Rkp: Laaja maahanmuutto on antanut Ruotsille edun, josta Suomi on jäänyt paitsi
Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan Suomen on varottava Ruotsin virheitä mutta ymmärrettävä myös sen menestystekijät. Haastattelemme kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valittujen puolueiden puheenjohtajat eduskuntavaalien alla.
Helsingin Sanomat 5.2.2023
Hesarin erityisesti
maahanmuuttoa käsittelevän haastattelun on tehnyt lehden äärinaiivi
ympäristötoimittaja, ja sen kyllä huomaa. Mikä tahansa väite tai vihjaus on mennyt sellaisenaan läpi, kuin Rkp:n tiedottaja olisi viimeistellyt jutun.
Voisiko Rkp mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa?
”Se on hyvin, hyvin epätodennäköistä”, Henriksson vastaa.
YKSI KIISTAKOHTA liittyy työperäiseen maahanmuuttoon. Rkp tahtoo nostaa työllisyysasteen 75 prosentista 80 prosenttiin.
Henrikssonin mukaan Suomen ”huutava työvoimapula” ei ratkea, ellei työn perässä Suomeen tuloa helpoteta kaikin tavoin. Siihen perussuomalaiset ei ole valmis.
Toimittaja, hoi. Mitä tekemistä Rkp:n ajamalla löysemmällä maahanmuuttopolitiikalla on työllisyysasteen nostamisen kanssa? Etenkin kun politiikkaan kuuluu muun muassa rajoituksettomien humanitaaristen viisumien ja 10 000 vuosittaisen kiintiöpakolaisen vastaanoton rahoittaminen?
Ajatus Suomen väitetyn ”huutavan työvoimapulan” ratkaisemisesta maahanmuuton helpottamisella on sekin käytännössä mahdotonta. Silti tällaista esitetään suoimalaisessa politiikassa ja valtamediassa ei vain mahdollisuutena vaan kyseenalaistamattomana faktana.
RKP haluaisi poistaa työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan.
Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että EU:n ulkopuolelta tuleva, suorittavan tason työntekijä saa oleskeluluvan vain, jos työhön ei ole tarjolla tekijää Suomesta.
Saatavuusharkinta koskee Suomessa enää harvoja halpatyövoima-aloja, joten etenkään sillä ei oikeasti vaikuteta "huutavaan työvoimapulaan", ellei sillä tarkoiteta pulaa Wolt-kuskeista ja epämääräisissä työsuhteissa harmaata työtä tekevistä pizzanvääntäjistä.
Saatavuusharkinnan poistaminen on myös muun muassa Keskustan ja Kokoomuksen ilmoittama ainoa merkittävämpi toimi, jolla työvoimapulaa helpotettaisiin, mikä taas kertoo, että puolueiden todellinen tarkoitus on vain lisätä mitä tahansa Suomeen suuntautuvaa sosiaaliturvamaahanmuuttoa ilman laatuvaatimuksia. Tällaiseksi "työperäiseksi maahanmuutoksi" lasketaan nykyään esimerkiksi työperäisten oleskelululupien myöntäminen Suomeen laittomasti jääneille turvapaikkahuijareille.
RUOTSI on Suomen maahanmuuttopoliittisen keskustelun iso paha susi, jonka kokemuksista varsinkin perussuomalaiset varoittelee.
Mitä Ruotsista pitäisi Rkp:n mielestä oppia?
”Ruotsista on ensinnäkin opittava se, että Ruotsin talous on Suomeen verrattuna todella vahva”, Henriksson sanoo. ”Yksi syy siihen on se, että Ruotsiin on muutettu jo pidemmän aikaa.”
Henrikssonin mukaan vuosikymmeniä jatkunut maahanmuutto on varmistanut Ruotsissa työvoiman saatavuuden. Nykyään Ruotsin väestöstä 20 prosenttia on ulkomailla syntynyttä.
Tulijat ovat nuorentaneet Ruotsia. Ruotsin ikäpyramidi muistuttaa yhä etäisesti pyramidia – siinä missä Suomen ikärakenteen kuvaaja alkaa näyttää muffinilta.
Mitä ihmeen iloa Ruotsin väkirakenteen nuorentumisesta on ollut, kun se on muuttanut Ruotsia kirjaimellisesti Lähi-idäksi? Kolikon toinen puoli tunnetaan nimellä "Ruotsin tie".
Maahanmuuton vaikutus talouteen ja työllisyyteen on sekin ollut kaksijakoinen. Eurooppalaisten ja etenkin suomalaisten maahanmuutto on ollut taloudellisesti hyödyllistä, kun taas Euroopan ulkopuolinen humanitaarinen maahanmuutto on ollut taloudellisesti ja muutenkin vahingollista. "Työvoiman saatavuus" ei tarkoita lähi-itäläisten työllistymistä, kuten Ruotsin monin tavoin kaunistellutkin (mm. maahanmuuttajien tukityöt) tilastot kertovat.
TOKI oikeusministeri on Ruotsin ampumis- ja räjähdysuutiset lukenut. Hän näkee Ruotsin jengiväkivallan olevan seurausta 30 vuotta jatkuneesta huonosta kehityksestä.
”On annettu mahdollisuus sellaiseen yhteiskuntakehitykseen, jossa tietyillä alueilla esimerkiksi Tukholman ympärillä asuu melkein ainoastaan maahanmuuttajia. Kaavoituksella ja paikallispolitiikalla on jouduttu tällaiseen tilanteeseen.”
Hulluko tämä on? Että Ruotsin kaltaisen massamaahanmuuton vahingollisuuden ja pommi-iskut voisi estää
kaavoituksella?
Henrikssonin tarkoittama
sosiaalinen sekoittaminen on kehitetty nimenomaan Ruotsissa jo 70-luvulla. Sillä ei kuitenkaan voi estää maahanmuuton haitallisia seurauksia vaan vain viivyttää niiden näkyvämpää ilmenemistä kuten koulujen ulkomaalaisasteen nousua, ellei puututa
maahanmuuttopolitiikkaan, joka juurisyynä tuottaa vahingollista maahanmuuttoa.
Ja sitähän Henriksson ei suostu korjaamaan eikä edes tunnustamaan Ruotsin ja Suomen maahanmuuttopolitiikan karmeita virheitä.
Henrikssonin mukaan Ruotsi tekee nyt töitä rikollisten kuriin saamiseksi. Tyypillisten jengirikosten rangaistuksia on kovennettu.
Suomeen Henriksson ei halua Ruotsilta kopioitua maahanmuuttoa vaan ”Suomelle sopivaa maahanmuuttoa”.
Ei ole totta. Tai tavallaan onkin.
Ruotsille ei nimittäin enää kelpaa sen aiempi haittamaahanmuutto, vaan se on tehnyt ja tekemässä maahanmuuttopolitiikkaansa Suomeen verrattuna kiristyksiä kuten irakilaisten palautussopimus ja saatavuusharkinnan palauttaminen. Suomi sen sijaan kieltäytyy muuttamasta suuntaa ja on tekemässä kerralla kaikki Ruotsin aiemmat virheet haalien tänne erottelematta niin irakilaiset kuin muutkin haittamaahanmuuttajat, jotka eivät muualle pääse.