Katse Tanskaan oli katse tulevaisuuteen
Tanskassa tapahtuneet muutokset maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa ovat olleet kuin etiäinen Ruotsin tapahtumille. Suomi on hyvässä asemassa, koska se voi oppia molemmilta, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola.
Helsingin Sanomat 1.11.2022
Vai että hyvässä asemassa...
Suomi on vakaasti Ruotsin tiellä, ja toisin kuin Ruotsissa, Suomen johdolla ei ole aikomustakaan vaihtaa suuntaa, oli hallitus sitten nimellisesti oikeistolainen tai vasemmistolainen.
MITÄ Tanska ensin, sitä Ruotsi perässä.
Näin voi sanoa tavasta, jolla maat ovat suhtautuneet maahanmuuttoon ja jengirikollisuuteen.
Ruotsi sai hiljattain uuden hallituksen, jonka keskeisiä teemoja ovat maahanmuuton rajoittaminen ja jengirikollisuuteen iskeminen. Tässä työssä Ruotsin hallituksen tärkein esimerkki on Tanska, jossa järjestetään vaalit tänään tiistaina.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi vaalikampanjassaan, että ruotsalaisia rikollisia on rangaistava tanskalaisilla rangaistuksilla.
[...]
Lisäksi hallitus selvittää, voisiko ruotsalaisia vankeja lähettää ulkomaille kärsimään vankeusrangaistuksia.
Tämän kaiken Tanska on jo tehnyt.
Ja jos Ruotsi ottaa mallia Tanskasta, Suomi tapaa ottaa mallia Ruotsista. Suomessa onkin jo käynnistynyt vilkas keskustelu jengirikollisuudesta, vaikka Suomen tilanne on toistaiseksi hyvin kaukana Ruotsin ja Tanskan tilanteista.
Suomi on kyllä ottanut mallia Ruotsista. Nimittäin siitä "humanitaarisen suurvallan" Ruotsista, jonka maahanmuuttopolitiikan aiheuttamia tuhoja nyt kauhistellaan.
Suomen keskustelu esimerkiksi jengirikollisuudesta kulkee niitä vanhoja Ruotsista tuttuja polkuja, että kyse ei ole maahanmuuton ongelmasta, tai jos onkin, niin ongelmia ei saa ehkäistä tiukemmalla maahanmuuttopolitiikalla vaan lisäämällä kotouttamista, sosiaalipalveluja ja antirasistisen toiminnan resursseja. Tämä väsynyt fraasien heittely tuntuu sopivan niin poliitikoille kuin valtamediatoimittajillekin.
Suomi on kuitenkin hyvässä asemassa, koska Suomi voi oppia sekä Tanskan että Ruotsin toimista. Ja myös epäonnistumisista.
Suomessa ei haluta tunnistaa Tanskan ja Ruotsin epäonnistumisia tai ylipäätään puhua maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta. Sen sijaan nykyinen haittamaahanmuutto on sisällytetty uudessa propagandassa "työperäiseen maahanmuuttoon", jota tarvitaan mielellään noin suomalaisten syntyvyyden verran ellei enemmänkin.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi viime vuonna, että Tanskan tavoitteena on nolla turvapaikanhakijaa.
Ruotsi puolestaan haluaa kiristää turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa niin paljon kuin EU:n säännöt mahdollistavat. Pakolaiskiintiö lasketaan 6400:sta 900:aan.
Toisin kuin Suomessa.
Vuoden 2015 katastrofin jälkeenkin Suomen nykyinen hallitus ajaa ulkomailla jaettavien
humanitaaristen viisumien käyttöönottoa. Marinin hallitus myös esti kaikin keinoin Suomen turvallisuudelle välttämättömät lakimuutokset, joilla Venäjän raja olisi saatu tarvittaessa suljettua turvapaikanhakijoilta. Lähes kaikki edellisen hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristykset on peruttu, ja lisäksi on luotu uusia vetotekijöitä.
Kun vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi kamppaili rinta rinnan Ruotsin kanssa EU:n löperöimmästä turvapaikkapolitiikasta, Suomi on vuodesta 2015 lähtien kirinyt ylivoimaiseen johtoon ja sai nyt Ruotsilta luovutusvoiton.