Kirjoittaja Aihe: 2018-02-10 Sisäministeri Mykkänen: Suomi voisi ottaa jopa 10 000 kiintiöpakolaista  (Luettu 136189 kertaa)

jka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 020
  • Liked: 6127
  • Kuka vei meidän munat?
Oho, en ajatellutkaan että saisin sinut käännytettyä uskomaan turvapaikanhakijoiden positiiviseen vaikutukseen vastaanottavan maan talouteen. Olet näinollen maahanmuuttomyönteisempi kun minä, koska oma kantani on että asiassa on monensuuntaista tietoa olemassa ja on vaikea sanoa, onko jostain tietystä turvapaikanhakijasta pitkällä aikavälillä nettohyötyä taloudelle vai ei. Toki turvapaikan antamisen tarkoitus ei ole taloudellinen etu, mutta voihan tästäkin puhua.

Minulla ei ole aikomusta opettaa sinua lukemaan tuota tutkimusta, se olisi loputon suo ja joutuisin veloittamaan sinulta siitä rahaa.

Ei mene perille sitten millään. Turvapaikanhakijat ei luo mitään positiivista vaikutusta pitkällä tähtäimellä edes tuon tutkimuksen mukaan. Kokonaismaahanmuutto on tuon tutkimuksen mukaan yksiselitteisesti tappiollista johon sisältyy myös turvapaikanhakijoiden tuottama maahanmuutto. Tuo vaikutus joka tuossa tutkimuksessa mitattiin on positiiviinen ainoastaan hyysäysinfran osalta, jonka sanoin jo heti alussa että tämä ei liene kenelläkään yllätys että tuolla on positiivinen vaikutus talouteen. Ihan sama positiivinen vaikutus talouteen saadaan kun rakennetaan sama määrä asuntoja tyhjilleen ja kasvatetaan sosiaaliturvan tasoa suhteellisesti samalla määrällä joka turvapaikanhakijoihin uppoaa. Ei siihen mitään turvapaikanhakijoita tarvita. Koko tutkimus on jo lähtökohtaisesti harhainen jos asiaa mitataan noin kuin siinä mitataan.

Jos edelleen uskot tähän "vertaisarvioituun" höttöön niin en voi enempää auttaa. Lopetan osaltani tähän kun et edelleekään vastannut yhteenkään oleelliseen kysymykseeni ja sinulla ei ole näkäjään asiasta enempää annettavaa kuin papukaijalla joka toistaa samaa ulkoa opeteltua lausettaan.

Kulakki

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 7
  • Liked: 1
Suomeen tuli viime vuonna 4500 pakolaista. Näistä oleskeluluvan suojelun perusteella tulee saamaan ehkä puolet. Kannattaako noin 2000 ulkomaalaisen vuoksi huutaa toreilla ja televisioissa. Pitäisikö mielummin keskittyä hakemaan ääniä oikeasti merkittävillä asioilla kuten talousasioilla, terveydenhoidon tilalla ja vanhusten hoidolla.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 054
  • Liked: 62559
Suomeen tuli viime vuonna 4500 pakolaista. Näistä oleskeluluvan suojelun perusteella tulee saamaan ehkä puolet. Kannattaako noin 2000 ulkomaalaisen vuoksi huutaa toreilla ja televisioissa. Pitäisikö mielummin keskittyä hakemaan ääniä oikeasti merkittävillä asioilla kuten talousasioilla, terveydenhoidon tilalla ja vanhusten hoidolla.

Tiedoksesi, että tuo huolettomasti heittämäsi "noin 2 000" oli jo pelkkä turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisten määrä (taas uusi ennätys) tuoreimmassa tilastossa vuonna 2017. Näiden oletetut elinkaarikustannukset varovasti arvioiden puolen miljoonan euron huonommalla puolella eli yhteensä ainakin miljardi euroa.

Tähän sitten päälle oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat (viime vuonna 2 740), Suomeen laittomasti jäävät (tänä vuonna luultavasti tuhansia) ja kiintiöpakolaiset (750), niin saat käsityksen maahanmuuton kustannusten mittakaavasta.

Näiden kasvavien kustannusten suuruus riippuu edelleen pitkälti valitusta maahanmuuttopolitiikasta. Siksi sen reivaaminen on niin tärkeää ja kiireellistä. Vai osaatko nimetä toista politiikan aluetta, jolta voitaisiin leikata näin yksiselitteisen helposti miljardeja euroja tulevaisuuden kustannuksia?
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Jepulis

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 149
  • Liked: 7821
Suomeen tuli viime vuonna 4500 pakolaista. Näistä oleskeluluvan suojelun perusteella tulee saamaan ehkä puolet. Kannattaako noin 2000 ulkomaalaisen vuoksi huutaa toreilla ja televisioissa. Pitäisikö mielummin keskittyä hakemaan ääniä oikeasti merkittävillä asioilla kuten talousasioilla, terveydenhoidon tilalla ja vanhusten hoidolla.
Niiden 4500 elintasopakolaisen elinkaarikustannus on 4 500 000 000 eur. Hoitajamitoituksesta puuttui vain joitain satoja miljoonia. Tuolla elintasopakoloisinvestoinnilla pystytään hoitamaan hoitajamitoituksen 0,7 hoitsusta puuttuva osuus 100 kertaa. Ja lisäksi aina joka vuosi uudelleen koska näitä tulijoita riittää sitten jokainen vuosi tuhansittain, eli elinkaarikustannusten miljardit kasvaa. Siten Suomen kestävyysvaje huutaa hoosiannaa joka jumalan vuosi uudelleen vastaavalla summalla. Tien päässä on joku muu yhteiskuntamalli. Kestävyysvajehan ei ole lainkaan ongelmallinen romahtaneessa Afrikan maassa mutta kehottaisin silti olemaan vaihtamatta meidän ongelmia heidän ongelmiin.

Suomessa ei kohta enää tarvitse vanhustenhoitoa, jos eläkeikää vähän vielä nostetaan. Ja miksikö sitä nostetaan? Eläkeikää taas nostetaan, koska rahoituksesta 3,2 miljardia kuluu jo nyt elintasolemmikeihin ja lasku kasvaa vuosittain.

Ne on Suomen merkitsevimpiä asioita. Jos on huolissaan terveydenhuollosta ja vanhuksista, täytyy olla huolissaan rahan heittämisestä kaiken maailman moraalimonttuihin.

Kannattaisiko keskittyä paskanpuhumisen sijasta tekemään oikeasti merkittäviä asioita, kuten äänestää Perussuomalaista, jotta talous turvataan ja siten myös terveydenhoito plus vanhustenhoito?
Vihapuhe on parempi kuin lässytetty valhe.

MiljonääriPlayboy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 126
  • Liked: 10954
Suomeen tuli viime vuonna 4500 pakolaista. Näistä oleskeluluvan suojelun perusteella tulee saamaan ehkä puolet. Kannattaako noin 2000 ulkomaalaisen vuoksi huutaa toreilla ja televisioissa. Pitäisikö mielummin keskittyä hakemaan ääniä oikeasti merkittävillä asioilla kuten talousasioilla, terveydenhoidon tilalla ja vanhusten hoidolla.

Tiedoksesi, että tuo huolettomasti heittämäsi "noin 2 000" oli jo pelkkä turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisten määrä (taas uusi ennätys) tuoreimmassa tilastossa vuonna 2017. ..........Tähän sitten päälle oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat (viime vuonna 2 740), Suomeen laittomasti jäävät (tänä vuonna luultavasti tuhansia) ja kiintiöpakolaiset (750), niin saat käsityksen maahanmuuton kustannusten mittakaavasta.

Perheenyhdistämisten ja muiden kanavien lisäksi kannattaa myös muistaa, että taikaseinän ääreen päässeet huma-matut lisääntyvät kuin virukset. Joko keskenään, tai sitten kaiken maailman isis-sannojen kanssa. Lopputulos on nettoveronmaksajan kannalta aina sama.
PolPolle tiedoksi:
A) kaikki kirjoittamani on sarkasmia
B) Vous êtes des collaborateurs

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 916
  • Liked: 13600
  • Never surrender
----
Kannattaisiko keskittyä paskanpuhumisen sijasta tekemään oikeasti merkittäviä asioita, kuten äänestää Perussuomalaista, jotta talous turvataan ja siten myös terveydenhoito plus vanhustenhoito?

Juuri näin. Meillä on Suomessa paljon vanhuksia, jotka ovat tehneet 40+ vuotta, usein raskastakin ruumiillista työtä, ja jotka elävät viimeiset elinvuotensa köyhyydessä. Sellaisessa köyhyydessä, että raha ei riitä kunnolla ruokaan tai siihen, että pääsisi käymään lasten perheiden luona toisella paikkakunnalla. He kitkuttavat eläkkeellään, joka juuri ja juuri riittää välttämättömien elinkustannusten kattamiseen ja usein jää alle senkin.

Häpeällistä, että tilanne on tämä ja samalla Suomessa elelee sosiaaliturvamme varassa ja terveyspalvelujen äärellä tuhansia ja tuhansia ihmisiä, joiden paikka olisi omaa kotimaataan rakentamassa.
« Viimeksi muokattu: 05.04.2019, 20:04:32 kirjoittanut Vellamo »

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 350
  • Liked: 8637
Lainaus
Migrants and refugees are good for economies
Refugees and migrants searching for safe havens and opportunities benefit their host nations’ economies within five years of arrival, suggests an analysis of 30 years of data from 15 countries in Western Europe.
https://www.nature.com/articles/d41586-018-05507-0

Tuossa tutkimuksessa on se klassinen virhe, että sekoitetaan kausaatio ja korrelaatio. Laittomat siirtolaiset pyrkivät maihin, joiden talous on vahva ja nousussa. Tämä yksinään selittää helposti havaitun korrelaation.

Lisäksi aineistoa on aivan liian vähän - 30 vuotta maissa, joiden talouskehitykset ovat sidoksissa toisiinsa.

Vertailun vuoksi: hyödyttääkö neekeriorjuus taloutta? USA oli ainoa merkittävä länsimaa, jolla oli neekeriorjia vuonna 1861. USA on edelleen vaurain suuri teollisuusmaa. Onko tämä neekeriorjien ansiota? Jokainen täysjärkinen tajuaa, että USA:n musta vähemmistö rasittaa taloutta suuresti. USA on orjuudesta huolimatta vauras valtio.

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Liked: 4545
Tästä on jo puhuttu aiemmin. Kyse ei ole mistään tutkimuksesta, vaan VAR-mallilla tehdystä laskelmasta.
Niissä käytetyt menetelmät vaikuttavat saatuun tulokseen ja tässä nimenomaisessa paperissa on mahdollisia virheitä, jotka saavat aikaan käsittämättömältä kuulostavan lopputuloksen.

Niiden johtopäätökset ovat naurettavia: työvoiman tarjonnan lisääminen laskee työttömyysastetta ja 55000 turvapaikanhakijaa vähentäisi valtion velkaantumista 4 miljardilla eurolla.


Poimin Matti Virenin kirjoituksesta muutaman mielestäni mielenkiintoisen ja relevantin kohdan.

Tutkimuksista, julkaisukanavista ja kirjoittajista (lihavoinnit mun):

Lainaus
...
Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin ”Lucas” – kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan ”1000” tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan

Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d'Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d’Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista ”Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances –lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria.  Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.


Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa ”maksua vastaan” hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.

Tutkimuksen tuloksista ja menetelmästä:

Lainaus
Miten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista ”häntää”. Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään ”meteoriittisade” (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen (”paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa”).

Rauno Murju

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 562
  • Liked: 888
^ Onko mikään yllätys että sopivasti varioimalla muuttujia saadaan haluttu lopputulos?

Sama metodi toimii niin ilmastovalheen kuin sosiaaliperäisen maahanmuuton lisäämisen suhteen.

Infernaalinen_aviomies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 309
  • Liked: 13
Tuossa tutkimuksessa on se klassinen virhe, että sekoitetaan kausaatio ja korrelaatio. Laittomat siirtolaiset pyrkivät maihin, joiden talous on vahva ja nousussa. Tämä yksinään selittää helposti havaitun korrelaation.

Höpö höpö. Kuten sanoin, asiasta on useita tuloksiltaan erilaisia tutkimuksia olemassa. Se on se paras tieto mitä meillä on, miksi asia on vaikea omaksua. Ovatko ennakkoluulut jämähtäneet paikoilleen, kannattaisi vähän tuulettaa näkemyksiään välillä sen sijaan että inttää että "vääriä" tuloksia tuottavat tutkimukset olisivat väärässä.

Tieteellinen tieto ei toimi niin että blokataan pois konsensuksen kanssa epäyhteensopivat tulokset, vaan niin että katsotaan kokonaisuutena, mitä hyvin tehdyissä tutkimuksissa sanotaan, ja selvitetään mistä mahdollisesti ristiriitaiset tulokset johtuvat. Tämä ei ole se foorumi, missä näitä selvityksiä tehdään.

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 5 181
  • Liked: 5480
Höpö höpö. Kuten sanoin, asiasta on useita tuloksiltaan erilaisia tutkimuksia olemassa.
[/quote]

Et sitten hoksannut laittaa linkkejä niihin?

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 467
  • Liked: 2004
  • nuivaantunut
Tämä ei ole se foorumi, missä näitä selvityksiä tehdään.
Koska vain riittävän auktoriteetin omaavat henkilöt voivat vetää näitä johtopäätöksiä?
”Feminismin kemiallinen määritelmä: sama kuin linoleenihappoanionin - negatiivisesti varautunut monityydyttämätön rasvahapporadikaali.” -hikipedia

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 054
  • Liked: 62559
Tuossa tutkimuksessa on se klassinen virhe, että sekoitetaan kausaatio ja korrelaatio. Laittomat siirtolaiset pyrkivät maihin, joiden talous on vahva ja nousussa. Tämä yksinään selittää helposti havaitun korrelaation.

Höpö höpö. Kuten sanoin, asiasta on useita tuloksiltaan erilaisia tutkimuksia olemassa. Se on se paras tieto mitä meillä on, miksi asia on vaikea omaksua. Ovatko ennakkoluulut jämähtäneet paikoilleen, kannattaisi vähän tuulettaa näkemyksiään välillä sen sijaan että inttää että "vääriä" tuloksia tuottavat tutkimukset olisivat väärässä.

Tieteellinen tieto ei toimi niin että blokataan pois konsensuksen kanssa epäyhteensopivat tulokset, vaan niin että katsotaan kokonaisuutena, mitä hyvin tehdyissä tutkimuksissa sanotaan, ja selvitetään mistä mahdollisesti ristiriitaiset tulokset johtuvat. Tämä ei ole se foorumi, missä näitä selvityksiä tehdään.

Ei ole erilaisia tuloksia, vaan on tarkoitushakuisesti päätetty tietynlaiseen tulokseen pääsemiseksi, että esimerkiksi tarkastellaan vain bruttokansantuotteen oletettua kehitystä (myös yhteiskunnan kannalta vahingollinen toiminta kasvattaa bkt:tä) tai että turvapaikkajärjestelmän kuluja ei lasketa maahanmuuton kustannuksiksi (OECD).

Ylivoimaisesti paras, perustelluin ja perusteellisin aiheesta tehty Suomen maahanmuuttoa koskeva tutkimus on Samuli Salmisen Suomen Perustalle tekemä elinkaarikustannusselvitys, jonka esittämää näkemystä nykymaahanmuuton taloudellisesta haitallisuudesta tukee myös VATT:n Matti Sarvimäen aiempi selvitys.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset