Työvoimapulan paluu ja kosto

[Roope]

Lisäksi ulkomailta olisi haalittava yhä enemmän koodareita.

”Hyvä tavoite olisi 10 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2025 mennessä”, Ahopelto esittää tiedotteen mukaan.

Timo Ahopelto on teknologiayrittäjä ja pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajaosakas.

Siitä vaan haalimaan. Kukaan ei estä, eikä myöskään voi tehdä sitä yritysten puolesta.

Esimerkiksi Uusi-Seelanti on käyttänyt onnistuneesti ennakkoluulotonta kampanjaa ulkomaisia koodareita houkutellakseen. Hyvä tavoite olisi 10 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2025 mennessä.

EVA: Pääomasijoittaja Timo Ahopelto: Koodarivaje uhkaa kuihduttaa Suomen halpatuotantomaaksi – Näin palaamme huipulle

EVA-analyysi: NOLLAKSI VAI YKKÖSEKSI (pdf)

Valtiota ei kannata huutaa apuun, tai lopputulos voi olla taas kuten pääministeri Sipilän Suomen markkinoinnissa vuonna 2015.

[Ari-Lee]

Pula ei helpota, pulastapelastajat loisivatkin himassaan, hölmöläiset maksavat tuet.

Tukikikkailu paljastui: Vuokratyöfirman kämpissä yli 20 haamuasukasta – ”Ihmetelty, miksi ei saada puolalaista duunaria töihin”

 Vesimaksujen määrä paljasti ”luukuttamisen”.
Porsaanreikä viranomaisten järjestelmässä mahdollistaa tukien nostamisen perusteetta vaikkapa Puolaan tai Viroon. Esimerkiksi ulkomaalainen työntekijä, joka on poistunut Suomesta, voi jatkaa lapsilisien tai kotihoidon tuen nostamista pitämällä osoitteensa Suomessa.

Asuntoja, joissa on haamuasukkaita, tulee ilmi joka kuukausi Uudenmaan maistraatille.

– Jos ulkomainen työntekijä on saanut EU-rekisteröinnin maahanmuuttovirastosta, hän voi saada kotikunnankin Suomesta. Se pysyy siellä, ennen kuin henkilö itse ilmoittaa, että muuttaa maasta pois, kertoo Uudenmaan maistraatin kansainvälisten asioiden tiimin esimies, henkikirjoittaja Maisa Gynther.

– Emme lähtökohtaisesti tarkista, keitä muita asunnossa on kirjoilla, kun henkilö ilmoittaa osoitteensa. Ohjelma ei herjaa, eikä ilmoita mitään, vaikka asunnossa olisi useampi henkilö kirjoilla.

Gyntherin mukaan asiasta voidaan tehdä rikosilmoitus poliisille, jos on syytä epäillä rekisterimerkintärikosta tai sen yritystä.

– Tiedossa on, että osoitetietoja käytetään väärin. ...

Eikä siinä vielä kaikki. Kuittaavat vieläkin työttömyysetuuksia ulkomaille. Työtön kun saa laillisesti matkustella kun täyttää reunaehdot. Niitä ehtoja ei ole montaa. Kukaan ei seuraa.

Tismalleen tästä pidin puhetta vuosia sitten TE-toimistossa eräälle (mies)virkailijalle, kuka tuli tutuksi pidemmältä ajanjaksolta. Asia kuulosti olevan yleisesti tiedossa. Ei hän tietenkään väärinkäytöksiä hyväksynyt vaan sanoi, että tällainen on väärin ja tulisi saada loppumaan kertakaikkiaan. Vaan eipä ole saatu.

@Uuno Nuivanen Olisiko linkkiä tähän artikkeliin?

[Brandis]

Perjantaina sosiaaliturvamalliaan esitellyt kokoomus on hakenut vaikutteita Ison-Britannian Universal credit -järjestelmästä, Tanskan työvoimapolitiikasta ja Hollannin osallistumistulosta.

Kokoomuksen lähtökohtana on, että työttömyysturva on vastikkeellista - työttömän on osallistuttava aktiivisuustoimiin sosiaaliturvansa säilyttääkseen.

Tarkoituksena on kannustaa kansalaisia työntekoon ja purkaa kannustin- ja byrokratialoukkuja.

Kaikenlainen vastikkeellisuus luonnollisesti tulee lisäämään byrokratiaa ja kustannuksia ja kauemmas mennään tilanteesta, jossa ihmiset tekevät työtä, jolla on tarkoitus ja joka koetaan mielekkäänä.

Kustannuksia lisäisi myös aikuissosiaalityö, jota tarvitaan uudessa tilanteessa enemmän; tunnistamaan ja auttamaan heitä, jotka eivät ole työllistymiskuntoisia, mutta jotka ovat syystä tai toisesta jääneet terveydenhuollossa tunnistamatta.

Aikuissosiaalityö ei saa unohtua uudistuksissa.
Työttömyysturvan aktiivimalli lisää luultavasti aikuissosiaalityön tarvetta.

Työttömyysturvan aktiivimalli johtanee aikuissosiaalityön tarpeen kasvuun, sillä työllisyyspalveluissa ja työttömyysturvan varassa on kohtalainen määrä ihmisiä, joilla ei juuri ole mahdollisuuksia työllistyä.[..]Sote-uudistus vahvistaa näiden jo tehtyjen muutosten vaikutuksia ja tuo tullessaan uusia haasteita. ­Uudistuksessa on keskitytty terveyspalveluihin. Sosiaalityön sisällä eniten huomiota ovat saaneet lapsi- ja perhepalvelut sekä iäkkäiden palvelut. Kumpaakin kehitetään omalla kansallisella kärkihankkeellaan.

Aikuissosiaalityön asema uusissa maakunnallisissa palvelurakenteissa on sen sijaan epävarma. Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta tapahtuisivat sosiaali- ja terveyskeskuk­sissa. Näistä sote-keskuksista asiakas saisi perustason terveyspalve­luja ja sosiaalineuvontaa. Jos asiakas tarvitsee laajemmin palveluita tai palvelu edellyttää viranomaispäätöstä, hänet ohjattaisiin maakunnan liikelaitoksen asiakkaaksi.

Koska sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen ­tekemään päätökseen, yksityinen sote-keskus ei voi tällaista päätöstä tehdä. Aikuissosiaalityö joutuu yhä enemmän tasapainoilemaan julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan välillä, ja uudistuksessa tavoiteltu palveluiden integraatio vaarantuu.

Integraatio ja eri toimijoiden tarjoamien palveluiden ja tukien koordinointi asiakkaan tilanteen parantamiseksi on jo nyt keskeinen osa aikuissosiaalityötä. Aikuissosiaalityöllä on yhteistyötä muun muassa vammais-, mielenterveys-, päihde-, työllistämis-, terveys-, kotoutumis- ja kuntoutuspalveluiden kanssa.

Aikuissosiaalityö ei voi olla vain taho, jolle siirretään hankalat ongelmat silloin, kun muut toimijat eivät osaa tehdä mitään. Tämä on asiantuntijoiden mukaan vaarana. Asiantuntijat lisäksi suosittavat, että myös aikuissosiaalityölle tulisi saada kehittämisen kärkihanke.

Lähde.

[ämpee]

@Uuno Nuivanen Olisiko linkkiä tähän artikkeliin?

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005634280.html

Laitoin ensimmäisen lauseen lainauksesta googlen hakuun ja tuo oli tuloksissa toisena.
Parempi tietenkin olisi jos nämä linkit olisivat saman tien siinä ensimmäisessä viestissä.

[Lalli IsoTalo]

Myymälävartija Ahmed luultavasti katselee vihellellen poispäin kun Mohammed-serkku evakuoi marketissa tavaraa nahkatakin povariin...

Tai avaa takaoven sulkemisajan jälkeen, hoideltuaan ensin teknisen vian valvontakameroihin.

[Jorma M.]

Jeeeeeeeeeeeeee, saastainen matuttaja Kaleva selvittää työvoimapulaa!

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005637690.html?ref=rss

 
Kaleva antaa potkut enimmillään 23 henkilölle – yt-neuvottelut alkavat
Julkaistu: 11.4. 15:18

Mediayhtiö Kaleva aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 23 henkilötyövuoden vähentämiseen.
Tarkoitus on organisoida yhtiön liiketoiminnot uudelleen. Kaleva osti hiljattain Alma Median Lapissa ilmestyvät lehdet.

Kaleva perustelee vähennyksiä medialiiketoiminnan heikentyneellä taloudellisella tilanteella ja tuloskehityksellä. Tavoitellut säästöt ovat 1,5 miljoonaa euroa.

– Yt-neuvottelujen käynnistäminen osana uudistuksia on välttämätöntä, jotta voidaan turvata yhtiön elinkelpoisuus ja kyky vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, Kaleva kertoo tiedotteessaan.

Kaleva-konsernissa työskentelee 700 henkilöä.
STT

[Ari-Lee]

Myymälävartija Ahmed luultavasti katselee vihellellen poispäin kun Mohammed-serkku evakuoi marketissa tavaraa nahkatakin povariin...

Tai avaa takaoven sulkemisajan jälkeen, hoideltuaan ensin teknisen vian valvontakameroihin.

Mistä jää luonnollisesti kiinni. Mutta sitähän Ahmedin aivot eivät voi käsittää. On muuten pottunokkaisetkin alipalkatut vartijat ja varastonhoitajat tuosta jääneet kiinni.

[Spesialisti]

Peruskoodaustakin pystytään tulevaisuudessa robotisoimaan melko pitkälle. Lopulta "ohjelmointi" on yksinkertaista loogisten työkulkujen liittämistä toisiinsa ilman mitään kieliosaamista, kone tekee varsinaisen työn. Intiaa ja Kiinaa kohtaa silloin massatyöttömyys joka ajaa valtiot kaaokseen.

[kivimies]

Vähän OT, mutta Juhana "työvoimapula" Vartiainen halajaa Suomen kovapalkkaisimman (23000€/kk) virkamiehen hillotolpalle (Suomen Pankin pääjohtajaksi).
Hänen epäonnekseen kyseinen hillotolppa on Keskustan näpeissä.

Suomen Pankin pääjohtajaksi hakeneiden nimilista julki – virkaa tavoittelee kymmenen henkilöä

Suomen Pankki on julkistanut nimilistan pankin pääjohtajan paikkaa hakeneista henkilöistä.

Pääjohtajan virkaan haki yhteensä kymmenen henkilöä. Alla kaikki hakijat:

Markku Akkanen, filosofian tohtori

Pentti Hakkarainen, kauppatieteiden maisteri

Timo Laukola

Timo Löyttyniemi, kauppatieteiden tohtori

Olli Rehn, filosofian tohtori

Mikko Tuomi, kauppatieteiden maisteri

Juhana Vartiainen, valtiotieteiden tohtori

Lisäksi hakemuksen jätti kolme henkilöä, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen. Hakijat kertovat olevansa diplomi-insinööri, kalakauppias ja yrittäjä.

Pääjohtajan paikka vapautuu Erkki Liikaselta, joka jättää sen heinäkuussa. Liikasesta tuli Suomen Pankin pääjohtaja vuonna 2004.

Yle (11.4.2018)

[Uuno Nuivanen]

@Uuno Nuivanen Olisiko linkkiä tähän artikkeliin?

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005634280.html

Laitoin ensimmäisen lauseen lainauksesta googlen hakuun ja tuo oli tuloksissa toisena.
Parempi tietenkin olisi jos nämä linkit olisivat saman tien siinä ensimmäisessä viestissä.

Pääsi unohtumaan, sori. Paikkasit.

[Mr.Reese]

Joku puhuva pää kertoi aamun Huomenta Suomessa, että hotellialaa vaivaa työvoimapula, kun työntekijöillä ei ole varaa asua Helsingissä. Kuinka ne kehtaa ja kehtaa ne. 

Haiskahti kaipuulta puuvillaplantaaseille.

[Jorma M.]

työvoimapulaa pukkaa maan ehkä kovimmalla matuttajalla, lahtarilehti Karjalaisella.


https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/179014-sanomalehti-karjalaiselta-vahenee-nelja-tyopaikkaa



Pohjois-Karjalan Kirjapaino -konserniin kuuluvassa Sanomalehti Karjalainen Oy:ssä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena yhtiö vähentää henkilöstönsä määrää neljällä henkilötyövuodella.

Vähennykset toteutetaan organisoimalla uudelleen toimintoja siten, että yksi henkilö irtisanotaan, kaksi siirtyy eläkkeelle ja yhdelle on tarjottu konsernin sisältä muita tehtäviä. Lisäksi koko Karjalaisen henkilöstö lomautetaan vuosien 2018 ja 2019 aikana keskimäärin 18 päiväksi.

Neuvottelujen piirissä oli koko Sanomalehti Karjalainen Oy:n henkilöstö, 78 henkilöä. Neuvottelujen tavoitteena oli sopeuttaa yhtiön toimintoja ja kuluja vastaamaan mediamarkkinoilla vallitsevaa kysyntää.

Yhtiö saavuttaa henkilöstövähennyksillä ja lomautuksilla sekä toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä ja tehostamisilla saavutetaan tavoittelemansa 0,5 miljoonan euron säästön.

[Ulvokki]

Eräänlainen loppumaton työvoimapula tämäkin. Ja samalla selviää että lisää työntarjoajia tarvitaan koska muuten ei valittu talouspoliittinen linja yksinkertaisesti toimi. Ja mehän haluamme sen toimivan, haluammehan?
Samat jutut kuin ennenkin, kannustinloukkujen purkaminen blaablaa, tukien alentaminen ja 10 000 maahantulijan kouluttaminen sekä työllistäminen. Vaan mikä olisikaan se ala johon noista halutaan osaajia kouluttaa ja jolla on työvoimapula?
Kokonaisuus sinänsä ei kyllä aukea. Ainoastaan rajatun määrän saisi työllistää ettei tulisi katastroofia mutta toisaalta koko ajan on pula osaavista työntekijöistä.

Ilman työttömiä talous hiipuu, sanoo ministeriön tut­ki­mus­joh­ta­ja: "Rajan jälkeen työvoimasta alkaa palk­ka­kil­pai­lu"

Työttömyyden väheneminen yli 30 000 ihmisellä olisi laskelmien mukaan Suomen taloudelle isku.

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä puhuu OECD:n ja Euroopan komission arvioimasta rakenteellisen työttömyyden rajasta.

– Meillä on varaa lisätä työllisyyttä reilut 30 000 henkilöä. Sen jälkeen aletaan törmätä rakenteellisen työttömyyden rajaan, joka tarkoittaa sitä, että työvoimasta alkaa palkkakilpailu ja yleinen kustannusinflaatio. Talouden kasvu hiipuu siihen.

Joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa.

Räisäsen mukaan rakenteellisen työttömyyden rajan alle ei voida taloudellisesti kestävästi mennä. Työttömyyden kehittymiseen ja rakenteelliseen työttömyyteen voidaan kuitenkin vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.

– Esimerkiksi keventämällä ansiotulojen verotusta, tehostamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa, tiukentamalla työttömyysetuuksia ja väljentämällä työsuhdeturvaa.

Omistusasunto hidastaa liikkuvuutta

Miksi työpaikat ja työntekijät eivät sitten kohtaa Suomessa toisiaan?

– Monessa tapauksessa ne kohtaavatkin, mutta siinä on aina sellaista kitkaa. Jos kitka liittyy siihen, että tietyn ammattitaidon osaajia ei löydy, asian hoitaminen on vähän vaativampi kysymys, Räisänen sanoo.

Koulutuksen muuttaminen on hidasta, eivätkä varsinkaan korkeakouluopiskelijat valmistu nopeasti työmarkkinoille.

– Alueellinen liikkuvuus on myös tällaisessa omistusasuntovaltaisessa maassa aika hankala asia.

Asuntomarkkinoiden lisäksi kapuloita rattaisiin tuo heikosti kehittynyt joukkoliikenne isojen kasvukeskusten ulkopuolella.

Osaajapula kasvun esteenä

Tuoreimman Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan osaavan työvoiman saatavuus uhkaa käyntiin lähtenyttä talouden kasvua. Jos työntekijöitä ei löydy, kasvu tyrehtyy tai sitä ei pystytä hyödyntämään täysmääräisesti.

– Jäsenkyselyn perusteella se on ykkösongelma. Se on jatkunut jo jonkin aikaa, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Häkämiehen mukaan keinoja osaavan työvoiman saamiseksi on useita, joskaan niiden vaikutukset eivät välttämättä näy nopeasti.

Perhevapaita pitäisi jakaa entistä tasa-arvoisemmin perheissä, purkaa kannustinloukkuja ja saada Suomeen jääneet yli 10 000 turvapaikanhakijaa koulutettua ja työllistettyä.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/ilman-tyottomia-talous-hiipuu-sanoo-ministerion-tutkimusjohtaja-rajan-jalkeen-tyovoimasta-alkaa-palkkakilpailu/784331/

[Uuno Nuivanen]

Nyt ymmärrän, miksi Afrikasta ja Lähi-Idästä rahdataan lisää ikityöttömiä.

1. Tuodaan työttömiä kehitysmaista
2. ?? ?
3. Profit

https://www.youtube.com/watch?v=tO5sxLapAts

[kivimies]

Argumentointi on identtistä Juhana "työvoimapula" Vartiaisen kanssa.
Ensin puhutaan "työvoimareservistä" ja "työvoimapulasta" (kts. otsikko) ja kun argumentoinnin kyseenalaistaa, niin aletaan puhumaan rakenteellisesta työttömyydestä.

– Meillä on varaa lisätä työllisyyttä reilut 30 000 henkilöä. Sen jälkeen aletaan törmätä rakenteellisen työttömyyden rajaan, joka tarkoittaa sitä, että työvoimasta alkaa palkkakilpailu ja yleinen kustannusinflaatio. Talouden kasvu hiipuu siihen.

Rakenteellisen työttömyyden käsite perustuu siihen, että rakenteet pysyvät samoina. Saman teorian mukaan, mikäli rakenteet (vaikka työvoiman koostumus, teknologia tai verot ja sosiaaliturva) muuttuvat, niin myös rakenteellinen työttömyys muuttuu.

– Esimerkiksi keventämällä ansiotulojen verotusta, tehostamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa, tiukentamalla työttömyysetuuksia ja väljentämällä työsuhdeturvaa.

Sipilän hallitus on tehnyt tätä viimeiset 3 vuotta. Sipilä väitti pari päivää sitten alentaneensa rakenteellista työttömyyttä 33-42 tuhannella hengellä.
Miksi Räsäsen teoriat olettavat rakennetyöttömyyden pysyvän samana?

Meillä on varaa lisätä työllisyyttä reilut 30 000 henkilöä. Sen jälkeen aletaan törmätä rakenteellisen työttömyyden rajaan, joka tarkoittaa sitä, että työvoimasta alkaa palkkakilpailu ja yleinen kustannusinflaatio. Talouden kasvu hiipuu siihen.

Tuossa skenaariossa työntekijöiden palkat nousísivat. Miksi se on Räsäsen mielestä huono asia?
Olisiko Räsäsen mielestä parempaa, että palkat eivät nousisi ja työttömyys pysyisi samana?

– Jäsenkyselyn perusteella se on ykkösongelma. Se on jatkunut jo jonkin aikaa, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Häkämiehen mukaan keinoja osaavan työvoiman saamiseksi on useita, joskaan niiden vaikutukset eivät välttämättä näy nopeasti.

Perhevapaita pitäisi jakaa entistä tasa-arvoisemmin perheissä, purkaa kannustinloukkuja ja saada Suomeen jääneet yli 10 000 turvapaikanhakijaa koulutettua ja työllistettyä.

EK väittää, että kortistossa olevat työttömät eivät osaa tarpeeksi ja turvapaikanhakijat ratkaisisivat "osaajapulan" . 

[Uuno Nuivanen]

Lisäksi jo Hölmölässä asuvista murjaaneista ei siis ole mihinkään, vaan tarvitaan tuoreita matuja koulutettavaksi huippuosaajiksi. Entä kun seuraavakin erä on sekulia? Yhä uusia vaan, trallallaa!!1!   

[Golimar]

KIOSKIYRITTÄJYYS AJOI KIRSIN, 51, HENKILÖKOHTAISEEN KONKURSSIIN: MENETIN KAIKKI SÄÄSTÖNI JA MIELENTERVEYTENI – LUE PYSÄYTTÄVÄ TARINA!
15.4.2018 09:35
Etelä-Pohjanmaan Teuvasta kotoisin oleva Kirsi Leppälä, 51, haaveili omasta kioskista jo pikkutyttönä.

Kirsin unelma toteutui vuonna 1998, kun hän osti elintarvike-grillikioskin Helsingin Kontulasta.

Liike menestyi, mutta hän myi kioskin jäädessään äitiyslomalle. Kun lapset kasvoivat ja menivät kouluun, Kirsti osti toisen kioskin.

– Liike mahdollisti perheelle mukavan elintason. Meillä oli varaa jopa etelänmatkoihin, Kirsi muistelee kaihoisasti.

Hän erosi miehestään vuonna 2010. Kirsi kouluttautui lähihoitajaksi pari vuotta myöhemmin.

– Sitten rakastuin lappeenrantalaiseen mieheen, jonka perässä muutin näihin maisemiin, Kirsi kertoo ja viittaa ikkunasta näkyvään, vielä jäiseen Saimaaseen.

ALOITUSPÄÄOMA LAINALLA
Kirsi päätti palata jälleen kioskibisnekseen uudessa kotikaupungissaan, mutta tällä kertaa R-kioski-yrittäjänä.

Monet franchise-ketjut mainostavat, että omaan yritykseen pääsee kiinni hyvinkin halvalla, reilusti alle kymppitonnilla.

Kirsillä oli omaa rahaa 9 000 euroa, lisäksi hän sai yrityspankista 5 000 euron lainan ja 25 000 euron pankkitakauksen.

Hän joutui maksamaan 2 500 euroa osakeyhtiön perustamisesta, koska pelkkä toiminimi ei riittänyt franchise-sopimuksen solmimiseen.

PALKATON HARJOITTELU
Ongelmat alkoivat pian avajaisten jälkeen maaliskuussa 2016.

– Mikään ei kelvannut silloiselle aluemyyntipäällikölle. Jo parin viikon kuluttua minulle huomautettiin, että myynnit ovat laskeneet, vaikka en ollut päässyt kunnolla edes alkuun.

– Olipa omituista olla yksityisyrittäjä, jolla oli esimiehiä. Tein töitä yli sata tuntia viikossa, vaikka mainoksessa luvattiin noin 50 tuntia. Kaikkien kulujen jälkeen käteen jäi noin 1 500 euroa palkkaa kuussa.

Franchise-ehtoihin vedoten Kirsi passitettiin myös palkattomaan harjoitteluun Joutsenoon kahdeksi kuukaudeksi.

– En saanut edes kilometrikorvauksia tuolta ajalta. Jos en olisi suostunut, sopimukseni olisi pantu poikki.

Vain noin kuukausi sopimuksen jälkeen Kirsi kutsuttiin palaveriin Lappeenrannan tyhjälle raviradalle. Siellä kaksi esimiestä vaati irtisanomispapereiden allekirjoittamista.

– Onneksi olin Kauppiasliiton jäsen, ja sain sieltä toimintaohjeet. Lisäksi pankki ymmärsi tilanteeni ja vapautti minut takauksesta. Menetin kuitenkin omat, yli 9 000 euron säästöni. Kun kyselin rahojen perään, niillä oli kuulemma maksettu työntekijöiden palkat.

UUSI TYÖPAIKKA
Kirsi kokee tulleensa perin pohjin huijatuksi.

– Masennuin, sain paniikkikohtauksia ja jouduin sairauslomalle. En saanut sairausajalta palkkaa, koska olin yksityisyrittäjä. Kuulin myöhemmin, että myös edeltäjälleni oli käynyt hieman vastaavalla tavalla.

– Kaiken huippuna nämä esimiehet väittivät jälkikäteen, että olin lähtiessäni varastanut kioskista hotdog-leimasimen. Se loukkasi syvästi. Tuntui kuin minulla ei olisi ollut lainkaan ihmisarvoa.

Tällä hetkellä Kirsi työskentelee lähihoitajana vanhusten hoivapalvelussa. Hän nauttii työstä, josta saa suoran palautteen.

– Tarinani olkoon varoittava esimerkki liiasta sinisilmäisyydestä ja kiltteydestä. Franchise-yrittäjänä on oltava todella kovapintainen ja luettava sopimustekstit moneen kertaan huolella läpi.

MIKÄ ON FRANCHISE-SOPIMUS?
• Franchise- eli toimilupasopimus on menettely, jossa yrittäjä hankkii oikeuden käyttää tiettyä tavaramerkkiä ja menetelmiä harjoittamassaan yritystoiminnassa.

• Tästä oikeudesta yrittäjä suorittaa korvauksen, joka voi olla vuosimaksu tai prosentuaalinen osuus myynnistä tai voitosta.

• Yleisimpiä franchise-yrityksiä ovat esimerkiksi hampurilaisravintolat ja elintarvikekioskit.

• Franchising-ottaja sitoutuu noudattamaan toimintaohjeita ja suuntaviivoja sekä täyttämään laatuvaatimukset. Lisäksi hän kantaa yrittäjäriskin.

Lähde: Suomen Franchising Yhdistys ry/quote]

https://www.seiska.fi/Uutiset/Kioskiyrittajyys-ajoi-Kirsin-51-henkilokohtaiseen-konkurssiin-Menetin-kaikki-saastoni-ja

[Roope]

Ekonomisti KL:lle: Vuodesta 2017 tulee historiallisen hyvä – ”Suurin huolenaihe on, riittääkö työvoima”

Kuluvasta vuodesta on tulossa Suomen taloudessa historiallisen vahva, kertoo Kauppalehti.
Suomen bruttokansantuote on nousemassa historiallisiin lukemiin, kun se saavuttaa ensi vuonna finanssikriisiä edeltäneen tason. Suomen talous on kirinyt tänä vuonna ja Aktiakin nostaa kasvuennustettaan 3,1 prosenttiin syyskuun arvioissa. Muutkin pankit ja ennustelaitokset ovat nostaneet arvioitaan syksyllä.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman puhuu historiallisen hyvästä vuodesta. Hänen mukaansa tuloillaan on suhdannehuippu, jonka jälkeen talouden kasvuvauhti hieman tasaantuu. Kasvua selittää etenkin maailmantalouden vauhti.

Schaumanin mukaan markkinoiden valoisat näkymät tukevat vientiä ja pitkän hiljaiselon jälkeen myös investoinnit ovat elpyneet. Talouden kasvua siivittää yhä yksityinen kulutus, mikä näkyy suomalaisten velkaantumisena, joka kasvaa.

–Suomessa suurin huolenaihe on nyt se, riittääkö työvoima, Schauman sanoo Kauppalehdelle.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman kysyy tänään Höblän kirjoituksessaan, emmekö voisi yksinkertaisesti tuoda haluamaamme työvoimaa ulkomailta ja saada samalla hyviä veronmaksajia, jolloin maahanmuuttajat rahoittaisivat vanhuutemme.

Kunde invandrare finansiera vår ålderdom?

Kunde vi helt enkelt importera sådan arbetskraft som behövs och samtidigt få goda skattebetalare?

[...]

Ökad produktivitet, längre yrkesbanor samt aktiverande av människor i arbetsför ålder som för tillfället inte jobbar hör till den vanliga arsenalen när man dryftar hur vi skall klara av den offentliga ekonomins utmaningar. Utöver dessa knep, som delvis redan prövats i Finland, finns också ett annat verktyg som vi än så länge inte använt oss av i större utsträckning; arbetskraftsrelaterad invandring. Kunde vi helt enkelt importera sådan arbetskraft som behövs och samtidigt få goda skattebetalare?

[...]

Sysselsättningsgraden för personer bosatta i Finland, men födda i ett annat EU-land är högre än för personer som fötts i Finland. Det här understryker att EU-medborgare ofta flyttar till Finland just efter jobb, och i vissa fall också flyttar bort då jobbet inte längre finns. Situationen motsvarar väldigt mycket vad vi ser i övriga EU. Enligt professor Tommy Bengtson vid Lunds universitet skulle ökad arbetsrelaterad invandring från andra EU-länder kunna bidra till en bättre sysselsättningssituation och hållbarare offentlig ekonomi inte bara i Finland, utan i många EU-länder.

Utöver att arbetskraftsrelaterad invandring är underutnyttjad i Finland är vi usla på att sysselsätta sådana som redan kommit hit av andra orsaker. Sysselsättningsgraden för personer födda utanför EU är bara litet över 50 procent när EU-snittet är nära 60 procent och alla andra nordiska länder har siffror högre än 60 procent. För att lyfta sysselsättningen i den här gruppen är validering av utländsk utbildning och vidareutbildning mycket viktigt liksom att på bred front sänka trösklarna in i arbetslivet. Det här vore en viktig sak att få i skick, främst ur integrationssynvinkel, men också på längre sikt för den offentliga ekonomin.

Samtidigt är det viktigt att komma ihåg att också invandrare, oberoende varifrån de kommer och varför de kommit, åldras. För att avlasta den offentliga ekonomin skulle en fortlöpande ström av arbetskraftsrelaterad invandring kunna lätta på trycket, men politiken bör i så fall vara långsiktig och välplanerad.

Heidi Schauman chefsekonom på Aktia

Hbl 16.4.2018

Schauman ei lopulta vastaa kysymykseensä, vaan jättää sen roikkumaan ilmaan. Oikea vastaus on, että se ei ole mahdollista. Jotta työperäisellä maahanmuutolla olisi todellista vaikutusta talouteen, vaadittaisiin massamaahanmuuttoa. Se taas edellyttäisi riman laskemista nykyisestäkin, jolloin maahanmuuton kustannukset ja haittavaikutukset kasvavat.

Nykyiselläänhän maahanmuutto on Suomelle valtava kuluerä. Muutaman vuoden takaisen VATTin elinkaariselvityksen mukaan keskimääräinen maahanmuuttaja aiheutti Suomessa noin 150 000 euron elinkaarikustannukset. Vuoden 2015 jälkeen luvut ovat entistä synkempiä. Käytännössä ainoa keino "tienata" maahanmuutolla olisikin leikata rajulla kädellä humanitaarista maahanmuuttoa ja perheenyhdistämisiä.

[Jorma M.]

Heidi Schauman pitäisi pistää siivoamaan metrojen vessoja, yleisiä käymälöitä, palkka 1590 e brutto. 40 h viikko.  Ja jos inahtaakaan työn sisällön miellyttävyydestä niin palkan alennus -10%.

[Uuno Nuivanen]

^^

– Olipa omituista olla yksityisyrittäjä, jolla oli esimiehiä. Tein töitä yli sata tuntia viikossa, vaikka mainoksessa luvattiin noin 50 tuntia. Kaikkien kulujen jälkeen käteen jäi noin 1 500 euroa palkkaa kuussa.

Been there, done that. Vuoden verran vain, onneksi selvisin sonnasta kuivin jaloin. Mikään ei näytä muuttuneen parissakymmenessä vuodessa.

[Golimar]

Tämä propaganda alkaa olla yhtä surkuhupaisaa kuin aikoinaan Neuvostoliitossa.

Kun 1,5 v. sitten kerroin aktiivisesti, että meillä on pula työntekijöistä harvaan asutulla maaseudulla, asialle naureskeltiin. Nyt tämä on #uutinen. @yleuutiset
Viimeksi tänään olen jutellut yrityksen kanssa, joka kokee rekrytointihaasteita.#työelämä

https://t.co/K5DWMo4BpF pic.twitter.com/inu1SGp2sC

— Tytti Määttä (@tyttimaatta) April 17, 2018

Katso kartalta, missä on työvoimapula – erityisesti Pohjois-Suomessa työtä tarjolla

Kartta kertoo, että yrityksillä kautta maan on ongelmia löytää osaavaa työvoimaa.

Työttömyystilanne paranee koko maassa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa olisi tarjolla töitä enemmän kuin tekijöitä löytyy, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tiistaiaamuna julkaisemasta alueellisesta kehityskatsauksesta.

Lapissa yritykset ovat tekemässä isoa kasvuloikkaa. Malminetsintä käy kuumana, biotaloushankkeita suunnitellaan ja matkailu kärsii pahasta työvoimapulasta. Paikallinen TE-keskus on jo auttanut yrityksiä .

Yritysten näkymät parantuneet myös muuttotappioalueilla
Odotukset talouden ja työllisyyden paranemisesta ovat korkealla kaikilla Suomen alueilla. Kasvu-uralle ovat päässeet käytännössä kaikki seutukunnat, myös aiemmin rakennemuutoksista kärsineet alueet.

Kokonaan uusia avoimia työpaikkoja on TE-toimistoissa viime kevättä enemmän, mutta myös eläkkeelle siirtyvien korvaaminen luo työvoiman kysyntää. Esimerkiksi Kainuussa yrityksillä on vaikeuksia rekrytoida, koska työikäinen väestö vähenee.

Pula osaajista kasvaa varsinkin metallialalla, rakentamisessa ja ICT-aloilla ympäri maata.

Nuorten työttömyys helpottaa?
Tulevaisuuskin näyttää hyvältä. Työttömyys helpottaa koko maassa tulevan puolen vuoden aikana.

Suomessa on kaikkiaan 67 seutukuntaa, ja 64:ssä niistä uskotaan työttömyyden vähenemiseen myös ensi vuoden keväällä. Kolmessa seutukunnassa ennakoidaan pysyttävän nykytasolla.

Myös pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden seutukunnat arvioivat helpottavan.

Ministeriö julkaisi edellisen alueellisen kehityskatsauksen syyskuussa 2017. Paikoin yritysten tulevaisuudenodotukset ovat nyt jopa myönteisemmät kuin tuolloin.

https://yle.fi/uutiset/3-10161974?utm_source=twitter-share&utm_medium=social

[Syämmistynyt]

OT: Nyt näitä hallituksen kannalta myönteisiä "uutisia" tulee joka tuutista.    Tänä aamuna puolellakorvaa kuulin uutisista, että 57 %:lle suomalaisista ei ole mitään väliä miten sote-palvelut toteutetaan.  No joo, siinähän menevät sitten maakuntahimmelit ja veroparatiisiyhtiöt iloisesti samassa köntässä hintalapusta huolimatta, kun kansalle sillä ei ole mukamas mitään väliä, kunhan hoitoon pääsee.

[VeePee]

Meillä on varaa lisätä työllisyyttä reilut 30 000 henkilöä. Sen jälkeen aletaan törmätä rakenteellisen työttömyyden rajaan, joka tarkoittaa sitä, että työvoimasta alkaa palkkakilpailu ja yleinen kustannusinflaatio. Talouden kasvu hiipuu siihen.

Aih, aito markkinatalous. Ei ihme, että moinen ajatus ahdistaa korporaatiokommunistia. Työllä alkaisikin taas olla hinta, eikä työkkäristä saisi enää tilata ilmaisia orjia.

[escobar]

Kyllä sai hyvät naurut, tai itkut miten sen nyt taas ottaa, kun katsoin eiliset YLE lehden uutiset, komppasivat täysillä jotain keskustan propaganda ministeriä, että nyt menee vissiin niin hyvin että hatusta täytyy pitää kiinni. En tiennytkään, kiitos tosi paljon keskusta ja kokoomus, ilman teitä olisi taas yksi ongelma vähemmän.

[Ari-Lee]

Työvoimapula yleistyy alueilla
17.4.2018

Alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden nousujohteisen kehityksen jatkuvan lähitulevaisuudessa. Odotukset ovat myönteiset kaikilla alueilla ja myös takavuosina rakennemuutoksista kärsineet alueet ovat päässeet kasvu-uralle.

Positiivista on, että kasvu on laaja-alaista ja koskee monia toimialoja.

Talouden ja työllisyyden kasvaessa yhä useammalla alueella koetaan kuitenkin kasvavaa huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. Työvoiman kohtaanto-ongelmat tulevat yleistymään

.Alueilla arvioidaan, että elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta tilanne on koko Suomessa parempi kuin vuosi sitten.

Talouskasvun myötä työvoiman kysyntä on vilkastunut, mikä näkyy TE-toimistoihin ilmoitettujen uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. Myös eläkkeelle siirtyvien korvaaminen luo kysyntää työmarkkinoille.

Työvoiman saatavuuden haasteet ovat nousseet talouden kasvun myötä yleiseksi puheenaiheeksi. Positiivisen rakennemuutoksen Lounais-Suomen kasvaviin työvoimatarpeisiin haetaan helpotusta mm. markkinointikampanjoilla, tehostamalla työnvälitystä ja panostamalla koulutukseen.Rekrytointiongelmista kärsitään myös esimerkiksi Kainuussa, jossa rakenteellisena ongelmana on työikäisen väestön väheneminen. Toimialoittain tarkasteltuna varsinkin metallialalla, rakentamisessa ja ICT-alalla pula osaajista on kasvussa ympäri maata.

http://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/ajankohtaista/2018-04-17/index.html

Kun propagandaa mantrataan viralliselta taholta tarpeeksi useasti käy niin, ettei kukaan muu kuin mantraaja usko enää mihinkään viralliseen. En ole vieläkään havainnut minkäänlaista työvoimapulaa. Kun todellinen työvoimapula iskisikin niin ammattitaitoiset työttömät houkuteltaisiin töihin. Yhtään ainoaa yhteydenottoa en ole saanut TE-palveluiden kautta. Siellä on CV ja yhteystiedot tietokannassa työnantajia varten. Ja työnhakualuehan on 80km säteellä.

[Uuno Nuivanen]

Sanoisivat vaan suoraan, että vaadimme lisää maahanmuuttoa ihan mistä vain, niin ei tarvitsisi hölistä olemattomista työvoimapulista.

[Ari-Lee]

Toisesta ketjusta

Työvoimapula yleistyy alueilla
17.4.2018
Alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden nousujohteisen kehityksen jatkuvan lähitulevaisuudessa. Odotukset ovat myönteiset kaikilla alueilla ja myös takavuosina rakennemuutoksista kärsineet alueet ovat päässeet kasvu-uralle.

Kun propagandaa mantrataan viralliselta taholta tarpeeksi useasti käy niin, ettei kukaan muu kuin mantraaja usko enää mihinkään viralliseen. En ole vieläkään havainnut minkäänlaista työvoimapulaa. Kun todellinen työvoimapula iskisikin niin ammattitaitoiset työttömät houkuteltaisiin töihin. Yhtään ainoaa yhteydenottoa en ole saanut TE-palveluiden kautta. Siellä on CV ja yhteystiedot tietokannassa työnantajia varten. Ja työnhakualuehan on 80km säteellä.

Kyllä nekin 80-luvulla vielä töitä välitti, kun töitä oli eikä nettiä ollut. Useampi silloin kertoi töitä saaneensa työkkärin kautta.
Nykyisellään vaan toimistot täysin turhia suojatyöpaikkoja ja työttömien kiusaamislaitoksia. Yksityiset sivut hoitaa homman ilman verorahojen tuhlausta. En ole viitsinyt itsestäni työkkärille cv:tä laittaakaan, eipä yritykset jotka palkkaakin maksaa sieltä ketään hae.

Esim. eilen (no en mä joka päivä sentäs) naputtelin parikymmentä hakemusta (no, kahdeksantoista tarkka luku) ja enpä usko vastauksia tulevan, nykysellään kun työt vähissä. Kannattaahan niitä silti lähetellä koska mahdollisuus olemassa että juuri silloin kun hakemus ilmestyy maililootaan on tarvis työntekijälle. Ympäri maata laittelin.
Vaan sitten jos valtio/työkkäri/jokin virkakyöstit lahjonut huijarifirma alkaa vaatia niitä luettavakseen jotta on haettu, lopetan koko hakemisen.

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005648112.html

Tiina, 49, siirtyy palkattomasta työkokeilusta palkkatöihin – te-toimisto uhkasi heti karenssilla

ja uutisen alta viimevuotinen
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005396774.html

Kommentti: Jo 40 000 työtöntä palkattomassa ”työtoiminnassa” – huolestuttava syy selvisi

Viime vuonna siihen osallistui jo lähes 42 000 työtöntä, kun vielä vuonna 2013 vastaava lukumäärä oli 24 000 ja vuonna 2002 vain 3 000.

CV netti on meilläpäin velvollisuus. Rekryfirmat eivät ole.

[Saturoitunut]

Kysely: Valtaosa vuokra- ja omistusasujista ei halua muuttaa työn perässä

Työn perässä muuttaminen ei innosta suomalaisia. Nordean teettämän kyselyn mukaan omistus- ja vuokra-asujat ovat yhtä haluttomia muuttamaan.

Harvempi kuin joka kolmas työikäisistä suomalaisista olisi valmis muuttamaan työn perässä, jos jäisi työttömäksi. Tämä ilmenee pankkikonserni Nordean teettämästä kyselystä.

Lähes puolet vastanneista noin tuhannesta yli 18-vuotiaasta ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan. Neljäsosa ei osannut kertoa miten toimisi. Kyselyn toteutti YouGov-internetpaneelina.

...

Kärkkäinen ymmärtää, työtä haetaan ensisijaisesti asuinpaikkakunnalta. Hän huomauttaa, että työttömyys saattaa pitkittyä ja työttömyys vaikeutua, jos työtön kuitenkin jää nykyiselle asuinpaikkakunnalleen etsimään töitä pitkäksi aikaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005648791.html

Työvoimapulan ja suurtyöttömyyden yhtäaikaisuudelle on siis löytynyt yksinkertainen selitys: työttömät mieluummin elelevät muiden rahoilla kuin muuttavat työn perässä. Muuttohalukkaat ovat kaikki jo töissä.

[kivimies]

Työvoimapulan ja suurtyöttömyyden yhtäaikaisuudelle on siis löytynyt yksinkertainen selitys: työttömät mieluummin elelevät muiden rahoilla kuin muuttavat työn perässä. Muuttohalukkaat ovat kaikki jo töissä.

Luitko linkkaamaasi juttua ollenkaan. Siinä kysyttiin muuttohalukkuutta, ei työhönmenohalukkuutta. Työssäkäyntialue on jo nyt laajennettu 1,5 tunnin matkaan/suunta.
Työttömyyttä on kaikkialla Suomessa enemmän kuin tarpeeksi avoimiin työpaikkoihin verrattuna. Jopa siellä "työpaikkojen Eldoradossa" Helsingissä on kaksinumeroinen työttömyysaste (johon ei ole laskettu työkkärin palveluissa mm. 9 euron töissä olevia).
Työhön ei todellakaan pääse pelkästään haluamalla.

[Ari-Lee]

Muuttaminen työn perässä on skitsofrenistä kakofoniaa. En tiedä onko asenne työnantajilla muuttunut siitä mikä se ennen oli - tuskin. Nimittäin ei saanut työpaikkaa ellei asunut jo lähistöllä. Toisaalta ei saanut asuntoa ellei ollut pysyvämpää työsuhdetta jo. Poislukien tietysti erikoisammattiosaajat, keitä autetaan muuttamaan ja autetaan asunnon hankinnassa. Joillakin on jopa työsuhdeasunto. He ovat marginaalissa. Tavisduunari dream on.

Ja sitten se fakta, että työttömän ei taloudellisesti kannata sinkoilla ympäri maata josko jossain olisi työmahdollisuuksia. Voi olla, että juuri silloin kun muuttaa pois aukeaa lähtöruudussa juuri sopiva työpaikka mutta ei enää pysty muuttamaan takaisin.

Syitä on lukuisia pysytellä paikoillaan ja etsiä työtä. Jos joku vielä tekisi tutkimuksen niistä syistä?