja väestö ikääntyy.

Työssä käyvien määrä vähenee ja julkisen talouden rahoituspohja supistuu samalla, kun lapsiin ja nuoriin pitäisi panostaa ja ikääntyville taata turvallinen vanhuus ja riittävä hoito. Sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus uhkaa kasvaa ja työeläkejärjestelmä suistua epätasapainoon.

Valtioneuvosto onkin tilannut selvityksen, jossa tarkastellaan keinoja kestävän väestönkehityksen turvaamiseksi. Hankkeen selvityshenkilönä toimi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Selvitys perää modernimpaa väestöpolitiikkaa, joka ottaa huomioon syntyvyyden ja maahanmuuton kasvun, koulutustason ja tuottavuuden nousun sekä terveemmän ikääntymisen ja tarkastelee näitä kaikkia kokonaisuutena.

[...]

Selvitys kokoaa yhteen useita ehdotuksia kestävän väestönkasvun turvaamiseksi. Sen esittelemän Lapsia – totta kai -linjauksen mukaan syntyvyyttä ja lasten kasvatusta pitäisi ajatella kansantaloudellisesti tärkeänä panostuksena eikä työelämää heikentävänä toimintana.

[...]

– Yli 85-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu seuraavien 15 vuoden aikana, heitä on 300 000 vuonna 2035. Elämän viimeiset vuodet ovat sellaisia että hoivaa ja hoitoa tarvitaan ja sitä täytyy voida tarjota. En ole nähnyt selliasta selvitystä, miten me varaudumme siihen ja miten tarjoamme palvelut samalla kun työvoima vähenee, sanoo Rotkirch.

Anna Rotkirchin selvityksen mukaan Suomessa pitäisi keskustella hoitajapulasta, uusista vanhustenhoivan rahoitusmalleista sekä siitä, mitä hoitoja jatkossa tarjotaan julkisin varoin.
Yle 10.3.2021

Kunnes luin valtioneuvoston tiedotteen ja itse selvityksen. Rotkirch esittää selvityksessä, että maahanmuuton nettomäärä nostetaan 25 000 ihmiseen vuodessa "väestön uusiutumisen" nimissä. 25 000 on yli puolet Suomen nykyisestä syntyvyydestä.

Anna Rotkirch: Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä – Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle

Selvityksessä annetaan ymmärtää, että kaikki maahanmuutto on taloudellisesti hyödyllistä. Sitähän se ei tilastojen mukaan ole ollut edes keskimäärin, ja maahanmuuton helpottaminen vain kasvattaisi maahanmuuton yhteiskunnalle aiheuttamaa taloudellista rasitetta.

Lainaus
Selvitys 2020-luvun väestöpoliittisista haasteista ja mahdollisuuksista valmistunut

Syntyvyys aleni neljänneksellä Suomessa 2010-luvulla, ja väestörakenteemme kuuluu maailman ikääntyneimpiin. Pääministeri Sanna Marinin asettaman selvityshankkeen tarkoituksena oli tarkastella väestölliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja esittää linjauksia kestävän väestönkehityksen turvaamiseksi.

Selvitys osoittaa, että Suomen väestönkehitys erkaantui 2010-luvulla muiden Pohjoismaiden kehityksestä monella lailla. Meillä oli Pohjoismaiden hitain väestönkasvu, kokonaishedelmällisyys laski alle 1,4 lasta keskimäärin naista kohti ja ilman maahanmuuttoa Suomen väestö vähenisi. Syntyvyyden voimakas aleneminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa ja kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta.

[...]

Työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen on vahvin yksittäinen keino lieventää ikääntyvän väestön taloudellisia haasteita. Väestön uusiutuminen edellyttää myös enemmän nettomaahanmuuttoa tulevaisuudessa. Mahdollinen tavoite olisi nostaa nettomaahanmuutto 25 000 ihmiseen asti 2030 mennessä. Tällä hetkellä nettomaahanmuutto on noin 16 000 ihmistä. Tavoitteellinen muuttoliikepolitikka edistää myös paluumuuttoa Suomeen.
Valtioneuvoston tiedote 10.3.2021

Maahanmuutto "heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa ja kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta", joten ilmiselvän johtopäätöksen pitäisi tietysti olla vähentää (haitta)maahanmuuttoa, ei lisätä sitä pelkän demografian korjaamiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
Selvityksessä on useampia rajauksia. Tärkein niistä koskee muuttoliikettä, joka on keskei-
nen ja moniulotteinen väestörakenteeseen vaikuttava ilmiö. Maahan- ja maastamuut-
toa sekä maan sisäistä muuttoliikettä käsitellään tässä muiden teemojen alla.
Keskeisin
syy tälle on selvityksen aikataulun ohella se, että etenkin kansainvälisten osaajien maa-
hanmuutosta valmistellaan tiekarttaa ja maahanmuuttajien kotouttamisesta selontekoa,
molemmista on myös saatavilla runsaasti tutkimustietoa. Syntyvyyden lasku Suomessa
ja muissa Pohjoismaissa on uusi haaste ja arvoitus, jota tutkijat vasta ovat ratkomassa, ja
joiden syihin ja siten mahdollisiin politiikkatoimenpiteisiin etsitään juuri nyt uusia vas-
tauksia. Samaa ei voi sanoa Euroopan ikääntyvien väestöjen työperäisen maahanmuuton
tarpeesta tai maahanmuuttajien kotoutumista edistävistä keinoista. Niiden suhteen tieto-
pohja on pitkälti jo olemassa: kyse on poliittisista valinnoista ja tahtotilasta
sekä tehtyjen
linjausten onnistumisesta, kuten selvityksen viimeisen luvun linjauksissa myös koroste-
taan.

Itse asiassa esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamistoimien tuloksellisuudesta ei ole paljonkaan julkista tutkimustietoa, mutta kaikki viittaa siihen, että kotouttaminen on lähinnä äärimmäisen tehotonta puuhastelua, jonka perimmäinen tarkoitus on kasvattaa maahanmuuttokoneistoa.

Kun Rotkirch mainitsee "Euroopan ikääntyvien väestöjen työperäisen maahanmuuton tarpeen" ja siihen liittyvän "tietopohjan", hän viittaa tahtoen tai tahtomattaan propagandaan, jossa (haitta)maahanmuuton helpottamista perustellaan harhauttavasti työikäisen väestön, työvoiman maahanmuutolla ja demografialla.

On olemassa tietopohja vain sille, että maahanmuuttoa pitäisi vähentää määrällisesti ja samalla parantaa laadullisesti, mutta "Euroopan ikääntyvien väestöjen" mainitseminen viittaa mokutusnäkökulmaan, jonka mukaan kaikenlaisen maahanmuuton kasvu on muka hyväksi Euroopalle.

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
Eurostat on myös tehnyt vaihtoehtoisia väestönkasvun kehityskulkuja havainnollistavia
herkkyystestejä.
Suomen kannalta voi niiden pohjalta arvioida, miten yllä kuvattu perus­-
skenaario muuttuisi, mikäli syntyvyys olisi 20 prosenttia alhaisempi tai 10 tai 20 pro-
senttia korkeampi, ja mikäli nettomaahanmuutto olisi joko kolmanneksen pienempi tai
kolmanneksen tai puolet nykyistä korkeampi
(kuvio 3). Tällöin oletetaan kehitystä, jossa
syntyvyys saavuttaa vuoteen 2060 mennessä 1.2, 1.65 tai 1.8 tasoa suhteessa perusskenaa-
rion oletukseen 1.5 syntyvyydestä vuonna 2060. Maahanmuuton kohdalla eri vaihtoehdot
merkitsisivät vuosittain noin 5800 ihmistä vähemmän tai 5800 tai 8700 ihmistä enemmän.


Kuten kuvion 3 ylimmät kaksi käyrää havainnollistavat, syntyvyyden toipumisella vuoden
2010 tasolle eli noin 1,8 tienoille olisi isompi vaikutus väestönkehitykseen kuin maahan-
muuton kasvattaminen 50 prosentilla.
Kolmanneksen korkeampi maahanmuutto vuosit-
tain voisi taas määrällisiltä väestövaikutuksiltaan vastata suurin piirtein syntyvyyden toipu-
mista 1,5:n sijasta aina 1,65:een asti vuoteen 2060 mennessä. Jos taas syntyvyyden lasku ei
palaudu 1,5:een asti vaan alenee vuoden 2020 kokonaishedelmällisyydestä (1,37) edelleen
ja olisi 1,2 vuonna 2060, väestön väheneminen kärjistyy jyrkemmin, kuin jos nettomaahan-
muutto vähenisi
kolmanneksella.

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
Kansainvälinen maahanmuutto on useissa maissa ollut tietoinen keino vastata ikääntyvän
väestön haasteisiin.
Kaikki vauraat maat asettavat rajoituksia maahanmuutolle ja sen lisäksi
jotkut maat ovat pyrkineet nostamaan tietyn kaltaisten maahanmuuttajien määrää. Suomi
joutui vuoden 2015 turvapaikkahakijoiden yllättäen kasvaneen määrän myötä sopeutu-
maan muuttoliikkeeseen.
Sen sijaan meillä ei ole ollut selkeää proaktiivista otetta maahan-
muuttopolitiikassa: Suomessa ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita kansainväliselle muut-
toliikkeelle
ja mahdollisia maahanmuuttajia osaamistason perusteella valikoivia ohjelmia
ollaan vasta kehittämässä. Suomessa ei ole tehty selvityksiä erilaisen maahanmuuttopoli-
tiikan vaikutuksesta väestön- ja tuottavuuden kehitykseen.
Tosin Suomen väestönkehitystä
ja työvoimaa on vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa arvioitu osana EU-maiden mah-
dollisia maahanmuuttolinjauksia (ks. 2.2.1). Kansainvälisen muuttoliikkeen näkökulmasta
kriisinsietokykyä tukevat toimet liittyvät esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumiseen ja
integrointiin sekä rasismin ja muukalaisvihan torjumiseen
.

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
1.2.3    Kuka kuuluu väestöön? ”Suljetun” ja ”avoimen” väestön käsitteet

Väestöllä tarkoitetaan Suomessa tietyllä hetkellä vakituisesti asuvia ihmisiä. Näin tehdään
myös tässä selvityksessä, jollei muuta mainita.

Suomen osallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset oikeudet ja palvelut kuten äänioi-
keus, sosiaaliturva, sairausvakuutus, oikeus terveydenhoitoon ja koulutukseen eivät kohdistu
täsmällisesti samaan ihmisjoukkoon kuin virallinen Suomen väestö. (Lieneekö Suomessa yh-
tään etuutta, velvollisuutta tai oikeutta, joka noudattaisi yksinomaan väestön määritelmää?)

Globaalissa ja verkostoituneessa maassa vakiintunut väestömääritelmä voi tuntua rajoi-
tetulta.
Väestölaskenta ja moderni kansallisvaltio ovat 1800-luvun kehityksen tuotteita, ja
heijastavat väestöpolitiikassa perinteistä tapaa lähestyä kansakuntia yhtenäisinä poliitti-
sina ja taloudellisina yksikköinä. Väestötieteilijä ja antropologi Philip Kreager kutsuu tätä
väestölaskennasta nousevaa perinnettä ”suljetun väestön” käsitteeksi.

”Suljettuun” väestöön liittyy ajatus samankaltaisista yksilöistä (”suomalaisista” tai ”ranskalai-
sista”).
Jotkut väestötapahtumat sopivat hyvin suljetun väestökehityksen ymmärtämiseen.
Tämä koskee selkeitä ja lopullisia tapahtumia kuten syntymiä ja kuolemia. Sen sijaan tois-
tuvat tai käänteiset prosessit eivät mahdu siihen yhtä hyvin. Tämä koskee erityisesti maan-
tieteellistä liikkuvuutta ja moninaisuutta. Jos vakituisia asuinpaikkoja ei esimerkiksi voi olla
enemmän kuin yksi, ne jotka tosiasiallisesti asuvat useissa osoitteissa tippuvat tilastoista
pois. Koska lähtökohta on ollut ”yksi ihminen – yksi osoite”, muun muassa lasten vuoro­
asuminen on edelleen huomattava haaste perhepalveluille (Miettinen ym., 2020).

Suomen rajojen sisällä elää ja vierailee tietenkin enemmän ihmisiä kuin mitä väestöön las-
ketaan. Rajojen ulkopuolella asuu myös ihmisiä, joilla on siteitä Suomeen ja jotka saattavat
joskus vierailla maassa tai palata asumaan maahan. Vaihtoehtona ”suljetun” väestön käsit-
teeseen voi ajatella ”avointa” väestön määritelmää.
Tällöin väestön määrä ja rajat eivät ole
lukkoon lyötyjä. Väestöä ei määritellä tilastona, vaan sidosryhmänä ja ihmisten kokemana
”mukaan kuulumisen” tunteella tai jäsenyytenä
(Kreager, 2008; s 603).

Kuvio 6 havainnollistaa muutamia ”muita” väestöjä vakituisen määritelmän ohella. Kuvio
korostaa ainoastaan kansalaisuuden ja työn pohjalta syntyviä Suomi-siteitä. Kulttuurisia,
opiskelun tai sukujuurien perusteella syntyviä liittymäkohtia Suomeen on tietenkin monin­
kertaisesti enemmän. Kuvioiden ihmismäärät eivät ole tarkkoja koska tilastointi on usein
varsin puutteellista ja ryhmien välillä on päällekkäisyyksiä (esimerkiksi ulkosuomalainen
kansalainen voi olla osa tilapäistä työvoimaa).

[...]

Mikäli väestöstä puhutaan kulttuurin, taloudellisen kehityksen ja kansainvälisen näkyvyy­-
den kannalta, avoin väestömäärittely lienee erityisen mielekäs.
Suomalaiset sukujuuret,
kotimaisten kielten taito ja kulttuurien tuntemus tai opiskeluvuodet Suomessa luovat
usein vahvan siteen Suomeen ja suomalaisiin. Verkostojen ja mielikuvien maailmassa
kokemuksellisella ja kulttuurisella kaikupohjalla voi olla suuri merkitys ihmisten muutto­
halukkuuteen, matkailuun tai taloudellisiin investointipäätöksiin.

”Suljetut” ja ”avoimet’” väestöt käsitteinä eivät sulje toisiaan pois vaan voivat täydentää
toisiaan ja kasvattaa väestöpoliittista ajatuksellista liikkumavaraa.

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
EU:n väestö kasvaa tällä hetkellä maahanmuuton johdosta. Vuodesta 2012 lähtien EU:ssa
syntyy vähemmän ihmisiä kuin kuolee eli luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivinen.
1980-luvun puolivälistä lähtien Euroopan unioniin on muuttanut enemmän ihmisiä kuin
sieltä on muuttanut pois. Vuonna 2018 noin 2,4 miljoonaa ihmistä muutti EU-27-maihin
muualta ja 1,1 miljoonaa muutti EU:sta pois, nettomaahanmuutto oli siten noin 1,3 miljoo-
naa ihmistä
. Vuoden 2019 alussa muiden maiden kansalaisia oli EU-27-maissa noin 4,9 pro-
senttia väestöstä eli 21,8 miljoonaa ihmistä.

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
Koulutustaso on
vuorostaan yhteydessä paitsi tuottavuuteen myös useampaan ominaisuuteen kuten työl-
lisyyteen, sairastuvuuteen, kykyyn oppia uutta ja riskien välttämiseen. Yhtä keskeistä on,
että maahanmuuttavien integroinnissa onnistutaan.


Raportti siis päättelee, että koulutustason nousulla, työvoiman korkeammalla osallistu-
misasteella ja maahanmuuttajien taloudellisella integraatiolla saavutetaan suurempia
taloudellisia hyötyjä kuin kasvattamalla selvästi syntyvyyttä
tai maahanmuuttoa verrat-
tuna nykytilanteeseen. On kuitenkin pidettävä mielessä, että raportissa oletetaan, että
syntyvyys nousee EU:ssa tulevaisuudessa keskimäärin noin 0,2 lapsen verran noin 1,55:stä
(2019) aina 1,75:ään asti, ja että maahanmuutto EU:n ulkopuolelta jatkuu suhteellisesti sa-
man suuruisena eikä maastamuutto merkittävästi vähene.

Ei tarvita raporttia sen huomaamiseen, että jos maahanmuuttajat integroituisivat eli kotoutuisivat paremmin, siitä seuraisi taloudellisia hyötyjä. Tästä ei voi päätellä, että kiivaampi kotouttaminen johtaisi taloudellisiin hyötyihin, vaan että maahanmuuton pitäisi painottua niihin, jotka eivät tarvitse erillistä kotouttamista, koska kotoutuvat muutenkin, ja karttaa niitä, jotka tarvitsevat kotouttamistoimia.

Taloudellisesti haitallisen maahanmuuton minimoiminen on ylivoimaisesti helpompi ja nopeampi tapa saada taloudellisia hyötyjä kuin nettoveronmaksajien houkutteleminen.

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
Euroopan aluekomitea (2020) ehdottaa ”yhteisesti hyväksyttyä, toimivaa oikeudellista
kehystä, jonka avulla helpotetaan muiden kuin EU:n kansalaisten integroitumista Euroo-
pan työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osana kokonaisvaltaista strategiaa väestörakenteen
muutokseen vastaamiseksi”. Talous- ja sosiaalikomitea (2020) näkee kansainvälisen maa-
hanmuuton osana ratkaisua ja kotoutumisen merkitystä alleviivataan. ”Maahanmuutolla
on myönteinen vaikutus väestön- ja työvoiman kasvuun. ... se voisi myös olla keino kor-
jata työvoimapulaa ja osaamisvajetta, jotka eivät ole yhteydessä väestörakenteen kehityk-
seen.”
(emt.)

Muuttoliikkeen syinä talous- ja sosiaalikomitea mainitsee taloudellisten tekijöiden lisäksi
myös kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, kuten hyvinvointivaltion tai vähemmistöjen ase-
man. Esitetään eri rahoitusmekanismia köyhien maiden pitämiseksi houkuttelevina ja
paluumuuton edistämiseksi
.

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
Maahanmuuttajien merkitys Suomen väestönkasvulle korostui 2010-luvulla entisestään.
Jos se aikaisemmin vastasi puolesta väestönkasvusta, vastaa se nyt kaikesta, sillä vuodesta
2016 lähtien luonnollinen väestönkehityksemme on ollut negatiivinen.

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
Koska maahanmuuttajat ovat useammin työikäisiä ja heidän syntyvyytensä on usein
maassa asumisen alussa jonkin verran kotimaan syntyvyyttä korkeampaa
, maahanmuut-
tajataustaisia on lapsissa ja nuorissa enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Erityisesti
Ruotsissa ja Norjassa kaupunkien ulkopuolella asuu jo merkittävästi maahanmuuttajia, ja
jos heidän kotoutumisensa onnistuu, he voivat olla elvyttämässä maaseutua ja harvoin
asuttuja alueita
(Grunfelder ym., 2020, s. 34).

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
Molemmat ministeriöraportit arvioivat myös eri vaihtoehtoja maahanmuuton suhteen.
VM:n raportin oletukset olivat, että vuosittainen nettomaahanmuutto jatkuisi noin 15 000
ihmisen tasolla vuosittain (Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteen perusoletus),
nettomaahanmuuttoa ei olisi lainkaan, tai että nettomaahanmuuton määrä kasvaisi
25 000 hengellä 40 000 henkeen vuodessa. Korkea nettomaahanmuutto vaikuttaisi välittö-
mästi työikäisen väestön määrään ja parantaisi siten huoltosuhdetta.
Vanhushuoltosuhde
kuitenkin heikkenisi kaikissa skenaariossa viimeistään 2050-luvulla, kun maahanmuut-
tanut työikäinen väestö lähestyisi eläkeikää. Valtiovarainministeriön raportti toteaa, että
huoltosuhteen kasvun pysyvä hidastaminen nettomaahanmuuton avulla edellyttäisi, että
nettomaahanmuutto kasvaisi tulevaisuudessa yhtä paljon kuin väestö.
(Aalto ym. 2020.)
Koska Suomen väestönkasvu tulevaisuudessakin todennäköisesti johtuu maahanmuu-
tosta, tässä haetaan maahanmuuton väestön kokoa stabiloivana tekijänä, ”replacement
rate migration”
(vrt. Marois ym. 2020).

Lainaus käyttäjältä: Anna Rotkirch, Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle
5    Väestöpoliittisia linjauksia
...
5.1    Ihmislähtöinen ja tietopohjainen väestöpolitiikka

Tasapainoinen väestönkehitys Euroopassa ja Suomessa edellyttää useita samanaikaisia toi-
mia: syntyvyyden laskun hidastumista, nettomaahanmuuton kasvattamista, maahanmuut-
tajien kotouttamista sekä työllisyyden ja tuottavuuden kasvua.
...
5.3.2    Tavoitteellinen ”avointen väestöjen” muuttopolitiikka

Tilanne
Suomen väestönkasvu on muodostunut vuodesta 2016 lähtien nettomaahanmuutosta ja
tämä pätee tulevaisuudessakin
, riippumatta syntyvyyden toipumisen asteesta.
Eurostatin väestöennusteiden herkkyysarvioista ilmenee, että mikäli kokonaishedelmälli-
syys toipuisi noin 20 % nykyisestä (1,37 → 1,65 lasta naista kohti vuoteen 2060 mennessä)
ja nettomaahanmuutto kasvaisi 50 % nykyisestä (noin 15 500 → 23 250 ihmistä vuosittain),
väestö ei vähenisi 2030-luvulla.
Hidas ja byrokraattinen oleskeluluvan saantiprosessi on 2000-luvulla turhauttanut yrittäjiä
ja hidastanut maahanmuuttoa. Jos maahanmuutosta toivotaan nimenomaan lievennystä
taloudelliselle huoltosuhteelle, tulisi sen olla pääsääntöisesti työ- tai opiskeluperäistä ja
kotoutumisessa ja työllistymistoimissa pitäisi onnistua hyvin.


Tavoite
Aktiivisempi ja näkyvämpi paluumuuttopolitiikka, jossa ylläpidetään myönteistä Suo-
mi-kuvaa ja tuetaan Suomessa syntyneiden, opiskelleiden tai työtä tehneiden pois muut-
taneiden mahdollisuuksia palata halutessaan.
Nettomaahanmuuton nostaminen kolmanneksella tai 50 prosentilla olisi yksi keino taata
väestönkasvu seuraavilla vuosikymmenillä. Jos maahanmuutosta toivotaan nimenomaan
lievennystä taloudelliselle huoltosuhteelle, sen tulisi olla pääsääntöisesti työ- tai opiskelu-
peräistä ja kotoutumisessa sekä työllistymistoimissa pitäisi onnistua hyvin.


Keinot
–  Asetetaan tavoite nostaa nettomaahanmuutto 25 000 ihmiseen asti
2030 mennessä (nyt noin 16 000 ihmistä).
« Viimeksi muokattu: 10.03.2021, 13:05:12 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 086
  • Liked: 2342
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2076 : 11.03.2021, 18:48:39 »
Minusta osasyyllinen on hallituksen käsittämätön tarve tuoda Suomeen, aina vain, enemmän ja enemmän maahanmuuttoa. Sitten vielä samalla langettaa tuleville sukupolville EU-n tukipaketin laskut maksettaviksi ja muutakin Suomelle haitallista toimintaa, siksi en lainkaan ihmettele, syntyvyyden laskua. En minäkään tahdo tehdä lapsia tällaiseen Suomeen, joka on avoimen vihamielinen vain omille kansalaisilleen.
On vain kaksi tapaa tehdä hommia, järkevä ja yksinkertainen tapa tai Suomen hallituksen tapa.

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 255
  • Liked: 12089
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2077 : 12.03.2021, 00:12:33 »
Alhaisin syntyvyyshän on sen väestönosan keskuudessa joka uskoo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ym suvakit. Kaupungeissa ylipäätään ja kaupungeissa nuo ihmiset ovat vahvasti edustettuina.

En siis nyt ihan  usko tuohon ajatukseen että jotkut jättävät lapset tekemättä sen takia koska tulevaisuudessa Suomessa on vielä enemmän neekereitä kuin nykyään.

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 771
  • Liked: 8018
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2078 : 12.03.2021, 00:38:23 »
Alhaisin syntyvyyshän on sen väestönosan keskuudessa joka uskoo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ym suvakit. Kaupungeissa ylipäätään ja kaupungeissa nuo ihmiset ovat vahvasti edustettuina.

En siis nyt ihan  usko tuohon ajatukseen että jotkut jättävät lapset tekemättä sen takia koska tulevaisuudessa Suomessa on vielä enemmän neekereitä kuin nykyään.

Onkohan asiaa tutkittu? Itse olen kokenut siten, että erityisesti vasemmistovihreät tekevät lapsia runsaasti.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että noin yksi kolmasosa miehistä jää lapsettomiksi. Naisista huomattavasti harvempi, ulkomuistista sanoisin määräksi alle 20 %.

Lisäksi kauan sitten lapsettomuutta ei pidetty sosiaalisesti häpeällisenä. Lapsetonta miestä kohtaan kukaan ei esittänyt reppana-olettamaa, kuten nykyään tapahtuu varsin usein. Asenteet lapsien hankkimisen normaaliutta kohtaan ovat lisääntyneet vuosisatojen varrella.

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 394
  • Liked: 6113
  • Ukrainan asia on Suomen asia
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2079 : 02.06.2021, 09:32:49 »
Vastaan tähän vanhaan viestiin, sillä mieleeni juolahti eräs filosofisluonteinen ajatus.

Tietenkin joillakin suomalaisillakin on [parisuhde ja lapsia], mutta entistä useampi suomalainen näyttää ajattelevan, että lapset ovat jotain utopiaa jotka eivät kuulu missään tapauksessa heidän elämäänsä. Naisia kiinnostavat koirat ja matkustelu, miehiä tietokoneet. Entistä harvempaa kai kiinnostaa vastakkainen sukupuolikaan.

Surullista on aikanaan seurata näitä rappiokulttuurin geneettisiä päätepisteitä. Vanhana sitten mietitään, että miksi käytinkään parhaat vuoteni liikuttamalla nettipanssarivaunua tai siirtämällä koiraa paikasta toiseen. Monella tämänkin viestin lukijoista olisi vielä tilaisuus muuttaa asioiden laitaa. Hyödyttömät koirat ja tietokoneet parvekkeelta alas ja ihmisten ilmoille tai edes Tinderiin.

Kaikkina aikakausina on ollut paljon yksilöitä, jotka eivät ole pariutuneet ja saaneet lapsia. Modernina aikana vain on standardisoitu se "normaali elämä", jota edellytetään yhteiskunnan jäseniltä, ja nykyaikana standardin rikkojat paljon helpommin saavat näkyvyyttä kuin aikoinaan. Varmasti heitä on enemmän kuin joskus, mutta en usko, että kovin merkittävästi enemmän. Ajatus, että joskus oli wanha hyvä aika, jolloin jokainen meni naimisiin viimeistään 25 vuoden iässä, sai lapsia ja eli onnellisesti tasapainoisessa ydinperheessä, on modernin aikakauden luoma stereotypia. Minä olen yhdysvaltalaisittain sanoen paleokonservatiivi, joten en arvosta modernismin kulttuurista vaikutusta.

Nyt anekdootti omasta lähipiiristäni. Isäni isä oli erittäin introvertti ihminen. Hän solmi noin 25-vuotiaana järkiavioliiton isoäitini kanssa, he tekivät kaksi lasta ja erosivat siinä vaiheessa, kun lapset olivat sen ikäisiä, että kaksi vanhempaa perheessä ei ollut enää välttämätöntä. Sen jälkeen hän eli loput 48 vuottaan yksin ja oli sinä aikana tietääkseni vain yhdessä etäisessä parisuhteessa. Ymmärtääkseni jälkeläiset eivät olleet hänen elämässään erityisen merkittäviä. Varmasti hän meitä omalla tavallaan rakasti, mutta hän ei esimerkiksi ollut aloitteellinen yhteydenpidossa meihin. Isäni koki velvollisuudekseen järjestää säännöllisesti vierailuja puolin ja toisin. En usko, että isoisäni olisi elänyt oleellisesti onnettomampaa elämää, jos hän ei olisi luonteensa vastaisesti taipunut noudattamaan ihmiselämän modernia standardia.

Jos isoisäni olisi syntynyt 60 vuotta myöhemmin, hän olisi todennäköisesti jäänyt lapsettomaksi. Olen tästä melko varma, sillä minä synnyin 60 vuotta hänen jälkeensä, minulla on varsin samanlainen luonne kuin hänellä enkä nyt 29 vuoden iässä ole koskaan ollut minkäänlaisessa parisuhteessa. Ihmisten seura ei kerta kaikkiaan kiinnosta minua, joten en jaksa nähdä vaivaa parisuhteen eteen. (Mutta minä en käytä elämääni liikuttamalla nettipanssarivaunua, matkustelemalla tai siirtämällä koiraa paikasta toiseen, vaan kirjoittamalla kaunokirjallisuutta. En tiedä, onko se kenenkään mielestä yhtään parempi tapa, mutta minä arvostan hengentuotosta kovasti.) Lisäksi parisuhdemarkkinoilta minua pitää ulkona se, että luonteessani, ulkonäössäni tai molemmissa on ilmeisesti jotain naisväen mielestä luotaantyöntävää, sillä en ole koskaan kohdannut naista, joka olisi ilmaissut kiinnostusta minua kohtaan ainakaan niin selvästi tai toistuvasti, että olisin asian ymmärtänyt. Ja sentään lukiossani ja yliopiston pääaineessani oli noin kaksi kertaa enemmän tyttöjä kuin poikia, joten markkina-arvoni epäilemättä sai ihan sitä kautta ansaitsematonta lisää. Eli miksi tuhlata aikaa, vaivaa ja rahaa epäonnistuakseni saamaan jotain, jota en oikeastaan edes halua?

Homman demografiahysteerikot (en nyt väitä, että Ant. olisi heitä) epäilemättä sanovat, että lasten tuottaminen tähän kuihtuvaan kansakuntaan on kansallinen velvollisuus. Onko siis niin, että kansallisen velvollisuuden vuoksi ihmisen on ryhdyttävä elämään sellaista elämää, jota hän ei pidä itselleen sopivana? Pitäisikö minun pariutua ja tehdä vähintään kaksi lasta vain suuremman hyvän vuoksi?

Jos vastaus on kyllä, vastakysymykseni kuuluu: eikö myös parisuhdetta ja perhe-elämää arvostavien ihmisten tulisi uhrata oma elämänsä tuon suuremman hyvän vuoksi? Ajattelepa seuraavaa, arvon demografiahysteerikko. Jos sinä ryhtyisit paiskimaan töitä 80 tuntia viikossa lomia pitämättä, elämään äärimmäisen askeettisesti ja käyttämään lähes kaikki tulosi rahastipendien antamiseen suomalaisille pareille siitä hyvästä, että he tekevät yhden lapsen enemmän kuin muuten tekisivät, saattaisit omalla vaikutuksellasi tuottaa tähän kansakuntaan kymmeniä tai (jos palkkatasosi on korkea) jopa satoja suomalaisia lapsia lisää. Se on valtavan paljon enemmän kuin se vähintään kaksi, mitä modernin elämästandardin mukaisesti edellytät minun kaltaisiltani erakoilta. Miksi et tekisi niin? Ehkä kansallinen velvollisuus on jotain, jonka täyttäminen henkilökohtaisilla uhrauksilla on muiden homma eikä juuri sinun.
Ceterum censeo Russiam esse delendam.

Tavan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 031
  • Liked: 13207
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2080 : 02.06.2021, 10:35:43 »
^ Kansakunnan vakaaseen uusiutumiseen ja terveeseen väestönkasvuun riittää se kaksi-kolme lasta. Ei ole mitään tarvetta vetää tuota lisääntymisvelvollisuutta tuollaisiin äärimmäisyyksiin, niin että suomalaisista tulisi jokin heinäsirkkaparvi, joka vain keskittyy generoimaan maksimimäärän lapsia. Se pari-kolme per pariskunta riittää hyvin, ja mukavaa jos joku innostuu vielä enempäänkin.

Se että ihminen isoisäsi tavoin hankkii sen pari lasta ei sulje ulos edes sitä, etteikö hän voisi viettää rauhallista, introverttiä elämää. Isoisäsi oli siitä äärimmäinen esimerkki. Ihan perheellinenkin ihminen voi olla introvertti ja järjestää elämäänsä siten että siihen mahtuu yksinäisyyttä perhe-elämän puitteissakin.

Isoisäsi oli todennäköisesti poikkeuksellisen älykäs mies, ja ilman hänen lisääntymispanostaan olisi seuraava sukupolvi ollut pykälän verran vähemmän lahjakas, ja meillä olisi joukossamme ainakin yksi lupaava kaunokirjailija ja luovasti ajatteleva nationalisti vähemmän.
This was my father's belief and this is also mine:
  Let the corn be all one sheaf--
And the grapes be all one vine,
  Ere our children's teeth are set on edge
By bitter bread and wine.

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 255
  • Liked: 12089
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2081 : 02.06.2021, 10:44:55 »
Itsekin ole lukenut jotain sellaista että muinaisissa yhteisöissä lähinnä yhteisön alfaurokset tuottivat runsaasti jälkeläisiä. Jollakin heimopäälliköllä saattoi olla useita vaimoja ja se tietenkin johti siihen että monet tai jopa useimmat miehet jäivät ilman. Ilmeisesti vasta kristinusko kitki tuon tavan.

Tilannehan on edelleen sama islamin moniavioisuuden kanssa. Jos jollakin johtomiehellä on 10 vaimoa niin yhdeksällä miehellä ei ole ainuttakaan.

jetsku

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 394
  • Liked: 1102
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2082 : 02.06.2021, 10:57:11 »
Vastaan, kun filosofointi kiinnostaa.

Mutta minä en käytä elämääni liikuttamalla nettipanssarivaunua, matkustelemalla tai siirtämällä koiraa paikasta toiseen, vaan kirjoittamalla kaunokirjallisuutta. En tiedä, onko se kenenkään mielestä yhtään parempi tapa, mutta minä arvostan hengentuotosta kovasti.

On ilman muuta parempi tapa. Yksi syy myös lasten tekemiseen ja tekemättä jättämiseen on merkityksellisyys tai sen puute. Ajanviete on korvannut merkityksen, tai kuten Pasila-sarjassa ilmaistiin: "Tapat aikaa, kunnes aika tappaa sinut." Pysyvät ja yhteisölliset asiat eivät ole ainakaan täysin turhia.

Lainaus
Homman demografiahysteerikot (en nyt väitä, että Ant. olisi heitä) epäilemättä sanovat, että lasten tuottaminen tähän kuihtuvaan kansakuntaan on kansallinen velvollisuus. Onko siis niin, että kansallisen velvollisuuden vuoksi ihmisen on ryhdyttävä elämään sellaista elämää, jota hän ei pidä itselleen sopivana? Pitäisikö minun pariutua ja tehdä vähintään kaksi lasta vain suuremman hyvän vuoksi?

Vastaan, että kyllä ja ei. Kyllä, yhteisön ja "kuvitellun yhteisön" eli kansan puolesta on syytä tehdä myönnytyksiä. Toisaalta: ei kaikkien tarvitse tehdä samoja uhrauksia.

Yleisesti elektiivinen lapsettomuus ei minun nähdäkseni ole valtakunnan suurin ongelma. Lapsettomuus on huomattavasti yleisempää kuin 20 vuotta sitten, mutta jo 10 vuotta ollaan pyöritty samoissa luvuissa. Väitän, että riittää oikein hyvin, että nykyinen 80% naisista saa lapsia. Isompi ongelma on lapsiperheiden pieni lapsiluku, etenkin ylemmissä sosioekonomisissa luokissa. Lapsi(a) tehdään myöhään, ja usein (ja siksi) vain se yksi, korkeintaan kaksi. Sen seurauksena keskiluokka kutistuu.

Lainaus
Jos vastaus on kyllä, vastakysymykseni kuuluu: eikö myös parisuhdetta ja perhe-elämää arvostavien ihmisten tulisi uhrata oma elämänsä tuon suuremman hyvän vuoksi? Ajattelepa seuraavaa, arvon demografiahysteerikko. Jos sinä ryhtyisit paiskimaan töitä 80 tuntia viikossa lomia pitämättä, elämään äärimmäisen askeettisesti ja käyttämään lähes kaikki tulosi rahastipendien antamiseen suomalaisille pareille siitä hyvästä, että he tekevät yhden lapsen enemmän kuin muuten tekisivät, saattaisit omalla vaikutuksellasi tuottaa tähän kansakuntaan kymmeniä tai (jos palkkatasosi on korkea) jopa satoja suomalaisia lapsia lisää. Se on valtavan paljon enemmän kuin se vähintään kaksi, mitä modernin elämästandardin mukaisesti edellytät minun kaltaisiltani erakoilta. Miksi et tekisi niin? Ehkä kansallinen velvollisuus on jotain, jonka täyttäminen henkilökohtaisilla uhrauksilla on muiden homma eikä juuri sinun.

Tämä menee vähän absurdin puolelle sikäli, että kyse on aina aste-eroista eikä absoluuteista. Ei vanhemmuudesta niin paljoa vaivaa ole kuin kahden ja puolen työn tekemisestä. Ymmärrän toki, että joillekin kokemus on sikäli eri, että vaiva pariutumisesta, parisuhteen ylläpitämisestä, lasten hankinnasta ja kasvattamisesta koetaan huomattavasti raskaammaksi kuin vaikka 50 viikkotunnin tekeminen 37,5:n sijaan. Ja itse asiassa tällaiset ihmiset myös maksavat verojen kautta sitä stipendiä kelle tahansa, joka lapsia tekee - myös itselleen. Tunnen moniakin sellaisia, joilla ei ole lapsia tai ehkä edes parisuhdetta, mutta tekevät paljon ja menestyksekkäästi töitä, joten saavat siitä myös hyvän palkkion.

Kansallisia velvollisuuksia voi täyttää monin tavoin. Yksi on lasten tekeminen ja niiden hyvä kasvattaminen, mutta yhtä lailla voi tehdä enemmän palkkatyötä, vapaaehtoishommia, politiikkaa, taidetta ja kulttuuria, mitä ikinä. Olennaista kansan näkökulmasta on se, että yhteisöä hyödyttäviä asioita tehtäisiin muutenkin kuin maksamalla verot. Vastakkaista, nihilististä ajattelutapaa tuntuu edustavan niin sosialisti kuin porvarikin.

Itsekin ole lukenut jotain sellaista että muinaisissa yhteisöissä lähinnä yhteisön alfaurokset tuottivat runsaasti jälkeläisiä. Jollakin heimopäälliköllä saattoi olla useita vaimoja ja se tietenkin johti siihen että monet tai jopa useimmat miehet jäivät ilman. Ilmeisesti vasta kristinusko kitki tuon tavan.

Tilannehan on edelleen sama islamin moniavioisuuden kanssa. Jos jollakin johtomiehellä on 10 vaimoa niin yhdeksällä miehellä ei ole ainuttakaan.

Pienessä mittakaavassa sama on totta myös Suomessa: naisista lapsettomia on vain 20%, miehistä 30%.

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 28 012
  • Liked: 25242
  • Blues for Allah
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2083 : 14.07.2021, 07:00:19 »
Suomalaiset panneet menemään korona-aikana! :o

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/c19a4334-7d2d-4e0e-ba37-c476ae28344b?ref=ampparit:20b1

Syntyvyys voi kohentua merkittävästi vuoteen 2040 mennessä

Syntyvyys laski kymmenen vuotta peräkkäin vuoteen 2019 asti, mutta kääntyi alkuvuonna 2020 neljän prosentin nousuun.

Rotkirchin mukaan syntyvyys laski 2010-luvulla Suomessa monesta syystä. Suuri vaikutus on ollut koetulla epävarmuuden lisääntymisellä monilla elämänalueilla. Myös elämäntyyliin liittyvät syyt olivat tärkeitä: ihmisillä oli muita mielenkiintoisia asioita, joihin he halusivat keskittyä.

”Lasku 2010-luvulla oli poikkeuksellisen jyrkkä, joten oli täysin odotettavissa, että se loppuu”, Rotkirch kertoo. ”Yllätys oli enemmänkin, että lasku oli niin pitkä, ei se, että se loppui.”
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

Nuivinator

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 144
  • Liked: 7377
  • Je suis Charlie
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2084 : 14.07.2021, 11:22:32 »
Itsekin ole lukenut jotain sellaista että muinaisissa yhteisöissä lähinnä yhteisön alfaurokset tuottivat runsaasti jälkeläisiä. Jollakin heimopäälliköllä saattoi olla useita vaimoja ja se tietenkin johti siihen että monet tai jopa useimmat miehet jäivät ilman. Ilmeisesti vasta kristinusko kitki tuon tavan.

Tilannehan on edelleen sama islamin moniavioisuuden kanssa. Jos jollakin johtomiehellä on 10 vaimoa niin yhdeksällä miehellä ei ole ainuttakaan.

Pienessä mittakaavassa sama on totta myös Suomessa: naisista lapsettomia on vain 20%, miehistä 30%.

Stanfordin yliopistossa pohdiskeltiin joskus sitä, miksi miesten perimässä näyttää olevan geneettisiä kummallisuuksia (pullonkauloja) kun taas neisten perimässä ei. Joku valopää sitten keksi ajatuksen, mitä sitten testattiin joillaikin matemaattisilla malleilla eli simulaatioilla.

Tulokset osoittaa, että joskus 7000 - 5000 vuotta sitten on ollut vahvoja miesten johtamia heimoja. Naisia on haettu vaimoiksi (=seksiorjiksi) naapuriheimoista, ja miehet ovat sotineet keskenään. Mieshukasta ja mahdollisesti myös sosiaalisesta kontrollista johtuen (=vain heimon johtajien annettu paritella) ääritapauksissa jokaista lisääntyävää miestä kohti on ollut 17 naista.
What Russian Army's Z insignia means? Zлобный Zанудный Zасранец Zалупался, Zаебал Zапад, и Zа это ему Zащемили Zалупу, Zасунули Zонтик в Zадницу, Zабрали в Zоопарк и Zаперли на Zамок с Zубром.

Tavan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 031
  • Liked: 13207
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2085 : 14.07.2021, 11:45:45 »
Miesten seksuaalinen arvo on välineellinen ja suoritustasoon perustuva. He ansaitsevat lisääntymisoikeuden tai mahdollisuuden vain merkittävien saavutusten tai korkean aseman kautta.

Naisilla on oikeus ja velvollisuus lisääntyä aivan luonnostaan, synnynnäisesti ja lähtökohtaisesti. Naiset ovat itsessään arvokkaita.
This was my father's belief and this is also mine:
  Let the corn be all one sheaf--
And the grapes be all one vine,
  Ere our children's teeth are set on edge
By bitter bread and wine.

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 28 012
  • Liked: 25242
  • Blues for Allah
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2086 : 14.07.2021, 12:43:58 »
Naisilla on oikeus ja velvollisuus lisääntyä aivan luonnostaan, synnynnäisesti ja lähtökohtaisesti.

Ei kenelläkään ole mitään "oikeutta ja velvollisuutta", ei miehellä ei naisella lisääntyä luonnostaan.

Itse olen huolehtinut useammastakin lapsesta(ei verisiteitä) vanhempana, mutta en ole koskaan kokenut sitä "oikeudekseni tai velvollisuudekseni".

Ja ei, en ole näistä edes penninpyörylää hakenut yhteiskunnalta korvauksia, koska oma valinta, ei bisnes.

Toivoisin, että arvostettaisiin vanhemmuutta ilman verisidettä tasavertaisena vanhenmuutena.

Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 255
  • Liked: 12089
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2087 : 14.07.2021, 12:54:18 »
Vaatii yhteisöltä tietyn tason edistyksellisyyttä että ymmärretãän moniavioisuuden olevan yhteisölle haitallista ja vaatii tietyntason tasavertaisuutta että heimopäälliköllekin voidaan sanoa  että hän ei sitten haali itselleen heimon kaikkia naisia.

Jaska Pankkaaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 164
  • Liked: 10396
  • Finlayson, Fazer ja nyt myös Firas
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2088 : 14.07.2021, 12:58:06 »
Aikaisemminhan naisia riitti ylimäärin alfa-miehille, välillä betakin, koska miesten kuolleisuus oli metsästyksessä ja sodissa niin suurta. Lyhyet rauhankaudet klaarattiin orjuudella. Toki molemmat sukupuolet olivat orjia mutta miesorjat vetivät pääasiassa näppiin.

Nykyaika muistuttaakin juuri tätä. Osa, eikä niinkään pieni osa, suomalaismiehistä asuu yksin, käy töissä, maksaa veroja, katsoo pornoa jne elättäen samalla alfat ja betat joilla lisääntymismielessä tarkoitan tietenkin uutta keskiluokkaa: Kelan geelejä ja neekereitä jotka sitten siementävät suomalaisnaiset. Mikä mahtaakaan olla % nykyään? 20-30%? Kyllä tästä vielä "pullonkaula" muodostuu.

Jälki alkaa jo näkyä.
Those who make peaceful revolution impossible, make violent revolution inevitable. J.F Kennedy

Econ101

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 666
  • Liked: 1802
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2089 : 14.07.2021, 13:29:20 »
Naisilla on oikeus ja velvollisuus lisääntyä aivan luonnostaan, synnynnäisesti ja lähtökohtaisesti. Naiset ovat itsessään arvokkaita.

Siinä on kyse yhdenlaisesta niukkuuden lajista. Ihmisyhteisön selviämisen (lisääntyminen/uusiutuminen) kannalta miesyksilö ei ole niin tärkeä, yksi mies on korvattavissa helpommin kuin yksi nainen. Tämä tulee jo siitä, että yksi mies pystyy periaatteessa siittämään jälkikasvua jokaikinen päivä, kun taas yhdellä naisella hedelmällisessä iässä on maksimi käytännössä 1 tenava per vuosi.

Ja tuo maksimi ottaa koville, jos sitä tahkoaa vuosi toisensa perään. Miehellä ei niinkään, ota koville, ainakaan fyysisesti, vaikka tahkoaisi jälkikasvua ziljoonille naisille.
"It is not what you say, it is what you do that reveals what you want."

sancai

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 178
  • Liked: 7361
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2090 : 14.07.2021, 14:02:59 »
Itsekin ole lukenut jotain sellaista että muinaisissa yhteisöissä lähinnä yhteisön alfaurokset tuottivat runsaasti jälkeläisiä. Jollakin heimopäälliköllä saattoi olla useita vaimoja ja se tietenkin johti siihen että monet tai jopa useimmat miehet jäivät ilman. Ilmeisesti vasta kristinusko kitki tuon tavan.

Tilannehan on edelleen sama islamin moniavioisuuden kanssa. Jos jollakin johtomiehellä on 10 vaimoa niin yhdeksällä miehellä ei ole ainuttakaan.

Pienessä mittakaavassa sama on totta myös Suomessa: naisista lapsettomia on vain 20%, miehistä 30%.

Stanfordin yliopistossa pohdiskeltiin joskus sitä, miksi miesten perimässä näyttää olevan geneettisiä kummallisuuksia (pullonkauloja) kun taas neisten perimässä ei. Joku valopää sitten keksi ajatuksen, mitä sitten testattiin joillaikin matemaattisilla malleilla eli simulaatioilla.

Tulokset osoittaa, että joskus 7000 - 5000 vuotta sitten on ollut vahvoja miesten johtamia heimoja. Naisia on haettu vaimoiksi (=seksiorjiksi) naapuriheimoista, ja miehet ovat sotineet keskenään. Mieshukasta ja mahdollisesti myös sosiaalisesta kontrollista johtuen (=vain heimon johtajien annettu paritella) ääritapauksissa jokaista lisääntyävää miestä kohti on ollut 17 naista.
Tämä näkyy myös väestötasolla niin, että väestönvaihdot näkyvät enemmän geneettisissä isälinjoissa kuin äitilinjoissa. Esimerkiksi suomalaisten geneettiset äitilinjat ovat melko yleiseurooppalaisia, mutta isälinjaltaan reilu 60% suomalaisista on uralilaista N1c-ryhmää. Hypoteesi on, että kun itämerensuomalaiset heimot toivat suomen kielen Suomeen, Suomen alkuperäisasukkaiden, ehkä saamelaistyyppisen väestön, naiset otettiin vaimoiksi, mutta suurin osa miehistä surmattiin. Samoin esim. Etelä-Amerikan nykyväestö näyttää koostuvan eurooppalaisista miehistä ja alkuperäisamerikkalaisista naisista, intiaanien isälinjoja ei ole säilynyt juuri lainkaan. Nykyinen Euroopan väestönvaihto näyttää noudattavan samaa linjaa, kantaväestön naiset parittelevat tulokkaiden kanssa, mutta tulokkaiden naiset on suojattu kantaväestön miehiltä. Tulevaisuudessa Suomen väestön isälinjat korvautunevat afrikkalaisilla ja lähi-itäläisillä isälinjoilla, mutta äitilinjat muuttuvat vähemmän. Naisilla on huomattavasti heikompi maanpuolustustahto, koska ihmiskunnan geenien historia näyttää siltä, että valloitetun heimon naiset kelpaavat vaimoiksi, mutta miehet tapetaan tai orjuutetaan. 

Tavan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 031
  • Liked: 13207
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2091 : 14.07.2021, 18:20:42 »
^Naiset lisäksi hyötyvät jos miehet tulevat tapetuiksi/syrjäytetyiksi, koska miesten korvaajat ovat vahvempia miehiä kuin alkuperäiset miehet olivat.

Näin olllen naiset saavat aiempaa paremman siittäjän lapsilleen ja naisen lapsista tulee vahvempia ja elinvoimaisempia.
This was my father's belief and this is also mine:
  Let the corn be all one sheaf--
And the grapes be all one vine,
  Ere our children's teeth are set on edge
By bitter bread and wine.

Larva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 832
  • Liked: 7036
  • The Phosphorescent
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2092 : 14.07.2021, 20:16:29 »
^Naiset lisäksi hyötyvät jos miehet tulevat tapetuiksi/syrjäytetyiksi, koska miesten korvaajat ovat vahvempia miehiä kuin alkuperäiset miehet olivat.

Näin olllen naiset saavat aiempaa paremman siittäjän lapsilleen ja naisen lapsista tulee vahvempia ja elinvoimaisempia.
Tämä pätee ehkä eläinmaailmassa. Mutta ihmisnaaraat tuskin arvostavat vieraan heimon sotureita, jotka ovat teurastaneet heidän isänsä, miehensä ja poikansa. Voipi tulla melkoinen ylisukupolvinen trauma kannettavaksi.
Can I ever comprehend?
Will my longing ever end?
- Emperor

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 598
  • Liked: 28975
  • Apukeittiöpsykologi
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2093 : 14.07.2021, 20:27:56 »
^Naiset lisäksi hyötyvät jos miehet tulevat tapetuiksi/syrjäytetyiksi, koska miesten korvaajat ovat vahvempia miehiä kuin alkuperäiset miehet olivat.

Näin olllen naiset saavat aiempaa paremman siittäjän lapsilleen ja naisen lapsista tulee vahvempia ja elinvoimaisempia.
Tämä pätee ehkä eläinmaailmassa. Mutta ihmisnaaraat tuskin arvostavat vieraan heimon sotureita, jotka ovat teurastaneet heidän isänsä, miehensä ja poikansa. Voipi tulla melkoinen ylisukupolvinen trauma kannettavaksi.

Ei ketään tarvitse fyysisesti tappaa: pelkkä matalan intensiteetin kansanmurha ja väestönvaihto riittävät. Nämä ovat jo nyt käynnissä suomalaisia vastaan päättäjiemme siunauksella.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Tavan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 031
  • Liked: 13207
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2094 : 14.07.2021, 23:55:53 »
Tämä pätee ehkä eläinmaailmassa. Mutta ihmisnaaraat tuskin arvostavat vieraan heimon sotureita, jotka ovat teurastaneet heidän isänsä, miehensä ja poikansa. Voipi tulla melkoinen ylisukupolvinen trauma kannettavaksi.

On tosiaan hyvä huomauttaa, että me ihmiset emme ole biologian orjia, vaan me elämme korkeamman lain alaisina.

Siitä huolimatta olemme myös biologisia olentoja, ja siltä osin kuin sitä olemme, pätevät biologiset lainalaisuudet meihinkin. Biologisesti sukupuolten intressit eivät ole yksi yhteen tässä asiassa, vaikka moraalisesti ja tunnetasolla olisivatkin.

Naisille koituu tiettyä hyötyä näistä vieraskansojen invaasioista, kun taas miehille koituu niistä pelkkää haittaa.
This was my father's belief and this is also mine:
  Let the corn be all one sheaf--
And the grapes be all one vine,
  Ere our children's teeth are set on edge
By bitter bread and wine.

P

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 17 904
  • Liked: 17238
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2095 : 15.07.2021, 02:15:26 »

Naisille koituu tiettyä hyötyä näistä vieraskansojen invaasioista, kun taas miehille koituu niistä pelkkää haittaa.

Varsinkin, jos se invaasio koostuu pääosin miehistä, kuten Euroopassa esim. 2015-16.
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

sm5

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 16
  • Liked: 52
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2096 : 15.07.2021, 02:51:03 »
^Naiset lisäksi hyötyvät jos miehet tulevat tapetuiksi/syrjäytetyiksi, koska miesten korvaajat ovat vahvempia miehiä kuin alkuperäiset miehet olivat.

Näin olllen naiset saavat aiempaa paremman siittäjän lapsilleen ja naisen lapsista tulee vahvempia ja elinvoimaisempia.
Tuo toimii vain jos moniavioisuus hyväksytään (taikka vapaaehtoisesti jos naisia lyöttäytyy tulokkaiden seuraan).

Sanon vain, että yksiavioisuus on sivilisaation perusta. Jokaiselle ihmiselle löytyy kumppani siinä.

Jokaisen miehen työpanos saadaan käyttöön kun pääsevät perustamaan perheen halutessaan.

Sivilisaatio on lahja "Beta-mieheltä" toiselle. He kaikki saavat kumppanin halutessaan".

Moniavioisuus ei saavuta mitään.
« Viimeksi muokattu: 15.07.2021, 02:56:34 kirjoittanut sm5 »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 075
  • Liked: 106558
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2097 : 10.10.2021, 02:45:41 »
Lainaus
Pääkirjoitus: Kun väestö vanhenee, tarvitaan uusia ideoita

[...]

Toisten ennusteiden mukaan käännekohta voi tulla jo aiemmin, 2050- tai 2060-luvuilla, koska syntyvyys laskee kaikkialla maailmassa lukuun ottamatta Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Ihmiskunta on siirtymässä aivan uudenlaiseen todellisuuteen, jossa ikääntyneiden määrä kasvaa eniten.

[...]

Äänestäjinä vanhemmat ikäluokat ovat ahkeria, mutta he ovat konservatiivisempia kuin nuoret. Tämä näkyy vääjäämättä puolueiden linjauksissa, olipa kyse sitten ilmastotoimista tai eläkeuudistuksista. Poliitikoilla on kiusaus myötäillä vanhempia sukupolvia, mutta myötäily voi johtaa sukupolvien välien kiristymiseen.

Mitä sitten tapahtuu talouskasvulle, kun väestömäärä ei enää kasva? Ainakin julkisten palvelujen ja varsinkin eläkkeiden rahoitus joutuu koville. Todennäköisesti ikääntyneet joutuvat jatkossa rahoittamaan nykyistä suuremman osan vanhuspalveluista itse.

TALOUSKASVUA onnistuvat todennäköisesti pitämään yllä vain ne maat, jotka pystyvät houkuttelemaan siirtolaisia. Tässä kilpailussa Suomi on paljon jäljessä muita Pohjoismaita, jotka ovat harjoittaneet aktiivista siirtolaispolitiikkaa jo pitkään.

Työntekijöitä on pakko löytää ikääntyneiden joukosta. Onneksi ikääntyneet ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan historian aikana. Moni heistä voisi jatkaa työntekoa vielä nykyisen eläkeikänsä jälkeen. Se edellyttää kuitenkin työelämältä joustoja, kannustimia ja uudenlaista asennetta. Tässä vauhdilla harmaantuvassa maailmassa samaa vaaditaan nyt yhteiskunnilta kaikkialla.
Helsingin Sanomat 10.10.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 062
  • Liked: 2819
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2098 : 10.10.2021, 18:10:06 »
Pienenevistä ikäluokista on puhuttu jo vähintään kaksikymmentä vuotta. Miten tämä aika on käytetty? Hallitus toisensa jälkeen on tehnyt selväksi näkemyksensä, että suomalaisten naisten ja miesten tilalle on tuotavissa epäonnistuneista valtioista ihmisiä ilman valikointia ja Suomen valtio toimii aivan yhtä hyvin niinkin. Hyvinvointi ei kuitenkaan tule valtiosta. Yhteen hiileen puhaltavat toisiinsa kohtuullisesti luottavat yhteisiin sääntöihin nojaavat ihmisryhmät luovat hyvinvointia.

Samassa ajassa kuin Suomen valtio on räjäyttänyt tulkkikustannukset, sosiaalikustannukset ja velan, Suomen valtio olisi voinut sijoittaa suomalaisiin ja vetää rekeä samaan suuntaan kuin hekin.
Tottelematon tieto aktivismissa

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 149
  • Liked: 38965
  • Ego sum Spartacus
Vs: Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)
« Vastaus #2099 : 10.10.2021, 18:26:12 »
Lainaus
Pääkirjoitus: Kun väestö vanhenee, tarvitaan uusia ideoita

[...]

Toisten ennusteiden mukaan käännekohta voi tulla jo aiemmin, 2050- tai 2060-luvuilla, koska syntyvyys laskee kaikkialla maailmassa lukuun ottamatta Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Ihmiskunta on siirtymässä aivan uudenlaiseen todellisuuteen, jossa ikääntyneiden määrä kasvaa eniten.

[...]

Äänestäjinä vanhemmat ikäluokat ovat ahkeria, mutta he ovat konservatiivisempia kuin nuoret. Tämä näkyy vääjäämättä puolueiden linjauksissa, olipa kyse sitten ilmastotoimista tai eläkeuudistuksista. Poliitikoilla on kiusaus myötäillä vanhempia sukupolvia, mutta myötäily voi johtaa sukupolvien välien kiristymiseen.

Mitä sitten tapahtuu talouskasvulle, kun väestömäärä ei enää kasva? Ainakin julkisten palvelujen ja varsinkin eläkkeiden rahoitus joutuu koville. Todennäköisesti ikääntyneet joutuvat jatkossa rahoittamaan nykyistä suuremman osan vanhuspalveluista itse.

TALOUSKASVUA onnistuvat todennäköisesti pitämään yllä vain ne maat, jotka pystyvät houkuttelemaan siirtolaisia. Tässä kilpailussa Suomi on paljon jäljessä muita Pohjoismaita, jotka ovat harjoittaneet aktiivista siirtolaispolitiikkaa jo pitkään.

Työntekijöitä on pakko löytää ikääntyneiden joukosta. Onneksi ikääntyneet ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan historian aikana. Moni heistä voisi jatkaa työntekoa vielä nykyisen eläkeikänsä jälkeen. Se edellyttää kuitenkin työelämältä joustoja, kannustimia ja uudenlaista asennetta. Tässä vauhdilla harmaantuvassa maailmassa samaa vaaditaan nyt yhteiskunnilta kaikkialla.
Helsingin Sanomat 10.10.2021

Olen jo aiemminkin todennut että Helsingin Sanomien toimittajat voitaisiin korvata analfabeeteillä ouagadougoulaisilla mopotaksinkuljettajilla jotka painelisivat näppäimistöä sattumanvaraisesti eikä juttujen taso laskisi vaan jopa nousisi.

Tagit: