Jos oikein hahmotin, suurin muutos nykymalliin on isälle kiintiöidyn vapaan pidentyminen n. kahdesta kuukaudesta n. neljään kuukauteen. Tämä siis ottaen huomioon jäsen ikuturson yhteenvedon mukaisesti, että kaikkiaan n. 140 vrk on jaettavissa vanhempien kesken vapaasti.
Ei siis mikään loistava parannus, mutta ei heikennyskään. Kummassakin mallissa äiti (tai kumpi tahansa, mutta jo tilastojen mukaan yleensä äiti) voi olla kotona, kunnes lapsi on noin yhdeksänkuinen. Tämän lisäksi isällä on mahdollisuus jäädä kotiin nykyisen kahden kuukauden lisäksi vielä kahdeksi kuukaudeksi. Käsittääkseni vapaata ei edelleenkään tarvitse pitää heti, vaan ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta
Vanhempainvapaata täydentää ilmeisesti edelleen kotihoidontuki kolmivuotispäivään asti - en ole huomannut, että sitä oltaisiin poistamassa.
Muutama irtohuomio, joihin en jaksanut alkaa etsiä vastausta:
- Nykymallissa äitiysvapaalle (ja päivärahoille) tulee jäädä viimeistään 1,5 kk ennen laskettua aikaa. Vapaalle voi jäädä myös muutamaa viikkoa aikaisemmin, mikä toisaalta kuluttaa päivärahapäiviä. Uudessa mallissa on raskaana olijalle varattu 1 kk - tarkoittaako tämä, että äitiysloma alkaa nykyistä myöhemmin? Voiko halutessaan tai tarpeen mukaan jäädä jo aiemmin?
- Äitiysvapaa on ennen kestänyt 105 arkipäivää sisältäen ennen synnytystä ajoittuvan vapaan. Vapaan päivärahoineen on saanut pitää täysimääräisesti silloinkin, kun lapsi on syntynyt kuolleena tai menehtynyt pian synnytyksen jälkeen. Toivottavasti tähän perin inhimilliseen oikeuteen ei puututa, vaikka äitiyspäiväraha typistyy raskausrahaksi.
- Nykymallin mukaan nimenomaan synnyttäjän on pidettävä vanhempainvapaan alku, se on nimettykin äitiysvapaaksi. Se sisältää loppuraskauden, lapsivuodeajan ja vauvan vastasyntyneisyysajan. Mielestäni täysin perusteltu rajaus sekä äidin toipumisen että lapsen kehityksen kannalta. Uudessa mallissa äiti siis voisi lähteä synnytyssalista töihin ja isä jäädä kotiin? Harva tähän mahdollisuuteen tarttunee, mutta onkohan esimerkiksi pienyrittäjällä joskus tarpeellista.