Onko mölyämättömyyden vaatiminen kirjastoissa rasismia?

[Skeptikko]

Onko hiljaisuuden vaatiminen kirjastoon rasismia?
https://www.verkkouutiset.fi/onko-hiljaisuuden-vaatiminen-kirjastoon-rasismia/

– Ruotsissa keskustellaan oikeasti siitä onko rasismia tai luokka-elitismiä vaatia että #kirjasto pitäisi vallita hiljaisuus. #facepalm, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak tviittaa

Hän viittaa Ruotsissa viime aikoina käytyyn keskusteluun kirjastojen käyttäytymissäännöistä. Esimerkiksi ruotsalainen sosialidemokraattipoliitikko Roger Mogert on herättänyt runsaasti keskustelua Dagens Nyheterin kirjoituksellaan.

Siinä hän muun muassa toteaa, että hiljaisten kirjastojen vaatiminen on usein muukalaisvihamielistä.
...
Lehti viittaa Ruotsin kirjastonhoitajien ammattiliiton Dik:n työympäristöraporttiin, jonka mukaan monissa kirjastoissa kärsitään vierailijoiden aggressiivisesta käytöksestä ja sääntöjen rikkomisesta. 40 prosenttia vastaajista kertoi väkivallan uhkan kasvaneen viimeisen kahden vuoden aikana.

”Onko muukalaisvihaa ja luokka-ajattelua sanoa, ettei tällaista voida hyväksyä? Sanoa, että kirjastot ansaitsevat kunnollisen työympäristön? Sanoa, että kaikilla, jotka vierailevat kirjastossa lukeakseen, tehdäkseen läksyjä tai opiskellakseen olisi oikeus siihen”, kirjoituksessa kysytään.

Ruotsissa keskustellaan oikeasti siitä onko rasismia tai luokka-elitismiä vaatia että #kirjasto pitäisi vallita hiljaisuus. 🤦🏽‍♂️#facepalm

— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) October 12, 2017

On sitä käyty Suomessakin. Somalidemaripoliitikko Habiba Ali katsoi, että lapsillaan on oikeus meluta kirjastossa. https://t.co/klrvXZOEwt

— Maahanmuuttokriittinen kansanliike, MaKriKaLi 𝕏 (@MaKriKaLi) October 12, 2017

[Jaksuhali]

Ehkä. Luultavasti ajatus "Jos en metelöi, muut voivat keskittyä" on valkoista ideologiaa. Kuten myös "Jos luen hyviä kirjoja, voin oppia jotain". Nytpä voimme kaikki yhdessä allihopa tsekata etuoikeutemme ja hävetä aiempaa suvaitsemattomuuttamme.

[guest14935]

Tottakai on. Menneisyyttä ja sivistymättömyyttä, pitää ymmärtää kulttuureja jne. Monikulttuurisuuskeskuksiahan ne nykyisin ovatkin.
https://www.youtube.com/watch?v=RSvz2Pc7kao

Pekka Koskenkorvan video, kirjoittelee täälläkin hommalla hän.

[Totuus EPT]

Ymmärtääkseni kirjastoissa luetaan rauhallisessa ympäristössä keskittyneesti kirjoja ja mölyapinoiden melskatessa mölyämiseen puuttuminen Ruotsissa on rasismia  .
Nähtävästi tämä on sitä Ruotsin kehitysmaalaistamis projektia parhaimmillaan, kun tälläinen aivoton kysymys otetaan edes puheeksi!

[guest14935]

Ymmärtääkseni kirjastoissa

Olet ymmärtänyt aivan väärin.

Ed. viestissäni video, kehotan vilkaiseen.

[Vaniljaihminen]

Tottakai se on rasismia.

Voin oikein kuvitella jonkun Iikka Kiven kohta puolustamassa kirjastojen muuttamista Lähi-itä diskoiksi. "Miksei muka kirjastoissa saisi soittaa musiikkia? Eihän siinä valkoisessa cis-normatiivisessa hiljaisuudessa ole mitään tolkkua muutenkaan? Vittu. Sekö möly jota kansallismieliset ovat aina pitäneet sotakirjoja etsiessään kovalla äänellä tavaten, ei olisi ollut täysin sama asia vaan vieläpä pahempi."

[Elcric12]

Samaa keskustelua käydään jatkuvasti myös mamuvapaissa kirjastoissa.

[Golimar]

Sunniva Drake teki kirjastoista maahanmuuttajien olohuoneita – "Vastustus ei minua hetkauta"

Espoon kirjastopalveluiden aluejohtaja Sunniva Drake uskaltaa sanoa ja toimia. Hän on tehnyt töitä sen eteen, että Espoossa kirjastot ovat avanneet ovensa maahanmuuttajille ja ne kantavat merkittävän vastuun kotouttamistyöstä.

Perhe teki Sunniva Drakesta sen, mitä hän on nyt. Draken oma tausta on monikulttuurinen ja värikäs.

Vastuun-ottaminen kuuluu suomalaisten naisten arvomaailmaan."
– Omia esimerkkejäni ovat olleet äiti ja isä, jotka olivat vahvoja ihmisiä. Sain kasvaa 8-henkisessä perheessä, Sunniva Drake perustelee.

Draken isä oli löytölapsi, jonka Sunniva Draken isoäiti kasvatti suomenruotsalaiseksi. Äiti tuli Saksasta Suomeen 20-vuotiaana vuonna 1949. Hän oli talouspakolainen. Sota varjosti molempien vanhempien nuoruutta.

Drake painottaa, että ihmiselle on aina hyötyä siitä, että hän saa elää monen kulttuurin äärellä. Hän pääsi näkemään rajailmiöitä. Hänen oma perheensä asui katolilaisena luterilaisessa ympäristössä ja hänen nuoruuden kotinsa oli Hämeenlinnassa vankila-alueella, koska isä työskenteli Hämeenlinnan restauraatiosta vastaavana arkeologina.

– Näen itseni hyvin tyypillisenä suomalaisena ja tunnistan itseni suomenruotsalaisena. Meillä kaikilla on vaikutteita idästä, lännestä ja etelästä, kunhan ensin vähän raaputetaan pintaa.

Perheen kokemukset tekivät Sunniva Drakesta feministin ja taistelijan, joka tekee työtä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Hän on nähnyt, miten valtaa käytetään ja osaa käyttää sitä itsekin.

– Taistelija minussa edustaa maskuliinista puolta ja välittäminen feminiinistä puolta.

Sunniva Drake on antanut äänen niille, jotka tekevät hiljaista työtä yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien eteen. Hän on ylpeä Suomen PENin myöntämästä tunnustuksesta ja katsoo sen olevan kiitos kaikille naisille, jotka tekevät vaieten työtä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten hyväksi.

– Vastuunottaminen kuuluu suomalaisten naisten arvomaailmaan. Tämä ajattelutapa syntyi sota-aikana.

Minulla on missio ja rakastan haasteita."
Drake on hyvin hämmästynyt siitä, että turvapaikanhakijakriisissä ei ole löytynyt yhteiskunnallista vastuunkantajaa. Suomessa on viimeiset 20 vuotta puhuttu taloudesta, muttei arvoista.

– Vain arkkipiispa Kari Mäkinen on uskaltanut avata suunsa ja puhua arvoista. Muut vaikuttajat ovat pääsääntöisesti olleet hiljaa.

– Jotain on pahasti vialla, kun 80 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että ilmapiiri on ahdistava. Vihapuhe jatkuu siihen asti, kunnes suuri ääni sanoo, että "tämä ei käy".

Draken mukaan jäljet ovat rujoja, jos hylkäämme turvapaikanhakijat. Menetämme inhimillisen arvokkuuden. Hän itse taistelee sen puolesta, että maahanmuuttoviraston tulkinnat turvapaikkahakemuksista eivät rikkoisi perustuslakia.

Etenkin Leppävaaran kirjasto on kulttuurien sulatusuuni. Kirjastoissa on järjestetty maahanmuuttajien ja kantaväestön välisiä keskustelutilaisuuksia. Kielikahviloissa tavalliset suomalaiset opettavat suomea maahanmuuttajille. Aivan kaikki eivät näe toimintaa positiivisena.

– Välillä tulee kirjallistakin palautetta, mutta vastustus ja ongelmat eivät minua hetkauta, Drake kuittaa.

– Minulla on missio ja rakastan haasteita. Selitän sekä henkilökunnalle että asiakkaille, miksi toimimme näin.

Drake näkee, että tärkein keino kotoutumisessa on suomen kieli ja kulttuuri. Emme voi olettaa, että tulijat tietävät, mikä on meidän tapamme toimia ja ajatella.

– Haluamme luoda maahanmuuttajalle kokemuksen siitä, että hän kuuluu johonkin ja että hän oppii ja pärjää.

Tärkeintä, mitä Suomi voi Sunniva Draken mielestä tarjota, on turvallisuuden tunne.

Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö. Se on osa yli 100 maassa toimivaa kansainvälistä PENiä. PEN pyrkii peruskirjansa mukaisesti puolustamaan ja edistämään kirjallisuutta ja taiteen- ja ilmaisunvapautta kaikkialla maailmassa.

Suomen PEN jakoi ensimmäisen sananvapauspalkintonsa vuonna 2012.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/491718-sunniva-drake-teki-kirjastoista-maahanmuuttajien-olohuoneita-vastustus-ei-minua

[Impi Waara]

Sääntöjen noudattamisen vaatiminen on tietenkin rassismia. Viis siitä, että kyse on meidän kirjastokulttuurista. Olemmehan lähtökohtaisesti syyllisiä kaikkeen, mistä keksitään syyttää.

[Golimar]

Kirjojen lukeminen kirjastoissa on ummehtunutta impivaaralaisuutta sen sijaan metelöinti, tappelu jne. on IHQ monikulttuurisuutta.

Beniniläinen rumpuesitys Keski-Espoon kirjastossa (1)
https://www.youtube.com/watch?v=9IvM72AKjek

Beniniläinen rumpuesitys Keski-Espoon kirjastossa (2)
https://www.youtube.com/watch?v=3jWgqq6nXe8

Beniniläinen rumpuesitys Keski-Espoon kirjastossa (3)
https://www.youtube.com/watch?v=yGBOyrJbXFY

[siviilitarkkailija]

Tärkeintä, mitä Suomi voi Sunniva Draken mielestä tarjota, on turvallisuuden tunne.

Kirja...katoavaa kansanperinnettä Schengen-helvetissä. Lukekaa silti ajatuksella.

[Maastamuuttaja]

Toivottavasti Salonius-Pasternak oli varmistanut uuden työpaikan itselleen ennen varomatonta ulostuloaan.

[Luotsi]

Ei kai kukaan voi tosissaan epäillä, etteikö jostakin; mistä tahansa, huomauttaminen somalille olisi rasismia?

[Pölhökustaa]

Samaa keskustelua käydään jatkuvasti myös mamuvapaissa kirjastoissa.

Niinkö?

Käyn säännöllisesti kaupunginosakirjastossani täällä pks-seudulla, kirjasto on pitkälti mamuvapaa ja siellä on hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Lähikoulun lukiolaiset supattavat pöydän ympärillä projektityönsä ääressä, joku ipana välillä protestoi kovaa sen lyhyen hetken ennenkuin vanhempansa vievät ulos jäähylle, ja ainoat normaalia tai kovempaa ääntä käyttävät ovat kirjastotäteja.

Rauhassa saa hompanssi keskittyä tutkimaan fasismin oppikirjaa hyllyjen välissä, eivät mökästele somalit tai afgaanit, puhumattakaan pottunokista.

[ninanuiva]

Entisaikojen kirjastohuoneet kodeissa tulevat väkisiinkin mieleen tästä.Tarvettahan niille ei ole enää viime vuosikymmeninä ollut, julkisissa kirjastoissa on kuitenkin noudatettu hyviä käytöstapoja ja otettu muut huomioon.Täytyykin pitää jatkossa parempaa huolta omasta kirjavarastosta, eikä minimalismibuumissa luopua yhdestäkään kirjasta, vaikka muuten ylimääräistä kotoa on tullut karsittua ja paljon.
Lisäksi kirjastohuone täytyy luoda uudelleen, ei ehkä nykyiseen mutta seuraavaan kotiin, joka ei enää ole Suomessa.
Eiköhän seuraava vaihe ole vaatia kirjastoihin minaareetit.

[Skeptikko]

Aiheeseen liittyviä juttuja:

”Krav på tysta bibliotek ofta främlingsfientliga”
https://www.svd.se/borgarradet-krav-pa-tysta-bibliotek-framlingsfientliga

Konservativa debattörers krav på tysta bibliotek är ofta kryddade med en god portion främlingsfientlighet eller en väl tilltagen dos klassförakt, skriver Roger Mogert, kultur- och stadsbyggnadsborgarråd (S) i Stockholm.

Att försvara biblioteken är inte uttryck för klassförakt
http://www.blt.se/ledare/att-forsvara-biblioteken-ar-inte-uttryck-for-klassforakt/

34 percent of the libraries working on public libraries witness a number of times a week between visitors, fill, aggressiveness or refusal to respect library rules.

63 percent indicate that there have been damage in the libraries they have been working in the past two years.

Four out of ten state that social concern, insulting violence and violence has increased over the past two years.

One is wondering whether Stockholm City Culture Council Roger Mogert (S) generally knows the report. For when he goes into the debate about librarian freedom, he does not mention it with one word.

No, instead, they accuse those who advocate that order and tranquility should go to the libraries for xenophobia and classmates.

Biblioteken speglar samhället – en rapport om arbetsmiljön på våra bibliotek
https://www.dik.se/media/1467/rapport-biblioteken-speglar-samhallet.pdf

39 procent anger att det förekommit våld de senaste två åren när de arbetat på folkbibliotek och av dessa anger 44 procent att förekomsten av våld har ökat.

Nästan sju av tio upplever att ett förändrat samhälle utanför är den, ellerv en av de, främsta orsakerna till ökad/minskad social oro på biblioteket.

Fyra av tio önskar att åtgärder skulle vidtas. Det som efterfrågas mest är ökad bemanning och att ensamarbete inte ska förekomma, därefter kommer ökad närvaro av ordningsvakter.

En av sju respondenter valde att i en avslutande frisvarsfråga beskriva egna erfarenheter och tankar om sin arbetsmiljö. Svaren visar det komplexa uppdraget biblioteken har och hur stora variationerna är mellan olika bibliotek, för vissa är oroliga situationer dagligt förekommande, för andra förekommer det inte alls.

16 procent har funderat på att byta jobb på grund av social oro, hot eller våld på biblioteket de arbetar på.

Somalitaustainen espoolaisvaltuutettu syyttää kirjastoa rasismista – "Maine menee teidän takia"
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/521410-somalitaustainen-espoolaisvaltuutettu-syyttaa-kirjastoa-rasismista-maine-menee

– Viime torstaina lapseni olivat äitini ja sisareni kanssa kirjastossa. Siellä henkilökuntaan kuuluva oli tullut sanomaan sisarelleni: "Tiedättekö millainen maine kirjastolla on teidän (somalitaustaisten maahanmuuttajien) takia ja mitä lehdissä kirjoitetaan".

Myöhemmin paikalle saapunut Ali oli käynyt kysymässä työntekijältä mitä tämä oli tarkoittanut.

– Hän viittasi edelleen kirjaston maineeseen ja meihin (somaleihin) maineen tahraajina, Ali hämmästelee.

Hänen mukaansa kyse ei ollut edes siitä, että lapset olisivat metelöineet häiritsevästi.

Ali sanoo kokeneensa aiemminkin tylyä kohtelua Entressessä.

– Henkilökunta on tullut moittimaan minua jopa muiden somalilasten äänekkäästä käytöksestä.

[orientexpressen]

On kulttuurista varastamista jos maahanmuuttaja omaksuu suomalaisen kirjastokulttuurin.

[rapa-nuiv]

Samaa keskustelua käydään jatkuvasti myös mamuvapaissa kirjastoissa.

Joo niin aivan. Jo 50-luvulla lättähatut itkivät aina rasismia, kun heitä pyydettiin olemaan mölyämättä.

Ja onhan se mölyämättömyyden vaatiminen rasismia. Eihän noilta mölyäviltä luonnonlapsilta voi odottaa yhtä hillittyä käytöstä kuin valkoiselta mieheltä.

[Shemeikka]

Että on rasismia vaatia mutikaisia ottamaan muut ihmiset huomioon?

Eli kääntäen myönnetään että eräillä ulkomaalaisilla on mölyapinan luonne ja minkäpä sitä luonnolleen mahtaa. Kun inostuu niin huutaa...

[ikuturso]

Hommallahan kirjastojen hiljaisuudesta on perinteisesti taistellut @mikkoellila , joka täällä vielä harvakseltaan poikkeilee.

Asia ei ole uusi.

-i-

[Eino P. Keravalta]

Jos hiljaisuuden vaatiminen on rasismia, silloinhan tunnustetaan, että mölyäminen on joidenkin etninen piirre ja senkin toteaminen on taas - yllätys yllätys - rasismia.

[nollatoleranssi]

Siinä hän muun muassa toteaa, että hiljaisten kirjastojen vaatiminen on usein muukalaisvihamielistä.

Mistä syystä aihe koetaan muukalaisvihamielisyydeksi? Vai onko meluajista 90% muuta taustaa?

[Eino P. Keravalta]

Kun geenit ja kulttuurit näin törmäävät, lienee parasta, että kumpikin ryhmä saa omat kirjastonsa: olisi lukukirjastoja ja tivolikirjastoja. Näin niin eurooppalaiset kuin kehitysmaalaisetkin saavat sitä, mitä haluavat ilman toisen ryhmän häirintää.

Tosin tämäkin järjestely olisi epäreilu ja rasistinen eurooppalaisia kohtaan, sillä hehän maksaisivat molempien kirjastojen kulut..

[Jorma M.]

Kun omat lapset olivat pieniä, jouduin asioimaan Pikku Huopalahden lastenkirjastossa, mikä oli etno- ja mölyhelvetti. Mutta joukossa oli myös jo vaikeasti häriintyneitä lähiökantisten ala-astelaisia. On hieman hämmentävää kun joku 8-vuotias tulee yht'äkkiä irvistelemään omaan naamaan kiinni ja näyttää keskisormea.

Sitten kun lapset vanhenivat ja alkoivat itse käydä Keskuskirjastossa (Itä-Pasilan helvetti) sekä Etelä-Haagassa, valittivat he minulle että neekerit terrorisoivat mekastuksellaan.

Tein tästä valitukset omalla nimelläni ko kirjastojen johtajille. Ode Soininvaaran vaimo (Keskuskirjaston silloinen johtaja) vastasi että hyvin usein tällaiset valitukset liittyvät suvaitsemattomuuteen / vierauden pelkoon. Etelä-Haagan johtajatar kiisti myös mölyn mutta ei viitannut suoraan lasten rasistisuuteen mutta puolusti kirjaston melukäytäntöä voimakkaasti.

Nyttemmin Etelä-Haaga on rauhoittunut siinä mielessä ettei neekereitä käy usein, Itä-Pasilasta ei onneksi mitään hajua.

[Eisernes Kreuz]

No totta hitossa se on rasismia.

Mikäpä nyky-yhteiskunnassa ei sitä olisi, paitsi mokutus.

[ismolento]

Ehkä. Luultavasti ajatus "Jos en metelöi, muut voivat keskittyä" on valkoista ideologiaa. Kuten myös "Jos luen hyviä kirjoja, voin oppia jotain". Nytpä voimme kaikki yhdessä allihopa tsekata etuoikeutemme ja hävetä aiempaa suvaitsemattomuuttamme.

Vanhaan hyvään aikaan ei ollut mitään vaikeuksia vaatia pottunokilta hiljaisuutta ja hyviä tapoja kirjastoissa. Ei tullut kenenkään mieleen, että ihmisoikeuksiin kuuluu saada meluta ja käyttäytyä siellä ihan miten kutakin huvittaa.

[Mika]

On kulttuurista varastamista jos maahanmuuttaja omaksuu suomalaisen kirjastokulttuurin.

Aivan. Ihme, ettei kukaan itke sitä, että kehitysmaalaisille isketään heti Suomeen tullessaan käteen kännykät, North face -untuvatakit ja kela-goldit.  Eikö tämä juuri ole kulttuurista riistoa, kun tulijoista yritetään tehdä tavallisia Ryynäsiä ja Horttanaisia?

[Peltipaita]

Samaa keskustelua käydään jatkuvasti myös mamuvapaissa kirjastoissa.

No onko se sitten rasismia vaatia hiljaisuutta sielläkin?

[Lasse]

Kirjaston idea itsessään on rasifistinen, kuolleiden valkoisten miesten sanoja valkoisille, joten se on detoksifikoitava, ja otettava haltuun.

Kirja on murha.

[Peltipaita]

On kulttuurista varastamista jos maahanmuuttaja omaksuu suomalaisen kirjastokulttuurin.

No nämä ystävämme eivät totisesti tulleet varkaisiin, ainakaan tässä mielessä.