2018-03-22: Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt

[Skeptikko]

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt merkittävästi, osoittaa tutkimus – Väkivallan pelko ei kelpaa enää perusteeksi kuin ennen
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005613433.html

IRAKILAISTEN turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt, esittää tuore tutkimus.

Heidän mahdollisuutensa saada turvapaikka Suomesta heikentyi selvästi Maahanmuuttoviraston lokakuussa 2015 tekemän Irakia koskevan maalinjauksen jälkeen.

Tiukentuneen linjauksen seurauksista on nyt saatu tuoretta tutkimustietoa. Torstaina julkaistussa tutkimuksessa verrattiin vuoden 2015 tilannetta vuoteen 2017, jolloin seuraukset olivat jo näkyvissä. Irakilaisia 18–34-vuotiaita turvapaikanhakijoita tarkastelevan pilottitutkimuksen tekivät Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu.
...
”Vielä vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto piti hakemuksissa esitettyä väkivallan pelkoa selvästi suurimmassa osassa tapauksissa perusteltuna, vuonna 2017 enää poikkeuksellisesti”, tutkimus toteaa.

Aiemmin virasto siis katsoi hakijan pelon perustelluksi, jos hakemuksessa ei ollut sen kokonaisvaltaista uskottavuutta heikentäviä piirteitä. Kun linja tiukkeni, pelko katsottiin perusteettomaksi, jos hakija ei osannut kertoa tarkasti, yhtenäisesti ja ristiriidattomasti kuka häntä uhkaa, mistä syystä ja minkä takia henkilökohtaisesti juuri häntä.
...
Ajanjaksolla 2015 turvapaikanhakijoista 86 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kielteisen sai 14 prosenttia eli heidät päätettiin käännyttää maasta. Ajanjaksolla 2017 puolestaan hakijoista 79 prosenttia sai kielteisen päätöksen ja 21 prosenttia sai myönteisen.
...
Tutkimusryhmän vetäjinä toimivat kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden professori Elina Pirjatanniemi ja oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi.

[Skeptikko]

Ajanjaksolla 2015 turvapaikanhakijoista 86 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kielteisen sai 14 prosenttia eli heidät päätettiin käännyttää maasta. Ajanjaksolla 2017 puolestaan hakijoista 79 prosenttia sai kielteisen päätöksen ja 21 prosenttia sai myönteisen.

Mielenkiintoisesti ainakin Eurostatin lukemat kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä vuodelta 2017 näyttävät kovin erilaisilta Irakin suhteen:

Arkkipiispa ja Pakolaisapu: Suomen turvapaikkapolitiikkaa arvioitava uudelleen
https://hommaforum.org/index.php/topic,124801.msg2828787.html#msg2828787

32 % (1340 henkeä
41 % (790 henkeä)
38 % (785 henkeä)

[Skeptikko]

Tutkimus: Maahanmuuttoviraston linja kiristyi selvästi pakolaiskriisin vuoksi – taustalla poliittista ohjausta?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005613430.html

Hakemussuma johti poliittisen ilmapiirin kiristymiseen. Hallitus tiukensi maahanmuuttopolitiikkaa ja pyrki saamaan turvapaikkakäytännöt samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen houkuttelevuutta kohdemaana haluttiin vähentää.

[Micke90]

Jostain syystä Suomen linja on edelleen Pohjoismaiden löperöin - ja kaukana siitä, mitä se voisi kv-sopimusten mukaan olla.

[Sibis]

Ei olisi tällaisia "ongelmia" jos päättäisivät, että ulkomaalaisten Kela-Goldit leikattaisiin kahtia!

[Archaeopteryx]

Minussa taitaa olla sellainen vika, ettei kiinnosta vähääkään turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa. Suomalaisten oikeusturva Suomessa kiinnostaa, ja sitä taas on heikennetty huomattavasti enemmän, kuin minkään muun ryhmän.

[Titus]

turvisten Suomessa tekemien rikosten tuomioita lukiessa olen jäänyt aika eri käsitykseen...

 

[Ville Hämäläinen]

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on yliriittävä. Oikeusturvaan kuuluu myös että hakemukset käsitellään parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä Irak on turvallinen ja oikeusturva sanoo että takaisin mars!

[guest14935]

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on yliriittävä. Oikeusturvaan kuuluu myös että hakemukset käsitellään parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä Irak on turvallinen ja oikeusturva sanoo että takaisin mars!

Eikös nämä ole niitä kaikista parhaita ja ihanimpia väkiä mitä tänne tulee mistä syystä voisi olettaa jotta heitin maatkin on niitä. Rhc ja muut suvakit sinne hopotihopotihop eikä täällä kylmässä rasistimaassa olemaan.

[acc]

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt merkittävästi, osoittaa tutkimus – Väkivallan pelko ei kelpaa enää perusteeksi kuin ennen
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005613433.html

Ainahan sitä voi väittää pelkäävänsä. Tällaisen väitteen ei tule luoda oikeutta päästä asumaan mihinkään maahan. Jos nyt joku oikeasti on väkivallan uhan alaisena, niin senkään ei tule olla oikeutus valita jotain tiettyä maata sen sosiaaliturvan anteliaisuuden perusteella ja kulkea kyseiseen maahan useiden vähemmän anteliaiden maiden läpi. Vastaanottavilla mailla tulee olla oikeus valita maahan päästettävät.

Mitä sitten voidaan tehdä, jos hätä on oikeaa. Kohdemaan asukkaista maahanpyrkijöitä kohtaan myötätuntoisimmat voivat rahoittaa omista varoistaan maahan pyrkijöiden elämän jossain turvallisessa paikassa. Esimerkiksi Turkissa on hienoja lomakohteita.

[Alarik]

IRAKILAISTEN turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt, esittää tuore tutkimus.
Heidän mahdollisuutensa saada turvapaikka Suomesta heikentyi selvästi...

Samalla heidän oikeusturvansa kotimaassaan on vahvistunut selvästi kun turvallisuustilanne on parantunut = joten kokonaisuutena heidän oikeusturvansa ei ole muuttunut - tai oikeastaan se on jopa parantunut jos arvostetaan oikeusturvassa enemmän jokaisen ihmisen pääsyä omaan kotiinsa kuin VOKkiin jossain maailmanlaidalla Suomessa.

Jopa pakolaisen kannalta ideaalitilanteessa sen kuuluukin olla nollasummapeliä ja tavoitteena pääsy paluuseen omaan kotiinsa. Ja aika ymmärtämättömiä toimittajia/tutkijoita täytyy olla, ellei tajua että tottakai pakolaismahdollisuus heikkenee kun lähtömaan turvallisuustilanne paranee.

Ja täytyy olla jossain määrin hullu jos joku tuon ymmärtää mutta silti vaatii että pakolaiseksi pitää päästä kenen tahansa mistä maasta vaan, jos vaan haluaa...koska oikeusturva.

[Roope]

Ajanjaksolla 2015 turvapaikanhakijoista 86 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kielteisen sai 14 prosenttia eli heidät päätettiin käännyttää maasta. Ajanjaksolla 2017 puolestaan hakijoista 79 prosenttia sai kielteisen päätöksen ja 21 prosenttia sai myönteisen.

Mielenkiintoisesti ainakin Eurostatin lukemat kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä vuodelta 2017 näyttävät kovin erilaisilta Irakin suhteen:

Kusetusta, kuten koko "tutkimus". Tiedotteessa ei asiaa selvennetä, mutta nuo eivät ole kaikkien irakilaisten turvapaikanhakijoiden lukuja vaan lukuja kolmen kuukauden tarkastelujaksolta (huhti-elokuu 2015 ja kesä-elokuu 2017) satunnaisotannalla valitussa joukossa.

Kummasti – hups – vuoden 2017 satunnaisotantajoukkoon valittujen noin joka yhdeksännen (n=118) hyväksymisprosentti 21 on kaikkia todennäköisyyksiä uhmaavalla tavalla jotain ihan muuta kuin Migrin tilastojen tuona aikana eli 42.

Edit:
Tutkimuksen mukaan irakilaisten tekemien turvapaikkahakemusten ns. perusjoukko oli vuoden 2017 kolmen kuukauden aikana 322 päätöstä ja tarkemmin tutkittu otos 118 päätöstä. Migrin tilastojen mukaan tuona aikana tehtiin kuitenkin Irakin kansalaisille 987 päätöstä, joista myönteisiä tai kielteisiä oli 868. Tämä on täysin eri luku kuin 322.

Toisin sanoen tutkimuksen kohteena periaatteessa ollut 868 irakilaisen turvapaikanhakijan joukko (jolla hyväksymisprosentti 42) on jollain tuntemattomaksi jäävällä kriteerillä supistettu 322:een, josta on valittu satunnaisesti 118 turvapaikanhakijan joukko (jolla hyväksymisprosentti 21).

Oli virhe sitten aineiston luovuttaneen Migrin tai tutkijoiden (Pirjatanniemi, Lavapuro jne.) päässä, mutta tämä on tutkimuksen nimellä tehtävässä työssä anteeksiantamatonta, etenkin kun noita virheellisiä lukuja käytetään nyt valtamediassa keinona kyseenalaistaa Suomen turvapaikkapolitiikka.

Edit2:
Åbo Akademin tiedote: Tutkimus: Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevat ratkaisukäytännöt ja tulkinnat ovat kiristyneet

Elsa Saarikkomäki, Nea Oljakka, Johanna Vanto, Elina Pirjatanniemi, Juha Lavapuro, Anne Alvesalo-Kuusi: Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahanmuuttovirastossa 2015–2017. Pilottitutkimus 18–34‐vuotiaita Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä (pdf)

[Mr.Reese]

Iltalehdessä on itkua tuutin täydeltä ala Niina Järvenkylä. Agendan syy paljastuu lopussa. Unelmajengiä.

Informaatiovaikuttamista. Siitä tässä on kyse. Poliittinen ilmapiiri oli suotuisa rasismille ja syrjinnälle. Suomeen ei haluttu erinäköisiä, vierasta kieltä puhuvia ja pääosin islaminuskoisia ihmisiä.

—-

Olen tehnyt, ja teen edelleen, vapaaehtoistyötä turvapaikanhakijoiden ja nyttemmin jo oleskeluluvankin saaneiden avuksi. Käytännön asioita kuten puhutteluja poliisilla ja Migrissä, käyntejä asianajajien luona, apua asunnon etsimisessä, suomalaisen byrokratian selättämistä. Perusjuttuja.

Mutu -tuntuman perusteella huomasin noin puolitoista vuotta sitten, ettei huuto pelkistä ”nuorista työikäisistä miehistä” pidä paikkaansa. Autan toki heitäkin, mutta yhtälailla autan perheitä, yhdessä tulleita sisaruksia ja yksin tulleita naisia.

Faktaa minulle ei tuolloin ollut mutu -tuntumalleni, mutta nyt on. Tutkijat haluavat selvittää lisää, mitä muun muassa tämän ilmaisun takana oikeasti on. Hyvä niin, sillä faktoja tarvitaan.

”Nuoria työikäisiä miehiä” alun perin äänekkäästi toitottaneet tahot toimivat ehkä rasistisin perustein, ehkä pelon ajamina, ehkä tietämättään ohjailtuina jonkin heille tuntemattoman päämäärään saavuttamiseksi. Tämä päämäärä alkaa yhä enemmän vaikuttaa sekaannuksen ja hämmennyksen luomiselta suomalaiseen yhteiskuntaan. Aika hyvin onnistuivatkin, täytyy myöntää.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803212200828738_u0.shtml

[Roope]

Sisäministeriön reaktio:

Turvapaikkakäytäntöjä on yhtenäistetty muiden EU-maiden kanssa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi tänään pilottitutkimuksen kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä Maahanmuuttovirastossa 2015-2017. Selvityksessä on tutkijoiden mukaan käyty läpi 18–34-vuotiaillle irakilaisille tehtyjä päätöksiä kesiltä 2015 ja 2017.

Tutkimuksessa todetaan, että irakilaisten kohdalla päätöskäytännössä ja myönnettyjen lupien määrässä on tapahtunut muutoksia. Tämä on totta: Kyseisten vuosien aikana turvapaikkapäätöksentekoon vaikutti kansainvälinen vertailu, jonka virasto teki hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman perusteella loppuvuodesta 2015.

Toimenpideohjelman myötä virasto pyrki yhdenmukaistamaan kansainvälisen suojelun päätöskäytäntöä erityisesti Ruotsin kanssa. Ruotsi on vertailukelpoinen Pohjoismaa, sitä sitovat turvapaikkapäätöksen teossa samat EU-normit.

EU:n pyrkimys on luoda toimiva Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä, jonka keskeinen tavoite on yhteisten normien yhdenmukainen soveltaminen. Siihen on Suomessakin pyritty, kun on havaittu kansallisen EU-normien soveltamiskäytännön poikkeavan selvästi muista EU-maista.

Lähtömaiden turvallisuustilannetta arvioidaan

Hallituksen toimenpideohjelmassa Maahanmuuttovirasto velvoitettiin myös arvioimaan keskeisten lähtömaiden (Irak, Afganistan, Somalia) turvallisuustilanne ja tarkistamaan sisäisen paon mahdollisuus päätöksenteossa.

Turvallisuustilanteen arviossa arvioidaan sitä, onko lähtömaissa toissijaisen suojelun alueilta, joille ei voi palauttaa ketään. Syksyllä 2015 tehdyn turvallisuustilanteen arvion perusteella monien Irakin alueiden turvallisuustilanne oli lieventynyt. Aiemmin esimerkiksi kaikille Etelä- ja Keski-Irakista tuleville annettiin vähintään oleskelulupa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella. Tämä käytäntö poikkesi vertailumaastamme Ruotsista.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti Maahanmuuttoviraston uuden soveltamiskäytännön irakilaisten osalta marraskuussa 2016 (KHO:2016:194 ja KHO:2016:193).

Vertailussa huomioitava useita seikkoja

Tietyllä lyhyellä aikavälillä tehtyjä päätöksiä tutkimalla ei voi vielä tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, onko hakijoiden esittämien perusteluiden hyväksymisessä tapahtunut muutoksia. Tätä varten olisi tarkasteltava myös turvapaikkapuhuttelupöytäkirjoja ja puhuttelun sisältöä. Lisäksi olisi hyvä tarkastella hallinto-oikeuksien päätöksiä.

- Tämä selvitys oli toki suppea, mutta kaikki tutkimukset ovat erittäin tervetulleita ja meidän pitää olla jatkuvasti herkkiä arvioimaan toimiiko turvapaikkaprosessimme lakien tarkoittamalla ja ihmisoikeusperiaatteiden mukaisella tavalla, sisäministeri Kai Mykkänen toteaa.

Turvapaikkahakemukset tutkitaan ja ratkaistaan aina yksilöllisesti. Maahanmuuttoviraston ja turva-paikkapäätöksenteon tavoitteena on aina se, että kansainvälistä suojelua myönnetään sitä tarvitseville.

Sisäministeriö 22.3.2018

Huomatkaa muuten tuo sisäministeriön ennenkin harrastama retorinen kikkailu. Ensin Suomen käytäntöjä verrataan muka kaikkiin muihin EU-maihin, sitten enää Pohjoismaihin ja lopulta vain Ruotsiin, koska "sitä sitovat turvapaikkapäätöksen teossa samat EU-normit".

Ikään kuin esimerkiksi Tanskaa vastaavaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ei olisi mahdollista soveltaa Suomessa ilman Tanskan opt-outtiakin tai että esimerkiksi Unkaria ja Itävaltaa eivät sitoisi ei-pohjoismaina täsmälleen samat EU-normit kuin Suomea ja Ruotsia.

[guest14935]

Sisäministeriön reaktio: että esimerkiksi Unkaria ja Itävaltaa eivät sitoisi ei-pohjoismaina täsmälleen samat EU-normit kuin Suomea ja Ruotsia.

Läheisin maa kulttuurillisesti sekä kielellisesti lienee Viro.
Toivottavasti eivät korruptoidu Suomen tapaan, ehdottaisin heille demokratiaa Sveitsin tapaan jotta korruptiota saisivat edes vähäsen estettyä, mikäli siellä olisin.
Täältä korvesta käsin hankalaa ehdotella.

http://www.bbc.com/news/world-europe-40479224

Refugees frustrated and trapped in chilly Baltic states

One signatory, Karlis Kreslins of the right-wing National Alliance, was dismissive of Latvia's refugees.

"They don't stay long in Latvia, almost all of them left. That means they were just looking for a better life," he said.

Voi raukkoja, kylmäkin on.

Ehdottaisin nollalinjaa jotta ei tarvii kaikista hädänalaisimpien sotia pakoon lähteneitten meriäkin ylittäneitten pienten tyttölapsiraukkojen kärsiä kylmässä baltiassa. Nyyh.

[Blanc73]

YLEn toimittelija Eero Mäntymaa, joka erikoistunut irakilaisten elintasopakolaisten hyysämiseen työpaikkansa suojista, julkaisi jälleen uuden itkuvirren:

"Meiltä edellytettiin yhtenäistä linjaa Ruotsin kanssa" – Näin Maahanmuuttovirasto perustelee Suomen turvapaikkalinjan tiukennusta

https://yle.fi/uutiset/3-10128229

"YLE kysyy", eli suvakki-Mäntymaa kysyy:

Yle kysyi Maahanmuuttoviraston ylijohtajalta Jaana Vuoriolta, mikä viraston mukaan selittää kielteisten päätösten määrän kasvua. Vuorion mukaan olennainen syy on hallitukselta loppuvuonna 2015 tullut ohjeistus

"YLE kysyy" osa 2, eli suvakki-Mäntymaa kysyy osa 2:

Eikö tällainen ohje ole käytännössä ohje tiukentaa turvapaikkalinjaa, kun on hyvin tiedossa, että Ruotsi antaa Suomea vähemmän myönteisiä päätöksiä?

"YLE kysyy" osa 3, eli suvakki-Mäntymaa kysyy osa 3:

Eikö ole vastoin kansainvälisen suojelun periaatetta katsoa, miten muut tekevät päätöksiä? Eikö päätöksenteon pitäisi olla itsenäistä?

Tuosta saisi koottua "Ideologisen journalismin ABC"-oppaan ihan heittämällä.


Toimittelija Mäntymaan aikaisempi klassikko(...ja näitä riittää):

https://yle.fi/uutiset/3-10102351

Analyysi: Miksi 21 000 irakilaista haki turvapaikkaa juuri Suomesta? Tässä 6 syytä


1. Irak on maailman vaarallisimpia maita
2. Irakissa on paljon nuoria, jotka ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen
3. Miksi juuri vuonna 2015? Ensin paine kasvoi Syyriassa, sitten tie avautui Eurooppaan
Mutta miksi emme nähneet vastaavaa irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrää esimerkiksi vuonna 2006, jolloin Irakin shiiojen ja sunnien välinen väkivalta yltyi suoranaiseksi sisällissodaksi? Yksi olennainen syy on uuden ja entistä helpomman tuloväylän avautuminen kesällä 2015.
4. Älypuhelin vihjaa paremmasta elämästä – ja ohjaa pakolaisten liikkeitä
5.  Maailman paras koulu ja Sipilän mökki – näin Suomi alkoi kiinnostaa
6. Vielä vuonna 2015 Suomen turvapaikkapolitiikka oli pohjoismaisittain “löyhää

Lisäksi porttejaan kilvan sulkevat eurooppalaiset lähettivät selkeän viestin

Eero Mäntymaa on vuosien saatossa kirjoittanut valtavan määrän "pakolaisiin" liittyviä juttuja YLEssä ja samalla käy aika ajoin Halla-ahon FB-seinällä vittuilemassa ja moralisoimassa nuiville ihmisille. Näin toimii YLEn objektiivinen journalisti.

[Pullervo]

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ratsastaa tämän saman aallon harjalla ja vaatii mm. Unicefin pamflettiin vedoten blogissaan sisäministeriä keskeyttämään hyötypalautukset, kertoo kokoomuksen verkkolehti.

Touko Aalto: Pakkopalautukset on keskeytettävä (22.3.2018)

Vihreiden puheenjohtajan mukaan kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema on heikentynyt merkittävästi.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto vaatii sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) ripeitä toimia turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi. Aallon mukaan pakkopalautukset tulisi keskeyttää.

– Suomen pitää olla maa, jolla on sydäntä auttaa hädänalaisia. Meidän on varmistettava, että turvaa hakevien asia käsitellään perinpohjaisesti ja oikein. Nyt näin ei ilmiselvästi tapahdu, Aalto kirjoittaa blogissaan.

(...)

Aalto toteaa, että kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema on heikentynyt merkittävästi.

– Suomi ei enää pidä huolta edes lasten asemasta. Siitä on oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus kaukana. UNICEF sanoi tällä viikolla suoraan, että Suomi rikkoo räikeästi turvapaikanhakijalasten oikeuksia muun muassa käännytyksissä, säilöönotossa vankilamaisiin olosuhteisiin ja rajoittamalla oikeusapua, Aalto sanoo.

Aallon mukaan oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustaminen edellyttää turvapaikkalainsäädännön ja -käytäntöjen pikaista ja kriittistä arviointia ja korjausliikkeitä.

– Niille jotka eivät ole saaneet oikeudenmukaista käsittelyä, on sellainen nyt uusintahakemuksen käsittelyssä taattava. Osaavan oikeusavun saaminen jo prosessin alkuvaiheessa on varmistettava kaikille. Valitusajat on palautettava normaaleiksi, jotta oikeusmurhilta vältytään, Aalto toteaa.

https://www.verkkouutiset.fi/touko-aalto-pakkopalautukset-on-keskeytettava/

Touko Aallon blogi aiheesta: https://www.vihreat.fi/blogit/touko-aalto/2018/03/turvapaikanhakijoiden-oikeusturva-palautettava

[Roope]

YLEn toimittelija Eero Mäntymaa, joka erikoistunut irakilaisten elintasopakolaisten hyysämiseen työpaikkansa suojista, julkaisi jälleen uuden itkuvirren:

Eikö ole vastoin kansainvälisen suojelun periaatetta katsoa, miten muut tekevät päätöksiä? Eikö päätöksenteon pitäisi olla itsenäistä?

– Jos on yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, niin on tärkeää, että tulee yhdenmukainen päätös riippumatta mihin hakemuksen jättää. Suomikin on korostanut sitä, että linjan on oltava yhtenäinen.

Ei ole vastoin kansainvälisen suojelun periaatetta. Miksi ihmeessä olisi?

Toisaalta Suomi voi vapaasti vetää sopimuksia löysempää linjaa, eikä mikään estä hyväksymästä vaikka kaikkia hakemuksia, kuten Suomi muista EU-maista poiketen teki jossain vaiheessa somaleiden kohdalla.

Toisessa päässä Suomen hallinto-oikeudet määrittelevät lain ja kansainvälisen suojelun rajan. Olisi kuitenkin hassua, jos Migri voisi vetää loputtomiin lakeja löysempää linjaa vain siksi, että myönteisistä päätöksistä ei valiteta hallinto-oikeuteen.

Eikö se voisi johtaa tilanteeseen, jossa EU-maat tiukentavat toisiaan seuraten linjaansa huolimatta esimerkiksi siitä, miten turvapaikanhakijat perustelevat suojelun tarvetta?

– Minulle pakolaisasema, Geneven pakolaissopimus, on koko järjestelmän perusta. En näe uhkaa tiukentamisesta vain tiukentamisen takia. Ei ole kenenkään edun mukaista, että ihmisoikeuden perustaa murennetaan.

Ei voi, koska Euroopan tasolla rajan määrittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Ilmiö kertoo vain siitä, että turvapaikkapolitiikassa on paljon kiristämisen varaa, vaikka joka kiristyksen kohdalla lobbarit uikuttavat kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.

Vuonna 2016 Suomen linja kuitenkin tiukentui huomattavasti. Kielteisten päätösten osuus nousi EU:n keskiarvon ja jopa Ruotsinkin ohi.

– Oli yllätys, että myönteisten päätösten määrä laski näinkin paljon, Vuorio toteaa.

Mäntymaan linkittämä EU:n toissavuoden keskiarvo viittaa kaikkiin tulijoihin, ei edes tiettyyn kansallisuuteen, eli se ei ole millään lailla vertailukelpoinen. Ruotsin linja ei ole ollut oikeasti tiukka.

Suomella on koko ajan ollut pitkä matka esimerkiksi Tanskan prosentteihin, ja nykyään Suomi on irakilaisille selvästi helpompi maa kuin Ruotsi. Sekö on hyvä?

[Roope]

Elsa Saarikkomäki, Nea Oljakka, Johanna Vanto, Elina Pirjatanniemi, Juha Lavapuro, Anne Alvesalo-Kuusi: Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahanmuuttovirastossa 2015–2017. Pilottitutkimus 18–34‐vuotiaita Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä (pdf)

5 Yhteenveto ja johtopäätökset
5.1 Keskeiset tulokset
...
Tutkimuksessa tarkasteltiin ensinnäkin sitä, onko hakijaprofiileissa eli henkilöiden
taustatiedoissa tapahtunut muutoksia ajanjaksojen välillä. Julkisessa keskustelussa on
esitetty, että turvapaikanhakijoiden profiili olisi ollut ajanjaksoilla erilainen (esimerkiksi
nuoret yksin tulevat miehet vs. perheet), mikä selittäisi kielteisten päätösten kasvanutta
määrää. Hakijaprofiilien osalta tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti mer-
kitseviä muutoksia mitä tulee sukupuoleen tai perherakenteeseen (puoliso ja alaikäiset
lapset mukana hakemuksessa).

Tutkimuksessa käsitellään vain tietynikäisten päätöksiä, kun taas julkisessa keskustelussa muutos näkyi ennen kaikkea hakijoissa ja motiiveissa. Suomestahan lähti välillä pois tuhansittain irakilaisia kesken turvapaikkaprosessin eli monikymmenkertaisesti enemmän kuin heitä saapui alkuvuodesta ennen kesää 2015. Tätä maailmanlaajuisestikin täysin ainutlaatuista ilmiötä ei edes mainita tutkimuksessa. Osa näistä turvapaikkareilaajista kuitenkin jäi Suomeen, satuili hakemukseen jotain parhaan kykynsä mukaan muilta kopioiden ja sai kielteisen päätöksen.

Hakijoiden uskonnollisessa taustassa ja hakemusten perusteluissa tapahtui tutkimuksenkin mukaan selviä muutoksia.

Toiseksi tutkittiin, onko myönnetyn suojan tasossa tapahtunut muutoksia ajanjaksojen
välillä. Tilastollisesti on selkeästi havaittavissa, että kansainvälistä suojelua myönnettiin
vuonna 2017 huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015. Turvapaikkoja on myönnetty
paljon vähemmän verrattuna aiempaan ajanjaksoon eikä myöhemmällä ajanjaksolla ole
myönnetty toissijaista suojelua lähes ollenkaan. Tarkastelujaksolla 2015 päätöksistä yh-
teensä 14 prosenttia oli kielteisiä ja jaksolla 2017 puolestaan 79 prosenttia päätöksistä oli
kielteisiä.

Kansainvälistä suojelua myönnettiin myöhemmin selvästi vähemmän, mutta tutkimuksessa esitetyt vuoden 2017 luvut ovat kummallisia, eivätkä tunnu ollenkaan vastaavan Migrin silloisia tilastoja. Tutkimuksesta ei selviä, miksi luvut poikkeavat niin totaalisesti Migrin julkisista tilastoista.

Aineisto ei tukenut ajatusta siitä, että humanitaarisen suojelun poistuminen laista olisi
kielteisten päätösten määrän kasvua selittävä tekijä. Humanitaarista suojelua sovellet-
tiin harvoin jo ennen sen poistumista laista vuonna 2016, eikä vuoden 2015 tarkastelu-
jakson kokonaisaineistoon osunut yhtäkään tällaista tapausta.

Aivan. Silti on toistuvasti vaadittu humanitaarisen suojelun kategorian palauttamista, ikään kuin juuri se lopettaisi huomiota saaneet kielteiset päätökset.

Erot kansainvälisen suojelun myönnetyssä tasossa tai siinä, miten Maahanmuuttovirasto
hyväksyy hakijoiden ilmoituksia, eivät kuitenkaan näytä selittyvän sillä, että hakijoiden
profiilit olisivat erilaiset.

Ne ovat erilaiset, vaikka ulkoiset erot sukupuolessa ja perhesuhteissa eivät muuttuneet päätöksissä niin paljon kuin hakemuksissa.

Todennäköisiä selittäviä tekijöitä
voidaan hakea ainakin poliittisen ja hallinnollisen ohjauksen sekä turvapaikanhakijoiden
oikeusturvan heikentymisen suunnilta. Tällaisia oletuksia tukevat niin valtioneuvoston
oikeuskanslerin 3.2.2017 antamat moitteet Maahanmuuttovirastolle (päätös 3.2.2017,
Dnro OKV/8/50/2016) kuin sekin, että hallintotuomioistuimet ovat palauttaneet suuren
osan Maahanmuuttoviraston päätöksistä uudelleen käsiteltäväksi (n. 32% v. 2017) joko
vasta valitusvaiheessa ilmenneen uuden selvityksen vuoksi taikka menettely- tai laintul-
kintavirheen (4 %) seurauksena.

Mistään kielletystä poliittisesta ohjauksesta ei ole edelleenkään todisteita tai edes vihjettä, mutta on ilmeistä, että Maahanmuuttovirasto havahtui käsittämättömän löysiin käytäntöihinsä (mm. muissa maissa käytetyn sisäisen paon käyttämättä jättäminen) vasta vuoden 2015 kriisin jälkeen, kun kritiikkiä tuli ministereiltäkin. "Vääriä" myönteisiä päätöksiä kun ei koetella hallinto-oikeuksissa, jotka viime kädessä määrittelevät oleskelulupalinjaukset, ei Migri.

Kiellettyä poliittista ohjausta olisi esimerkiksi puuttua yksittäisiin päätöksiin tai painostaa voimassaolevan lain rikkomiseen. Näin tehtiin Suomessa ns. mummo-casen yhteydessä, kun pääministeri painosti poliisia estämään yksittäiset käännytykset vetoamalla pikavauhdilla läpi menevään lakimuutokseen, jonka tekemistä ei oikeasti koskaan edes aloitettu.

Mainittu hallinto-oikeuden vain neljän (4) virheprosentti menettely- tai laintulkintavirheissä päinvastoin osoittaa, että muutos ei voi johtua väitetystä "turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentymisestä". Silloin virheprosentin täytyisi olla kymmeniä ellei lähemmäs sata, sillä kaikkiin turvapaikkapäätöksiin suhteutettuna neljän virheprosentti hallinto-oikeudessa tarkoittaa prosentin murto-osaa Migrin päätöksissä. Tutkimuksen otannassa (n=118) Migrin menettely- tai laintulkintavirheet eivät siis todennäköisesti ole vaikuttaneet kuin korkeintaan yhteen päätökseen.

Myös Maahanmuuttoviraston maalinjauksilla on ollut turvapaikanhakijan oikeuksien
toteutumisen kannalta keskeinen rooli. Irakilaisten turvapaikanhakijoiden mahdollisuu-
det saada myönteinen turvapaikkapäätös heikentyivät selvästi Maahanmuuttoviraston
lokakuussa 2015 tekemän Irakia koskevan maalinjauksen jälkeen, mikä on ilmennyt
myös viraston omista tilastoista.

Nimenomaan. Silti tämän ilmeisen asian vaikutusta ei käsitellä tutkimuksessa kunnolla.

Tutkimuksessa näkyvää kehitystä voidaankin pitää huolestuttavana sekä perus- ja ih-
misoikeuksien toteutumisen että suomalaisen oikeusvaltion kannalta. Turvapaikanhaki-
jan oikeuksia koskevassa päätöksenteossa on kysymys yksilön kannalta erityisen merkit-
tävistä perus- ja ihmisoikeuksista, viime kädessä oikeudesta elämään ja ihmisarvoiseen
kohteluun. Näin perustavanlaatuisten oikeuksien toteutuminen ei saisi oikeusvaltiossa
riippua puhtaasti viranomaisten yleisistä tulkintalinjauksista ja niiden taustalla mahdol-
lisesti vaikuttavasta poliittisesta ja hallinnollisesta ohjauksesta.

Tutkimuksen puutteet ja tahallisen harhaanjohtamisen unohtaen voin pitkälti yhtyä tuohon viimeiseen. On tämänkin tutkimuksen perusteella ilmeistä, että Migrissa vuosikymmenen jatkunut eurooppalaisittain käsittämättömän löysä linja ei ole perustunut niinkään itse ulkomaalaislakiin tai sen muutoksiin kuin siihen, että Migrissä sallittiin syystä tai toisesta myönteisten päätösten tehtailu. Edelleen Migrissä vaaditaan kielteiseen päätökseen kahden tutkijan yksimielisyys, mutta myönteisen päätöksen voi tehdä yksin.

Vasta nyt hallinto-oikeuksien linjauksien jälkeen Migrin päätökset vastaavat paremmin jo aiemminkin voimassa ollutta lakia. Oikea tutkimuksen kohde olisikin se, miten Migrin päätökset luiskahtivat vuosia sitten laista niin paljon poikkeaviksi.

Edit:
Se vielä, että nähdäkseni tutkimuksessa ei käsitellä edes lauseella sitä, että Migrin nykyiset oleskelulupalinjaukset eivät ole sen itse keksimiä vaan hallinto-oikeuksien vahvistamia. Kun tutkijat valittavat tänään haastatteluissa, että Migri on muuttanut tulkintojaan laista ilman, että lakia olisi muutettu, niin viime kädessä kyse on hallinto-oikeuksien paaluttamista linjauksista. En muista, että hallinto-oikeuksia olisi edes mainittu yhdessäkään noin tusinassa lukemassani jutussa. Esimerkiksi Li Andersson keuhkoaa, että Maahanmuuttoviraston toiminnasta on teetettävä riippumaton, ulkopuolinen selvitys, vaikka Migri vain toteuttaa hallinto-oikeuksien ohjauksessa voimassaolevaa lakia – ja nyt lähempänä lain rajoja kuin aiemmin.

[ÄmTeeAa]

Vähän ot, mutta onko muille välittynyt sellaista oloa, että Migrissä aletaan olla aika kypsiä näihin Irakin ja Afganistanin ihmelapsiin?

Minulle nimittäin on. Vastikäänhän ruinattiin mediassa parempaa henkilökohtaista suojelua Migrin henkilöille. Ei ole varmaan käynyt näillä ihmemiehillä sellainen juttu mielessä, että turvapaikkapäätöksestä vastaava ihminen on väärin mahdollinen tyyppi, jolle kannattaa alkaa suutaan soittelemaan tai väkivallalla uhkailemaan? Luojan kiitos että tuleva sakki oli näinkin luokattoman typerää.

Mutta hyvä, jos edes nyt alettaisiin noudattamaan maan lakia virastossakin. Vieläkään ei ole lain sallimat käytännöt laitettu toimeenpanoon, mutta suunta on kääntymässä oikeaan. Sitten voitaisiin keskustella myös meidän somali- ja romanivähemmistöjen touhuista, ja mitä laki oikeastaan mahdollistaakaan heidän osaltaan.

Otsikko on sinänsä väärin, turvapaikanhakijoiden oikeusturva ei ole heikentynyt, vaan heidän asemansa. Mutta asemassa oli kyse on siitä, että heidän osaltaan lakia ei noudatettu.

[Roope]

Iltalehdessä on itkua tuutin täydeltä ala Niina Järvenkylä. Agendan syy paljastuu lopussa. Unelmajengiä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803212200828738_u0.shtml

Näkökulma: ”Nuori työikäinen mies” - Syy kielteiseen turvapaikkapäätökseen

Loppuvuodesta 2015 lähtien oikealta ja vasemmalta huudettiin, missä naiset, missä lapset! Nuoria miehiä sieltä vain tulee. Ja kas, torstaina julkaistussa tutkimuksessa tutkijat havaitsivat kiinnostavan retorisen muutoksen Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkapäätöksissä vuodesta 2015 vuoteen 2017 tultaessa.

Tutkijoiden analysoimissa Migrin päätöksissä esiintyi vuonna 2015 vain yhden kerran ilmaisu ”nuori työikäinen mies”. Vuonna 2017 ilmaisua käytettiin noin joka kolmannessa kielteisessä turvapaikkapäätöksessä.

Informaatiovaikuttamista. Siitä tässä on kyse. Poliittinen ilmapiiri oli suotuisa rasismille ja syrjinnälle. Suomeen ei haluttu erinäköisiä, vierasta kieltä puhuvia ja pääosin islaminuskoisia ihmisiä.

Ilman faktoja turvapaikanhakijoiden sukupuolesta ja perhesuhteista huuto ”nuorista työikäisistä miehistä” sai kasvaa, ja on nyt julkaistun tutkimuksen perusteella myös päätynyt viranomaisen päätöksiin.
...

Tutkimuksessa ei väitetä, että toteaminen "nuoreksi työikäiseksi mieheksi", jollaisia 89 prosenttia tutkimuksen vuoden 2017 otannasta oli, olisi ollut syy kielteiseen turvapaikkapäätökseen. Toimittaja Nina Järvenkylä kehitti tämän omasta päästään.

Suomeen vuonna 2015 tulleista oli tosiaan valtava osuus nuoria miehiä, mutta arviolta 7 000 tai enemmänkin palasi kotiinsa jo muutaman kuukauden jälkeen kesken turvapaikkaprosessin. He olivat Suomessa loppuvuodesta 2015, mutta eivät näkyneet enää läheskään koko määrällään kesän 2017 päätöksissä.

Edit:
Meinasi unohtua se toimittajan viittaaman "nuori mies"-keskustelun kannalta aika olennainen seikka, että tutkimuksen ulkopuolelle oli rajattu kaikki itsensä alaikäisiksi ilmoittaneet. Eli juuri ne Fahadit ja muut ilmiselvätkin valehtelijat, jotka herättivät loppuvuodesta 2015 eniten ärtymystä.

[kivimies]

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ratsastaa tämän saman aallon harjalla ja vaatii mm. Unicefin pamflettiin vedoten blogissaan sisäministeriä keskeyttämään hyötypalautukset, kertoo kokoomuksen verkkolehti.

Touko Aalto siis kannattaa, että joka ikinen turvapaikanhakija, oli tämän hakemus kuinka perusteeton tai valheellinen tahansa, saisi jäädä Suomeen.
Vaikka tämän hakemus olisi tutkittu Migrissä ja valitukset kielteisestä päätöksestä todettu perusteettomiksi hallinto-oikeudessa.

"Poliittinen ikkuna" maahanmuuttoasioissa on vinoutunut täysin, kuin eduskuntapuolueen puheenjohtaja voi esittää näin järjettömiä lausuntoja, ilman, että joutuu naurunalaiseksi.

– Suomen pitää olla maa, jolla on sydäntä auttaa hädänalaisia. Meidän on varmistettava, että turvaa hakevien asia käsitellään perinpohjaisesti ja oikein. Nyt näin ei ilmiselvästi tapahdu, Aalto kirjoittaa blogissaan.

Unohtiko Aalto sen, kuinka jokaisen turvapaikanhakijan hakemus on käsitelty ja huomattavalle osalle (ainakin 10 tuhannelle) myönnetty oleskelulupa, suoraan tai valitusten kautta.
Ne, jotka saivat kielteisen päätöksen, saivat mahdollisuuden valittaa siitä hallinto-oikeuteen. Koko tämän ajan turvapaikkaa hakeneet saivat majoituksen vokissa ja vastaanottorahaa.
Unohtiko  Aalto sen, kuinka Suomi on joka vuosi ottanut sen 750 kiintiöpakolaista. Unohtiko  Aalto sen, että Suomi otti 2000 turvapaikanhakijaa EU-taakanjaoissa.
Kuinka Aalto voi väittää tämän jälkeen, että Suomi ei ole auttanut hädänalaisia.

– Suomi ei enää pidä huolta edes lasten asemasta. Siitä on oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus kaukana. UNICEF sanoi tällä viikolla suoraan, että Suomi rikkoo räikeästi turvapaikanhakijalasten oikeuksia muun muassa käännytyksissä, säilöönotossa vankilamaisiin olosuhteisiin ja rajoittamalla oikeusapua, Aalto sanoo.

Yksintulleita alaikäisiä ei säilöönoteta. Säilöönotto koskee lähinnä perheensä mukana tulleita.
Haluaako Aalto, että turvapaikanhakijat erotetaan lapsistaan?

Niille jotka eivät ole saaneet oikeudenmukaista käsittelyä, on sellainen nyt uusintahakemuksen käsittelyssä taattava.

Vaatiiko Aalto samalla, että myönnetyt oleskeluluvat käsitellään myös uudelleen? Jos ei, niin tämän puheet "oikeudenmukaisesta käsittelystä" ovat sitä itseään.

[foobar]

^ Jostain kumman syystä suomalaisille journalisteille on todella vaikeaa löytää populistista asennetta vihreiden tai radikaalivasemmistolaisten ulostuloista. Siitä huolimatta että ne ovat suurimmalta osin juuri sellaista matalaotsaista populismia josta varsinkin PS:ää osaavat syytellä kellon ympäri.

[Alaric]

Tämmöinen osittain sanamuodoiltaan mielipidekirjoitusta muistuttava uutinen on julkaistu näemmä useissa maakuntalehdissä.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3887626/Migri+Avustajan+puuttuminen+on+ongelmallista+kun+arvioidaan+turvapaikanhakijan+kertomia+perusteluja (22.3.2018)

Migri: Avustajan puuttuminen on ongelmallista, kun arvioidaan turvapaikanhakijan kertomia perusteluja

Ida Roivainen

(...)

Merkillepantavaa on se, että turvapaikkaa hakevien kielteisten päätösten määrää ei voida selittää ulkomaalaislainsäädännön muutoksilla. Tutkimuksen valossa keskeinen selittävä tekijä liittyy nimenomaan Migrin tulkintalinjan tiukentumiseen.

Tutkimuksestahan ei näe tarkasti sitä, mistä tiukentunut linja johtuu. Tiukennus ei näytä perustuvan lainsäädäntömuutoksiin.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta huolena on se, että turvapaikanhakijan näyttötaakka ja uskottavuuden kynnys on nostettu päätöksissä hyvin korkealle. Linjauksiin kriittisesti suhtautuvat voivat miettiä, ovatko Suomen soveltamiskäytännöt linjassa kansainvälisten velvoitteiden ja EU-oikeuden normien kanssa.

Turvapaikanhakijalta voidaan vaatia entistä suurempaa näyttöä siitä, miten todennäköisestä esimerkiksi hänen kokemansa väkivallan uhka on tulevaisuudessa. Näyttökynnyksen ei pitäisi olla äärimmäisen korkea.

Päinvastoin EU-direktiivissä todetaan, että jollei ole perusteltua syytä arvioida, ettei se tule toistumaan, hakijaa pitäisi uskoa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tulee antamaan eduskunnalle ensimmäisen eduskuntakertomuksensa pääsiäisen jälkeen. Siinä tullaan esittämään muutosta ulkomaalaislainsäädäntöön koskien nimenomaan näyttökynnystä.

Jos tarvetta on, lakia voidaan joutua tarkentamaan.

Puhutteluun ei ole enää automaattista oikeutta saada avustajaa. Pimiän mukaan turvapaikanhakijat eivät osaa aina tuoda oikealla tavalla kokemuksiaan esille.

Myös Migrin mukaan oikeusavun heikentyminen on vaikuttanut hakemusten käsittelyyn.

Vielä 2015 jokaisessa puhuttelussa hakija sai halutessaan maksuttoman avustajan. Tämä loppui 2016 syksyllä.

– Todennäköisesti kaikki viime vuonna ratkaistut tapaukset olivat ilman avustajaa, koska hakijat olivat täysikäisiä. Ilman huoltajaa tullut alaikäinen saa avustajan, samoin haavoittuvassa asemassa oleva, kertoo ylijohtaja Jaana Vuorio Migristä.

Avustaja kykenee tarvittaessa tuomaan kaikki perustelut esille. Kun hakija on yksin, silloin asiantuntevasta avustajasta on Migrinkin mielestä apua.

Ylijohtaja sanoo, että pelkästään päätöksiä lukemalla ei kuitenkaan näe kaikkea, vaan pitäisi myös katsoa turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjat.

Lisäksi tutkimuksessa on hänen mielestään aika pieni otos ja lyhyt aikajakso.

(...)

[Kemolitor]

Tutkimuksen mukaan irakilaisten tekemien turvapaikkahakemusten ns. perusjoukko oli vuoden 2017 kolmen kuukauden aikana 322 päätöstä ja tarkemmin tutkittu otos 118 päätöstä. Migrin tilastojen mukaan tuona aikana tehtiin kuitenkin Irakin kansalaisille 987 päätöstä, joista myönteisiä tai kielteisiä oli 868. Tämä on täysin eri luku kuin 322.

Olisiko kyse siitä, että tuona aikana tehtiin kaikkiaan 987 päätöstä irakilaisille. Tutkimuksessa on selvitelty 18-34 -vuotiaiden miesten päätöksiä, joita tutkimuksen mukaan oli tuona aikana 322.

Eli siis 987:stä pois kaikki naiset sekä "alaikäiset" ja yli 34-vuotiaat miehet.

Migrin sivujen mukaan tuona aikana kaikkiaan päätöksistä vajaa kolmannes (29 %) (678-1636, yhteensä 2314) tehtiin naisille, miehille siis 71 %.

Edelleen tuona aikana 18-34 -vuotiaille tehtiin 1301 päätöstä, kun muille ikäryhmille tehtiin päätöksiä 1013 päätöstä, 56 %

Lisäksi irakilaisten päätöksistä 119 on tutkimatta jätettyjä. Jos siis ajatellaan päätöksiksi vain myönteiset ja kielteiset, saadaan päätöksiä 868.

Irakilaisille jakaumaa miehet/naiset ja toisaalta ikäryhmittäin ei migrin sivuilta saa, mutta jos oletetaan, että jakauma olisi sama kuin yleensäkin päätöksissä tuona aikana, niin päästään noin suurinpiirtein tuohon 322:een, tai siis vähän isompaan lukuun.

0,71 * 0,56 * 868 = 345
Tämä siis, jos irakilaisten päätösten ikä- ja sukupuolijakauma olisi sama kuin päätöksissä kaikkiaan tuohon aikaan.

[Roope]

Olisiko kyse siitä, että tuona aikana tehtiin kaikkiaan 987 päätöstä irakilaisille. Tutkimuksessa on selvitelty 18-34 -vuotiaiden miesten päätöksiä, joita tutkimuksen mukaan oli tuona aikana 322.

Eli siis 987:stä pois kaikki naiset sekä "alaikäiset" ja yli 34-vuotiaat miehet.

Rajattiin tosiaan 18-34 -vuotiaisiin, mutta ei vain miehiin, joita tosin oli vuoden 2017 otoksessa peräti 89 prosenttia.

Eli ei tuntuisi selittyvän tuollakaan, kun 18-34 -vuotiaita on luultavasti ollut irakilaisistakin valtaosa. Täysi-ikäisten (mukana yli 34-vuotiaat) irakilaisten kielteisiä ja myönteisiä päätöksiä oli valittuna ajanjaksona noin 600.

[Kemolitor]

Rajattiin tosiaan 18-34 -vuotiaisiin, mutta ei vain miehiin, joita tosin oli vuoden 2017 otoksessa peräti 89 prosenttia.

Totta, luin huolimattomasti.

Eli ei tuntuisi selittyvän tuollakaan, kun 18-34 -vuotiaita on luultavasti ollut irakilaisistakin valtaosa. Täysi-ikäisten (mukana yli 34-vuotiaat) irakilaisten kielteisiä ja myönteisiä päätöksiä oli valittuna ajanjaksona noin 600.

Tuosta laskukaavastani siis pitää jättää 0,71 pois:
0,56 * 868 = 486
tämä siis oletuksella, että irakilaisten päätösten ikäjakauma olisi sama kuin tuon ajanjakson päätösten ikäjakauma kaikkiaan. Heittää kyllä jo aika paljon tutkijoiden 322:sta. Jos tuo tutkijoiden luku pitäisi paikkansa, tarkoittaisi se sitä, että tuona aikana olisi irakilaisille tehty päätöksiä tuolle ikäryhmälle paljon keskimääräistä vähemmän, mikä tuntuu aika uskomattomalta. Ainakin kuvissa irakilaiset ovat pääsääntöisesti osuneet tuohon ikäryhmään, itse veikkaisinn, että luku olisi enemmän kuin 56 %.

[Roope]

Yle: Tutkijat: Maahanmuuttovirasto kiristänyt turvapaikkalinjaansa – "Kyse on siitä, että hakijoita ei uskota" 22.3.2018

Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro sanoo, että syy Migrin linjan kiristymiseen ja muutokseen ei voi olla ulkomaalaislainsäädännön muuttuminen.

– Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Lavapuro haukkuu väärää puuta. Olennaista on se, ovatko päätökset laillisia. Korkeinta hallinto-oikeutta myöten on saatu vahvistus, että nykyinen linjaus vastaa lakia.

Oikeusvaltiossa muutokset linjoihin tekee lainsäätäjä, sanoo professori Lavapuro.

– Viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi. Eivät edes hallinnollisen tai poliittisen ohjauksen myötä. Vaan jotakin tällaista on nyt tapahtunut.

Miten lainsäätäjä voi muuttaa harhautunutta linjaa lähemmäksi sitä, jonka se on jo määritellyt laissa? Juuri niin kuin nyt on tehty, kiinnittämällä huomiota esimerkiksi muista vastaavan lain maista poikkeaviin käytäntöihin.

Koko tutkimusryhmä pitää Suomessa näkyvää kehitystä huolestuttavana sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen että oikeusvaltion kannalta.

– Oikeuksien toteutuminen ei saa riippua näin voimakkaasti viranomaisten tulkintalinjauksista ja niiden taustalla mahdollisesti vaikuttavasta poliittisesta ja hallinnollisesta ohjauksesta.

Tutkimuksessa ei osoitettu mitään, mikä viittaisi perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Se, että Migri on jostain syystä myöntänyt oleskelulupia vuosikaudet lain ja kansainvälisten sopimusten määrittämää heppoisemmilla perusteilla, mutta sitten tiukentanut linjaansa, ei ole oikeuksien loukkaamista. Ei myöskään ole oikeusvaltion kannalta ongelma, että käytäntöjä oikaistaan laillisella poliittisella tai hallinnollisella ohjauksella lähemmäs lain tarkoittamaa. Muuten ei olisi mitään keinoja estää Migrin liian löysiä käytäntöjä luisumasta yhä kauemmas lain tarkoittamasta.

Tutkijat tuntuvat suhtautuvan aiempaan löysään linjaan suurella tunteella kuin saavutettuun etuun, joka pitäisi saada takaisin keinolla millä hyvänsä. Siksi perustelut ontuvat kautta linjan.

Vihreä Lanka: Turvapaikkalinjaus tiukentunut selvästi – tutkijat pitävät poliittista ohjausta huolestuttavana 22.3.2018

”Viranomainen tulkitsee lakia. Tulkinnat eivät voi vaihdella näin rajusti, että turvapaikansaantiprosentti laskee yli 80 prosentista 20 prosenttiin", yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo Vihreälle Langalle.

Hyvin sanottu. Kun sekä yli 80 prosentin että 20 prosentin turvapaikansaantiprosentit ovat molemmat mahdollisia ja hallinto-oikeuden siunaamia saman lain aikana, niin mikä onkaan johtopäätös?

Aivan, pitäisi olla mekanismi, joka varmistaa, ettei prosentti nouse enää vastaisuudessa lain tarkoittamaa korkeammaksi. Hallinto-oikeus kyllä huolehtii siitä, ettei se laske liian matalaksi. Ehkä esimerkiksi kansanedustajille pitäisi antaa oikeus haastaa myös myönteiset päätökset ja niiden perustelut.

Hbl: Forskare: Rättsskyddet för asylsökande har försvagats betydligt 22.3.2018

– Under de senaste åren har man försökt skapa en uppfattning om att Finland har tagit emot en betydande mängd asylsökande som egentligen inte behöver asyl, men är ute efter ett bättre liv. Den här undersökningen visar att de sökandes bakgrund inte har förändrats, säger diskrimineringsombudsmannen Kirsi Pimiä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan viime vuosina on yritetty luoda käsitystä, että Suomi on ottanut vastaan merkittävän määrän turvapaikanhakijoita, jotka eivät tarvitse turvapaikkaa, vaan jotka tavoittelevat parempaa elämää. Tutkimus kuulemma osoittaa, että hakijoiden tausta ei ole muuttunut.

Ensinnäkin on yksiselitteisen selvää ilman erillisiä tutkimuksiakin, että Suomi otti kesän 2015 jälkeen vastaan valtavan määrän ihmisiä, jotka eivät täytä turvapaikkakriteerejä. Tuhannet turvapaikanhakijat palasivat täältä pettyneinä kotiinsa kesken prosessin jo ennen turvapaikkahaastatteluakaan.

Tämä käsillä olevan tutkimus puolestaan ei ota kantaa, eikä toteutustapansa vuoksi pystykään osoittamaan sitä, muuttuivatko tulijoiden motiivit ja millä lailla. Siinä vain esitetään olkiukko, että 18-34 -vuotiaiden osalta sukupuolipainotuksen (enemmän miehiä) ja perhestatuksen (enemmän perheettömiä) muutokset eivät olleet merkittävä syy kielteisten päätösten osuuden kasvuun enää viime kesänä.

Olkoon vaikka niin, mutta se ei muuta miksikään tänne vuonna 2015 tulleiden erilaista profiilia. Vuoden 2015 sankarit ovat jo toisella, kolmannella tai neljännellä kierroksellaan.

[Micke90]

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, onko hakijaprofiileissa tapahtunut muutoksia vuosien 2015 ja 2017 välillä. Tutkimuksenkin mukaan julkisessa keskustelussa on esitetty, että turvapaikanhakijoiden profiili olisi ollut kyseisillä ajanjaksoilla erilainen. Esimerkkinä nuoret yksin tulevat miehet versus perheet, mikä selittäisi kielteisten päätösten kasvanutta määrää.

Hakijaprofiilien osalta tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia mitä tulee sukupuoleen tai perherakenteeseen.

Enpä muista, että kukaan mamukriitikko olisi väittänytkään, että hakijaprofiili olisi sinänsä muuttunut; Samanlaisia nuoria, terveitä miehiä tänne on tullut jo 27-28 vuotta ja tahti on vain kiihtynyt. Jos Suomi olisi noudattanut kv-sopimuksia alusta saakka, 98-99 % turvapaikanruinaajista olisi saanut kielteisen päätöksen.

[Archaeopteryx]

Enpä muista, että kukaan mamukriitikko olisi väittänytkään, että hakijaprofiili olisi sinänsä muuttunut; Samanlaisia nuoria, terveitä miehiä tänne on tullut jo 27-28 vuotta ja tahti on vain kiihtynyt. Jos Suomi olisi noudattanut kv-sopimuksia alusta saakka, 98-99 % turvapaikanruinaajista olisi saanut kielteisen päätöksen.

Suomen laki on tainnut olla ihan samassa linjassa yleiseurooppalaisten turvapaikkalakien kanssa, mutta todellisuudessa käytetty linja on ollut siihen nähden aivan liian löperö. Jos koko tuona aikana olisi käytetty lain ja kansainvälisten sopimusten mukaisia säännöksiä, meille olisi jo aiemmin saapunut huomattavasti vähemmän muiden maiden kansalaisia kuormittamassa sosiaaliturvaa (Espoo 38,9%, Vantaa 35,9%, Helsinki 31,3% Kelan asiakkaista vieraskielisiä). Samoin vuosien 2015 ja 2016 tulva Ruotsista olisi vältetty, koska tiukka kohtelu olisi ollut tiedossa yrittäjillä.

"Monikulttuurisuus" l. kehitys. ja muslimimaiden asukkaiden tänne haaliminen on ihan toivottu ja valittu päätös - tietyissä instansseissa kuten poliittiset päättäjät ja pakolaisjärjestöt. Voisi sanoa, että Migrin uusi, lakia noudattava linja on tervehtymistä ja voimaantumista, vaikkei se vieläkään ole tarvittavan tiukka.