Harvard-proffa: Rotujen kiistäminen mahdotonta genetiikan edetessä.

[Pekka Kemppainen]

Harvardin yliopiston genetiikan professori David Reich kirjoittaa New York Timesissä geneetikkona tietävänsä, ettei rotujen välisiä keskimääräisiä eroja voida enää sivuuttaa DNA-tutkimuksen etenemisen takia.

“Olen huolissani, että hyvää tarkoittavat ihmiset, jotka kieltävät merkittävien biologisten erojen mahdollisuuden ihmisrotujen välillä ovat kaivamassa itseään kuoppaan, jota ei voi puolustaa ja joka ei tule kestämään tieteen marssia eteenpäin”, Reich kirjoittaa.

“Pelkään myös sitä, että niitä löytöjä mitä me tulemme tekemään – eikä meillä todella ole hajuakaan siitä mitä ne tulevat olemaan – tullaan käyttämään tieteellisinä todisteina sille, että rasistiset asenteet ovat olleet oikeita kaiken aikaa”, Reich jatkaa.

Nykytyökalut Harvardin yliopiston genetiikan professori David Reichin mukaan osoittavat, että geeniperimän erojen yhteys moniin nykyisiin rodullisiin rakenteisiin on täysin todellinen.

Geenitutkimukset ovat osoittaneet eri rotujen poikkeavan toisistaan paitsi ihonvärin osalta, myös mutkikkaampien ulottuvuuksien ja sairaustaipumusten osalta.

Reichin mukaan me esimerkiksi tiedämme, mitkä perimälliset tekijät auttavat selittämään sen miksi pohjoiseurooppalaiset ovat keskimäärin eteläeurooppalaisia pidempiä, miksi MS-tauti on yleisempi Yhdysvaltain valkoisilla kuin afroamerikkalaisilla ja miksi päinvastainen on totta joissain muissa sairauksissa.

Reichin omassa tutkimuksessa kyettiin osoittamaan, että afromerikkalaisten suurempi riski eturauhassyöpään eurooppalaisiin nähden on täysin geneettinen ja kokonaan perimällä selitettävissä.

Taloustieteilijä Daniel Benjamin puolestaan keräsi 400 000 ihmisen opiskeluvuosien määrän, joista suurin osa oli eurooppalaisia ja kykeni osoittamaan, että erot opintovuosissa ovat yhteydessä 74 geenimuutokseen, jotka liittyvät hermostolliseen kehittymiseen. Nämä geenit ovat yleisempiä enemmän opiskelleilla.

Toisaalta Islannissa asuva tohtori Augustine Kong osoitti, että nuo samaiset perintötekijät ovat yhteydessä lastenhankinnan viivästymiseen ja Danielle Posthuma taas puolestaan tutki 70 000 ihmistä ja löysi perimällisiä eroja 20 geenistä, jotka ennustavat menestymistä älykkyystesteissä.

Geenit vaikuttavat käytökseen ja älykkyyteen rotujen välillä, Reich sivaltaa, eikä hänen mukaansa sekään ole totta, että ihmisrotujen väliset erot ovat pieniä sen vuoksi, että ihmisrodut ovat olleet erillään toisistaan niin vähän aikaa.

Itäaasialaisten, eurooppalaisten, länsiafrikkalaisten ja australialaisten perimät ovat olleet täysin erillä toisistaan vähintään 40 000 vuotta, mikä on enemmän kuin tarpeeksi aikaa evoluution toimille.

Tohtori Kong itseasiassa jo osoitti, että Islannissa luonnonvalinta on viime vuosisadan aikana ohjautunut kohti vähäisempiä opiskeluvuosia ennustavien geenien suuntaan.

Reich kertoo myös hänen tutkimusryhmänsä havainneen jo vuonna 2016, että valkoinen rotu on syntynyt neljästä muinaisesta populaatiosta, jotka elivät 10 000 vuotta sitten ja poikkesivat toisistaan yhtä paljon kuin itäaasialaiset ja eurooppalaiset tänä päivänä.

Sukupuolten väliset geneettiset erot ovat paljon suurempia kuin ihmisryhmien väliset, koska niillä on ollut 100 miljoonaa vuotta aikaa kehittyä, Reich jatkaa.

Miehet ja naiset poikkeavat toisistaan geneettisesti valtavasti. Miehillä on Y-kromosomi, jota naisilla ei ole ja naisilla on toinen X-kromosomi, joka miehiltä puuttuu.

Naiset ja miehet poikkeavat paitsi anatoomisesti, kokonsa ja fyysisen voimansa osalta, myös temperamentiltaan ja käytöksensä osalta, vaikka Reich pitääkin kasvatuksen ja sosiaalisten odotusten vaikutusta huonosti tunnettuna tällä alueella.

Asia on siis nyt kirkossa kuulutettu, Harvardin yliopiston genetiikan professorin suulla sanottu ja teeseinä historian kirjan kansiin taottu: rotujen väliset perimälliset erot ovat tosia, merkittäviä ja tieteellisesti täysin kiistämättömiä.

Reich ilmoittaa artikkelissa lisäksi henkilökohtaisesti kannattavansa ihmisten kohtelemista yksilöinä ryhmien sijaan ja esittää huolensa siitä, että joitakin rasistisia asenteita, joista ei ole tutkimustietoa, voidaan yrittää oikeuttaa todellisten rodullisten erojen varjolla.

New York Times – 23.03.2018

 https://rkkuutiset.wordpress.com/2018/03/23/rodut-totta-genetiikan-professori-harvardista-new-york-times/

[Porcius]

Ja itse artikkeli.

How Genetics Is Changing Our Understanding of ‘Race’

In 1942, the anthropologist Ashley Montagu published “Man’s Most Dangerous Myth: The Fallacy of Race,” an influential book that argued that race is a social concept with no genetic basis. A classic example often cited is the inconsistent definition of “black.” In the United States, historically, a person is “black” if he has any sub-Saharan African ancestry; in Brazil, a person is not “black” if he is known to have any European ancestry. If “black” refers to different people in different contexts, how can there be any genetic basis to it?

Beginning in 1972, genetic findings began to be incorporated into this argument. That year, the geneticist Richard Lewontin published an important study of variation in protein types in blood. He grouped the human populations he analyzed into seven “races” — West Eurasians, Africans, East Asians, South Asians, Native Americans, Oceanians and Australians — and found that around 85 percent of variation in the protein types could be accounted for by variation within populations and “races,” and only 15 percent by variation across them. To the extent that there was variation among humans, he concluded, most of it was because of “differences between individuals.”

In this way, a consensus was established that among human populations there are no differences large enough to support the concept of “biological race.” Instead, it was argued, race is a “social construct,” a way of categorizing people that changes over time and across countries.

It is true that race is a social construct. It is also true, as Dr. Lewontin wrote, that human populations “are remarkably similar to each other” from a genetic point of view.

But over the years this consensus has morphed, seemingly without questioning, into an orthodoxy. The orthodoxy maintains that the average genetic differences among people grouped according to today’s racial terms are so trivial when it comes to any meaningful biological traits that those differences can be ignored.
Continue reading the main story
Related Coverage

The orthodoxy goes further, holding that we should be anxious about any research into genetic differences among populations. The concern is that such research, no matter how well-intentioned, is located on a slippery slope that leads to the kinds of pseudoscientific arguments about biological difference that were used in the past to try to justify the slave trade, the eugenics movement and the Nazis’ murder of six million Jews.

I have deep sympathy for the concern that genetic discoveries could be misused to justify racism. But as a geneticist I also know that it is simply no longer possible to ignore average genetic differences among “races.”

Groundbreaking advances in DNA sequencing technology have been made over the last two decades. These advances enable us to measure with exquisite accuracy what fraction of an individual’s genetic ancestry traces back to, say, West Africa 500 years ago — before the mixing in the Americas of the West African and European gene pools that were almost completely isolated for the last 70,000 years. With the help of these tools, we are learning that while race may be a social construct, differences in genetic ancestry that happen to correlate to many of today’s racial constructs are real.

Recent genetic studies have demonstrated differences across populations not just in the genetic determinants of simple traits such as skin color, but also in more complex traits like bodily dimensions and susceptibility to diseases. For example, we now know that genetic factors help explain why northern Europeans are taller on average than southern Europeans, why multiple sclerosis is more common in European-Americans than in African-Americans, and why the reverse is true for end-stage kidney disease.

I am worried that well-meaning people who deny the possibility of substantial biological differences among human populations are digging themselves into an indefensible position, one that will not survive the onslaught of science. I am also worried that whatever discoveries are made — and we truly have no idea yet what they will be — will be cited as “scientific proof” that racist prejudices and agendas have been correct all along, and that those well-meaning people will not understand the science well enough to push back against these claims.

This is why it is important, even urgent, that we develop a candid and scientifically up-to-date way of discussing any such differences, instead of sticking our heads in the sand and being caught unprepared when they are found.

To get a sense of what modern genetic research into average biological differences across populations looks like, consider an example from my own work. Beginning around 2003, I began exploring whether the population mixture that has occurred in the last few hundred years in the Americas could be leveraged to find risk factors for prostate cancer, a disease that occurs 1.7 times more often in self-identified African-Americans than in self-identified European-Americans. This disparity had not been possible to explain based on dietary and environmental differences, suggesting that genetic factors might play a role.

Self-identified African-Americans turn out to derive, on average, about 80 percent of their genetic ancestry from enslaved Africans brought to America between the 16th and 19th centuries. My colleagues and I searched, in 1,597 African-American men with prostate cancer, for locations in the genome where the fraction of genes contributed by West African ancestors was larger than it was elsewhere in the genome. In 2006, we found exactly what we were looking for: a location in the genome with about 2.8 percent more African ancestry than the average.

When we looked in more detail, we found that this region contained at least seven independent risk factors for prostate cancer, all more common in West Africans. Our findings could fully account for the higher rate of prostate cancer in African-Americans than in European-Americans. We could conclude this because African-Americans who happen to have entirely European ancestry in this small section of their genomes had about the same risk for prostate cancer as random Europeans.

Did this research rely on terms like “African-American” and “European-American” that are socially constructed, and did it label segments of the genome as being probably “West African” or “European” in origin? Yes. Did this research identify real risk factors for disease that differ in frequency across those populations, leading to discoveries with the potential to improve health and save lives? Yes.

While most people will agree that finding a genetic explanation for an elevated rate of disease is important, they often draw the line there. Finding genetic influences on a propensity for disease is one thing, they argue, but looking for such influences on behavior and cognition is another.

But whether we like it or not, that line has already been crossed. A recent study led by the economist Daniel Benjamin compiled information on the number of years of education from more than 400,000 people, almost all of whom were of European ancestry. After controlling for differences in socioeconomic background, he and his colleagues identified 74 genetic variations that are over-represented in genes known to be important in neurological development, each of which is incontrovertibly more common in Europeans with more years of education than in Europeans with fewer years of education.

It is not yet clear how these genetic variations operate. A follow-up study of Icelanders led by the geneticist Augustine Kong showed that these genetic variations also nudge people who carry them to delay having children. So these variations may be explaining longer times at school by affecting a behavior that has nothing to do with intelligence.

This study has been joined by others finding genetic predictors of behavior. One of these, led by the geneticist Danielle Posthuma, studied more than 70,000 people and found genetic variations in more than 20 genes that were predictive of performance on intelligence tests.

Is performance on an intelligence test or the number of years of school a person attends shaped by the way a person is brought up? Of course. But does it measure something having to do with some aspect of behavior or cognition? Almost certainly. And since all traits influenced by genetics are expected to differ across populations (because the frequencies of genetic variations are rarely exactly the same across populations), the genetic influences on behavior and cognition will differ across populations, too.

You will sometimes hear that any biological differences among populations are likely to be small, because humans have diverged too recently from common ancestors for substantial differences to have arisen under the pressure of natural selection. This is not true. The ancestors of East Asians, Europeans, West Africans and Australians were, until recently, almost completely isolated from one another for 40,000 years or longer, which is more than sufficient time for the forces of evolution to work. Indeed, the study led by Dr. Kong showed that in Iceland, there has been measurable genetic selection against the genetic variations that predict more years of education in that population just within the last century.

To understand why it is so dangerous for geneticists and anthropologists to simply repeat the old consensus about human population differences, consider what kinds of voices are filling the void that our silence is creating. Nicholas Wade, a longtime science journalist for The New York Times, rightly notes in his 2014 book, “A Troublesome Inheritance: Genes, Race and Human History,” that modern research is challenging our thinking about the nature of human population differences. But he goes on to make the unfounded and irresponsible claim that this research is suggesting that genetic factors explain traditional stereotypes.

One of Mr. Wade’s key sources, for example, is the anthropologist Henry Harpending, who has asserted that people of sub-Saharan African ancestry have no propensity to work when they don’t have to because, he claims, they did not go through the type of natural selection for hard work in the last thousands of years that some Eurasians did. There is simply no scientific evidence to support this statement. Indeed, as 139 geneticists (including myself) pointed out in a letter to The New York Times about Mr. Wade’s book, there is no genetic evidence to back up any of the racist stereotypes he promotes.

Another high-profile example is James Watson, the scientist who in 1953 co-discovered the structure of DNA, and who was forced to retire as head of the Cold Spring Harbor Laboratories in 2007 after he stated in an interview — without any scientific evidence — that research has suggested that genetic factors contribute to lower intelligence in Africans than in Europeans.

At a meeting a few years later, Dr. Watson said to me and my fellow geneticist Beth Shapiro something to the effect of “When are you guys going to figure out why it is that you Jews are so much smarter than everyone else?” He asserted that Jews were high achievers because of genetic advantages conferred by thousands of years of natural selection to be scholars, and that East Asian students tended to be conformist because of selection for conformity in ancient Chinese society. (Contacted recently, Dr. Watson denied having made these statements, maintaining that they do not represent his views; Dr. Shapiro said that her recollection matched mine.)

What makes Dr. Watson’s and Mr. Wade’s statements so insidious is that they start with the accurate observation that many academics are implausibly denying the possibility of average genetic differences among human populations, and then end with a claim — backed by no evidence — that they know what those differences are and that they correspond to racist stereotypes. They use the reluctance of the academic community to openly discuss these fraught issues to provide rhetorical cover for hateful ideas and old racist canards.

This is why knowledgeable scientists must speak out. If we abstain from laying out a rational framework for discussing differences among populations, we risk losing the trust of the public and we actively contribute to the distrust of expertise that is now so prevalent. We leave a vacuum that gets filled by pseudoscience, an outcome that is far worse than anything we could achieve by talking openly.

If scientists can be confident of anything, it is that whatever we currently believe about the genetic nature of differences among populations is most likely wrong. For example, my laboratory discovered in 2016, based on our sequencing of ancient human genomes, that “whites” are not derived from a population that existed from time immemorial, as some people believe. Instead, “whites” represent a mixture of four ancient populations that lived 10,000 years ago and were each as different from one another as Europeans and East Asians are today.

So how should we prepare for the likelihood that in the coming years, genetic studies will show that many traits are influenced by genetic variations, and that these traits will differ on average across human populations? It will be impossible — indeed, anti-scientific, foolish and absurd — to deny those differences.

For me, a natural response to the challenge is to learn from the example of the biological differences that exist between males and females. The differences between the sexes are far more profound than those that exist among human populations, reflecting more than 100 million years of evolution and adaptation. Males and females differ by huge tracts of genetic material — a Y chromosome that males have and that females don’t, and a second X chromosome that females have and males don’t.

Most everyone accepts that the biological differences between males and females are profound. In addition to anatomical differences, men and women exhibit average differences in size and physical strength. (There are also average differences in temperament and behavior, though there are important unresolved questions about the extent to which these differences are influenced by social expectations and upbringing.)

How do we accommodate the biological differences between men and women? I think the answer is obvious: We should both recognize that genetic differences between males and females exist and we should accord each sex the same freedoms and opportunities regardless of those differences.

It is clear from the inequities that persist between women and men in our society that fulfilling these aspirations in practice is a challenge. Yet conceptually it is straightforward. And if this is the case with men and women, then it is surely the case with whatever differences we may find among human populations, the great majority of which will be far less profound.

An abiding challenge for our civilization is to treat each human being as an individual and to empower all people, regardless of what hand they are dealt from the deck of life. Compared with the enormous differences that exist among individuals, differences among populations are on average many times smaller, so it should be only a modest challenge to accommodate a reality in which the average genetic contributions to human traits differ.

It is important to face whatever science will reveal without prejudging the outcome and with the confidence that we can be mature enough to handle any findings. Arguing that no substantial differences among human populations are possible will only invite the racist misuse of genetics that we wish to avoid.


https://www.nytimes.com/2018/03/23/opinion/sunday/genetics-race.html

[Nikolas]

Joskus taannoin yritin keskustella näistä asioista erinäisten hyvien ihmisten kanssa. Yleensä keskustelu pysähtyi melko alussa aivan perusasioiden vatvomiseen. Ensin piti selittää, että ominaisuudet todella periytyvät. Tästä yleensä päästiin nopeasti yli. Mutta sitten kun tuli kyseeseen eri kansojen ja ihmisrotujen erot henkisissä ominaisuuksissa, keskustelu hajosi kaiken maailman rasismi- ja natsismisyytöksiin ja kauhisteluihin itse aiheen vierestä. Uuninluukut kolisivat äänekkäästi, älykkyystutkimukset kyseenalaistettiin ja vaikka mitä. Huomaan että Harvardin proffa on lähestynyt aihetta varsin kieli keskellä suuta ja hyvästä syystä.

[Skeptikko]

Joskus taannoin yritin keskustella näistä asioista erinäisten hyvien ihmisten kanssa. Yleensä keskustelu pysähtyi melko alussa aivan perusasioiden vatvomiseen. Ensin piti selittää, että ominaisuudet todella periytyvät. Tästä yleensä päästiin nopeasti yli.

Tosin on syytä pitää mielessä, että moniin ominaisuuksiin, kuten älyyn, vaikuttaa sekä geenit että ympäristö yhdessä. Esimerkiksi hyvin älykkäät geenitkin perinyt henkilö todennäköisesti kehittyy tyhmemmäksi, jos lapsuusaikana ravitsemus on hyvin puutteellista tai kasvuoloissa on jotain muita vakavia ongelmia, kuin mihin hän pystyisi paremmissa oloissa kehittymään. Samoin geneettisesti tyhmästäkin voi huonoissa kasvuoloissa kehittyä vieläkin tyhmempi kuin millaiseksi hän olisi kehittynyt vielä paremmissa oloissa. Nämä ympäristövaikutukset sekä ominaisuuksiin liittyvän periytymisen monitekijöisyys tekee näiden asioiden tutkimisesta niin älykkyydessä kuin monissa muissakin ominaisuuksissa haasteellista, muttei täysin mahdotonta. Toinen esimerkki aika samantapaisesta ilmiöstä, jossa kyse on monitekijäisestä periytymisestä ja jossa on ympäristölläkin suuri merkitys, on pituus.

Huomaan että Harvardin proffa on lähestynyt aihetta varsin kieli keskellä suuta ja hyvästä syystä.

Se ei välttämättä silti riitä suojaamaan häntä SJW-joukkojen lynkkaukselta. Nykyään ikävien tosiasioiden sanomisesta on tullut hyvin vaarallista.

[Kari Kinnunen]

Hohhoijaa. Ja taas tarvitaan oikein rohvessoori kertomaan asia jonka jokainen tietää. Asia jonka jokainen tietää mutta jonka julkilausuminen on rasismia. Rasismia joka on The Kamala Asia.

[Ernst]

Käytä siis sitä kakkosvaihtoehtoa  "sinä tyhmä neekeri".

[Tommi Korhonen]

Proffa on vissiin päivätyöhönsä kyllästynyt? Tuollaista ei ole vuosikymmeniin sanottu ilman vakavia seurauksia.


Yksi asia on tuon esille tuominen ja asiasta keskustelu. Mutta ihan toinen asia on se, että mitä tuosta voisi seurata.
Se osa suvaitsevaistoa joka tuota asiaa pystyy itse mielessään käsittelemään ei taatusti pysty siitä mitään tulosta saamaan. Eikä hyväksymään, kiistäminen olisi taatusti ainoa reaktio, vaikka  pääsisivät päässään kognitiivisen dissonanssin kynnyksen ylitse. Globaali rotuerottelu on kyllä minunkin mielestäni täysin epärealistinen asia. Ihmisryhmien välisiin eroihin ei ole lääkkeitä.

Afrikka afrikkalaisille olisi yksi harvoista mahdollisuuksista, mutta sekään tuskin voi toteutua koskaan. Valkoisen (ja keltaisen) miehen taakka muuttuisi todelliseksi. Affirmative Action vain vahvistunee. Ainakin länsimaissa.

Minunkaan mielestäni tuon ääneen sanominen, ja mitkään seuraamukset eivät ole helppoja. Eikä mitään oikeasti tehtävissä olevia ratkaisuita juuri ole. Ei sellaisia jotka voisivat tapahtua ihmisiässä. Enkä todellakaan suostu minäkään mihinkään ihmisarvoa loukkaavaan. Eroja voi olla, mutta se ei voi mahdollistaa toisten väärin kohtelua. Länsimaiset (~kunkin maan kansalaiset) olisivat edelleen meidän vastuullamme.


Veikkaan että tuon lausunnon lisäksi asiasta ei kuulla enempää. Koskaan. Joku seuraava itsetuhoinen eläkkeelle lähtijä voisi jotain vastaavaa sanoa joskus pitkän ajan päästä, mutta se kans häviää aikakirjoihin.

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

[Emo]

Joskin ehkä akateemisesti kiinnostavaa kaikenlainen roturunkkaus on maahanmuuttokriittiselle liikkeelle haitallista.

Runkkauksen voikin jättää ihan sikseen, siitä ei tule muuta kuin karvoja kämmeniin, mutta faktat ovat ok todeta.
Eivätkä tieteelliset faktat voi olla  haitallisia maahanmuuttokriittiselle liikkeelle, tieteelliset faktat ovat haitallisia ainoastaan kulttuurimarxilaisten suvakkien valheille ja heidän tyrkyttämälleen maailmankuvalle. Irtisanoudumme näistä keskustelun kahleista ja otamme kiihkoilematta faktat faktoina.

[Larva]

Joskin ehkä akateemisesti kiinnostavaa kaikenlainen roturunkkaus on maahanmuuttokriittiselle liikkeelle haitallista.

Ehkä, mutta mitä rasistista tai haitallista on siinä, että todetaan ihmisiä olevan montaa eri rotua? Se nyt vain sattuu olemaan biologinen fakta. Onhan koiriakin montaa eri rotua. Ja variksia. Ja kissoja. Ja tiikereitä. Ja ja ja. Samaa lajia ne kuitenkin ovat. Näkeehän sen nyt sokea reettakin, että ihmisiä on montaa eri ulkonäkötyyppiä, joista voisi käyttää sanaa rotu, ellei se olisi rasistista. 

Rodut ts. alalajit syntyvät, kun populaatiot elävät pitkään eristyksissä ja kehittävät piirteitä (sekä ulkonäköön että käytökseen liittyviä, esim. linnuilla hiukan erilaiset laulukuviot), jotka sekä sopeuttavat ne paremmin ympäristöönsä että erottavat ne toisista populaatioista. Miksei muka ihmislajille olisi voinut vuosituhansien ja -miljoonien kuluessa tapahtua ihan samaa? Ihminen on kuitenkin lähes koko maapallolle levinnyt olento, ja ihan varmasti muinaishistorian kuluessa ihmislajin alkuhämärissä on tapahtunut asioita, luonnonmullistuksia ja muita, jotka ovat erottaneet muutamankin eri ihmislauman toisistaan ja pakottaneet ne elämään eristyksissä muista laumoista ja sitä myöten kehittämään erilaisia rotupiirteitä. Eri paikoissa maapalloa on niin erilaiset olosuhteet, että jonkinlainen erikoistuminen on ollut ihan luonnonvalinnankin kannalta välttämättömyys.

Tosiasioiden toteaminen ei ole rasismia.

[hulaq]

Tämä menee aika äkkiä perikseen ja lukkoon jos täällä aletaan öyhöttämään. Siivotkaa kielenkäyttöänne.

[Lumiukko Jeti]

Yksi sellainen asia jota näissä geenikeskusteluissa usein tuodaan esiin on se että eri ihmispopulaatiot jakaisivat 99.9999999% geeneistä keskenään. Tämä on aika kummallista kun samaan aikaan kerrotaan että esimerkiksi eurooppalaisilla ja itä-aasialaisilla on useamman prosentin verran geenisekoitusta Neandertaalinihmiseltä, jota afrikkalaisilla puolestaan ei ole. Homma jatkuu vielä eteenpäin Denisovanihmisen muodossa, näiden muinaisihmisten (mutta ei homo sapiens sapiens-haaraan kuuluvien) geenisekoitusta löytyy kaakkois-aasialaisilta ja melanesialaisilta. Afrikkalaisilla (ainakin osalla) on puolestaan toistaiseksi tuntemattoman ihmislajin sekoitusta geeneissään, tätä sekoitusta ei ole löydetty eurooppalaisilta eikä aasialaisilta.

Miten siis voimme olla 99.99999% geneettisesti samanlaisia kun kerran vähän joka porukasta löytyy jotain omaa sekoitusta jostakin toisesta muinaisesta ihmislajista ? Nyky-ihmiset onkin siis jotain korkeintaan 90% homo sapiens sapiens ja se muuttuva 10% on se mikä tekee meistä erilaisia. Itse olen ylpeästi neandertaali

[Peltipaita]

Kyllä vasemmistoliberaalit tämän hyväksyvät, kun hehän eivät ole tiedevastaisia, Not.

[Pekka Kemppainen]

Joskin ehkä akateemisesti kiinnostavaa kaikenlainen roturunkkaus on maahanmuuttokriittiselle liikkeelle haitallista. Tämän ymmärsi Halla-ahokin jo varhain:

Siteerattu tutkija kirjoittaa itse olevansa huolestunut rasistisista tulkinnoista, mutta fakta on faktaa. Nyt ei ole keskustelun aiheena, miten suomalaisille tulee kertoa maahanmuuton haitoista, vaan mitä tiede on löytänyt.

Toivoo nimimerkki "se pyörii sittenkin".

[Pekka Kemppainen]

Miten siis voimme olla 99.99999% geneettisesti samanlaisia kun kerran vähän joka porukasta löytyy jotain omaa sekoitusta jostakin toisesta muinaisesta ihmislajista ? Nyky-ihmiset onkin siis jotain korkeintaan 90% homo sapiens sapiens ja se muuttuva 10% on se mikä tekee meistä erilaisia. Itse olen ylpeästi neandertaali

Afrikasta poistunut h.sapiens sapiens -migraatio kulki pääosin rantareittiä Persianlahden suulle, jossa kohtasi vahvan h.sapiens neanderthalensis -alalajin asutuksen. Kun muuttoliike jatkui vastaa seuraavissa sukupolvissa, kaikki eteenpäin jatkaneet ihmistyhmät olivat hybridejä.

Afrikkaan jääneet levittivät asutustaan länteen, Kongon altaaseen. Jossain he kohtasivat "Kongon ihmisen", ja parittelivat. Tämä ihmislaji oli eronnut homo-suvun päähaarasta merkittävän aikaisin. Johtopäätös on tehty nykyafrikkalaisilla säilynyttä kongon-ihmisen perimää tutkittaessa.

Kaikista h.sapiensiin sulautuneista ihmislajeista Kongon ihminen oli erilaisin. En ole tarkistanut, mutta saattaa olla ettei Etelä-Afrikkaan (rantaa pitkin) nopeasti edenneillä khoisaneilla oli kongo-tekijää.

Ihmis-lajiperheen ensimmäinen(?) panmigraatio oli homo erectuksen leviäminen Afrikan ulkopuolelle. Tämä jätti jälkeensä populaatioita, jotka olivat maantieteellisesti eristäytyneitä itäisessä Afrikassa tapahtuvasta lajikehityksestä, ja siis jonkinverran etääntyivät geneettisesti homo sapiens sapiensista, joka oli ilmaantumassa nykyisen Kenian yms. seutujen savanneilla.

Noin 100 000 vuotta sitten jokin olosuhteiden muutos ts. suhteellinen ylikansoitus aiheutti toistuvia massa-maastamuuttoja itäisestä Afrikasta a) kohti Euraasiaa, b) muualle Afrikkaan.

Nykyisen Persianlahden paikkeilla muuttajat kohtasivat h.s.neanderthal-asutusta, ja sulautuivat siihen.

Hybridiväestö jatkoi levittäytymistään rannikkoreittiä Itäiseen Aasiaan, saavuttaen 60 000 vuotta sitten Australia-UusiGuinea -mannerkompleksin ja Indonesian erottavan salmen, ylittäen sen.

H.s.neanderthalensiksen geenejä on siten kaikissa Aasian-Oseanian väestöissä, Australian abot mukaanlukien.

Tämä itään suuntautunut rannikkomigraatio kohtasi jossain päin eteläistä Aasiaa nyt löytyneen ”Andamaanien ihminen”, ja sulautti sen itseensä. Tuntemattoman lajin geenejä on mm.Andamaanien saarten viimeisissä alkuasukkaissa, ja melanesialaisissa. Tämän lajin päätellään olevan jäännös homo heidelbergiensis -panmigraatiosta

On epäselvää, kohtasivatko kohti itää levittäytyvät h.s.sapiens+h.s.neanderthalensis+”Andamaanien-ihminen” -hybridit matkallaan Indonesian Floresin saarelta kahdesta luolasta jäännöksinä löydetyn homo florensiksen väkeä. Tätänykyä arvellaan yleisimmin, että florensikset olivat h.erectus-panmigraation jättämää eteläaasialaista ihmislajien t. alalajien kirjoa.

Altain vuorilta, Etelä-Siperiasta, Denisin luolasta (Denisovan-) löytyneistä 40 000 vuotta vanhoista luufragmenteista tunnistettu ihmislaji ”Denisovan ihminen” oli joka tapauksessa jo jättänyt perimänsä po. Euraasian eteläiseen asutusvirtaan.

Meillä on nyt tarkastelussa homo sapiensiksen 100 000 vuotta sitten alkaneen panmigraation kaksi päähaaraa: 1. Pohjoinen, Keski-Aasiaan ja Eurooppaan suuntautunut; 2. Etelä-aasialainen rannikkoreitti, joka asutti Intian tasangot, Kaakkois-Aasian ja Oseanian. H.s.sapiens, h.s.neanderthalensis ja ”Denisovan ihminen” vaikuttivat molemmissa, ”Andamaanien ihminen” vain eteläisessä.

Denisovan ihmisen perimää on runsaimmin Uuden Guinean asukkaissa, mutta merkittävän vähän han-kiinalaisissa. Kiinan nykyistä valtaväestöä edeltänyt väestö on omannut denisova-tekijän, koska sitä esiintyy Oseaniassa, joka asutuksen merkittävin aalto lähti Kiinasta Taiwanin kautta Filippiineille, ja edelleen Polynesiaan. Taiwanin nykyiset vuoristokansat ovat tätä ryhmää.

Espanjasta, Sierra Atapuercasta, löytyneistä luista on tunnistettu Altain denisova-löydön kanssa yhtenevää mtDNA:ta 400 000:n vuoden takaa.  Denisovan alkuperän maantieteellinen sijoittaminen on siis hyvin ongelmallista.
H.s.neanderthalensiksen ja denisovan katsotaan periytyvän h.erectus-panmigraatiosta, siis olevan sisarlajeja.

”Out of Africa” -panmigraation kolmas haara, jota emme vielä käsitelleet, kohdistui läntiseen Afrikkaan.  Sielläkään ei ollut tyhjää ”nykyihmisen” tullessa: 700 000 vuotta aiemmin ihmislinjan päähaarasta eronnut populaatio oli jo siellä.
35 000 vuotta sitten ”nyky”ihmis-asuttajat kohtasivat jonkin, joka jätti 2%:n jäljen heidän geeneihinsä. Mitään fossiilitodisteista tästä ihmisen serkusta ei ole, vain molekyylinpätkä jokaisen afrikkalaistaustaisen perimässä. Nimitämme tässä tuntematonta afrikkalaista hominidia *Kongon ihmiseksi*. Tässä vaiheessa on tarpeen muistuttaa: ”Olemme kaikki erilaisia, mutta olemme samanarvoisia.” Ettei tule jälkipuheita.

Ihmiskunta koostuu siis seuraavanlaisesta väestä:

Homo sapiens sapiens + homo sapiens neanderthalensis + Denisovan ihminen. => Eurooppalaiset, aasialaiset, ja mm. aussi-abot.
Edelliset + ”Andamaanien ihminen. =>Andamaanilaiset, papulaiset, aussi-abot.
Home sapiens sapiens + ”Kongon ihminen”. => Mustat afrikkalaiset.

https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2016/10/31/tuntematon-ihmislaji-loydetty-andamaanien-ja-melanesian-asukkaiden-perimasta/

Roturunkkaus on mielestäni täysin turhaa, koska asialle ei voida tehdä mitään. Jos jonkun "rodun" ÄO on hiukan kengännumeroa suurempi, on asiaa vaikea korjata ainakaan kovin lyhyessä ajassa. Sen sijaan asian tutkiminen sen pohjalta onko väestönsiirto esim. kehitysmaista kehittyneimpiin maihin kannattavaa, on ihan perusteltu kysymys.

Juuri tästä on kyse, ja tieteellisen tiedon jakamisesta yleisölle, jotta äänestyskäyttäytyminen perustuisi tosiasioihin eikä #unelmahöttöön. Aiheen käsittely on siis eri asia, kuin kokoontua herätysjuhlille palavan ristin ympärille valkoiset piippalakit päässä.

[Ida Sofia Arvopohja]

En lukenut koko ketjua, mutta proffan kontiribuution luin. Noinhan se pääpiirteissään menee. Australia pisti tuossa kyllä silmään, aboriginaalit ovat varmasti olleet eristyksissä kauan aikaa, mutta sen jälkeen Australia oli siirtomaa ja brittien suosiossa ei-toivotun aineksen karkotuspaikkana. Ei se siis  mitenkään täysin eristyksissä muista ollut. En sitten tiedä, keiden kanssa karkotetut ja siirtomaaväki lisääntyi. Eikä sillä ole merkitystäkään, koska niistä ajoista on niin vähän aikaa, ettei siinä ehdi tapahtua mitään evolutiivisesti merkittävää. Kunhan nyt vain totean.   

[Histon]

Roturunkkaus on mielestäni täysin turhaa, koska asialle ei voida tehdä mitään. Jos jonkun "rodun" ÄO on hiukan kengännumeroa suurempi, on asiaa vaikea korjata ainakaan kovin lyhyessä ajassa. Sen sijaan asian tutkiminen sen pohjalta onko väestönsiirto esim. kehitysmaista kehittyneimpiin maihin kannattavaa, on ihan perusteltu kysymys.

Juuri tästä on kyse, ja tieteellisen tiedon jakamisesta yleisölle, jotta äänestyskäyttäytyminen perustuisi tosiasioihin eikä #unelmahöttöön. Aiheen käsittely on siis eri asia, kuin kokoontua herätysjuhlille palavan ristin ympärille valkoiset piippalakit päässä.

Luitko sinä edes tuota artikkelia minkä linkitit? Katkelma alla:

[...]One of Mr. Wade’s key sources, for example, is the anthropologist Henry Harpending, who has asserted that people of sub-Saharan African ancestry have no propensity to work when they don’t have to because, he claims, they did not go through the type of natural selection for hard work in the last thousands of years that some Eurasians did. There is simply no scientific evidence to support this statement. Indeed, as 139 geneticists (including myself) pointed out in a letter to The New York Times about Mr. Wade’s book, there is no genetic evidence to back up any of the racist stereotypes he promotes.

[J. Lannan haamu]

Olemme Histonin kanssa osittain samaa mieltä, mitä on tämä??

Nimittäin mielenkiintoisempi on se Der Spiegel lehden haastattelu jossa ne haastatteli sitä kenialaista taloustieteilijää. Heh, voin sanoa jo nyt niiden puolesta ketkä eivät ole ehtineet sitä lukea. Hyvää settiä pistää keeneri joka on huippuälykäs verrattuna ainakin meikäläisiin suvaitseviin.

Löytyy netissä jollain der spiegel ja jotain. Itekki linkkaillu joskus sitä forumilla vuosia sitten.

[Parzival]

Nämä rotuteoreettiset spekulaatiot voisi jättää hommalta kokonaan pois. Näyttö on täysin kontroversiaalista mitä tule älykkyyseroihin ja tässä on todella helppo astua myös oikean rasismin puolelle vatvomalla tällaisia ilman oikeaa vahvaa näyttöä.

David Reich

Nomen est omen?

[Impi Waara]

Populaatiogenetiikka on aihe ja rotuopit on toinen. Jälkimmäisen ei kuulu ketjuun.

[Juoni]

Nämä rotuteoreettiset spekulaatiot voisi jättää hommalta kokonaan pois.

Eivät nuo ole pääasiassa rotuteoreettisia, vaan rotuhavainnollisia, eivätkä spekulointeja lainkaan, vaan normaalia tutkimusta.

Siis, väitteet muotoa:

"Pygmien keskipituus on alle 150cm."

"Itäaasialaisista vain muutamalla prosentilla on laktoositoleranssi."

"Australian aboriginaalit pärjäävät koulussa merkittävästi heikommin kuin valkoiset aussit."

Ovat rotuhavaintoja.


Väitteet muotoa:


"Kylmempien alueiden rodut ovat ovat suuremman paternaalisen investoinnin ansiosta hieman monogaamisempia, eli K-strategiallisempia verrattuna lämpimämpien alueiden rotuihin."

"Laktoositoleranssi on ollut adaptiivinen karjankasvatusta harjoittaneilla paimentolaiskansoille."

"Kylmempi ilmasto on suosinut introvertimpiä persoonallisuuspiirteitä."


Ovat rotuteorioita.


Väitteet muotoa:


"Niin älyltään kuin moraaliltaan alempia rotuja ei tule päästää sekoittumaan."

Ovat rotuoppeja, eli normatiivisen kannan sisältäviä lauseita.

Näyttö on täysin kontroversiaalista mitä tule älykkyyseroihin ja tässä on todella helppo astua myös oikean rasismin puolelle vatvomalla tällaisia ilman oikeaa vahvaa näyttöä.

Mitä nyt vasta vissiin miljoonilla yksilöillä testattu ja havaittu systemaattiset erot...

[Impi Waara]

Siivottu ketjuun kuulumattomia kommentteja. Parempi jättää kommentoimatta, jos ei ymmärrä koko ketjun aihetta.

[ismolento]

Hohhoijaa. Ja taas tarvitaan oikein rohvessoori kertomaan asia jonka jokainen tietää. Asia jonka jokainen tietää mutta jonka julkilausuminen on rasismia. Rasismia joka on The Kamala Asia.

Kyllä sen havaitsivat jo Stanley ja Livingstone aikanaan Afrikassa. Ja monet muut sen jälkeen. Ei siihen mitään geenitutkimuksia tarvittu. Viime vuosikymmeninä on vain alettu teeskennellä, ettei esim. valkoihoisilla eurooppalaisilla ja mustilla afrikkalaisilla ole mitään eroa.

[Impi Waara]

Populaatigenetiikassa haetaan vastauksia mm. eri väestöryhmien ikään ja alkuperään. Esimerkiksi suomalaisen väestön poikkeavuus muihin eurooppallaisiin väestöihin nähden löytyi muun tutkimuksen sivutuotteena. Voisi jopa sanoa suomalaisten olevan oma rotunsa.

https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/201691-geenitutkijat-yllattyivat-eurooppa-nyt-jaettu-suomalaisiin-ja-ei#.WrpCtskIjk8.twitter

"Suomalaisten geeniperimä on tiedetty erikoislaatuiseksi, mutta vasta nyt tiedetään, että Suomen väestö on Euroopassa täysin ainutlaatuinen tapaus. Suomalaiset ovat perimältään niin erilaisia muista eurooppalaisista, että heidät pitää luokitella omaksi väestökseen, summataan Itä-Suomen yliopiston tutkimustiedotteessa."

Linkki tutkimustiedotteeseen http://www.uef.fi/-/suomalaiset-eivat-ole-perimaltaan-eurooppalaisia

"Hyvä esimerkki suomalaisesta geeniperinnöstä on tutkimuksessa löydetty AKT2-geenin geenimuutos, jota esiintyy yhdellä prosentilla suomalaista, mutta ei missään muualla maailmassa.  AKT2 on insuliiniherkkyyteen vaikuttava erittäin keskeinen geeni."

Tulos antaa viitteitä, että suomalaiset saattavat olla yksi Euroopan alueen alkuperäiskansoista. Saamelaisten alkuperäisstatusta ei kiistä kukaan, mutta suomalaisten kohdalla tämä syystä tai toisesta kiistetään. En tähän tällä kertaa löytänyt amerikkalaista tutkimusta muutaman vuoden takaa, jossa ei kiistetty suomalaisten alkuperäiskansastatusta. Vaikeinta asian hyväksyminen tuntuu olevan, yllättävää kyllä Suomessa.

Esimerkkinä HS, joka pistää parastaan kansanvaihtoteoriassaan:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005614234.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=0&utm_source=tf-other&share=d9d9fadd2c43b0facba27e5bad5a0092

"Yksi päätelmistä on se, että nykysuomalaisten esivanhemmat syrjäyttivät Suomen alku­peräisen väestön, mutta myös sekoittuivat sen kanssa."
Väitetään siis väestön korvautuneen tulijoilla, jotka syrjäyttivät alkuperäiset asukkaat, mutta kohteliaisuussyistä vaihtoivat kielensä suomeen. (Vrt. indoeurooppalaisen kielen invaasio uuden väestön mukana).

"SUOMEN VARHAISET asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia."
Tämä väite kahden tutkitun vainajan perusteella, jotka ovat Länsi-Suomesta.

Kyse kuitenkin on keskeneräisestä tutkimuksesta, jossa tutkittiin vasta kolme vainajaa seitsemästä. Keskeneräisyyden vuoksi tutkimustulosta ei ole vertaisarvioitu.

Tutkimuksesta enemmän linkistä:
https://kalmistopiiri.wordpress.com/2018/03/22/muinais-dnata-kolmesta-isonkyron-levanluhdan-rautakautisesta-vainajasta-kaksi-muistuttaa-saamelaisia-yksi-pohjoismaalaisia/

Ketä ovat siis he, jotka asuttivat nykyisin Suomena tunnettua aluetta Karjalan kannakselta käsin seuraten vetäytyvää jäätä. Miksi saamelaiset ja suomalaiset puhuvat sukulaiskieliä, jos väestönvaihto tapahtui 1400 vuotta sitten. Ovatko suomalaiset oma rotunsa asuttuaan pitkään Pohjolan perukoilla melko eristäytyneenä ja saaden ainut laatuisen genomin?

[Pekka Kemppainen]

Populaatigenetiikassa haetaan vastauksia mm. eri väestöryhmien ikään ja alkuperään. Esimerkiksi suomalaisen väestön poikkeavuus muihin eurooppallaisiin väestöihin nähden löytyi muun tutkimuksen sivutuotteena. Voisi jopa sanoa suomalaisten olevan oma rotunsa.

https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/201691-geenitutkijat-yllattyivat-eurooppa-nyt-jaettu-suomalaisiin-ja-ei#.WrpCtskIjk8.twitter

"Suomalaisten geeniperimä on tiedetty erikoislaatuiseksi, mutta vasta nyt tiedetään, että Suomen väestö on Euroopassa täysin ainutlaatuinen tapaus. Suomalaiset ovat perimältään niin erilaisia muista eurooppalaisista, että heidät pitää luokitella omaksi väestökseen, summataan Itä-Suomen yliopiston tutkimustiedotteessa."

Tämä on hämmästyttänyt minua, sillä aiemmissa karkeammilla tutkimusmenetelmillä tehdyissä kartoituksissa on näkynyt ryhmät:

• saamelaiset
• kaikki muut eurooppalaiset, myös suomalaiset,

Kaikissa aiemmissa tarkasteluissa on voitu seurata eri geenitekijöiden esiintymisen yleistymistä/harvenemista nykysuomalaisilla ja naapurikansoilla. Mistään jyrkästä harppauksesta ei ole ollut puhetta.

Linkki tutkimustiedotteeseen http://www.uef.fi/-/suomalaiset-eivat-ole-perimaltaan-eurooppalaisia

Aivan yhtä oikeutettu otsikko olisi "suomalaiset eivät ole perimältään Euroopan ulkopuolisia". 1:1 suomalaisten kaltataista verrokkiryhmää ei ole muualla, eikä alueellisia geenikomplekseja tarkasteltaessa sellaista yleensä löydy, sillä väestöt ovat muodostuneet pitkällä aikajaksolla kontaktissa naapuriväestöjen kanssa.

Yhtä esihistoriallista migraaatiota lukuunottamatta kaikki Suomeen tulleet asutusaallot ovat koskettaneet koko muuta Eurooppaa, myös läntistä, tai tulleet tänne Euroopan alueelta.

"Hyvä esimerkki suomalaisesta geeniperinnöstä on tutkimuksessa löydetty AKT2-geenin geenimuutos, jota esiintyy yhdellä prosentilla suomalaista, mutta ei missään muualla maailmassa.  AKT2 on insuliiniherkkyyteen vaikuttava erittäin keskeinen geeni."

Miten tämä vaikuttaa ei-eurooppalaisuuteen, se ei normilukijalle avaudu, -eikä liene tarkoituskaan. Kuhan heitetään jotain "viisasta".

Tulos antaa viitteitä, että suomalaiset saattavat olla yksi Euroopan alueen alkuperäiskansoista. Saamelaisten alkuperäisstatusta ei kiistä kukaan, mutta suomalaisten kohdalla tämä syystä tai toisesta kiistetään. En tähän tällä kertaa löytänyt amerikkalaista tutkimusta muutaman vuoden takaa, jossa ei kiistetty suomalaisten alkuperäiskansastatusta. Vaikeinta asian hyväksyminen tuntuu olevan, yllättävää kyllä Suomessa.

Tämä koulukunta, joka etsii suomalais-saamelaisten kielellistä alkuperää Laatokan ja Äänisen eteläpuolelta joutuu näin tehdessään olettamaan pohjoiskalotille ei-saamelaisen alkuperäisväestön.

Suomalaisten käsittely niissä tiedeympäristöissä, joissa ei vaikuta ruotsinkielinen vähemmistö, on aina ollut erilaista, -ja jäänyt tarpeen mukaan suomalaisessa julkisuudessa mainitsematta. Vuosikymmeniä l. 1½ sukupolvea kansainvälinen tiedeyhteisö piti totena mm. Colin Renfrewin esittämään teoriaa, jonka mukaan indoeurooppalainen kielikunta tuli Eurooppaan maanviljelyn myötä. Tämä kerrottiin suomalaisillekin, mutta ei sitä että sama teoria edellyttää Euroopan alkuperäiskansaksi ja -kieleksi "Finns".

Esimerkkinä HS, joka pistää parastaan kansanvaihtoteoriassaan:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005614234.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=0&utm_source=tf-other&share=d9d9fadd2c43b0facba27e5bad5a0092

"Yksi päätelmistä on se, että nykysuomalaisten esivanhemmat syrjäyttivät Suomen alku­peräisen väestön, mutta myös sekoittuivat sen kanssa."
Väitetään siis väestön korvautuneen tulijoilla, jotka syrjäyttivät alkuperäiset asukkaat, mutta kohteliaisuussyistä vaihtoivat kielensä suomeen. (Vrt. indoeurooppalaisen kielen invaasio uuden väestön mukana).

Osa kielentutkijoista sijoittaa suomen ja saamen siis ilmaantuneeksi Äänisen-Laatokan tason eteläpuolella, ja tulleen Suomen alueelle suhteellisen myöhään. Tässä tarkastelussa jää huomaamatta ja sanomatta, että mitä myöhemmäksi suomalaisen kielimuodon tulo Suomeen sijoitetaan, sitä enemmän joudutaan asettamaan kysymys, minkälainen status näillä kielentuojilla on täytynyt olla. Kysymys täytyy olla, jos tätä hypoteesia seurataan, prestiisiväestöstä, -eikä mistään "jonkinlaisesta" vaan nimenomaan sanan täydessä merkityksessä.

Suomalaisille etsitään kissojen ja koirien avulla "alkukotia", josta joku ryysyläisjoukko olisi -kaikki historialliset tapahtumat kiertäen- olisi hiljaa hissutellen hiippaillut määrätietoisesti Suomea kohti asettuakseen mahdollisimman kauaksi muista. Jää huomaamatta, ettei tälläiset porukat ota mitään Suomen kokoista plänttiä haltuunsa ja jää sinne dominoivaksi väestöksi.

Kiinalaisten tutkijoiden mukaan heidän korkeakulttuurinsa toisessa alkupisteessä, Liaodong-kulttuurikompleksissa, esiintyi alussa kampakeramiikka (kuten Suomessa), YDNA:n haplotyyppi N (kuten Suomessa), ja suomalaisugrilainen kieli. Että suomalaisten "itäisyydestä" puhujia odottaa ylläri.

"SUOMEN VARHAISET asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia."
Tämä väite kahden tutkitun vainajan perusteella, jotka ovat Länsi-Suomesta.

Leväluhdan vesihautauksista. Kolmea kalmoa on tutkittu. Se kolmas edustaa tyypillistä eurooppalaista maanviljelyn jälkeistä väestöä.

Kyse kuitenkin on keskeneräisestä tutkimuksesta, jossa tutkittiin vasta kolme vainajaa seitsemästä. Keskeneräisyyden vuoksi tutkimustulosta ei ole vertaisarvioitu.

Tutkimuksesta enemmän linkistä:
https://kalmistopiiri.wordpress.com/2018/03/22/muinais-dnata-kolmesta-isonkyron-levanluhdan-rautakautisesta-vainajasta-kaksi-muistuttaa-saamelaisia-yksi-pohjoismaalaisia/

Ketä ovat siis he, jotka asuttivat nykyisin Suomena tunnettua aluetta Karjalan kannakselta käsin seuraten vetäytyvää jäätä. Miksi saamelaiset ja suomalaiset puhuvat sukulaiskieliä, jos väestönvaihto tapahtui 1400 vuotta sitten. Ovatko suomalaiset oma rotunsa asuttuaan pitkään Pohjolan perukoilla melko eristäytyneenä ja saaden ainut laatuisen genomin?

Tässä on paljon avoimia kysymyksiä. Täällä eräs tarkastelu:

https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2018/03/25/oliko-arktinen-pronssikulttuuri-neljas-migraatio-eurooppaan/

[starsailor]

Mielestäni tämä on keskustelualueista tärkein, vaikka myös monimutkaisin ja vaikein ymmärtää täydellisesti. Esim. pituudesta genetiikan osuus on 80%. Sama uskotaan olevan älyn suhteen. Ei ole mitään syytä olettaa etteivätkö kaikki ihmisen ominaisuudet johdu genetiikasta hyvin kovalla prosentilla. Kasvatuksen ja ympäriöstön osuus on lopulta pieni, vaikka sekin vaikuttaa jonkun verran.

Monilla maahanmuuttokriitikoilla on sellainen tahtotila, että haluavat laittaa kultuurin piirin kaiken haitallisen, mutta voi myös olla niin, ettei ihminen valitse kulttuuriaan, vaan sen tekee geenit. Ihmisen omainaisuudet (jotka geenit luovat) saavat ihmisen toimimaan tietyllä tavalla (laajassa mittakaavassa, yhteiskunnallisesti), joten ihmisten luomat yhteiskunnat heijastelevat sen genetiikkaa kokonaisuudessa. Tästä syystä esim. Afrikan maissa voi olla vaikea lähitulevaisuudessakaan luoda toimivia yhteiskuntia, koska heiltä puuttuu siihen tarvittava genetiikka.

Out of Africa teoriassa on mielestäni jotain väärin. Se mikä minusta tuntuu väärältä on se, että miten muuttavalla populaatiolla voi olla niitä ominaisuuksia, joita ei ole sinne jäävällä. Eli, Afrikkalainen populaatio ei olisi voinut muuttaa Eurooppaan ja säilyä hengissä. Maanviljely on keksitty vasta vähän yli 10 000 vuotta sitten, joka on mahdollistanut suurempien keskusten synnyn ja geenien virran keskusten välillä nopeasti. Tätä ennen ihmiset ovat kulkeneet pienissä metsästäjä-keräilijä ryhmissä, joiden välillä geenien vaihto on paljon hitaampaa.

[Lalli IsoTalo]

Nykyafrikkalaisilla on valkoiset jalkapohjat, mikä indikoi, että he olivat valkoisia alkujaan, mutta tummentuivat myöhemmin eksyttyään etelän aurinkoon - miinus jalanpohjat, jonne ei kumota.

Suuhun kypsänä tippuva banaani - muinainen kelagold - sitten esti IQ:n ja kulttuurin kehittymisen.

Tämä on teoriani. Jos se ei kelpaa, vaihdan sen parempaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Intelligence_quotient

[Pekka Kemppainen]

Tämä on teoriani. Jos se ei kelpaa, vaihdan sen parempaan.

Kokeile tätä:
Kun Jumala oli pitkästynyt, hän päätti luoda ihmisen. Ensimmäinen pellillinen paloi mustiksi, mutta toisesta tuli jo piparkakunvärisiä.

[KTM]

Sarjassamme "rotuja ei ole":

Black men are left out of cancer trials because of their biology

Prostate cancer is 60 per cent more common in African Americans than in Caucasians, and black Americans are twice as likely to die from the disease when they get it. Yet black men are less likely to be included in clinical trials of drugs for the disease – and accidental biases against their biology seem to be partly to blame

https://www.newscientist.com/article/2172070-black-men-are-left-out-of-cancer-trials-because-of-their-biology/

[koojii]

Sarjassamme rasistiset lääkkeet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=8711&iprint=0&p_hakusana=

"Lääkkeiden haittavaikutukset voivat vaihdella etnisten ryhmien välillä
 
julkaistu 30.05.2006/Uutispalvelu
 
Etninen tausta saattaa vaikuttaa siihen, miten helposti tai millaisia haittavaikutuksia lääkkeistä ja hoidoista tulee. Brittiläisen meta-analyysitutkimuksen mukaan näin on ainakin ACE-verenpainelääkkeiden ja verisuonten liuotushoitojen kohdalla. Analyysissa oli mukana 24 tutkimuksen aiheistot.

Tummaihoiset saisivat tulosten perusteella ACE- eli angiotensiinikonvertaasin estäjä -lääkkeistä angioedeemia noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut etniset ryhmät. Angioedeema on kohtauksittain esiintyvä paikallinen ihoturvotus.

Itäaasialaisille ACE-lääkkeet aiheuttivat puolestaan yskää, joka oli heillä lähes kolme kertaa yleisempi haittavaikutus kuin valkoihoisilla. Etnisiä eroja todettiin myös verisuonten liuotushoidoissa, sillä liuotushoitoa saaneet tummaihoiset saivat kallonsisäisiä verenvuotoja noin puolitoista kertaa muita todennäköisemmin.

Tulokset eivät paljasta johtuvatko erot geneettisistä vai kulttuurisista seikoista. Tulosten tulkinnassa kannattaa muutenkin olla varovainen, koska etninen tausta ja lääkkeiden haittavaikutukset jäävät tutkimusraporteissa usein vähäiselle huomiolle. Tutkijat toivovatkin, että etniset tekijät huomioitaisiin lääketutkimuksissa nykyistä paremmin.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2006;332:1177–1181)
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/abstract/332/7551/1177  "
 

Kyllä tuollainen herättää kysymyksiä kun rotuja ei ihmisillä ole. Miten tuollainen lääke osaa tunnistaa sen että että nyt pitää lääkemolekyylinä käyttäytyä rasistisesti? Johtuuko se rasistinen luonne lääkemolekyylillä esimerkiksi kaptopriili-molekyylissä siitä karboksyyliryhmän vedyn ja amidoryhmän hapen välisestä vetysidoksesta vai onko se molekyyli esimerkiksi kasvatettu huonosti sammiossa ja se on sitä kautta kasvanut rasistiseksi luonteeltaan?

Vaikeita kysymyksiä tuollaiset.

Pitääkö lääkäri tuomita vankilaan ja perua lupa ammatinharjoittamiseen jos lääkäri kieltäytyy määräämästä rasistisesti neekereille ACE:n estäjiä vaikka pottunokille niitä määrää?

[Skeptikko]

"Lääkkeiden haittavaikutukset voivat vaihdella etnisten ryhmien välillä

Erot sytokromi P450 -entsyymeissä ovat tärkeä selittävä tekijä siinä, että miksi lääkeaineineiden vaikutuksessa on eroja ihmisten välillä:

Sytokromi P450 – Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sytokromi_P450

CYP-entsyymejä on ihmisen elimistössä käytännössä kaikkialla, mutta erityisen paljon niitä on maksassa. CYP-entsyymit ovat keskeisiä vierasaineiden kuten lääkeaineiden metaboliassa.[1]

Tiedetään myös, että etnisten ryhmien välillä on eroja näihin entsyymeihin liittyvien geenimuotojen yleisyydessä. Tässä esimerkiksi aiheesta:

Cytochrome P450 enzymes in drug metabolism: Regulation of gene expression, enzyme activities, and impact of genetic variation - ScienceDirect
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0163725813000065

Cytochromes P450 (CYP) are a major source of variability in drug pharmacokinetics and response. Of 57 putatively functional human CYPs only about a dozen enzymes, belonging to the CYP1, 2, and 3 families, are responsible for the biotransformation of most foreign substances including 70–80% of all drugs in clinical use.
...
Multiallelic genetic polymorphisms, which strongly depend on ethnicity, play a major role for the function of CYPs 2D6, 2C19, 2C9, 2B6, 3A5 and 2A6, and lead to distinct pharmacogenetic phenotypes termed as poor, intermediate, extensive, and ultrarapid metabolizers. For these CYPs, the evidence for clinical significance regarding adverse drug reactions (ADRs), drug efficacy and dose requirement is rapidly growing.