Kirjoittaja Aihe: 2015-09-21 Maahanmuuttovirasto päivittää Irakin ja Somalian turvallisuusarviot (yhdistetty)  (Luettu 189042 kertaa)

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 25 980
  • Liked: 16265
Kyyninen minäni pitää selviönä epäilee, ettei kyse ole vain viattomasta kiinnostuksen ja tietoisuuden lisääntymisestä, vaan että toimittajakunnassa halutaan tarkoituksella vahvistaa mielikuvia Afganistanin vaarallisuudesta turvapaikkavaatimusten tueksi.

Olen havainnut saman. Otsikointi ja jutun ydin alkaa olla tätä tasoa:

Papattimatto räjähti päiväkodissa
-kolmelle lapselle palovammoja
(Eero Mäntymaa, Kabul)
Listen to me! Lift your eyes and look on God's blessed and unflyblown truth! If you don't vote, you don't matter! You are a hick and ain't nobody never helped a hick but hick hisself.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 850
  • Liked: 54807
Miksi näiden pakolaisapulaisten ja pakolaisneuvontalaisten pitää aina valehdella? Jos työ vaatii sitä, niin vaihtaa rehellisiin töihin.

Lainaus
Pakolaisneuvonta tiukkana: Ketään ei pitäisi palauttaa Afganistaniin – "Ei kolkkaa, missä aseellinen selkkaus ei vaikuttaisi"

Maahanmuuttovirasto ilmoitti eilen, että lapsiperheiden kohdalla ei enää harkita mahdollisuutta paeta maan sisäisesti Kabuliin. Sisäistä pakoa Kabuliin voidaan harkita tapauskohtaisesti ainoastaan terveiden ja työkykyisten, naimattomien miesten sekä työikäisten, terveiden ja lapsettomien avioparien tapauksissa.

Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindforsin mukaan uusi linjaus on parannus aiempaan verrattuna, mutta tällä hetkellä ketään ei pitäisi palauttaa Kabuliin.

Suomen linja kiristynyt

Lindforsin mukaan Suomen linja Afganistanin turvapaikkapoliitikassa on ollut keskimäärin EU:n linjaa tiukempi.
MTV 13.9.2018

Suomen linja afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden suhteen on todella selvästi EU:n keskimääräistä linjaa löysempi.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä afganistanilaisten tekemien turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti oli Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 72. EU-alueella se oli Eurostatin tilastojen mukaan keskimäärin 43 ja esimerkiksi Ruotsissa ja Itävallassa 29.

Maahanmuuttoviraston uusi Afganistan-linjaus nostanee hyväksymisprosentin jo yli 80:n, mutta ainakin yli vuoden 2015 tason, joka oli 74.

Edit:
Pia Lindfors:
"Suomen linja kiristyi huomattavasti 2016. Sitä ennen kolme neljäsosaa päätöksistä afganistanilaisille oli myönteisiä. Sen jälkeen nelisenkymmentä prosenttia. Suomen linja on ylipäätään ollut tiukempi tässä kuin EU-linja keskimäärin."

Linja kyllä kiristyi vuonna 2016, mutta on sittemmin palannut takaisin aiempaan. Hyväksymisprosentti ei ole Linforsin väittämä "nelisenkymmentä" vaan tänä vuonna 72, mikä on selvästi löysempi kuin "EU-linja keskimäärin".
« Viimeksi muokattu: 19.09.2018, 01:50:22 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Pullervo

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 616
  • Liked: 16038
  • antikomintern
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi paikallisen Migrin linjauksesta Kabulin suhteen.

https://www.svt.se/nyheter/utrikes/kabul-anses-sakert-for-internflyktingar

Lainaus käyttäjältä: SVT/konekäännös
Kabul is considered safe for internally displaced persons (17.9.2018)

The situation in Afghanistan's capital, Kabul, is safe enough for certain groups to seek shelter there, according to the Migration Board, which has come up with a new legal comment.

The Swedish Migration Board refers to UNHCR's new guidelines from August, which means that Kabul is not considered to be safe enough for internally displaced persons, but nevertheless states that it is still possible to travel internally to Kabul for certain groups.

The Swedish Migration Board supports its assessment of a report by the European Asylum Agency EASO in June of this year. According to it, there is no reason to assume that a civilian runs a real risk of being injured and suffering only by staying in Kabul.

Therefore, the Migration Board thinks there is no general barrier to expelling people there. On the other hand, individual assessments will be made.

The Finnish Migration Board stopped all expulsion to Kabul when the UNHCR guidelines came. However, they resumed last week.
Kun allah saapuu kaupunkiin
Turkuun, Barcelonaan, Berliiniin,
Brysseliin, Tukholmaan, Pariisiin,
Madridiin, Nizzaan, Manchesteriin,
Pietariin, Lontooseen, New Yorkin World Trade Centeriin...

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 388
  • Liked: 2704
Amnesty piti mielenosoituksen sisäministeriön edessä Afganistanin palautuksia vastaan ja luovutti Kai Mykkäselle niitä vastustavan adressin.

Lainaus
Amnesty luovutti sisäministerille vetoomuksen keskeyttää Afganistaniin kohdistuvat palautukset

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vastaanotti Afganistaniin palauttamista vastustavan vetoomuksen tiistaiaamuna Helsingissä. Amnesty Internationalin Suomen osasto kertoo, että vetoomuksen oli allekirjoittanut lähes 18 000 suomalaista.

Ennen vetoomuksen luovuttamista Amnesty järjesti sisäministeriön edustalla mielenosoituksen. Poliisin mukaan mielenosoitukseen osallistui noin 50–60 ihmistä ja se sujui rauhallisesti.

Mielenosoituksella vaadittiin Afganistaniin suuntautuvien palautusten keskeyttämistä, kunnes maahan voi palauttaa ihmisiä turvallisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Amnestyn mukaan Euroopasta Afganistaniin palautetut ihmiset ovat vaarassa sekä maassa vallitsevan konfliktin että vakavien ihmisoikeusloukkausten takia.

Yle.fi (9.10.2018)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 850
  • Liked: 54807
^Protestoivat, koska "lähetämme ihmisiä melkein suoraan kuolemaan":

Hbl: Protester mot Migrationsverket: "Vi skickar människor nästan direkt i döden" 9.10.2018

Lainaus
– Vi ber inte om mycket, bara om värdighet och ett liv i lugn och ro, säger medborgaraktivisten Mohammad Javid under Amnestys protest mot Migrationsverkets riktlinje om Afghanistan.

Vaaditte kylläkin automaattisia oleskelulupia ja kaikkea sen kautta tulevaa kaikille afganistanilaisille.

Lainaus
– Jag kunde inte låta bli att dyka upp. Det gör mig illa till mods att den finska regeringen och Migrationsverket skickar människor och små barn nästan direkt i döden utan att bry sig om deras lidande. Var finns de mänskliga rättigheterna då, det är en fråga jag ställer. Vi har undertecknat FN:s konvention om mänskliga rättigheter och vi borde också följa den, säger Matti Mäkelä.

Melkein suoraan kuolemaan, melkein suoraan kuolemaan vai ehkä sittenkin oikeasti jotain ihan muuta?

Matti Mäkelä saa tulkita ihmisoikeussopimuksia haluamallaan tavallaan, mutta se ei velvoita Maahanmuuttovirastoa, hallinto-oikeuksia tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta olemaan samaa mieltä. Lähettääkö EIT:kin ihmisiä "melkein suoraan kuolemaan"?

Lainaus
– Många som väntar på sitt beslut är rädda, en del lider av psykiska problem och andra åkommor. Vi kräver att inrikesministeriet ska ta statistiken och informationen om läget i Afghanistan seriöst och inte spela politiska spel med våra liv. Vi har flytt tortyr, död och utpressning och vi vill inte vara offer för EU:s politiska antiflyktingpolicy, säger Mohammad Javid, en medborgaraktivist.

Aktivisti Mohammed Javid mainitsi tilastot, mutta juuri mielenosoituksen järjestänyt Amnesty on ne sivuuttanut. Amnesty nimittäin kieltäytyy myöntämästä, että Afganistanin eri alueiden turvallisuudessa on merkittäviä eroja. Vetoomuksen oheen ei ollut liitetty tilastoja vaan viittaus Amnestyn puolentoista vuoden takaiseen raporttiin, jossa oli eri provinssien perusteltujen turvallisuusanalyysien sijaan tarinoita.

Javid haukkui samaan syssyyn myös "EU:n pakolaisvastaisen politiikan", mikä lienee lipsahdus. Amnesty on yrittänyt esittää Suomen turvapaikkapolitiikan erityisen tiukkana ja muista EU-maista poikkeavana, kun Afganistanin suhteen se on ollut selvästi Ruotsia löysempää.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 850
  • Liked: 54807
Lainaus
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja selittää outoa lausuntoaan: "Ajattelematon heitto"

Sunnuntai 4.9.2016 klo 18.07

[...]

- Se oli ajattelematon sarkastinen heitto. Vaikka joku provosoi, niin ei kuuluisi provosoitua, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kommentoi Iltalehdelle lausuntoaan.

Vuorio puuskahti sunnuntain Helsingin Sanomissa, että "ilmeisesti minä en ole tehtävieni tasalla, ilmeisesti en tiedä, mitä täällä tapahtuu".

Vuorion mukaan hänen lausuntonsa liittyi keskusteluun KHO:n entisen tuomarin Ilkka Peren muistiosta. Peren mukaan Migrin virkamiehet ovat uskoneet liian löysin perustein turvapaikanhakijoiden kertomuksia.

Muistio lähetettiin HS:n mukaan kaikille turvapaikkapuhutteluja tekeville ylitarkastajille.

Aiheen asiallinen käsittely tuntuu olevan vaikeaa, vaikka samana vuonna Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio tunnusti viraston vastauksessa oikeuskanslerille, että somaleille oli myönnetty oleskelulupia liian anteliaasti, kun hyväksymisprosentti oli Suomessa 100 ja Ruotsissa 50.

Martin Scheininin hyökkäys kertoo keskustelun vaikeudesta:


Iltalehti: KHO:n ex-tuomari Migristä: ”Todennäköisesti järjestelmän läpi pääsee henkilöitä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa” 29.1.2019

Mitä kuohuttavaa entinen KHO:n tuomari Pere sitten sanoi:

Lainaus käyttäjältä: Iltalehti 29.1.2019
Entinen korkeimman hallinto-oikeuden tuomari Ilkka Pere sanoo pelkäävänsä, että Maahanmuuttoviraston (Migri) seulan läpi pääsee edelleen turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Suomesta voi saada turvapaikan, jos hakijalla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

Lisäksi Suomi edellyttää, että hakija ei voi pelkäämänsä vainon vuoksi turvautua kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa viranomaisten suojeluun.
Taustalla selvitys vuodelta 2016

Pere arvioi 2016 tekemässään selvityksessä Migrin turvapaikkapäätösten tekoa kriittiseen sävyyn. Pere arvosteli Migriä siitä, että se perustaa päätöksensä liikaa hakijan kertomukseen ja siihen, että hakija puhuu totta, minkä seurauksena turvapaikkoja myönnetään liikaa.

Turvapaikka-asioissa näyttötaakka on lähtökohtaisesti hakijalla. Hänen on saatava viranomainen vakuuttuneeksi siitä, että hakemuksen perustaksi esitetty kertomus on uskottava.

– Migri on kuitenkin päätöksissään lähtenyt siitä, että se pitää hakijan kertomaa seikkaa varmana, jollei se pysty luontevasti osoittamaan, ettei kertomus pidä paikkaansa.

Siihen Migrillä on Peren mukaan asian luonteen vuoksi käytännössä kuitenkin ainoastaan rajoitetut mahdollisuudet.

– Hakijan kertomat seikat eivät muutu ”tosiseikoiksi” sillä, ettei viranomainen ole osoittanut niitä paikkaansa pitämättömiksi tai muutoin epäuskottaviksi. Näin Migri on merkittäviltä osin siirtänyt näyttötaakkaa itselleen vastoin yleisiä näyttöperiaatteita, Pere kirjoitti muistiossaan.

Peren mukaan kertomuksen luonnehtimisesta ”tosiseikaksi” seuraa se, että mitä varmemmaksi hakijan kertomus näin katsotaan, sitä myönteisempään lopputulokseen hakijan kannalta tämä on jo ”kielellisrakenteellisesti” syistä johtamaan päätöksenteossa.

Tämä lienee kiistatonta. Kun tuohon vielä lisätään Migrin prosessin rakenteet, jotka suosivat myönteisiä päätöksiä (resurssipula, tulospaineet, kielteiseen päätökseen tarvitaan kaksi yhtenevää lausuntoa, kielteiset päätökset johtavat valituksiin ja uusiin hakemuksiin), joidenkin hakemuksia tutkivien ylitarkastajien mokutustausta (mm. Pakolaisneuvonta) ja se, että hallinto-oikeudet eivät valitusprosessin luonteen vuoksi käsittele vääriä myönteisiä päätöksiä kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa, on selvää, että oleskelulupia on jaettu merkittävä määrä liian löysin perustein. Näihin ei vain puututa, koska asia ei kuulu kenellekään ja koska myönteinen päätös on prosessin sujuvuuden kannalta toivottavampi kuin kielteinen.

Aiheen käsittely on kuitenkin torjuttu:

Lainaus käyttäjältä: Iltalehti 29.1.2019
Johtaja Esko Repo Migrin turvapaikkayksiköstä sanoo, että Pere on hyvä ja kokenut asiantuntija, mutta tehtävästä pois jääneenä edustaa kuitenkin ”vain omaa näkemystään ja tulkintaansa”.

Revon mukaan Migri on keskustellut ja viestinyt Peren kanssa ”useita kertoja” turvapaikan myöntämisprosessiin liittyvistä asioista.

Repo kiistää Peren kritiikin.
...
– En oikein ymmärrä, mihin meidän haluttaisiin perustavan tuon päätösharkintamme, jos ei hakijan kertomukseen, jota arvioidaan faktatiedon eli viimeisimmän maatiedon kanssa asianomaisesta kanssa ja tehdään kokonaisuudessaan myös arvio kertomuksen uskottavuudesta.

Revon mukaan Migrin henkilöstö on suorittanut useita EU:n turvapaikkatukivirastossa (EASO) valmisteltuja koulutusmoduuleja, mm. näytön arvioinnista, pakolaisaseman määrittämisestä, puhuttelusta jne., eli kyllä meillä on osaamista työssämme.

– Ja toistan edelleen sen, että pakolaisoikeudessa hakijalta ei edellytetä esimerkiksi tuomioistuimessa edellytetyn tasoista näyttöä vainon perusteestaan. Riittää, että kertomus on johdonmukainen ja uskottava verrattaessa sitä käytössä olevaan ajantasaiseen maa- ja faktatietoon, Repo sanoo.

Maahanmuuttoviraston Repo kiistää kritiikin, mutta toteaa, että myönteiseen päätökseen riittää kertomus, joka on "johdonmukainen ja uskottava verrattaessa sitä käytössä olevaan ajantasaiseen maa- ja faktatietoon". Tämähän on käytännössä toisin sanoin sama kuin mitä Pere sanoi. Kuka tahansa voi esittää johdonmukaisen ja maatiedon suhteen uskottavan tarinan, kun soveltaa jo aiemmin hyväksyttyä tarinaa omaan tapaukseensa. Maahanmuuttoviraston tutkijoilla on vain vähän keinoja kiistää tarinan uskottavuus, jos turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä tai edes kansalaisuudesta ei ole varmuutta.

Jos Repo kuitenkin tarkoitti tuolla, että pakolaisoikeuden tulkinta on universaali, niin tarvitsee vain verrata Suomen hyväksymisprosentteja vaikkapa Ruotsiin, jossa irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentit ovat noin puolet siitä mitä Suomessa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 484
  • Liked: 19049
– Migri on kuitenkin päätöksissään lähtenyt siitä, että se pitää hakijan kertomaa seikkaa varmana, jollei se pysty luontevasti osoittamaan, ettei kertomus pidä paikkaansa.

Siihen Migrillä on Peren mukaan asian luonteen vuoksi käytännössä kuitenkin ainoastaan rajoitetut mahdollisuudet.

– Hakijan kertomat seikat eivät muutu ”tosiseikoiksi” sillä, ettei viranomainen ole osoittanut niitä paikkaansa pitämättömiksi tai muutoin epäuskottaviksi. Näin Migri on merkittäviltä osin siirtänyt näyttötaakkaa itselleen vastoin yleisiä näyttöperiaatteita, Pere kirjoitti muistiossaan.

Turvapaikkahakemusten käsittelyssä pätee EU:ssa sellainen yleinen periaate, että epäselviksi ja epämääräisiksi jäävät asiat ja seikat on tulkittava hakijan eduksi. Kyseinen periaate tuodaan hyvin selkeästi esille EU:n turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n turvapaikkapuhuttelijan koulutusmoduuleissa (olen aikoinaan suorittanut nämä, vaikka en pitänyt turvapaikkapuhutteluja).

Tuolla periaatteella todisteluvastuu todellakin siirtyy viranomaiselle. Hyvin prepatulla kertomuksella saa kyllä jonkin sortin turvapaikan, jos se on edes jotenkin linjassa muiden maata koskevien "faktatietojen" kanssa. "Faktatietoja" voi kuitenkin ostaa kehitysmaissa, aina (henkilö)vainoa koskevia tai tukevia sanomalehtijuttuja myöten. Samoin voi ostaa myös väärennettyjä identiteettejä aitoihin virallisiin passeihin ja muihin virallisiin papereihin. Viranomainen EU:ssa on siten täysin lirissä noiden tarinoiden ja papereiden kanssa.

Tulijoista valtaosan todellista henkilöllisyyttä ei pystytä koskaan luotettavasti todentamaan. Samalla putoaa pohja kaikelta muultakin turvapaikkatutkinnalta, koska ei edes tiedetä kuka henkilö todellisuudessa on ja mistä maasta hän tuli. Viranomaiselle helpoin ratkaisu on silloin jonkin statuksen ja oleskeluluvan myöntäminen. Liitä tähän vielä tuo EU:n yleinen periaate, niin mitä mahtaa seurata? Niin, sen olet voinut lukea jo kauan lehdistä, ellei sensuuri pimittänyt.

Suomessa kaikki vuoden 2015 maturynnäkön myötä Maahanmuuttovirastoon tulleet uudet turvapaikkapuhuttelijat peruskoulutettiin nimenomaan näiden EASO:n moduulien avulla. Kaikkia detaljeja en enää muista, mutta niiden hengen muistan kyllä hyvin. Se oli taattua EU:ta - ihmisoikeudet, vaan ei EU-kansalaisten ihmisoikeudet. Turvallisuustekijät loistivat poissaolollaan, ylimmäksi oli nostettu tulijoiden oikeudet. Koulutusmetodit oli trimmattu maksimoimaan tänne jäävien määrä (moduulit oli ilmeisesti laadittu hyvin tiiviissä yhteistyössä "pakolaisjärjestöjen" kanssa).

EU:n maahantulijoiden tänne jäämisen maksimoivien metodien lisäksi on syytä muistaa myös, että EU:sta ei ole tarvinnut palata muuten kuin vapaaehtoisesti. Karkotettujen ja saattaen palautettujen määrät ovat hyvin pieniä. Tämän johdosta nykytilaa kuvaa hyvin nyrkkisääntö: Kaikki mitä tulee, myös jää (viimeistään perheenyhdistämisen myötä).

Hyvää kuvausta noista turvapaikkaprosesseista löytyy Saksaa koskevasta ketjusta:

2018-03-25 Saksa: Ongelmana Maahanmuuttovirasto - teeskenneltyä turvallisuutta

Tagit: