UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2015-09-28 Turvapaikanhakijat ruuhkauttavat Helsingin hallinto-oikeuden  (Luettu 66153 kertaa)

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 410
  • Liked: 3797
Vs: HS: Turvapaikka­hakemusten valituskierre on kiihtynyt
« Vastaus #300 : 25.01.2018, 07:31:25 »
Vainottaisiinko Aljafia myös pakolaisleirillä Irakissa vai voisiko siellä elää ilman että "varma kuolema"?

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 362
  • Liked: 5152
Vs: HS: Turvapaikka­hakemusten valituskierre on kiihtynyt
« Vastaus #301 : 25.01.2018, 07:34:55 »
Yllättävää olisi, jos valituskierre ei kiihtyisi. Ei ole mitään syytä miksi kukaan ei valittaisi, koska valittaja ei menetä mitään, mutta voi vain voittaa.

Turvapaikkahakemuksien ympärillä lienee myös valtava määrä oikeustieteellisen koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka saavat palkkaa näiden valituksien tekemisestä. Joidenkin puheiden mukaan oikeustieteelliset kouluttavat työmarkkinoiden kysyntään nähden liikaa, joten työvoimaa on. Valtio on myös nähnyt näiden valituksien rahoittamisen tarpeelliseksi, joten mikä voima tässä maailmassa estäisi valituskierteen kiihtymistä?

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 123
  • Liked: 4931
Vs: HS: Turvapaikka­hakemusten valituskierre on kiihtynyt
« Vastaus #302 : 25.01.2018, 09:37:02 »
Hallinto-oikeuksiin laitettiin silloisen oikeusministeri Lindströmin toimesta 250 euron valitusmaksu "valitustehtailun lopettamiseksi". Tätä ei tietenkään vitsitty ulottaa myös turvapaikkahakemuksiin.
Se siitä ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä.


Lainaus käyttäjältä: Kaleva 28.1.2017
Park­ki­sa­kois­ta valittaminen romahti koko maassa – taustalla roimasti nousseet valitusmaksut

[...]

Oikeusministeriön toimittaman tilaston mukaan Suomen viiteen hallinto-oikeuteen jätettiin 985 valitusta pysäköintivirhemaksuista vielä vuonna 2015.

Viime vuonna jätettyjen valitusten määrä laski 248:aan. Vuodessa valitusmäärissä oli laskua tällöin 75 prosenttia. Valituksia jätettiin siis neljänneksen vuoden 2015 määristä.

[...]

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ylituomarin Ann-Mari Pitkärannan mukaan viime vuonna voimaan astunut uusi tuomioistuinmaksulaki on vaikuttanut valitusmääriin.

Aikaisemmin pysäköintivirhemaksusta sai valittaa hallinto-oikeuteen maksutta, mutta vuoden voimassa ollut laki sääti oikeudenkäyntimaksun 250 euroon.

Lainaus käyttäjältä: Helsingin Uutiset 29.12.2015
Uusi 250 euron valitusmaksu Suomeen – vain turvapaikkavalitukset pysyvät ilmaisina

Oikeuteen tehdyt valitukset parkkisakoista muuttuvat maksulliseksi 1. tammikuuta 2016 alkaen.

Samalla moni muukin julkisia palveluita koskeva valitus tulee maksulliseksi. Niin sanottuja oikeudenkäyntimaksuja aletaan periä muun muassa julkisen liikenteen tarkastusmaksuista sekä terveyskeskusmaksuista tehdyistä valituksista.

Hallinto-oikeuksissa oikeudenkäyntimaksu on jatkossa 250 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa. Tähän asti esimerkiksi parkkisakosta on saanut valittaa ilmaiseksi.

Korotuksia perustellaan sillä, että uusi hintataso vastaa paremmin käsittelystä koituvia kustannuksia. Samalla kaikesta asioinnista tulee oikeusistuimissa pääsääntöisesti maksullista.

[...]

Muutoksia tulee vuodenvaihteessa myös ulkomaalaislain mukaisiin käsittelymaksuihin. Ainoastaan turvapaikka-asioista valittaminen pysyy oikeusistuimissa maksuttomana.

Maksua ei tarvitse maksaa myöskään silloin, jos henkilölle on myönnetty oikeusapua tai hän on vähävarainen.

Korotusten taustalla on hallituksen hyväksymä uusi tuomioistuinmaksulaki.

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 161
  • Liked: 33145
  • Roiskaisuja & paskeita
Vs: HS: Turvapaikka­hakemusten valituskierre on kiihtynyt
« Vastaus #303 : 25.01.2018, 09:46:46 »
Lainaus
Enimmillään yksi tapaus on ollut käsiteltävänä jopa viisi kertaa.

Hullun hommaa. Tarina ei kerro, saiko kyseinen partasuu lopulta jäädä, vai jäikö muuten vain. Lopputuloshan on sama, asunto ja  Kela Platinum.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 368
  • Liked: 64819
Vs: HS: Turvapaikka­hakemusten valituskierre on kiihtynyt
« Vastaus #304 : 25.01.2018, 21:09:48 »
Lainaus
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005537676.html

Turvapaikka­hakemusten valituskierre on kiihtynyt – Hiwa Aljaf syö nukahtamis­lääkkeitä ja odottaa neljättä päätöstä viranomaisilta

Lainaus käyttäjältä: HS 25.1.2018
JOIDENKIN lakimiesten mukaan lisääntyneet valitukset johtuvat osin turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan kohdistuneista heikennyksistä. Syyttävä sormi osoittaa siis sekä Maahanmuuttoviraston että hallituksen suuntaan.

”Vuoden 2015 poikkeustilanteen vuoksi Maahanmuuttovirasto palkkasi satoja uusia työntekijöitä, joista monet olivat kokemattomia. Se oli pakon sanelemaa, mutta oli selvää, että vain harvalla oli riittävää asiantuntemusta näiden asioiden käsittelyyn”, sanoo Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana Laine.

”Samalla virastossa oli kovat tehostamispaineet. Puhutteluaikoja lyhennettiin, vaikka samalla alettiin painottaa yksilöllisiä perusteita. Ne alkuvuoden 2016 ongelmat selvittelyssä ja menettelyn tasossa näkyvät meillä nyt näin.

Pakolaisneuvonnan Marjaana Laine valehtelee surutta antaessaan ymmärtää, että viime vuoden noin 7 500 valitusta, uusintahakemukset ja 450 kolmannella, neljännellä tai jopa viidennellä kierroksella olevaa turvapaikanhakijaa olisivat seurausta Maahanmuuttoviraston työntekijöiden kokemattomuudesta ja ammattitaidottomuudesta, siis virheellisistä päätöksistä.

Viranomaisten virheiden osuus on ollut päätösten käsittelyyn palauttamisissa kaiken aikaa sisäministeriön asettaman viiden prosentin laaturajan alapuolella ja siten niin minimaalinen, että sitä ei ole mahdollista erottaa kokonaisuudesta:

Lainaus käyttäjältä: HS 25.1.2018
Hakemuslimbon taustalla on myös viranomaisten virheitä. Tuomioistuimet kumosivat vuosina 2016–2017 kaikkiaan Maahanmuuttoviraston 565 päätöstä, koska niissä oli tehty menettely- ja laintulkintavirheitä. Valtaosa oli ensimmäisiä.

Näiden osuus kaikista palautetuista on tällä hetkellä lähempänä neljää prosenttia. Siellä on inhimillisiä virheitä, joissa hallinto-oikeus katsoo, että päätös olisi pitänyt perustella paremmin. Sitten on sellaisia, joissa kaikkia turvapaikkaperusteita ei ole tarpeeksi laajasti tarkasteltu”, Forssell kertoo.

Näistä lähemmäs neljästäkin prosentista arviolta noin puolessa päätös pysyy uudellakin kierroksella kielteisenä.

Oikeasti valituksia on tehty niin valtavasti ennen kaikkea siksi, että se on maksuttomuudessaan ja rajoittamattomuudessaan niin helppoa. Valittaminen mahdollistaa laillisen Suomeen jäämisen, työluvan, asunnon ja elatuksen. Mitä kauemmin oleskelee Suomessa, sitä todennäköisempää on saada oleskelulupa jollain muulla perusteella kuin turvapaikanhaun kautta.

Samoin tuo Laineen väite Maahanmuuttoviraston työskentelyn tehostamispaineiden vaikutuksesta on mahdollisimman harhaanjohtava, sillä Maahanmuuttoviraston nurinkurisen päätöksentekoprosessin (kielteiseen päätökseen tarvitaan kahden työntekijän arviot, myönteiseen riittää yksi) vuoksi työntekijöiden hoputtaminen lisää myönteisiä turvapaikkapäätöksiä, joista lisäksi ei yleensä valiteta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

internetsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 012
  • Liked: 13418
  • Lohjan persut
Aina tosiaan jaksetaan turhaan rutista siitä, että jotkut saavat Euroopan löperöimmässä ja melkein nopeimmassa asyyliruletissa hylsyn. Myönteisistä päätöksistä kun ei voi valittaa normikansalainen minnekään.
N niin kuin nuiva.

Mikko pa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 811
  • Liked: 3797
    • Ei hyssyttelyä pedofiileille-Kaikki tiedot julkisiksi
hyvä päätös

Ulkomaalaisasia – Uusi määräaikainen oleskelulupa – Jatkolupa – Tilapäinen oleskelulupa – Jatkuva oleskelulupa – Maasta poistumisen estyminen
   

Antopäivä: 19.1.2018
Taltionumero: 165
Diaarinumero: 2542/4/17

Asiassa oli ratkaistavana, millä edellytyksin hakijalle myönnetään jatkuva oleskelulupa ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentin nojalla silloin, kun tilapäisen oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n perusteella aikaisemmin saanut ja kaksi vuotta yhtäjaksoisesti maassa oleskellut henkilö hakee uutta määräaikaista oleskelulupaa sen jälkeen, kun ulkomaalaislain 51 §:ään lailla 674/2015 säädetty muutos on tullut voimaan 1.7.2015. Muutoksen voimaantultua ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitettu oleskelulupa voitiin myöntää vain, jos paluu kotimaahan tai pysyvään asuinmaahan ei ole mahdollista vapaaehtoisesti. Laissa 674/2015 ei ole siirtymäsäännöksiä.

Ulkomaalaislain 33 §:n 2 momentin mukaan määräaikainen oleskelulupa on maassa oleskelun luonteesta riippuen joko tilapäinen tai jatkuva. Valittajalla oli ollut tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi 3.10.2013–3.10.2014, ja hänen oleskelulupansa voimassaoloa oli jatkettu samalla perusteella 3.10.2015 saakka. Ensimmäinen tilapäinen oleskelulupa myönnettiin, koska valittajan poistaminen maasta vastoin hänen tahtoaan ei ollut mahdollista. Maahanmuuttovirasto oli nyt ratkaistavana olevassa asiassa katsonut, että valittajan palaaminen kotimaahansa Etiopiaan on tosiasiallisesti mahdollista, vaikka hän ei suostuisi sinne palaamaan.

Ulkomaalaislain 51 §:n perusteella myönnetään tilapäinen oleskelupa henkilölle, jonka maasta poistumiselle on muu kuin kansainvälisen suojelun tarpeesta johtuva tilapäinen este. Ulkomaalaislain 33 §:stä ilmenee, että tilapäinen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista oleskelua varten. Pykälässä ei ole säädetty edellytyksistä uuden tilapäisen oleskeluluvan myöntämiselle. Laissa ei ole toisaalta säädetty, ettei ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitetulla perusteella voitaisi myöntää jatkolupaa.

Jatkoluvan myöntämistä koskee ulkomaalaislain 54 §, jonka 1 momentin mukaan uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään, jos edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaiselle myönnettiin edellinen määräaikainen oleskelulupa, ovat edelleen olemassa. Ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentti ei sääntele ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitetun oleskeluluvan jatkamista yleensä, vaan sitä erityistilannetta, milloin tilapäisen oleskeluluvan sijasta myönnetään jatkuva oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi.

Ulkomaalaislain 54 §:n 1 momentti huomioon otettuna tilapäinen oleskelulupa maasta poistumisen estymisen vuoksi voidaan siten myöntää, jos aikaisemman luvan myöntämisen perusteena olevat seikat ovat edelleen olemassa ja oleskeluluvan myöntämiselle asetetut oikeudelliset vaatimukset täyttyvät. Jatkoluvan myöntämisen oikeudellisten edellytysten osalta sovelletaan päätöksentekohetkellä voimassa olevaa ulkomaalaislain 51 §:ää sellaisena kuin se on siihen lailla 674/2015 säädetyn muutoksen voimaantultua. Ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentissa tarkoitetun jatkuvan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää 54 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi kahden vuoden yhtäjaksoista oleskelua maassa ja että aikaisemman luvan myöntämisen perusteena olevat olosuhteet ovat edelleen voimassa.

Ulkomaalaislain 51 §:n ja 54 §:n 5 momentin säännösten keskinäiseen suhteeseen ei puututtu siinä yhteydessä, kun 51 §:ää muutettiin. Ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentin tarkoituksena on jatkuvan oleskeluluvan myöntäminen henkilölle, jolle muuten annettaisiin samalla perusteella toistuvasti tilapäisiä oleskelulupia, koska ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitetut olosuhteet ovat hänen osaltaan pysyneet muuttumattomina eikä häntä voida viranomaistoimin poistaa maasta. Tähän nähden ei ole perusteita katsoa, että ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentin nojalla voitaisiin myöntää jatkuva oleskelulupa henkilölle, jolle ei voida myöntää tilapäistä oleskelulupaa ulkomaalaislain 51 §:n nojalla, koska hän voisi vapaaehtoisesti palata kotimaahansa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että valittajalle ei ollut voitu myöntää ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitettua tilapäistä oleskelulupaa, koska hänen paluunsa kotimaahansa oli jäänyt toteutumatta sen vuoksi, että hän ei suostunut palaamaan sinne. Koska valittaja ei täyttänyt ulkomaalaislain 51 §:ssä asetettuja vaatimuksia tilapäisen oleskeluluvan saamiseksi, hänelle ei myöskään voitu myöntää ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentissa tarkoitettua jatkuvaa oleskelulupaa.

Ulkomaalaislaki 51 § (674/2015) 1 momentti 2 kohta ja 2 momentti sekä 54 § 1 ja 5 momentti

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/lyhyetratkaisuselosteet/lyhytratkaisuseloste/1516195156934.html
Suomen sotilaallinen puolustaminen
Sotilaalliseen puolustukseen kuuluvat:
maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen
kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 871
  • Liked: 8897
Lainaus
Kirjallinen kysymys KK 650/2017 vp

Kirjallinen kysymys turvapaikkahakemuspäätöksen valitusperusteiden rajaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Kahden viime vuoden aikana Maahanmuuttoviraston (Migri) pöydälle on palannut tuhansia turvapaikkapäätöksiä uudelleen arvioitaviksi, koska hakijat ovat valitusprosessin aikana lisänneet uusia perusteluita hakemukseensa. He usein ilmoittavat kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen kääntyneensä kristinuskoon tai olevansa homoseksuaaleja. Usein katsotaan, että nämä voivat olla syitä joutua vainon kohteeksi lähtömaassa. Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan jopa 70 prosenttia valittajista ilmoittaa syyksi kristityksi kääntymisen (HS 30.1.2018).

Valituskierre eri asteissa voi olla käytännössä loputon. Maahanmuuttovirastosta voi valittaa hallinto-oikeuteen ja sieltä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuitenkin lainvoimaisenkin päätöksen jälkeen voi vielä jättää uuden hakemuksen uusilla perusteilla.

Enimmillään yksi tapaus on ollut käsiteltävänä jopa viisi kertaa, selviää Maahanmuuttoviraston tilastoista. Toissa vuonna viraston pöydällä oli lähes 300 tapausta, jotka olivat kolmannella, neljännellä tai viidennellä kierroksella. Viime vuonna näitä tapauksia oli jo 450 (HS 25.1.2018).

Viime vuonna turvapaikkayksikkö teki noin 9 500 päätöstä. Samana vuonna noin 7 500 päätöksestä valitettiin hallinto- oikeuteen. Suurin osa näistä koski vuosina 2015—2016 tehtyjä päätöksiä. Migrin mukaan yleisimpinä uusina perusteina ovat kristinuskoon kääntyminen tai homoseksuaalisuus.

Tällainen mahdollisuus jatkuvaan valittamiseen romuttaa koko turvapaikkaprosessin perustan. Lainvoimaisilla päätöksillä ei olekaan merkitystä, kun aina voi valittaa uudelleen ja uusilla syillä. Pitkät valitusprosessit syövät myös suomalaisten verorahoja. Tätä ei voida hyväksyä. Kukaan suomalainenkaan ei saa loputtomasti pyöritellä oikeudessa verovaroin samaa asiaa ja keksiä aina uusia valitusperusteita.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä asianomainen ministeri aikoo tehdä, jotta saman turvapaikanhakijan hakuprosessin perustelumuutosmahdollisuuksia rajoitetaan ja loputtomien uusintahakemusten teko uusilla perusteilla estetään?

Helsingissä 1.2.2018
Leena Meri ps

Kysymys toimitettu
Päivämäärä 06.02.2018

Kysymys on annettu tiedoksi ministeriölle.

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 871
  • Liked: 8897
Kirjallinen kysymys KK 650/2017 vp

Mitä asianomainen ministeri aikoo tehdä, jotta saman turvapaikanhakijan hakuprosessin perustelumuutosmahdollisuuksia rajoitetaan ja loputtomien uusintahakemusten teko uusilla perusteilla estetään?
Lainaus
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Turvapaikkamenettelyistä säädetään ulkomaalaislain (301/2004) kansainvälistä suojelua koskevassa 6 luvussa. Turvapaikkamenettelyistä on säädetty Euroopan unionin lainsäädännössä niin sanotulla menettelydirektiivillä (Euroopan parlamentin ja neuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2013 antama direktiivi 2013/32/EU kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä), joka on kansallisesti pantu täytäntöön ulkomaalaislain säännöksin.

Uusintahakemuksella tarkoitetaan ulkomaalaislain 102 §:n mukaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka ulkomaalainen tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aikaisemmin tekemäänsä hakemukseen, kun hän oleskelee edelleen maassa tai on päätöksen saatuaan lyhyeksi ajaksi poistunut maasta. Ulkomaalaislain 103 §:n 4 kohdan mukaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan jättää tutkimatta, jos hakija on tehnyt 102 §:ssä tarkoitetun uusintahakemuksen, joka ei sisällä uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita maahan jäämiselle. Ulkomaalaislain 102 §:n 2 momentin mukaan jos uusi hakemus tehdään asian ollessa vielä vireillä, hakijan esittämät tiedot toimitetaan käsittelevälle viranomaiselle otettavaksi huomioon uutena selvityksenä vireillä olevassa asiassa. Ulkomaalaislain 201 §:n 2 momentin mukaan jos päätös käännyttämisestä on tehty muun muassa 103 §:n 4 kohdan nojalla, päätös voidaan panna täytäntöön sen jälkeen, kun se on annettu hakijalle tiedoksi, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Ulkomaalaislain 201 §:n 5 momentin mukaan toisen 102 §:ssä tarkoitetun uusintahakemuksen jättäminen ei estä 103 §:n 4 kohdan nojalla tehdyn lainvoimaisen käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa. Ulkomaalaislain 190 §:n nojalla tässä laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Suomen lainsäädännön mukaan kansainvälistä suojelua hakevaa ei voida estää tai rajoittaa esittämästä uusia perusteita hakemuksensa perusteeksi. Viranomaisen on myös arvioitava nämä perusteet. Jos hakija esittää uusintahakemuksessaan uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita, Maahanmuuttovirasto tekee uuden turvapaikkapuhuttelun, asia tutkitaan uudelleen ja henkilö saa jäädä Suomeen asian käsittelyn ajaksi. Sikäli kuin uusintahakemuksessa ei ole uusia asiaan vaikuttavia perusteita, on mahdollista jättää hakemus tutkimatta ja panna käännyttämispäätös täytäntöön nopeutetussa menettelyssä. Jos kyse on toisesta tai sitä myöhemmästä hakemuksesta, aikaisempi lainvoimainen käännyttämispäätös voidaan panna täytäntöön. Hallinto-oikeus voi kuitenkin aina hakemuksesta kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Maasta poistamisen nopeutetuista menettelyistä ulkomaalaislaissa on hyvin tarkkaa sääntelyä, joka perustuu pitkälti Euroopan unionin ns. menettelydirektiiviin.

Suomalaiseen oikeusturvajärjestelmään kuuluu, että ensimmäisen asteen viranomaisen päätöksestä saa lähtökohtaisesti hakea muutosta valittamalla. Maahanmuuttoviraston päätöksistä kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa on oikeus hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Tätä perustuslakiinkin perustuvaa oikeutta ei ole katsottu voitavan rajoittaa uusintahakemustenkaan osalta. Arvio kansainvälisen suojelun tarpeesta on sellainen asia, josta on perustuslain mukaan voitava hakea muutosta. Sen sijaan oikeus hakea muutosta ei välttämättä tarkoita oikeutta jäädä maahan muutoksenhakumenettelyn ajaksi. Sikäli kuin kyseessä on uusintahakemus, joka ei sisällä uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita, käännyttämispäätös voidaan heti päätöksen tiedoksiannon jälkeen panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Tällöin ulkomaalainen odottaa valitusprosessin tulosta ulkomailla.

Kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa oikeusturvan tarve on ilmeinen. Jos kyseessä on esimerkiksi turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö, käännyttäminen voidaan kuitenkin panna täytäntöön nopeasti. Kun kyse on uusintahakemuksista, on kuitenkin varmistuttava, ettei perustuslaissa ja ulkomaalaislaissa säädettyjä palautuskieltoja rikota. Periaatteessa on mahdollista, että henkilölle syntyy uusia todellisia perusteita kansainväliselle suojelulle, joten ei voida kategorisesti kieltää uuden hakemuksen tekemistä taikka uusia perusteluja tai muutoksenhakua, vaan asiat on kuitenkin arvioitava ja tarvittaessa tutkittava perusteellisemmin.

Niin sanottujen myöhempien hakemusten tai uusintahakemusten määrä ja suhteellinen osuus kaikista Suomessa jätetyistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista on vuonna 2017 kasvanut selvästi aiempiin vuosiin verrattuna. Suomessa on uusintahakemuksen perusteena esitetty usein kääntyminen kristinuskoon. Kristinusko voi sellaisenaan olla tietyissä tapauksissa peruste kansainvälisen suojelun tarpeelle. Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että hakijaa pitää henkilökohtaisesti kuulla hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan ja arvioida sen perusteella kansainvälisen suojelun tarve. Kristinuskoon kääntyminen uutena perusteena johtaa käytännössä uuteen turvapaikkapuhutteluun. 

Sisäministeriössä ja Maahanmuuttovirastossa on pohdittu keinoja uusintahakemusten käsittelyn sujuvoittamiseksi.  Ensisijainen keino on, että Maahanmuuttovirasto pyrkii käsittelemään uusintahakemukset mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti, minkä jälkeen poliisi voi panna käännyttämispäätökset täytäntöön.

Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS) uudistaminen on käynnissä Euroopan unionissa. Ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansainvälistä suojelua koskevasta yhteisestä menettelystä unionissa (KOM (2016) 467 lopullinen, ns. menettelyasetus) tullaan käymään läpi myös uusintahakemuksia koskeva sääntely. Tämän valmistelutyön ollessa kesken, ei ole perusteltua pohtia kansallisesti erikseen uusintahakemuksia koskevan ulkomaalaislain sääntelyn uudistamista.

Helsingissä 27.2.2018
Sisäministeri Kai Mykkänen

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 368
  • Liked: 64819
...
Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS) uudistaminen on käynnissä Euroopan unionissa. Ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansainvälistä suojelua koskevasta yhteisestä menettelystä unionissa (KOM (2016) 467 lopullinen, ns. menettelyasetus) tullaan käymään läpi myös uusintahakemuksia koskeva sääntely. Tämän valmistelutyön ollessa kesken, ei ole perusteltua pohtia kansallisesti erikseen uusintahakemuksia koskevan ulkomaalaislain sääntelyn uudistamista.

Helsingissä 27.2.2018
Sisäministeri Kai Mykkänen

Eli Mykkäsellä sama laulu kuin Petteri Orpolla sisäministerinä jo vuonna 2016. Suomi ei aio tehdä turvapaikkapolitiikkaan enää minkäänlaisia tiukennuksia, vaan jäämme kädet ristissä odottamaan EU:n sanelemaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja -järjestelmää (CEAS), mikä tarkoittaa kansallisesta turvapaikkapolitiikasta ja päätöksentekovallasta luopumista.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Skeptikko

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 11 373
  • Liked: 13785
Eli Mykkäsellä sama laulu kuin Petteri Orpolla sisäministerinä jo vuonna 2016. Suomi ei aio tehdä turvapaikkapolitiikkaan enää minkäänlaisia tiukennuksia, vaan jäämme kädet ristissä odottamaan EU:n sanelemaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja -järjestelmää (CEAS), mikä tarkoittaa kansallisesta turvapaikkapolitiikasta ja päätöksentekovallasta luopumista.

Mykkänen on pelkkä sätkynukke. Kuka (virkanainen?) oikeasti vetelee naruista ja syöttää Orpolle ja Mykkäselle tämän hölynpölyn? Mistä muka suunnilleen pystymetsästä tullut Mykkänen olisi itse tiennyt vaikka jostain "KOM (2016) 467 lopullinen"-menettelyasetuksesta?

Täällä muuten mainittu KOM (2016) 467 lopullinen:

European Commission - COM(2016)467 - Register of Commission documents
https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=list&coteId=1&year=2016&number=467&CFID=16340506&CFTOKEN=82941650f6e96757-AD499269-0C1D-5391-54C011E28667219B

COM(2016)467/F1 - EN
https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2016/EN/1-2016-467-EN-F1-1.PDF
« Viimeksi muokattu: 28.02.2018, 22:37:47 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Eisernes Kreuz

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 713
  • Liked: 22338
  • Quid est veritas?
Eikä sieltä ole todellakaan luvassa mitään sellaista järjestelmää, joka parantaisi Suomen tilannetta.

Päinvastoin, menetämme viimeisetkin itsenäiset vaikutusmahdollisuudet, kun asia on tyhjentävästi säännelty EU-tasolla.

Sitten vain otetaan vastaan, mitä Bryssel antaa.
There is freedom of speech, but I cannot guarantee freedom after speech.
- Idi Amin, diktaattori
Hyvää oppi tekee terroristillekin!
- Jari Taponen, ylikomisario

Alaric

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 21 605
  • Liked: 48559
  • Ei maata ilman kansaa, ei kansaa ilman verilinjaa
Nyt puhutaan jo kahdestakymmenestä (!) uudesta turvapaikkahakemuksesta samojen henkilöiden kohdalla.

Jotain järkeä tähän perseilyyn pitäisi saada ja nopeasti.

https://demokraatti.fi/jotkut-ovat-hakeneet-turvapaikkaa-jopa-yli-20-kertaa-sisaministerio-paperittomien-maara-on-kasvussa/ (14.3.2018)

Lainaus
”Jotkut ovat hakeneet turvapaikkaa jopa yli 20 kertaa” – Sisäministeriö: Paperittomien määrä on kasvussa

Sisäministeriön mukaan Suomessa on tällä hetkellä 10 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Toistaiseksi heistä 80 prosenttia asuu vielä vastaanottokeskuksissa mikä tarkoittaa sitä, että he ovat valittaneet päätöksestään tai laittaneet vireille uuden hakemuksen.

Vain viidellä sadalla päätös on toimeenpantavissa eli Suomi voi käännyttää heidät tai tarjota mahdollisuutta vapaaehtoiseen paluuseen, jos käännyttäminen lähtömaahan ei ole mahdollista.

Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikön Ilkka Haahtelan mukaan hallinnollinen prosessi valituksineen ja hakemuksineen ajaa ihmiset välitilaan, joka voi joidenkin kohdalla kestää kauan.

– Jotkut ovat Suomessa hakeneet turvapaikkaa yli kaksikymmentä kertaa aina uudella perusteella, Haahtela sanoo.


Kun turvapaikkaprosessi on ohitse eikä yhtään hakemusta tai valitusta ole sisässä, vaihtoehtona on myös jääminen Suomeen paperittomana.

Poliisin mukaan paperittomia on noin 3500, joista noin 2000 on kielteisen päätöksen saaneita entisiä turvapaikanhakijoita. Valtaosa heistä, yli tuhat, oleskelee pääkaupunkiseudulla. Haahtelan mukaan viranomaiset ovat erityisen huolissaan lapsiperheistä.

– Miten olet ilman lupaa täällä perheenä ja etsit yösijaa yö toisensa jälkeen, kun mitään pitkäkestoista pysyvää ratkaisua ei ole? Tilapäispalveluissa Helsinki on varmasti Suomen paras. Mutta jos haluaa rakentaa elämäänsä, se on kyllä vaikeaa.

(...)
"Jos olisi sekä menestyviä että epäonnistuneita afrikkalaisia yhteiskuntia hakisin selitystä jostain muualta. Jos afrikkalaiset eivät muodostaisi länsimaissakin sosioekonomista pohjanoteerausta, hakisin selitystä jostain muualta." -Jussi Halla-aho afrikkalaisten geneettisesti selittyvästä älykkyysosamäärästä (3.6.2005)

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 067
  • Liked: 23036
”Jotkut ovat hakeneet turvapaikkaa jopa yli 20 kertaa” – Sisäministeriö: Paperittomien määrä on kasvussa

Tuo systeemi on umpimätä, täyttä humpuukia ja kusetusta, eikä se kestä mitään kriittistä tarkastelua, eikä päivänvaloa ja silti täkäläiset poliitikot seisovat vain tumput suorina.

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 123
  • Liked: 4931
Turvapaikkaa voi hakea rajattoman monta kertaa. Samaan aikaan voi asua vastaanottokeskuksessa, tehdä työtä ilman työlupaa ja etsiä muuta tapaa hankkia oleskelulupa, mikäli turvapaikkaa ei irtoa.

Lainaus
Osa turvapaikanhakijoista on tehnyt jo neljä hakemusta, laki ei rajoita hakemusten määrää

Tarinan vastaanottokeskus Siilinjärvellä on yksi niistä yksiköistä, jotka perustettiin Euroopan pakolaiskriisin kovimpana vuotena 2015. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin siellä asuu noin 200 turvapaikanhakijaa. Asukasmäärä vähenee hitaasti, koska turvapaikkaa voi hakea useita kertoja.

Kaikilla asukkaillamme on vähintään yksi kielteinen päätös alla. Kaikilla asukkailla on ainakin toinen kierros menossa, Kuopion Setlementti Puijolan ylläpitämän Tarinan vastaanottokeskuksen johtaja Juha Huttunen sanoo.

Turvapaikanhakijat saattavat asua vuosien ajan vastaanottokeskuksissa ja käydä läpi valitushakemuskierrettä.

Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Syy siihen on, että uuden turvapaikkahakemuksen voi jättää, jos on uusi peruste turvapaikalle. Esimerkiksi hakijan kotimaan turvallisuustilanteen huonontuminen voi olla uusi peruste.

Uuden turvapaikkahakemuksen viranomainen voi kuitenkin jättää tutkimatta, jos uutta perustetta hakemukselle ei ole.

[...]
Sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston mukaan osa hakijoista voi pitkittää valitushakemusruletilla maassa oleskelua.

– Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo.
[...]


Yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.

[...]

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että 90 prosenttia irakilaisista ja 80 prosenttia afganistanilaisista turvapaikanhakijoista tekee uusintahakemuksen.

– Tämä mylly pyörii koko ajan, Repo toteaa.

Osa turvapaikanhakijoista on jo neljännellä hakemuskierroksella. Valitusprosessissa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Migrin tietojen mukaan 7 000 ihmistä.

Uusia hakemuksia tehdään joko kaikkien valitusten ja valitusaikojen jälkeen tai valitusvaiheen aikana.

Yle (9.3.2018)

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 871
  • Liked: 8897
Lainaus
KK 78/2018 vp Kirjallinen kysymys kristityiksi kääntyneistä turvapaikanhakijoista

Aikooko hallitus laatia selvityksen siitä, miten kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden vakaumuksen aitoutta arvioidaan ja millainen vakaumus katsotaan aidoksi?

Helsingissä 8.3.2018
Päivi Räsänen kd
Sari Essayah kd
Sari Tanus kd
Antero Laukkanen kd
Peter Östman kd

Lainaus
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Viime aikoina on esiintynyt kasvavassa määrin kansainvälisen suojelun hakemuksia, joissa hakija kertoo pelkäävänsä vainoa kotimaassaan, koska on Suomessa kääntynyt kristityksi. Tällaisia tapauksia on viime aikoina ollut useita satoja. Kristityksi kääntymistä on käytetty uutena turvapaikkaperusteena myös turvapaikkapäätöksistä valitettaessa.

Uskonnollisen kääntymisen osalta viranomaisella on turvapaikka-asiassa velvollisuus tehdä uskottavuusarviointi. Erityisesti tilanne, jossa kääntyminen toiseen uskoon on tapahtunut vasta Suomessa, se on tapahtunut nopealla aikataululla ja tähän perusteeseen vetoaminen on yleistä, täytyy Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR:n ohjeistuksen mukaan tehdä erityisen tarkka arvio siitä, onko asiassa sellaisia seikkoja, jotka voisivat viitata tarkoitushakuisuuteen luoda turvapaikkaperuste. UNHCR on laatinut turvapaikkahakemuksia käsitteleville tahoille ohjeistuksen uskontoon perustuvaa suojelun tarvetta koskien. Erityisen tärkeää uskottavuuden arviointi on silloin, kun uskonnollinen kääntyminen on tapahtunut kotimaasta lähdön jälkeen. Näissä tapauksissa on olennaista selvittää perusteellisesti kääntymisen aitous ja olosuhteet, joissa kääntyminen on tapahtunut. Kääntymisen uskottavuuden arvioinnin kannalta keskeisintä on selvittää hakijan omakohtaisia tuntemuksia, hänen motivaatiotaan kääntymiseen ja sitä, mitä vaikutuksia kääntymisellä on ollut hänen elämäänsä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, onko kääntyminen tullut kotimaan viranomaisten tietoon ja miten nämä suhtautuisivat asiaan.

Maahanmuuttovirastossa on kristinuskoon kääntyneiden hakemuksia koordinoiva erityisylitarkastaja, uskontovastaava, joka koordinoi kääntyneiden asioita turvapaikkayksikössä sekä tuottaa ja päivittää teemaan liittyvää ohjeistusta. Henkilö vastaa siitä, että ohjeistus ja koulutus tavoittaa kaikki teeman parissa työskentelevät puhuttelijat ja päätöstentekijät ja varmistaa, että osaamista on jokaisella puhuttelijalla riittävästi siihen, mitä painotetaan päätöksentekovaiheessa. Uskontovastaava myös seuraa niin kansallisten kuin ylikansallisten oikeusistuintein ratkaisuja ja tarkastelee niiden vaikutuksia Maahanmuuttoviraston päätöskäytäntöön. Kaikkia turvapaikkahakemuksia ratkaistessa korostuvat samat periaatteet yksilöllisestä tapauskohtaisesta harkinnasta ja siitä, että turvapaikanhakijat ovat keskenään samanarvoisessa asemassa. Samankaltaiset hakemukset tulee ratkaista samalla tavalla. Edellä mainitut seikat ovat yhdenmukaisen arvioinnin keskeisiä ominaisuuksia.

Maahanmuuttovirastossa kaikkia puhuttelijoita koulutetaan jatkuvasti ja työtä kehitetään esimerkiksi työryhmien avulla. Viraston turvapaikkayksikössä toimii eri toimipisteissä kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyyn keskittynyt uskontoryhmä, joka aktiivisesti keskustelee ja tekee yhteistyötä hakijaprofiilin parissa. Alueelliset uskontoryhmät vaihtavat ajatuksia myös keskenään uskontoasiantuntijan johdolla, jotta yhdenmukaisuus ja yhteneväiset kriteerit eri toimipisteiden välillä pystytään takaamaan. Lisäksi jokaisessa toimipisteessä on uskontoasioiden alueellinen yhdyshenkilö, joka pitää tiivistä yhteyttä varsinaisen uskontovastaavan kanssa. Tällä pyritään takaamaan yhdenvertaisuuden toteutuminen ja se, että kaikki puhuttelijat saisivat lisää koulutusta ja oppia jatkuvasti. Maahanmuuttovirasto on lisäksi tehnyt tiivistä yhteis-työtä Suomen ekumeenisen neuvoston kanssa vuoden 2016 lopulta. On järjestetty koulutusta, jossa on ollut mukana myös hallinto-oikeuden edustajia. Yhteistyötä on hyödynnetty suunniteltaessa, mitä turvapaikkapuhutteluissa hakijoilta kysytään.

Jotta yhdenmukaisuus saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti, Maahanmuuttovirasto tekee jatkuvasti oma-aloitteista laillisuusvalvontaa päätöksiin ja tutkii päätösten ja puhutteluiden laatua. Maahanmuuttovirastossa on käynnissä Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoittama LAAVA-hanke, jonka viimeisimpänä laillisuusvalvontakohteena on ollut kristinuskoon kääntyneiden turvapaikkahakemuksiin tehdyt päätökset. Tavoitteena laadunvalvonnassa on taata tasainen ja laadukas päätöstyö, joka perustuu yhdenmukaiseen linjaan.

Turvapaikkapäätöksistä on valitusoikeus hallinto-oikeuteen, joka on ensisijainen muutoksenhaku-keino. Hallinto-oikeus arvioi myös puhuttelun laadun sekä päätöksen lopputuloksen ja lisäksi ottaa huomioon hakijan ajankohtaisen tilanteen. Hallinto-oikeuteen asiakas voi toimittaa kaikki lisä-selvitykset ja huomiot asiasta, jota käytetään pohjana, kun Maahanmuuttoviraston tekemää puhuttelua ja päätöstä arvioidaan.

Uskonnollisen vakaumuksen arvioinnissa on olemassa perusteet, joita noudatetaan niin Maahanmuuttovirastossa kuin hallinto-oikeuksissakin. Arvioitaessa henkilön vakaumusta, keskitytään arvioimaan hakijan kertomusta vakaumukseen vaihtoon liittyvistä ajatuksista ja kääntymisen motiiveista, vakaumuksen vaihdoin merkitystä hakijan elämässä uskonnon vapauden kannalta arvioituna, tapaa harjoittaa uutta uskontoaan, uuden uskonnon ja sen harjoittamisen itsejohtoisuutta ja itsenäistä harjoittamista sekä pysyvyyttä. Päätöksen taustalla on aina yksilöllinen kokonaisharkinta, jossa punnitaan monia seikkoja.

Korkein hallinto-oikeus ylimpänä tuomioistuimena antaa päätöksillään suuntaviivoja hallintopäätöksille ja lainkäytölle. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan uskonnollisen kääntymisen merkitys kansainvälisen suojelun perusteena riippuu turvapaikanhakijan kotimaan olosuhteista. Kääntymisen aitouden selvittäminen on olennaista sellaisissa tapauksissa, joissa kristinuskoon kääntyminen sinänsä voi johtaa vainon vaaraan kotimaassa. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että henkilökohtaisen uskottavuuden arviointia uskonnollisen kääntymisen aitoudesta ei voida tehdä pelkästään kirjallisessa menettelyssä, vaan se edellyttää hakijan itsensä henkilökohtaista kuulemista (21.4.2017, KHO:2017:63).

Yksittäisissä tapauksissa tehdyt arvioinnit perustuvat olennaisesti hakijoiden itsensä kertomaan ja kokemaan, jonka Maahanmuuttovirasto tai hallinto-oikeus suullisesti kuulevat hakijoilta itseltään asian käsittelyn eri vaiheissa. Käsitys aidosta vakaumuksesta perustuu arvioon yksittäisessä asiassa, eikä kyse voi silloin olla yleisestä linjasta. Yksittäisten tapausten kohdalla ei sellaisenaan myöskään voida puhua linjan yhdenmukaisuudesta. Sen sijaan arvioinnin tavan ja kriteerien on oltava yhdenmukaisia. Hakijoita henkilökohtaisesti kuulevilla Maahanmuuttovirastolla ja hallinto-oikeuksilla on paras mahdollisuus arvioida kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan vakaumuksen aitoutta ja sitä, millainen vakaumus katsotaan aidoksi. Ulkopuolisella selvityksellä olisi vaikea saada tähän parempaa tietoa.

Maahanmuuttovirasto seuraa ja kehittää jatkuvasti puhuttelu- ja päätöskäytäntöään, kun turvapaikkaperusteena on uskonnollinen kääntyminen. Koska kyse on yksittäisten henkilöiden vakaumuksen arvioinnista yksittäisissä tapauksissa ja arviointi osin kohdistuisi riippumattomien tuomioistuinten oikeudenkäyttöön ja oikeuskäytäntöön, nykytilanteessa ei olisi perusteltua laatia kysymyksessä esitettyä selvitystä siitä, miten kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden vakaumuksen aitoutta arvioidaan ja millainen vakaumus katsotaan aidoksi.

Helsingissä 29.3.2018
Sisäministeri Kai Mykkänen

Alaric

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 21 605
  • Liked: 48559
  • Ei maata ilman kansaa, ei kansaa ilman verilinjaa
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/183231-turvapaikka-asiat-nostivat-ita-suomen-hallinto-oikeuden-ratkaistavien-asioiden-maaraa (22.5.2018)

Lainaus
Turvapaikka-asiat nostivat Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaistavien asioiden määrää

Itä-Suomen hallinto-oikeuteen saapui viime vuonna yhteensä 3 479 asiaa ratkaistavaksi. Eniten oli sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ulkomaalaiasioihin sekä valtio-oikeuteen ja yleishallintoon liittyviä asioita.

Saapuneiden asioiden määrä kasvoi noin 25:lla prosentilla.

Etenkin turvapaikka-asioiden käsittely lisäsi ratkaistavaksi tulleiden asioiden määrää, hallinto-oikeus tiedottaa. Itä-Suomen hallinto-oikeus on viime vuodesta lähtien ollut toimivaltainen tuomioistuin ratkaisemaan turvapaikkavalituksia. Tämän myötä hallinto-oikeudessa vireillä olevien asioiden määrä kaksinkertaistui.

Myös toimeentulotukipäätöksiä koskevien asioiden määrä kasvoi. Itä-Suomen hallinto-oikeus on viime vuodesta lähtien ollut toimivaltainen tuomioistuin ratkaisemaan turvapaikkavalituksia. Tämän myötä hallinto-oikeudessa vireillä olevien asioiden määrä kaksinkertaistui.

Hallinto-oikeus ratkaisi viime vuonna 3 219 asiaa, mikä on noin sata enemmän kuin ennenn. Aiempina vuosina saapuneet tapaukset yhteen laskettuna hallinto-oikeuden käsiteltävänä oli yhteensä 5 698 asiaa.
"Jos olisi sekä menestyviä että epäonnistuneita afrikkalaisia yhteiskuntia hakisin selitystä jostain muualta. Jos afrikkalaiset eivät muodostaisi länsimaissakin sosioekonomista pohjanoteerausta, hakisin selitystä jostain muualta." -Jussi Halla-aho afrikkalaisten geneettisesti selittyvästä älykkyysosamäärästä (3.6.2005)

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 871
  • Liked: 8897
Ei ihme että oikeuslaitos ruuhkaantuu >:(

Lainaus
KHO:2018:118
23.8.2018
Lainaus
Päätös, josta valitetaan

Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.2.2018 nro 18/0146/5

Asian aikaisemmat vaiheet

Maahanmuuttovirasto oli päätöksellään 19.8.2016 hylännyt Irakin kansalaisen A:n (jäljempänä valittaja) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt käännyttää hänet kotimaahansa Irakiin.

Itä-Suomen hallinto-oikeus oli päätöksellään 27.2.2017 kumonnut Maahanmuuttoviraston päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Valittaja oli valituksessaan uutena perusteena vedonnut kristinuskoon kääntymiseen.

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 10.8.2017 hylännyt valittajan turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt käännyttää hänet kotimaahansa Irakiin.
Lainaus
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään kristinuskoon kääntymisen ja suullisen käsittelyn osalta seuraavasti:

...  Valittaja on palattuaan Irakiin vuonna 2012 joutunut pitämään kääntymisensä piilossa perheeltään, ja hän on ainoastaan voinut rukoilla salaa ja etsiä tietoja internetistä. Irakissa valittaja on joutunut harjoittamaan islamin uskontoa sekä rukoilemaan perheensä kanssa, jotta häntä ei epäiltäisi. Valittaja ei ole kertonut kääntymisestään aikaisemmin, koska hän on tullut Suomeen muusta kuin uskonnon takia eikä hänen kääntymisensä ollut aikaisemmin sukulaisten tiedossa.
Lainaus
Hallinto-oikeus on edellä katsonut, ettei valittajan tosiasiallista kääntymistä kristinuskoon ole pidettävä uskottavana. Turvapaikanhakija voi kuitenkin olla kotimaassaan vaarassa siitä huolimatta, ettei hänen kääntymistään ole pidetty uskottavana, mikäli turvapaikanhakijalla on perusteltu pelko joutua kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 b §:n 5 momentin mukaisesti oletetun uskonnollisen suuntauksen takia.

Valittaja on edellä mainitulla tavalla kertonut salanneensa Irakissa ollessaan kristinuskoon kääntymisensä, joten valittajan on katsottava olleen tietoinen häneen perheensä ja heimonsa taholta kohdistuvasta uhasta, mikäli tieto valittajan islaminuskosta luopumisesta tulisi kotimaassa asuvien sukulaisten tietoon. Valittaja ei ole tästä huolimatta vedonnut kristinuskoon kääntymiseensä kansainvälistä suojelua hakiessaan vaan hän on sen sijaan jakanut sosiaalisessa mediassa kristinuskoon liittyviä kuvia ja muuta aineistoa asettaen itsensä tietoisesti vaaraa. Asian paljastuminen on valittajan kertoman perusteella lisäksi sijoittunut samaan aikaan, kun valittaja on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston 19.8.2016 tekemän kielteisen päätöksen
:roll:  :roll:  :roll:
Lainaus
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi.

Lahti-Saloranta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 512
  • Liked: 21553
  • Vastuullinen media koulutuksessa
Ei ihme että oikeuslaitos ruuhkaantuu >:(

Lainaus
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään kristinuskoon kääntymisen ja suullisen käsittelyn osalta seuraavasti:

...  Valittaja on palattuaan Irakiin vuonna 2012 joutunut pitämään kääntymisensä piilossa perheeltään, ja hän on ainoastaan voinut rukoilla salaa ja etsiä tietoja internetistä. Irakissa valittaja on joutunut harjoittamaan islamin uskontoa sekä rukoilemaan perheensä kanssa, jotta häntä ei epäiltäisi. Valittaja ei ole kertonut kääntymisestään aikaisemmin, koska hän on tullut Suomeen muusta kuin uskonnon takia eikä hänen kääntymisensä ollut aikaisemmin sukulaisten tiedossa.
Jos oikein ymmärsin että tuo harras kristitty joutuisi kotomaassaan hengenvaaraan uskonsa vuoksi perheensä toimesta. Kyllä hänelle pitäisi välittömästi myöntää turvapaikka koska kotomaassa häntä odottaa varma kuolema oman perheen toteuttamana. Traumatisoineen poloisen kotouttamista pitäisi edistää ja toteuttaa pikaisesti perheen yhdistäminen Suomeen.
Vaikka tarkoitusperät olisivat maailman parhaat, niin monien, täysin erilaisten kulttuuritaustojen omaavien ihmisten kotouttaminen onnistuneesti ei ole mahdollista

Alaric

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 21 605
  • Liked: 48559
  • Ei maata ilman kansaa, ei kansaa ilman verilinjaa
Hallinto-oikeuksissa käsittelyssä olevien turvapaikka- ja oleskelulupavalitusten määrä oli kesäkuussa n. 1800. Määrä tulee kuulemma jäämään aiempaa tasoa korkeammalle.

Valituksissa ovat viime aikoina lisääntyneet erityisesti oleskelulupia koskevat valitukset, kun henkilöt, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa, ovat hakeneet työperäistä oleskelulupaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10923386 (20.8.2019)

Lainaus
Massiivinen turvapaikkavalitusten ruuhka on saatu pääosin purettua hallinto-oikeuksissa

Turvapaikka- ja oleskelulupaa koskevien valitusten määrä on kuitenkin pysyvästi korkeammalla tasolla kuin ennen vuotta 2015.

Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusten ruuhka on pääosin saatu purettua hallinto-oikeuksissa. Ruuhka syntyi kun vuonna 2015 maahan saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa ja heistä 10 000 kielteisen päätöksen saanutta valitti päätöksestään hallinto-oikeuteen.

Ylen selvityksen mukaan kesäkuussa 2019 hallinto-oikeuksissa oli vireillä valituksia lähes 1 800. Se on huomattavasti vähemmän kuin huippuvuosina 2016-2018, mutta korkeampi kuin taso ennen vuotta 2015. Aiempaa korkeammalle tasolle hallinto-oikeuksissa valitusmäärien uskotaan myös jäävän.

– Nyt työllistävät valitukset, jotka ovat tulleet viime vuonna ja tänä vuonna. Ruuhka on pääosin purettu, mutta valitusmäärät eivät enää vähene, kuvailee tilannetta Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilä.

(...)

Ruuhka purettu, mutta työmäärä kasvaa

Myös työmäärä pysyy lähivuosina valitustuomioistuimissa korkeana, sillä käsittelyyn tulevat valitukset ovat Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilän mukaan haastavampia ja niiden käsittely vie enemmän aikaa.

Yksi syy tähän on suullisten käsittelyjen lisääntyminen. Suullisia käsittelyjä järjestetään aiempaa enemmän turvapaikkaperusteiden selvittämiseksi ja työmäärä niissä on Heikkilän arvion mukaan noin kolminkertainen kirjalliseen käsittelyyn verrattuna.

(...)

Oleskelulupaa ja uusintahakemuksia koskevat valitukset kasvussa

Oikeusministeriön mukaan ulkomaalaisasioiden määrä on kasvanut pysyvästi. Hallinto-oikeuksien vireillä olevista valituksista suuri osa koskee tällä hetkellä turvapaikan uusintahakemuksia ja oleskelulupia.

Helsingin hallinto-oikeudessa syksyn 2019 valituksissa ovat lisääntyneet erityisesti oleskelulupia koskevat valitukset.

–Osa henkilöistä, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa hakevat nyt oleskelulupaa. Erityisesti työperäisiä oleskelulupia koskevat valitukset ovat kasvussa, toteaa Heikkilä.

Oikeusministeriö on myöntänyt hallinto-oikeuksille tälle vuodelle tähän mennessä lisäresursseja noin 50 henkilötyövuotta. Ensi vuodelle on varauduttu myös lisäresursseihin. Vuoden 2020 alussa tarkoitus on muun muassa perustaa 20 uutta tuomarinvirkaa. Myös turvapaikka-asioiden hajautuksesta neljään hallinto-oikeuteen pidetään kiinni.

Oikeusministeriössä tavoitteena on pudottaa hallinto-oikeuksissa vireillä olevien turvapaikka-asioiden määrän 1 000–1 200 ja samalla nopeuttaa keskimääräinen käsittelyaika puoleen vuoteen nykyisestä noin vuodesta.

(...)
"Jos olisi sekä menestyviä että epäonnistuneita afrikkalaisia yhteiskuntia hakisin selitystä jostain muualta. Jos afrikkalaiset eivät muodostaisi länsimaissakin sosioekonomista pohjanoteerausta, hakisin selitystä jostain muualta." -Jussi Halla-aho afrikkalaisten geneettisesti selittyvästä älykkyysosamäärästä (3.6.2005)

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 362
  • Liked: 5152
^Onko tilastoja siitä, miten suullisten ja kirjallisten käsittelyjen myönteisten päätöksien osuus poikkeaa toisistaan?

En edes ymmärrä sitä, miksi käsittelyt ovat suullisia, sillä eiköhän asia käy ilmi myös papereista? Yritetäänkö suullisessa käsittelyssä havaita kehonkielestä valehtelua, mutta mitä sitten, sillä ei tuollainen havainto kaiketi ole peruste minkään kielteisen päätöksen takana.

Tagit: