Turun terrori-iskun esitutkintapöytäkirjat ja lainsäädäntökeskustelu

[internetsi]

Internetsin juttusarja Turun terrori-iskuista, osa 1: Tappo vai murha?

Lähdetään liikkeelle siitä, että Turun terroristia syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta niiden yrityksestä (RL34a§1). Hän on myöntänyt teonkuvauksen ja terrorismin, mutta kiistää itse rikosnimikkeen. Nyt kun esitutkinta-aineistoa ei vielä ole, niin on helpompi lähteä liikkeelle siitä, että onko kyseessä tapot vai murhat (ja niiden yritykset). Tästä löytyy oikeuskäytäntöä paljonkin, toisin kuin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista.

Seuraavat ovat tietenkin minun omia tulkintoja, mutta käytän lähteenä lakia, esitöitä ja ennakkopäätöksiä. Joku voisi sanoa, että "mitä sinä näitä teet, lakikirja päättää". Lakikirja ei anna Suomessa ainoatakaan tuomiota, vaan sen antaa aina ihminen tai ihmiset, joille on se tuomiovalta annettu.


Kun casea miettii sen pohjalta, että millaiselta tämä vaikuttaa, niin vastaus "Tappo vai murha?" kysymykseen on selvä: Murha

Mietitään tämän jälkeen sitten sitä aspektia, onko juridisesti kyse terrorismirikoksesta, mutta tästä on helpompi lähteä liikkeelle. Murha (RL21:2§) on "törkeä tappo". Tunnusmerkistössä sen erottaa taposta se, että on suoritettu 1) vakaasti harkiten, 2) erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, 3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai 4) tappamalla virkamies virkansa vuoksi yms. sekä sen on oltava "kokonaisuudessaan arvostellen törkeä". Näistä tähän Turun terrori-iskuun sopisi momentit 1, 2, 3 ja se on kokonaisuudessaan arvostellen törkeä.

Yleisellä tasolla tästä löytyy lainkäyttöä paljonkin, joten voidaan katsoa ensiksi miten Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksiä hieman vastaavissa tapauksissa. Muutama ennakkopäätös on myös suurta rikoslakiuudistusta edeltävältä ajalta, mutta mainitsen nekin, jos ne tähän caseen sopii. Nämä nyt on niitä, jotka nopealla haulla löysin:

Vakaa harkinta:

Henkilö oli laatinut suunnitelma tappaa eräs henkilö tiettynä päivänä ja oli sitä varten hankkinut välineitä. Kuitenkin, hän suoritti tapon tätä omaa suunnitelmaansa ajankohtaa ennen eikä käyttänyt niitä välineitä mitä oli hankkinut. Tämä kuitenkin katsottiin sellaiseksi, että kyseessä on käytetty vakaata harkintaa ja teko katsottiin murhaksi. Lähde

Henkilö oli hankkinut dynamiittia ja lähetti sen henkilölle, jonka halusi tappaa. Pommikirjettä avatessaan se räjähti ja uhri kuoli sekä siitä räjähdyksestä aiheutui vahinkoa omaisuudelle ja muille ihmisille. Teon katsottiin olevan tehty vakaasta harkinnasta ja aiheuttaneen vakavaa vaaraa, joten teko oli murha. Lähde

Henkilö oli tullut toisen luokse yöksi ja ilman minkäänlaista riitaa he menivät nukkumaan. Tekijä heräsi ja uhri nukkui. Tekijä otti kukkaruukun, kääri sen pyyhkeeseen ja alkoi lyödä uhria päähän sekä kuristi häntä sähköjohdolla. Tappaminen oli tehty vakaasta harkinnasta ja erityistä raakuutta ja julmuutta osoittaen (huom.: vanhan lain sanamuoto), joten henkilö tuomittiin murhasta. Lähde

Kaksi henkilö oli suunnitellut tilaavansa taksin, tappavansa kuljettajan ja viemällä hänen rahat ja auton. Tätä oli suunniteltu, vaikka tarkkaa tappamispaikkaa ei oltu määritelty. He tilasivat taksin suunnitelmansa mukaisesti, ajoivat sillä syrjäiselle paikalle, jossa toinen heistä ampui haulikolla kuskia kylkeen, mutta hän ei kuollut vaan pääsi vähän matkaa pakenemaan. Toinen tekijöistä sai hänet kiinni ja ampui päähän niin että henki lähti. Oikeudessa katsottiin, että teko oli tehty vakaasta harkinnasta sekä teko osoitti erityistä julmuutta ja raakuutta (huom.: vanhan lain sanamuoto). Tekijä joka ampui kuskin haulikolla tuomittiin murhasta ja myös hänen mukanaan ollut henkilö jonka kanssa he olivat teon suunnitelleet, tuomittiin murhasta vaikkei itse osallistunut tappamiseen. Lähde

Näitä löytyy enemmänkin, missä ollaan jokseenkin lähellä tässä Turun terrori-iskussa olevia aisioita, mm. tässä, tässä, tässä, tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä.

Kuitenkin, on yksi ennakkopäätös, missä on tähän Turun terrori-iskuun aika hyviä yhtymäkohtia kaikilta osin. Tämä ennakkotapaus on vuodelta 2005 eli uuden rikoslain aikaan, siihen voi tutustua täällä. Kyseessä on siis case KKO:2005:44, jossa pohdittiin, oliko yksi isku kirveellä päähän tappo vai murha. Syyttäjä lähti siitä, että kyseessä on tappo, mutta hovioikeus oli murhan kannalla, Korkein oikeus käsitteli asian ja oli myös murhan kannalla.

Kyseisessä tapauksessa oli myös suunnitelmallisuutta, koska tekijä oli ottanut kirveen valmiiksi tiettyyn paikkaan (aivan kuten Turun terroristi oli ottanut mukaansa kaverinsa asunnosta kaksi puukkoa). Yöllä hän oli sitten hakenut sen ja iskenyt sängyllä makaavaa mutta hereillä olevaa  uhria kerran päähän (Turun terrori-iskussa oli kyse myös siitä, että hän iski äkkiarvaamatta uhrejaan, mutta useasti). Kyseisessä tapauksessa ensiksi arvioitiin sitä, oliko isku sellainen, että oli tarkoitus tappaa (Turun terrori-iskussa tämä tarkoitus on jo myönnetty eikä siitä kiistellä oikeudessa).

Vakaata harkintaa arvioidessa KKO linjaa tässä tapauksessa näin:

Kysymys vakaasta harkinnasta

16. Vakaa harkinta ilmenee yleensä teon etukäteissuunnitteluna. Päätelmiä voidaan tehdä sekä teko-olosuhteiden että tekijän vaikuttimien perusteella.

17. Korkeimman oikeuden käytännössä on katsottu, että tappo on tehty vakaasta harkinnasta esimerkiksi silloin, kun tappaminen oli suunniteltu etukäteen ja sitä varten oli hankittu välineitä (KKO 1980 II 59, 1981 II 32, 1988:42, 1995:119 ja 2004:80).

Tässä on viitattu samoihin ennakkopäätöksiin, joihin itse viittasin jo edellä. Turun terrori-iskussa siis oli useita etukäteissuunnitelmia ja välineiden ottamista mukaan (jotka tarkentuvat kun saan aineiston). Lisäksi vakaata harkintaa on voidaan arvioida tekijän vaikuttimien perusteella eli Turun tapauksessa näistä Isis-sympatioista.

25. Rikoslain 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu vakaa harkinta ei välttämättä edellytä sitä, että tekijä näkee toisen henkilön tappamisen ainoana mahdollisuutena tavoittelemansa päämäärän saavuttamiseksi. Vakaasta harkinnasta voi olla kysymys myös silloin, kun rikoksentekijä pitää toisen tappamista yhtenä varteenotettavana toimintavaihtoehtona omissa suunnitelmissaan. Vakaata harkintaa ei poista pelkästään se, että tekijä välillä epäröi päätöksessään, jos hän kuitenkin lopulta valitsee tappamisvaihtoehdon (KKO 2004:119).

Turun terroristi välillä epäröi, mutta päätti kuitenkin lopulta alkaa puukottamaan. Tämä siis puhuu sen puolesta, että terroristilla oli vakaa harkinta.


Erityisen raaka ja julma tekotapa:

Raa’asta ja julmasta tekotavan osalta löysin yhden hyvän vastaavan esimerkin. Se on KKO:n ennakkopäätös (KKO:2000:29), missä oli myös murhattu puukolla leikkaamalla kurkku auki. Lehtitietojen mukaan toinen näistä uhreista kuoli siten, että tilanne muistutte teloitusta.

[...] sekä aiheuttanut hänelle puukolla niskaan ja oikeaan leukakulmaan kaksi pistohaavaa ja kaulan etupuolelle poikittaissuuntaisen 7,5 senttimetrin pituisen viiltohaavan, joka oli katkaissut ruokatorven ja henkitorven ja leikannut kaulalaskimon haaroja ja vasemmanpuoleisen yhteisen kaulavaltimon ja sisemmän kaulavaltimon. Peruskuolinsyynä on ollut laaja kaulan viiltohaava. Korkein oikeus katsoo, että tappo on tehty erityisen raa'alla tavalla [...]

Vakavan yleisen vaaran aiheuttaminen:

Sitten voidaan pohtia sitä, mitä lain esityöt sanoo taposta ja murhasta, tämän vakavan yleisen vaaran aiheuttamisen osalta. Tärkeimpänä asiakirjana on HE 94/1993 vp (hallituksen esitys):

Sen sijaan omanvoitonpyyntö ehdotetaan poistettavaksi ankaroittamisperusteista. Omanvoitonpyyntö edellyttää vakaata harkintaa. Lisäksi säännöksen ei pitäisi synnyttää sellaista vaikutelmaa, että murhaksi katsottaisiin vain jollakin tavoin erityisen hylättävistä motiiveista tehty henkirikos. Esimerkiksi epäitsekkäistä poliittisista motiiveista tehty henkirikos on yhtä lailla voitava arvioida murhaksi kuin palkkamurha.

Nykyinen peruste "yleistä vaaraa aiheuttavalla tavalla" ehdotetaan puolestaan kirjoitettavaksi "vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen". Muutoksella halutaan korostaa yleisen vaaran laatua vaatimalla, että tällaisen vaaran pitää olla vakavaa. Vaarantamiskriminalisointien yleistyttyä lainsäädännössä on lukuisasti esimerkkejä rikoksista, jotka aiheuttavat yleistä vaaraa (esimerkiksi vaaraa liikenneturvallisuudelle).
Tähän nähden on johdonmukaista edellyttää murhan tunnusmerkistössä enemmän kuin pelkkää yleistä vaaraa. Toisaalta nykyisen lain sanonta "tavalla" on sikäli huono, että se viittaa tiettyihin tekotapoihin, joiden ymmärretään luonteeltaan olevan yleistä vaaraa aiheuttavia. Ehdotetuna muotoilulla halutaan korostaa, ettei sillä tarkoitettaisi tiettyä tekotapaa, esimerkiksi räjähdettä, vaan sitä, että surmaaminen aiheuttaa vakavaa yleistä vaaraa.

Jos kerran surmaamisen voidaan katsoa yleistä vaaraa silloin kun saadaan liikenne sekaisin, niin se, että tappaa satunnaisesti vastaantulevia yleisellä paikalla aiheuttaa todellakin tätä suurempaa vaaraa. Tämä nyt on aivan selvää Turun terrori-iskussa.

Lisäksi ennakkopäätös:

Henkilö oli hankkinut dynamiittia ja lähetti sen henkilölle, jonka halusi tappaa. Pommikirjettä avatessaan se räjähti ja uhri kuoli sekä siitä räjähdyksestä aiheutui vahinkoa omaisuudelle ja muille ihmisille. Teon katsottiin olevan tehty vakaasta harkinnasta ja aiheuttaneen vakavaa vaaraa, joten teko oli murha.Lähde

Kokonaisuudessaan arvostellen törkeä teko:

KKO:n mielestä teko oli myös kokonaisuudessaan arvostellen törkeä:

Teon kokonaisarvostelu ja johtopäätös

28. [Tekijä] on kohdistanut raakuutta osoittavan tekonsa vaaraa aavistamattomaan ja tekohetkellä puolustuskyvyttömään uhriin, joka ei ole omalla käyttäytymisellään antanut aihetta väkivaltaiseen hyökkäykseen.

[...]

Korkein oikeus päätyy katsomaan, että edellä todetuin tavoin vakaasti harkiten tehty tappo on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.

29. Yllä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo [tekijän] syyllistyneen murhaan.

Tämä sopii aivan 100%:sti Turun terroristin tekoon.


Yhteenveto:

Summa summarum: Eli koska kyseessä ei ole virkamies, niin voidaan vetää asia pykälän tunnusmerkistön osalta yhteen:

Tehtiinkö surmaamiset vakaata harkintaa käyttäen? Kyllä.
Tehtiinkö surmaamiset erityisen raa’alla ja julmalla tavalla? Kyllä.
Tehtiinkö surmaamiset vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen? Kyllä.
Oliko teko kokonaisuudessaan arvostellen törkeä? Kyllä.

Eli minä en näe mitään mahdollisuutta sille, että kyseessä olisi tappo, vaan terrori-iskua on pakko pitää murhina kuolleiden osalta ja murhan yrityksinä hengenvaarallisia vammoja saaneiden haavoittuneiden osalta.


Seuraavassa osassa pohditaan sitä, oliko teko juridisessa mielessä tehty terroristisessa tarkoituksessa...

[Ville Hämäläinen]

Hieno postaus internetsi! Heitän tässä pari kommenttia, en vittuillakseni vaan opponointitarkoituksessa. Suunnitelmallisuutta en kiellä mutta jos näitä kuoleman tapauksia miettii niin iskujen määrällä on merkitystä(tästä vielä ei kunnon tietoa), jos vain yksi kaikkiin niin voi väittää ettei halunnut murhata, jos useampi niin hankalampi uskoa siihen. Toinen seikka on kuinka nopeasti nämä kaksi kuoli, suomessakin on tapauksia joissa on todettu että oikeanlaisella hoidolla olisi voinut pelastua, eli montako sekuntia eli ja mihin iskut osui voinee ainakin teoriassa erottaa onko murha vai tappo. Jos miettii kokonaisuutta niin rikos on törkeä mutta jos miettii yksittäistä uhria niin osumien määrä, paikka ja kuolinhetki sekä tarkoitus voi vaikuttaa onko tappo vai murha (jos mietitään vain erityisen raaka perusteella)

Edit: minäkään en näe mitään mahdollisuutta tappoon. Asian on niin selvä että tuskin asiasta valitetaan hovioikeuteen.
Edit2: vääriä sanoja / kirjoitusvirheitä

[internetsi]

Hieno postaus! Heitän tässä pari kommenttia, en vittuillakseni vaan opponointitarkoituksessa. Suunnitelmallisuutta en kiellä mutta jos näitä kuoleman tapauksia miettii niin iskujen määrällä on merkitystä(tästä vielä ei kunnon tietoa), jos vain yksi kaikkiin niin voi väittää että halunnut vain vahingoittaa, jos useampi niin hankalampi uskoa siihen. Toinen seikka on kuinka nopeasti nämä kaksi kuoli, suomessakin on tapauksia joissa on todettu että oikeanlaisella hoidolla olisi voinut pelastua, eli montako sekuntia eli ja mihin iskut osui voinee ainakin teoriassa erottaa onko murha vai tappo. Jos miettii kokonaisuutta niin rikos on törkeä mutta jos miettii yksittäistä uhria niin osumien määrä, paikka ja kuolinhetki sekä tarkoitus voi vaikuttaa onko tappo vai murha (jos mietitään vain erityisen raaka perusteella)

Edit: minäkään en näe mitään mahdollisuutta tappoon. Asian on niin selvä että tuskin asiasta valitetaan hovioikeuteen.

No iskujen ja viiltojen määrän saa tietoon kun esitutkintamateriaali, syyte ja todisteet tulevat todennäköisesti huomenna. Se, että montako on joissakin tapauksissa merkityksellistä, mutta kuten tuossa esimerkissä oli, niin yksi isku kirveellä päähän oli murha ja siinä on perusteet miksi tämäkin on murha. Useat iskut kun kertovat sitkeästä tappamistarkoituksesta, mutta se voidaan osoittaa muutenkin.

Toinen uhri kuoli teloitukseen heti ja toinen tietääkseni matkalla sairaalaan. Ei tuossa casessa ole sillä merkitystä.

Se missä olet oikeassa on se, että vaikka teko voidaan nähdä samana jatkumona, niin onko nämä kaikki yritykset sitten murhan yrityksiä. Lähtökohtaisesti näin, mutta osa niistä teoista joissa joku haavoittui vähemmän voidaan sitten ehkä katsoa muuksi rikosnimikkeeksi. Pitää korjata tuohon.

Mutta näiden monikulttuurisuuden takia kuolleiden tapausta ei voi millään pitää tappona, vaan niiden on pakko olla murhia. Minä en näe juridisessa pohdinnassa mitään muuta vaihtoehtoa.

Edit: luulisin, että kyllä tässä mennään hoviin ja sieltä sitten haetaan valituslupaa KKO:hon. Ja valituslupa tulee aivan varmasti, koska kyseessä on tärkeä linjanveto.

[Ville Hämäläinen]

Tässä esimerkissä useita puukoniskuja mutta yksikään ei ollut tappava = tapon yritys
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000676796.html

Tässä esimerkissä tappo veitsellä tehtynä
http://uutismaailma.com/seinajoella-keskiviikkona-tappo-ja-tapon-yritys-nainen-kuoli-puukon-iskuihin/

Mutta tuomareiden tulkintojahan nämä ovat viimekädessä. Puukon isku ei lähtökohtaisesti ole murha, joissain tapauksissa törkeä tekotapa ei ole sama kuin oikeudessa katsottu törkeä teko. Veitsellä tehtyjä tappoja on paljon, jos lasautat kirveellä päähän niin se on aavistuksen törkeämpi. Mielenkiintoisia asioita ja kiva vängätä;)

Edit: linjanveto voi toki johtaa hoviin mutta musta tuntuu niin selvältä ettei kannata. No tarjoon pitsan jos oon väärässä!

[velho]

Ville, nuo esimerkit on vaan esitutkinnan nimikkeitä uutisoinnin aikaan. Myöhemmässä tutkinnassa ne voi muuttua, ja syyttäjäkin voi yrittää saada noita murhina läpi. Sikäli vähän huonot esimerkit.

[Ville Hämäläinen]

Ville, nuo esimerkit on vaan esitutkinnan nimikkeitä uutisoinnin aikaan. Myöhemmässä tutkinnassa ne voi muuttua, ja syyttäjäkin voi yrittää saada noita murhina läpi. Sikäli vähän huonot esimerkit.

Myönnän, heitin vaan googleen, my bad.

[Ville Hämäläinen]

Toistakymmentä iskua ja tappo

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005190620.html?ref=og-ref-www.google.fi


Edit: tuolla murhan kriteerillä ’etityisen raaka ja julma tekotapa’ ei ole mitään tekemistä sen kanssa mikä normaalista ihmisellä tuntuu erityisen raa’alta ja julmalta

[internetsi]

Ja sikäli huonot esimerkit, että ne on muutaman lauseen uutisia joista ei tiedä tarkemmin. Turun casesta on jo paljonkin tietoa ja huomenna saadaan ne samat mitä syyttäjälläkin on. Ei puukolla iskeminen ole automaattisesti murha, ei tietenkään. Yleensähän henkirikokset Suomessa on juuri tappoja jotka on tehty puukolla. Tässä Turun casessa on minusta kyse murhista ja aika hyvin sen perustelin ennakkopäätöksillä ja lailla, lähteineen, joka momentti käsitelty erikseen. Mielelläni väännän tästä jopa saman puolueen jäsenen kanssa, mutta en minkään muutaman rivin uutisten perusteella.

Onhan KKO:n ennakkopäätöksissä myös niitä, joissa teko on jäänyt tapoksi. Siellä ne on kaikkien käytettävissä ja tiedot Turun casesta myös kaikkien nähtävillä.

Edit: tuolla murhan kriteerillä ’etityisen raaka ja julma tekotapa’ ei ole mitään tekemistä sen kanssa mikä normaalista ihmisellä tuntuu erityisen raa’alta ja julmalta

Ei olekaan. Siksi näitä ei kannata perustella millään uutisilla vaan lainkäytössä merkityksellisillä ennakkopäätöksillä. Ei oikeudessa katsota uutisia tai kysellä kadunmiehen mielipiteitä, vaan siellä väännetään lainsäädännöllä, esitöillä, ennakkotapauksilla ja oikeuskirjallisuudella.

[Ville Hämäläinen]

Tuomiosta meillä on sama näkemys ja hyvä niin jos ollaan samasta puolueesta:) törkeä kriteeristä on erinäkemys. Mutta huomaan kyllä että olet kokeneempi näissä asioissa. Mutta tuo toistakymmentä puukoniskua tuomittiin tapoksi niin se on se kohta mistä väännän, puukotuksissa on niin paljon eri variaatioita että aina ei pysy meikäläinen perässä tuomarien ajatuksenjuoksussa:)

[Ville Hämäläinen]

Tämä on ehkä hyvä esimerkki millaisiin puntarointiin oikeus joutuu arvioidessaan onko erityisen raaka ja julma tekotapa. Selkeämmät säännöt olisi hyväksi. Tätä ei maalaisjärjellä pysty ajattelemaan tapoksi kun niin pitkäkestoinenkin. Perustelut hivenen oudot tuomareilla.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/12345979/ei-quoterityisen-raaka-ja-julmaquot

[internetsi]

^Käytät lähteinä osittain samoja mitä minä yllä ja puhut nyt itseäsi vastaan. Persut vääntää keskenään.

Tuomiosta meillä on sama näkemys ja hyvä niin jos ollaan samasta puolueesta:) törkeä kriteeristä on erinäkemys. Mutta huomaan kyllä että olet kokeneempi näissä asioissa. Mutta tuo toistakymmentä puukoniskua tuomittiin tapoksi niin se on se kohta mistä väännän, puukotuksissa on niin paljon eri variaatioita että aina ei pysy meikäläinen perässä tuomarien ajatuksenjuoksussa:)

Kommentoidaan nyt sen verran, että tuossa uutisessa minkä mainitsit, oli kyseessä aivan klassinen ryyppytappo, mutta vaan useammalla iskulla. Jos tuosta pitäisi arvata, niin murhan tunnusmerkistöstä voi ehkä täyttyä se erityisen raaka ja julma tapa, mutta jos se ei ole kokonaisuudessaan arvostellen törkeä, niin murhan tunnusmerkistö kokonaisuudessaan ei täyty. Silloin tulee tuomio taposta. Näitähän on Suomessa paljon.

Itse mainitsit tuon "erityisen raa'an ja julman tekotavan" olevan erilainen juridisesti kuin mitä normaalisti kahvipöytäkeskusteluissa se on. Itse asiassa tässä kohtaa se menee hieman toisinpäin kuin ehkä tarkoitit, koska yleensä tuo momentti tulkitaan juridiikassa laajemmin kuin mitä normaalissa kansalaisten keskuudessa. Monissa muissa pykälissä on toisinpäin eli normaali ei-juridinen tulkinta on laajempi kuin mitä juridinen tulkinta.

Mitä tulee murhaan, niin siinä riittää että noista neljästä monentista yksi täyttyy (vakaa harkinta, raakuus&julmuus, vakava yleinen vaara tai kohdistuu virkamieheen) sekä sen on oltava kokonaisuudessaan arvostellen törkeä. Turun casessa täyttyy nuo kaikki (pl. uhrit eivät olleet virkamiehiä). Perustelin sen tuossa pidemmässä postauksessa kohta kohdalta, miksi näin on.

[guest14935]

Esitutkintamateriaali, todisteena nyt olevat kirjalliset todisteet ja syyte perusteluineen on tulossa ja saan ne varmaan tällä viikolla itselleni. Sitä ennen voidaan pohtia lainkäytön puolta.

Ei kait noilla suurta merkitystä ole, sitähän niihin kirjoittavat mitä käsketäänkin mutta:
Mikä niissä kestää? Eikö se riitä että nappia painaa jotta tohon osotteeseen? Vai tilasitko jotenkin painettuina tms. netin sijaan?

Mikä niissä kestää? Saishan ne menemällä Turkuun Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen ja pyytämällä niitä. Kopiointipalvelut vaan maksaa aika paljon per sivu ja aineistoa on 1400 sivua. Ja kaikki pitäisi skannata. Siksi ne kannattaa pyytää sähköisenä. Ja silloin tulee mukana kaikki poliisin valokuvat, videot kokonaisuudessaan ja mm. ne mitä teron puhelimesta löytyi. Isoissa caseissa ne annetaan CD-levyllä, koska materiaalia on niin paljon. Se maksaa 20 euroa per CD. Mm. Aarnio casessa oli niin paljon aineistoa, että sitä oli yhdeksän CD:n verran ja esitutkintamateriaali piti erikseen pyytää suoraan KRP:ltä. @Mikko pa joka näitä tilailee muutenkin, hoiti tämän minun puolesta, kiitoksia sinne.

Tietenkin esitutkinnassa ei ole niitä mitä tämä tero on kertonut pöytäkirjan ulkopuolella, mutta jo nyt toimittajat on niitä lukeneet ja uutisoineet, kyllä sieltä mielenkiintoisia on jo selvinnyt. Isoissa caseissa nämä on parempia, koska kuulustelut videoidaan ja sinne merkataan pöytäkirjaan myös sellaiset kysymykset mihin ei saatu vastausta.

Tärkein juridinen syy tilata nuo on se, että mitä näyttöä tästä isisosuudesta on, kun mietitään tuota että syyte terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista on kiistetty.

En vieläkään ymmärrä. Miksei ne tule netissä?
Mutta laittakaa nettiin kaikille jollei muuten tule. (Jollei joku muu ole jo laittanut.)

[Ville Hämäläinen]

Ok, en halua tästä henkilökohtaista skismaa. Voisin pukea loppusanani näin: murhan ja tapon välinen rajapinta on tuomarien tulkinnan varassa usein kun punnitaan kriteeriä ’erityisen raaka ja julma’ ja teko kokonaisuudessaan törkeä. Heitä *tykkää* tähän;)

Edit: tuohon rajapintaan jos saisi selkeyttä olisi hyvä

[Ville Hämäläinen]

Alligaattori: ne on niin isoja tiedostoja, mieti että videohaastatteluja voi olla tuntitolkulla yms.

[internetsi]

En vieläkään ymmärrä. Miksei ne tule netissä?
Mutta laittakaa nettiin kaikille jollei muuten tule. (Jollei joku muu ole jo laittanut.)

Siksi, koska me kansalaiset emme määrittele sitä, miten oikeus jakaa tietojaan varsinkaan isoimmissa caseissa. Ne nyt toimii noin.

Mutta huomenna ne pitäisi olla perillä ja alkaa tulla "paljastuksia".

Edit: tuohon rajapintaan jos saisi selkeyttä olisi hyvä

Jokainen voi tutustua juridiikan perusteisiin.

Mitä tulee tähän Turun caseen, niin täytyy muistaa, että tuossa täyttyy murhan tunnusmerkistö niiltä kaikilta osin kuin se voi täyttyä. Ja aikaisempiin tekoihin nähden tuo kokonaisuus on ennenkuulumaton, koska kouluampujat ja Shupolli tappoi itsensä eikä oikeuskäsittelyä käyty. Hyvinkään Hiltusen tapaus olisi lähellä tätä ja siinäkin hänet tuomittiin murhista. Turun casessa on lisäksi tämä terrorismi, jota ajattelin juridisesti ruotia huomenna jos ehdin.

[guest14935]

Alligaattori: ne on niin isoja tiedostoja, mieti että videohaastatteluja voi olla tuntitolkulla yms.

Aattelin ehottaa jotta laittaa megaan mutta höh. En ole ajan tasalla.
http://www.kim.com/
Tommonen vielä löytyy.
Puske torrentis. Mikä vain nykysysteemi riittää? Voipi joku osaava kertoa enempi.
https://www.wikihow.com/Seed-a-Torrent

[Ville Hämäläinen]

Kyllä sieltä tuomiolauselmat yms. Pikkudokumentit saa sähköpostilla

[Ville Hämäläinen]

Alligaattori: ne on niin isoja tiedostoja, mieti että videohaastatteluja voi olla tuntitolkulla yms.

Aattelin ehottaa jotta laittaa megaan mutta höh. En ole ajan tasalla.
http://www.kim.com/
Tommonen vielä löytyy.
Puske torrentis. Mikä vain nykysysteemi riittää? Voipi joku osaava kertoa enempi.
https://www.wikihow.com/Seed-a-Torrent

Ymmärsinkö oikein että tuo kim on joku palvelu johon voi ladata videoita ja ihmiset voi ladata sieltä itselleen?

[guest14935]

Ymmärsinkö oikein

Sillä oli se mega.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mega_(verkkosivu)
Ja on edelleenkin. Jostain syystä ei eilen avautunut. Oisko jokin viirus"torjunta"ohjelma eli itse viirus estänyt, kun oli eri kone käytössä.
https://mega.nz/
Näköjään vaan rajotus aika pieni ilmasella.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dropbox_(service)
Dropboxissakin 2 gigaa oisi rajotus.

[Mikko pa]

Yleiseen jakoon en materiaalia laita, vaikka aineisto on julkinen se ei tarkoita että kaiken voisi automaattisesti julkaista.
 Jokainen voi halutessaan tilata aineiston ja laittaa julkaisuun jos tykkää.

[guest14935]

Yleiseen jakoon en materiaalia laita, vaikka aineisto on julkinen se ei tarkoita että kaiken voisi automaattisesti julkaista.
 Jokainen voi halutessaan tilata aineiston ja laittaa julkaisuun jos tykkää.

Voi, tai ainakin saa, laittaa jakoon julkisen aineiston. Jos maassa olisi valheeton media, se toki tekisi sen, vaan kun ei ole suomalaisilla mediaa.
Mitä se sitten maksoi?

[internetsi]

Jos maassa olisi valheeton media, se toki tekisi sen, vaan kun ei ole suomalaisilla mediaa.

On Suomessa media, joka on melkein kokonaan valheeton. Klikkaa tästä kyseisen median sivuille. Heti kun aineisto tulee, alkaa kyseinen media sitä perkaamaan ja uutisoimaan, muttei julkaise koko pakettia.

[Mikko pa]

Yleiseen jakoon en materiaalia laita, vaikka aineisto on julkinen se ei tarkoita että kaiken voisi automaattisesti julkaista.
 Jokainen voi halutessaan tilata aineiston ja laittaa julkaisuun jos tykkää.

Voi, tai ainakin saa, laittaa jakoon julkisen aineiston. Jos maassa olisi valheeton media, se toki tekisi sen, vaan kun ei ole suomalaisilla mediaa.
Mitä se sitten maksoi?

Olen tuota julkisen materiaalin julkaisua harrastanut aikaisemmin laajemminkin ja se tuli maksamaan noin. 90 000€, ja yhtä jutuista puidaan nyt korkeimmassa oikeudessa asti, joten minulla on pieni käsitys siitä mitä voi ja saa julkaista.
 

[internetsi]

Internetsin juttusarja Turun terrori-iskuista, osa 1,5: Tappo vai murha, Turku vs. Hyvinkää?


Eilen oikeastaan huomasin vasta, että tällä teolla on yhtäläisyyksiä murhien osalta Hyvinkään ammuskeluun, missä Eero Samuli Hiltunen ammuskeli kahdella kiväärillä. Kerrataan miltä osin teot ovat samanlaisia ja miltä osin erilaisia:

Kummatkin lähti asunnoltaan surmaamaan. Kummatkin ottivat kaksi surmaamisvälinettä mukaansa. Kummatkin menivät surmaamaan läheisen kaupungin keskustaan. Kummatkin valitsivat uhrinsa sattumanvaraisesti. Kummassakin teko oli silmitöntä väkivaltaa. Kummatkin saivat hengiltä kaksi ihmistä. Kummassakin toinen kuolonuhreista kuoli heti paikanpäälle ja toinen matkalla sairaalaan. Kummatkin vammauttivat yhden henkilön loppuiäkseen pyörätuoliin. Hiltunen vahingoitti seitsemää ihmistä, Turun tero kahdeksaa.

Kummallekin tehtiin mielentilatutkimus ja sen lopputulos oli sama, he ymmärsivät tekonsa seuraukset. Tosin Hiltusella oli pieniä viitteitä siihen, että olisi ollut alentuneesti syyntakeeton.

Kumpaakin syytettiin murhista kuolleiden osalta ja murhan yrityksistä loukkaantuneiden osalta. Pienenä erona loukkaantuneiden määrä ja se, että Hiltusta syytettiin myös 32:stä vaaran aiheuttamisesta siksi, että ammuskeli ympäriinsä ja luotien liikerata on tietenkin laajempi kuin kädessä olevan puukon.

Kummaltakin vaadittiin noin puolen miljoonan euron korvauksia.

Kummatkin kiistivät murhat, mutta kummatkin myönsivät tapot. Kummatkin kiistivät murhan yritykset, mutta myönsivät tapon yritykset loukkaantuneiden osalta.

Hiltusen motiivi ei oikein koskaan kunnolla selvinnyt (tappio leikkipainissa?), kun taas Turun teron motiivista on hyvinkin tarkkaa tietoa. Hiltusen tapauksessa tämä päätös lähteä surmaamaan syntyi hyvin nopeasti, muutamien tuntien kuluessa, kun taas Turun terolla oli surmaamisaikeita jo pidemmältä ajalta, useiden viikkojen takaa. Eli jos tältä kannalta mietitään, niin Hiltusen teko olisi tämän osalta lähempänä tappoa kuin Turun teron.


En ole lukenut Hiltusen casea, joten seuraava on arvailua, mutta juridista arvailua. Kun mietitään murhan tunnusmerkistöä ja sitä, kummassa tapauksessa se täyttää miltäkin momentilta paremmin, päästään seuraavaan tulokseen:

Vakaa harkinta: Turun teron terrori-isku oli vakaammin harkittu.
Erityinen raakuus ja julmuus: En osaa sanoa, koska en ole nähnyt Hyvinkään papereita.
Vakavan yleisen vaaran aiheuttaminen: Hiltusen teko aiheutti suurempaa yleistä vaaraa.

Hiltusella lisäksi yhden murhan yrityksen osalta täyttyy myös neljäs kohta tunnusmerkistöstä eli teon kohdistuminen virkamieheen. Hän ampui nuorempaa konstaapelia (Heidi Foxell) joka oli pukemassa taktisia liivejä päällensä ja vammautui hyvin vaikeasti.

Kokonaisuudessaan arvostellen törkeä: En osaa juridisesti sanoa, ehkä Hiltusen teko.


Lopputulos oli se, että Hiltunen tuomittiin kahdesta murhasta, seitsemästä murhan yrityksestä (yksi oli poliisi) ja 32:sta vaaran aiheuttamisesta ja olikohan vielä muutakin.

Otan asian esille siksi, että tässä on paras vertailtavissa oleva tapaus Suomen rikoshistoriassa, mikä on ollut tuomioistuimessa. Ja saattaa olla, että Turun teron AA ottaa tämän esille oikeudenkäynnissä. Niin ainakin minä yrittäisin, jos olisin tätä teroa puolustamassa. Tämä pohdinta siis koskee sitä, oliko tekojen rikosnimikkeenä tapot vai murhat, ei muuta.

Hiltunen tuomittiin murhista ja niin tullaan tuomitsemaan myös Turun tero. En näe mitään muuta vaihtoehtoa.

[Ville Hämäläinen]

Hyvä juttu, ase vain eri ja ase ei ole niin merkkittävä seikka vaan mitä sillä tekee ja minkälainen tinanne / toiminta sitä edeltää.

[guest14935]

Yleiseen jakoon en materiaalia laita, vaikka aineisto on julkinen se ei tarkoita että kaiken voisi automaattisesti julkaista.
 Jokainen voi halutessaan tilata aineiston ja laittaa julkaisuun jos tykkää.

Voi, tai ainakin saa, laittaa jakoon julkisen aineiston. Jos maassa olisi valheeton media, se toki tekisi sen, vaan kun ei ole suomalaisilla mediaa.
Mitä se sitten maksoi?

Olen tuota julkisen materiaalin julkaisua harrastanut aikaisemmin laajemminkin ja se tuli maksamaan noin. 90 000€, ja yhtä jutuista puidaan nyt korkeimmassa oikeudessa asti, joten minulla on pieni käsitys siitä mitä voi ja saa julkaista.

Asia selvä, en toki tiedä mistä kyse mutta ymmärrän.
Tunnetulla nimimerkillä esiintyessä tietty vaaransa.
Entäs jos joku "vuotaisi" ne johonkin?
Esim. kone julkisessa verkossa, sitten erkkinimi jonnekin jne.
Ehkä niissä jotain tunnistavia tietoja on, pientä vihreää tms., mutta kertoisiko ne sen että semmosta tekevät?

Tuolla kuitenkin on yhteiskunnallista merkitystä, minkälaisia ovat tekijät.
Vaan eihän täällä taida sillä olla väliä, kansanvaihto on oleellisin.

[Ville Hämäläinen]

Joo varsinkin kuvien ja videoiden julkaisu on niin ja näin joskus. Nykyään voi joutua ihmeellisistä asioista tilille. Julkisella paikalla otetut kuvat ja videot ok, yksityisissä kysyä lupa ja rikoksesta tuomitun kuvia ja videoita ei kannata panna näytille. Tietysti jos osaa jälkensä piilottaa niin voi pistää nettiin mutta parempi vara kuin vahinko. Esim. Mamun tiliotteen julkaisustakin tuli tuomio. Hyvä nyrkkisääntö on että miettii ensiksi voiko julkaistusta tiedosta olla jollekkin haittaa ja julkaisee vasta kun tuomio tullut. Kukkahattujen kanssa varsinkin kannattaa olla varovainen kun liipasinsormi valmiina tuhat takkua lukee tätäkin palstaa;)

[internetsi]

Internetsin juttusarja Turun terrori-iskusta, osa 2: Ovatko Suomen terrorismilait riittävän hyviä?

Turun terroristi on myöntänyt yleisellä tasolla terrorismin, mutta rikosnimikkeen terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä hän on asianajajansa välityksellä kiistänyt. Oikeudessa siis pohditaan sitä, että täyttääkö teko tuon rikosnimikkeen tunnusmerkistön.

Kun casea miettii sen pohjalta, että millaiselta tämä vaikuttaa, niin vastaus kysymykseen "Onko terrorismilait riittävän hyviä?": Ehkä

Minä en tiedä, koska tämä on ensimmäinen tapaus Suomen rikoshistoriassa, jossa on tuo rikosnimike syytteenä. Lakia koeponnistetaan nyt ensimmäistä kertaa. Tuomion asiassa antaa kolmen tuomarin kokoonpano, puheenjohtajana käräjätuomari Tapio Katajamäki sekä käräjätuomarit Annika Nygård ja Vesa Karttunen. Kova paikka.


Kotimainen lainsäädäntö:

Lähdetään liikkeelle prosessioikeudesta. Kyseiset terrorismilait säädettiin 911-iskujen jälkimainingeissa vuonna 2002. Kyseisen lain säätämisen pohjalla on EU:n puitepäätös, jonka pohjalta on siis lisätty kyseinen luku (34a) Suomen rikoslakiin. Laki poikkeaa muusta lainsäädännöstä siten, että itse teot (tässä tapauksessa murhat) on jo kriminalisoitu ja tällä erillisellä luvulla halutaan ankaroittaa niitä tekoja, jotka on tehty terroristisessa tarkoituksessa. Kyseinen pykälä on tässä:

1 § (24.1.2003/17)

Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset

Joka terroristisessa tarkoituksessa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, tekee

...

7) tapon, on tuomittava vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

Joka terroristisessa tarkoituksessa tekee murhan, on tuomittava vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

Laki lähtee siitä, että puitepäätöksen mukaan ankarinta rangaistusta ei tarvitse korottaa, mutta muita kylläkin. Koska murhasta on jo säädetty ankarin rangaistus mitä voidaan antaa (elinkautinen), niin sitä ei ole korotettu. Murhaa lievempien tekojen ankarinta rangaistusta on korotettu, mm. terroritarkoituksessa tehdyt uhkaukset ovat vakavampia kuin normaalit uhkaukset. Terrorimurhasta lievempää eli terroritaposta annettavaa rangaistusta on korotettu, koska myös siitä annetaan vähintään kahdeksan vuotta tai elinkautinen.

Lain valmisteluvaiheessa on säätämisasiakirjoissa (HE 188/2002 vp) lähdettiin siitä, että terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä henkirikoksia arvioidaan useimmiten murhana (s.43):

Kuten surmaa, myöskään tappoa ei juuri arvioitaisi terroristisessa tarkoituksessa tehtynä rikoksena, sillä sellaiseen liittyy yleensä vakaata harkintaa tai vakavan yleisen vaaran aiheuttaminen, mikä useimmiten johtanee arvioimaan tekoa murhana.

Eli jos surmaa terroristisessa tarkoituksessa, niin kyse on todennäköisesti murhasta.

Kuitenkin, lain esitöissä mainitaan, että selkeyden vuoksi tähän on sisällytettävä kaikki yleisen tahallisen henkirikoksen rikosnimikkeet myös terroristisessa tarkoituksessa. Tämän vuoksi pykälässä mainitaan terrorisurma, terroritappo ja terrorimurha. Tähän seikkaan on tarttunut myös Turun terroristin asianajaja Kaarle Gummerus. Eilen kävin osassa yksi (ja 1,5) läpi sitä, että miksi teko ei voi olla edes tappo, joten kyseessä siis on terrorimurhat.

Äkkiä katsottuna yllä olevassa pykälässä ei näyttäisi olevan katetta tälle teolle, koska siinä mainitaan kohteeksi valtio tai kansainvälinen järjestö. Kyseisessä rikoslain luvussa on kuitenkin myös määritelmäpykälä, missä selvennetään sitä miten määritellään terroristinen tarkoitus:

6 § (24.1.2003/17) Määritelmät

Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on:

1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa;

Määritelmäpykälän muut kohdat ei sovi tähän, joten poistin ne tästä. Tämä pykälähän on itsessään lyhyt ja se ei kerro mitään. Juridisesti ei ole merkitystä sillä, mitä mieltä Hentun Liisa on vaan asiaa pitää tutkia tarkemmin. Tärkeimmät näistä on HE 188/2002 vp (hallituksen esitys) ja LaVM 24/2002 vp (lakivaliokunnan mietintö). Lisäksi jotakin voidaan löytää myös PeVL 48/2002 vp (perustuslakivaliokunnan lausunto) ja EV 241/2002 vp (eduskunnan vastaus) asikirjoista sekä oikeuskirjallisuudesta.

1 kohta. Rikoksentekijällä katsottaisiin olevan terroristinen tarkoitus ensinnäkin, jos hänen tarkoituksenaan on aiheuttaa väestön keskuudessa vakavaa pelkoa. Kohta perustuu osaksi puitepäätöksen 1 artiklan 1 kappaleeseen, jossa yhtenä tarkoituksena mainitaan tarkoitus pelotella vakavasti väestöä. Osaksi se perustuu kansainväliseen terrorismin rahoituksen vastaiseen yleissopimukseen, jossa kielletään rahoitus sellaista tekoa varten, jonka tarkoituksena on aiheuttaa kuolema tai vakava ruumiillinen vamma sopimuksessa tarkemmin määritellylle henkilölle, kun teko on luonteeltaan tai asiayhteydeltään sellainen, että sen päämääränä on aiheuttaa pelkoa väestön keskuudessa(2 artiklan 1 kappaleen b-kohta).

Kohdassa käytettäisiin sanamuotoa ”vakavaa pelkoa”. Vaikka yleissopimuksen sanamuoto (”pelkoa”) vaikuttaa laajemmalta, käytännössä sanamuotojen ero ei ole suuri. Asiayhteyden perustella voidaan lähteä siitä, että myös yleissopimuksessa edelletään pelolta tiettyä vakavuutta. Kohdassa tarkoitettu pelko on yleisesti väestön keskuudessa syntyvä perusteltu vakava pelko siitä, että yksityiset edut (kuten esimerkiksi henki, terveys, vapaus, ruumiillinen koskemattomuus, omaisuus tai kotirauha) taikka yhteisön edut (kuten valtion valtiosääntö tai ympäristö) ovat vaarassa. Se, kuinka yleistä pelon pitäisi olla, että se vallitsisi väestön keskuudessa, harkittaisiin tapauskohtaisesti. Pienenkin vähemmistön keskuudessa yleisesti vallitseva vakava pelko riittäisi täyttämään kohdassa tarkoitetut kriteerit, jos kysymyksessä on esimerkiksi etninen vähemmistö.

Harkitaan tapauskohtaisesti ja nyt on ensimmäinen kerta kun tätä sovelletaan käytännössä.


EU:n lainsäädäntö:

Lain säätämisen pohjana oleva EU:n puitepäätös (2002/475/YOS) on kuitenkin muutettu vuonna 2008 ja korvattu puitepäätöksellä 2008/919/YOS. Kyseisessä asiakirjassa mainitaan:

(3)Terrorismin uhka on kasvanut ja kehittynyt nopeasti viime vuosina. Aktivistien ja terrorismin tukijoiden toimintatavat ovat muuttuneet, myös siten, että järjestäytyneiden ja hierarkkisten ryhmien tilalle ovat tulleet löyhästi toisiinsa liittyvät, puoli-itsenäiset solut. Nämä solut ovat kansainvälisten verkostojen yhdyslinkkejä, ja ne käyttävät lisääntyvässä määrin uutta teknologiaa, erityisesti internetiä.

Kummatkin lihavoidut kohdat sopii Turun terroristiin. Alkuperäisessä puitepäätöksessä mainitaan myös "terroristit, jotka toimivat yksin". Turun terroristi käytti mm. Telegram viestiohjelmaa siihen, että hän kyseli jostakin v*tun Isiksen Helpdeskista, miten voisi toteuttaa iskun.

(4) Internetiä käytetään Euroopassa olevien paikallisten terroristiverkostojen ja yksittäisten terroristien innoittamiseen ja mobilisointiin. Se on myös terroristien keinoja ja menetelmiä koskevien tietojen lähde ja toimii tällä tavoin ”virtuaalisena koulutusleirinä”. Julkinen yllytys terrorismirikoksiin sekä terroristien värväys ja koulutus ovat lisääntyneet moninkertaisesti kustannusten ja riskien pysyessä alhaisina.

Tämäkin kohta sopii Turun terroristiin, koska häneen, yksittäiseen tekijään, oli vaikutettu internetin kautta. Lisäksi hän kyseli siellä keinoja ja menetelmiä.

Kyseiset EU:n vaatimat toimenpiteet on pitänyt tehdä 9.12.2010 mennessä. Se, että onko Suomi tehnyt nämä ja jos on, niin kuinka hyvin, jää nähtäväksi. Jotakin viittausta saatiin 27.1.2018 haastattelussa, jossa SUPO:n päällikkö, kokoomuksen Antti Pelttari lausui näin: ”Terrorismirikosten rikosvastuun toteutuminen on heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa”.

Kuitenkin, kolmen tuomarin kokoonpanossa varmasti kaivellaan moniakin tapauksia EU-lainsäädännöstä tähän perusteluiksi, oli tuomio terrorismirikoksisesta langettava tai vapauttava. Jos jollakin (anyone?) on aikaa kaivaa Eur-Lex'istä joitakin tähän caseen sopivia tuomioita, niin katsotaan sitten.


Yleistä pohdintaa:

Koska ei ole aikaa kaivella lisää, niin voidaan tehdä joitakin juridisia oletuksia. Rikosoikeudessa teot voidaan jakaa monella eri kriteerillä moneen eri osaan. Yksi tällainen luokittelu on jako tekorikoksiin ja seurausrikoksiin. Tekorikoksissa itse teko on kriminalisoitu eli hyvänä esimerkkinä vaikka rattijuopot. He ajavat autolla kännissä ja vaikka he eivät aiheuttaisi mitään vahinkoa, niin heidät tuomitaan rattijuopumuksesta. Yleensä nämä ovat vaarantamisrikoksia. Seurausrikos on taas esimerkiksi tappo, jossa tuomitaan siitä, että surmasi jonkun. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset taas kattaa näistä kummatkin: Seurausrikos olisi tässä tapauksessa murha ja tekorikos sitten se pelon aiheuttaminen. Murha nyt on selvä, kun ihmisiä on kuollut, mutta se pelon aiheuttaminen onkin sitten juridisesti vaikeampi määritellä. En tiedä voidaanko tässä tapauksessa soveltaa tahallisuuden eri asteita. Terroristi voi pitää sitä vakavan pelon aiheuttamista selvänä, vaikka tämän hän on tosin itse kiistänyt. Kuitenkin tahallisuus vakavan pelon aiheuttamisen osalta voisi täyttyä siinä mielessä, että hän tietää teosta aiheutuvan vakavaa yleistä pelkoa, vaikka itse tarkoitus eli ihmisten surmaaminen ja vahingoittaminen olisi se varsinainen teko. Tällöin voitaisiin soveltaa ehkä varmuustahallisuutta pelon tuottamisen osalta.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän on myöntänyt toimineensa Isisin sotilaana. Isisin yhtenä tavoitteena on näillä terrori-iskuilla aiheuttaa vakavaa pelkoa. Tässä voidaan tulkita asia niin, että kun tällaiseen tekoon on lähdetty noista lähtökohdista, niin sen voidaan katsoa aiheuttavan vakavaa pelkoa.

Jotakin määritelmiä voidaan tehdä myös siitä, että miten asiaan on reagoitu yleisesti, mutta tässä mennään hyvinkin subjektiivisiin asioihin. Esimerkiksi Puolustusvoimat kertoi varusmiehille, että menkää lomilta suoraan kotiin ja vaihtakaa sotilasvaatteet siviilivaatteisiin. Myös paljon huudetun, lisääntyneen "vihapuheen" (eli kritiikin) on katsottu voimistuneen yleisesti, joka kertoo vakavasta pelosta (vaikka pelolle ei saa antaa valtaa).

Mutta näitä varmaan tullaan käsittelemään oikeudessa 8.5, joten katsotaan asiaa silloin.


Eli vastaus kysymykseen, oliko kyse juridisesti terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta: Ehkä

Sen päätöksen tekee seuraavaksi Tapio Katajamäki, Annika Nygård ja Vesa Karttunen. Heidän on johonkin lopputulokseen päästävä ja se perusteltava, minä en siihen näillä tiedoilla pysty.

Vaan eihän täällä taida sillä olla väliä, kansanvaihto on oleellisin.

Koitas nyt. Tämä ei ole mikään Rapefugees Hospital Cult vaan kunniallinen palsta, sanoisi @junakohtaus .

[Ville Hämäläinen]

@internetsi Pitäiskö terrorismilakiin lisätä sama kuin järjestäytyneen rikollisjärjestöjen osalta, sielä on muistaakseni maininta että jos tekee teon tälläisen järjestön nimissä

[internetsi]

@internetsi Pitäiskö terrorismilakiin lisätä sama kuin järjestäytyneen rikollisjärjestöjen osalta, sielä on muistaakseni maininta että jos tekee teon tälläisen järjestön nimissä

En nyt ymmärrä tätä kysymystä, niin pitää arvata.

Eli siis järjestäytynyt rikollisuus on mainittuna rangaistuksen mittaamisesta määrittelevässä luvussa (siinä samassa kuin suunnitelmallisuus, rasifismi, palkkio, uusiminen) koventamisperusteena. Siinä ei kuitenkaan ole mainittu mitään rajoja sille, minkä verran niitä rangaistuksia korotetaan. Teropykälässä ne on määritelty paremmin, niin jos kysymyksesi oli tämä, niin teropykälä on parempi ja "voimakkaampi" kuin koventamisperusteet.


Materiaalit saapui, nyt alan lataamaan niitä ja perkaamaan 1400 sivua.