Kirjoittaja Aihe: Periaateohjelmaluonnos julkistettu  (Luettu 1265 kertaa)

b_kansalainen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 785
  • Liked: 3970
  • Asiam tuntija
Periaateohjelmaluonnos julkistettu
« : 17.04.2018, 23:30:32 »
https://www.kokoomus.fi/aate/

Lainaus
Kansallinen Kokoomus on moniarvoinen poliittinen liike, joka toivottaa tervetulleiksi mukaan yhteiseen työhön kaikki, jotka hyväksyvät tässä periaateohjelmassa kuvatut periaatteet.
Lainaus
Kokoomuksen aate on laaja-alainen, ja sen piiriin mahtuu monia erilaisia arvojen painotuksia
Lainaus
Jotta arvot pysyvät elävinä ja ihmisille merkityksellisinä, myös niiden on uudistuttava.
Lainaus
Tämän periaateohjelman tarkoitus on tulkita Kokoomuksen arvot

Jo ensimmäisen sivun perusteella kyseessä on joko parodiapuolue tai puolueparodia.

Noinkin jykevältä aatteelliselta pohjalta pitäisi kyetä muuhunkin kuin pelkkään tulkintaan :P Miten olisi niiden (olemattomien) arvojen julistaminen?
« Viimeksi muokattu: 17.04.2018, 23:32:49 kirjoittanut b_kansalainen »

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 116
  • Liked: 1281
  • Aavikolla roskiksessa
Vs: Periaateohjelmaluonnos julkistettu
« Vastaus #1 : 28.04.2018, 21:06:05 »
Autetaan: Kokoomuksen arvo on raha.  Kaikki kelpaa kunhan tulee tarpeeksi pätäkätä. Samaan aikaan ulkopuolisille kerrotaan tarinoita arvopohjasta. Ja vaikkei mihin oikeasti kukaan usko,  niin mitäpä väliä silläkään on yhtään mihinkään.

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 182
  • Liked: 26941
  • Pakolla vai ilolla
Vs: Periaateohjelmaluonnos julkistettu
« Vastaus #2 : 28.04.2018, 22:19:45 »
Ensisijaisesti mahdollisimman muikeita EU-hillotolppia, toissijaisesti muita, johon päämäärään vie isänmaan rippeiden myynti vähiten tarjoavalle.

Peltipaita

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 320
  • Liked: 7637
  • Politiikan tutkija ja taidekriitikko
Vs: Periaateohjelmaluonnos julkistettu
« Vastaus #3 : 28.04.2018, 22:43:53 »
Lainaus
isänmaan rippeiden myynti vähiten tarjoavalle.
Tuossa myynnissä vähiten tarjoavalle on kyllä pirullisen nerokas logiikka. Se, joka tarjoaa vähiten, sillä on eniten varaa maksaa myynnin järjestävälle politikolle.
« Viimeksi muokattu: 28.04.2018, 22:58:31 kirjoittanut Peltipaita »
"Kumiluodit ovat hyväksyttävyyden rajoilla"  sanoi Matti Vanhanen, kun Kataloniassa haluttiin saada mielipide selville äänestämällä.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 29 935
  • Liked: 48598
Vs: Periaateohjelmaluonnos julkistettu
« Vastaus #4 : 26.05.2018, 19:00:09 »
Vuoden 2016 vähälle huomiolle jäänyt alustus Kokoomuksen periaateohjelman uudistamiselle. Muun muassa ilmastonmuutosta, feminismiä, pakolaisia ja natsien kanssa flirttailevien persujen ojentamista. Sanalla sanoen mokutusta.

Lainaus
PALUU TULEVAISUUTEEN

Harri Jaskari, Kai Mykkänen,
Saara-Sofia Sirén ja Juhana Vartiainen


Suomen Toivo -ajatuspaja 2016

Lainaus
JOHDANTO

Kansallinen Kokoomus täyttää 100 vuotta vuonna 2018. Juhlavuoden
kunniaksi puolue käynnistää periaateohjelman uudistamisen. Kesän
2016 puoluekokous nimittää tähän työhön ohjelmatoimikunnan.


[...]

Uskottava ja
johdonmukainen poliittinen strategia rakentuu hyvin kirjoitettujen
periaatteiden pohjalle. Tässä kirjassa neljä kokoomuslaista kansan-
edustajaa antaa oman lähtölaukauksensa ohjelmatyön uudistamiselle
– enemmän tavoiteohjelmatason ajattelua esittäen kuin abstraktin ta-
son periaatteita kirjaten.


Kirjan viidessä luvussa esiin nostettujen aihealueiden kirjo on laaja.
Toteutuuko koulujen digiloikka jakamalla läppäreitä? Voisiko perustulo-
malli perustua yksilölliseen järjestelmävalintaan? Miten markkinameka-
nismia hyödynnetään ilmastonsuojelussa? Miten Tarja Halonen ja Marga-
ret Thatcher voisivat toimia hyvinvointiyhteiskunnan pelastustalkoiden,
ja kokoomuslaisen politiikan, esikuvina?

Näitä ja monia muita aiheita nostavat tässä kirjassa esiin kansan-
edustajat Harri Jaskari, Kai Mykkänen, Saara-Sofia Sirén ja Juhana
Vartiainen
. Kirjoittajia yhdistää halu käydä ohjelmallista keskustelua,
pyrkimys täydentää henkilövaalipainotteisuutta periaatteellisemmil-
la pohdinnoilla. Tällaista ajatustyötähän ei puolueessa ole liian kanssa
viime vuosina tehty.

Lainaus
SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO.................................................................... 8

OIKEUS ONNISTUA
– MAHDOLLISUUS EPÄONNISTUA
– Mistä on suomen uusi työ tehty............................. 10
Harri Jaskari
1. JOHDANTO.. .............................................................................................. 10
2. MISSÄ TULEVAISUUDEN TYÖ LUURAA?..........................................12
3. MUUTTUVAT TYÖSUHTEET..................................................................13
4. MYÖS YRITTÄJYYS MUUTTUU.. .......................................................... 14
5. PELKO ESTÄÄ UUDISTUMISEN. . ......................................................... 16
6. ONKO OLEMASSA INNOSTUKSEN POLITIIKKAA?. . ....................... 17
7. SEITSEMÄN EHDOTUSTA . . .....................................................................18

KAHDEN KÄSILAUKUN STRATEGIA......................... 25
Juhana Vartiainen
1. MARKKINATALOUDEN JA
HYVINVOINTIVALTION LIITTO.. ........................................................... 25
2. SUOMI ON POHJOLAN
TARKKAILULUOKALLA. . .......................................................................29
3. IKÄÄNTYMINEN, HYVINVOINTIMENOT,
YKSILÖN JA VALTION VASTUUT.. ...................................................... 32
4. VÄHEMMÄN SISÄSIISTI MARKKINATALOUS
KANTONA KASKESSA.. .........................................................................38
5. MIKSI KOKOOMUS?................................................................................39

SIVISTYSPORVARILLE HOMMIA............................... 45
Saara-Sofia Sirén
1. SIVISTYS ON OMAKSUTTUA TIETOA
JA AVARAKATSEISUUTTA................................................................... 46
2. SIVISTYS ON KULTTUURIKOKEMUKSIA JA
SIVILISAATION KEHITTYMISTÄ..........................................................54
3. SIVISTYS ON SYDÄMEN VIISAUTTA
– JA SIKSI MYÖS FEMINISMIÄ. . ........................................................... 55

POPULISMISTA OIKEUDENMUKAISUUTEEN...........60
Kai Mykkänen
1. ILMASTOVASTUU ON MITÄ
KOKOOMUSLAISIN MISSIO. . ................................................................. 62
2. OSTAISIN LYKKÄYSTÄ MUUTOKSEEN
– LAITETAAN LASTEN PIIKKIIN . . ........................................................66
3. EU:N SUUNTA: NO BAIL OUT JA RAJATUT TEHTÄVÄT
– VAI YHTEISVASTUU JA PAISUVA BYROKRATIA . . .......................69
4. AJAMMEKO REILUJA SÄÄNTÖJÄ
VAI EPÄREILUJA ETUJA?..................................................................... 74
5. OIKEIN TEKEMINEN ERI ROOLEISSA:
SUUTARI PYSYKÖÖN LESTISSÄÄN................................................... 77
6. ONKO EUROOPPALAINEN HUMANISMI
NÄIN HELPPO TAPPAA?....................................................................... 79

EDUSKUNTATYÖ– KUPLA JOKA PITÄISI PUHKAISTA?....................... 82
Harri Jaskari, Kai Mykkänen, Saara-Sofia Sirén, Juhana Vartiainen
1. ”JÄLKI-ISTUNNOISTA”
VALMISTELEVIIN KESKUSTELUIHIN.......................................................83
2. HUOMIO EPÄOLENNAISESSA..................................................................85
3. KOLLEKTIIVISTEN PETOSTEN AIKA ON OHI.......................................86

Lainaus käyttäjältä: Saara-Sofia Sirén
Kansainvälisyys ei ole mielipideasia, sillä me elämme jo globaalissa maailmassa. Suomikin monikulttuuristuu. Samalla monen asian täytyy muuttua – eikä vähiten suhtautumisemme erilaisuuteen.

Tuntuu, että osa eurooppalaisista on kadottanut ihmisyyden ja inhimillisyyden kokonaan. Maahanmuuttokeskustelun sävy on karmaiseva. Ikään kuin Eurooppa olisi nyt jo unohtanut kaiken sen, mitä ei-niin-kaukaisessa historiassa on tapahtunut ja mitä siitä piti oppia.

Kiristynyt ilmapiiri ja koventuneet asenteet näkyvät myös eduskunnassa. Vihjailut esimerkiksi eritasoisesta sosiaaliturvasta etnisyyden mukaan ovat pöyristyttäviä. Joidenkin edustajien osalta on nähty jopa flirttailua natsismin suuntaan. Sivistyneenä puolueena meidän pitää voida sanoa vahvemmin hallituskumppanillemme, mikä on liikaa.

Voimakkaan suvaitsemattomat näkemykset eivät koskaan pohjaudu oikealle tiedolle. Suvaitsemattomuus pohjautuu kuviteltuihin tai liioiteltuihin pelkoihin, vaikka juuri erilaisuus ja monimuotoisuus vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Rasismi on tyhmää, joten koulutuksella voitaneen osaltaan edistää sivistyneempää suhtautumista erilaisiin taustoihin. Rasistisen vihapuheen lisääntyminen on huolestuttava ilmiö, jonka taustalla lienee riittämätöntä kapasiteettia monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottamisessa. Myös medialukutaidon ja mediakriittisyyden tasossa olisi monen keskustelijan osalta toivomisen varaa. Sosiaalinen media on valitettavasti mahdollistanut ikäviäkin lieveilmiöitä.

Tasa-arvopolitiikkaa ja yhdenvertaisuutta kaivattaisiin muihinkin poliittisiin keskusteluihin. Suomi tarvitsee feminismiä. Siitä hyötyisivät kaikki.

[...]

Kokoomus voisi olla puolue, joka lähtee Suomessa terävöittämään tasa-arvokeskustelua ja hälventämään feminismiin liittyviä ennakkoluuloja. Mielestäni kokoomus voisi hyvinkin julistautua feministiseksi puolueeksi. Feminismi ei tarkoita erioikeuksia naisille, vaan samoja oikeuksia ihan kaikille. Se nyt on ihan vaan sivistynyttä!

Lainaus käyttäjältä: Kai Mykkänen
Viime vuosi jää Euroopan historiaan maahanmuuton kriisivuotena. Pakolaisia tuli Eurooppaan muutama miljoona, alle prosentti EU:n väkiluvusta. Ilmastonmuutoksen kärjistymisen ensimmäisiä tuntuvia seurauksia on todennäköisesti massiivinen pakolaisuus, josta nyt nähtiin vasta alkusoittoja, jos sitäkään. Mitä jos liikkeellä olisikin sata kertaa isompi, elinmahdollisuudet kotonaan menettäneiden joukko? Tällaisista mittaluokista puhumme jos mietimme, moniko on riippuvainen vaikkapa monsuunisateiden kulkusuunnasta tai moniko asuu meren alle jäävillä alueilla.

[...]

Pariisin kokous oli askel eteenpäin, mutta emme tunnu saavan aikaan selkeää yhteistä ohjauskeinoa päästöjen vähentämiseksi globaalilla tasolla. Miksi me satsaisimme, jos emme tiedä satsaavatko muutkin ? On tietysti niin, että ilmastonmuutoksen ratkaisee se, mitä tapahtuu Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa. Samalla olisi vastuutonta laittaa pää pensaaseen sillä perusteella, että Intia ei tee tällä hetkellä tarpeeksi. Ongelma ei siitä poistu.

Tiettyyn rajaan asti meidän on järkevä kurottaa edellä silläkin uhalla, että siitä on hyötyä vain jos muut tulevat pian perässä. Itse asiassa meidän suomalaisten tärkein ilmastoteko ei liity omiin päästöihimme, vaan siihen, että niitä vähentäessämme synnytämme ratkaisuja, jotka voidaan monistaa Aasiaan. Siksi Euroopan unionin tulisi lisätä vauhtia eli konkreettisesti nostaa vuoden 2030 päästöjen vähennystavoite 50 prosenttiin aiemmin linjatusta 40 prosentista. Suomalaisten hiilijalanjälki on vain promille globaalista haasteesta, mutta jos ratkaisemme asioita edelläkävijämäisesti, meidän kädenjälkemme haasteen ratkaisemisessa voi olla satakertainen, jopa tuntuva.

[...]

Mitä se kertoo meistä eurooppalaisista, että demokraattinen enemmistö saksankielisissä maissa ja Pohjoismaissakin toivoo tällä haavaa ensisijaisesti maahanmuuton tyrehtymistä ja vasta toissijaisesti sitä, että tyrehdyttämisen keinot eivät tuntuisi liian brutaaleilta? Kysymys aidosti hädänalaisista ja opportunisteista on aiheellinen, mutta vastaus tuntuu olevan vahvasti riippuvainen siitä, miten vastaaja arvioi tulijoiden muuttavan omaa maataan. Onko tämä rehellistä, jos samalla sanomme pitävämme ihmistä samanarvoisena kaikkialla maapallolla?

Ihminen on kehittynyt muutaman kymmenen yksilön laumoissa. Solidaarisuutta koetaan vahvasti lähinnä tämänkokoisessa ryhmässä. Laajempi ihmisryhmä on kovan paikan tullen vapaaehtoisesti solidaarinen lähinnä silloin, kun identiteetti rakentuu jollekin sellaiselle myytille, joka välttämättä sisältää uhrivalmiuden esimerkiksi koko kansakunnan kesken.

Ei Euroopan kansojen kesken tällaista myyttiä todellisuudessa ole, saati sitten Euroopan ja Lähi-idän kansojen välillä. Silti olen hämmentynyt siitä, miten kevyesti sivuun lentävää pintakuorrutusta ihmisoikeuksien periaatteet tuntuvat eurooppalaisten sieluissa olevan, kun susi vähän puhaltaa. Nythän ei voida puhua vielä mistään ”kovasta paikasta”. Siirtolaisia tuli viime vuonna Eurooppaan muutama miljoona eli alle prosentti suhteessa EU:n väestöön. Samaan aikaan Turkissa on Syyriasta paenneita jo yli 10 prosenttia suhteessa maan väestöön. Useissa Lähi-Idän maissa yli viidesosa väestöstä on vuosikymmeniä ollut palestiinalaispakolaisia ja oman maan edellytykset heistä huolehtimiseen ovat mitättömät Eurooppaan verrattuna.

Eikö ole pelottavaa, miten hataraa humanismimme on, jos viime vuonna koettu pieni värähdys pohjoiseurooppalaisessa elämässä riittää heilauttamaan asenteet vuodessa siihen, että toisia ajatellaan kiusankappaleina eikä tasavertaisina ihmisinä? Tämä on se, mikä minua pakolaiskriisissä eniten nyppii ja pelottaa. Ei niinkään se, tuleeko pakolaisia lähivuosina 5 vai 10 miljoonaa ja jaetaanko heidät oikein vai väärin täällä. Eivät tällaiset luvut Euroopan taloutta ja työmarkkinoita mullista mihinkään. Eivätkä ne sinänsä myöskään ratkaise Lähi-idän kriisejä saati auta suurinta osaa kriisialueilla aidosti kärsivistä. Mutta näköjään muukalaisiin liittyvä pelko moninkertaistaa siirtolaisuuden poliittisen merkityksen. Pahoin pelkään, että syksyllä vietetään vapaan liikkumisen Schengen-alueen de facto hautajaisia, jos ja todennäköisesti kun tulijoiden virta Välimeren yli taas kesän aikana tulvii. Näyttää todennäköiseltä, ettei EU:n sisällä pystytä sopimaan järkevästä siirtolaisten jakamisesta jäsenmaiden kesken edes marginaalisilla luvuilla.

Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä looginen reaktio on valita rajojen sulkeminen. Rajatarkastusten palauttaminen teknisenä prosessina ei ole sinänsä maailmanloppu, vaikka se talouskasvua hiekoittaakin. Olennaisempaa on, mitä tällainen näkyvä taka-askel tekee EU:n toimintakyvylle kaikessa muussa. Populismi, pelottelu ja lyhytnäköinen kansallismielisyys tuntuvat olevan huudossa. Mitenkähän sellaisessa ilmapiirissä sovitaan sisämarkkinoiden menestystarinan jatkamisesta vaikkapa sähkön ja kaasun yhteismarkkinoilla? Tai miten loogista Puolan on tässä ilmapiirissä suostua järjelliseen kompromissiin EU:n ilmastopolitiikassa?

[...]

Omien kokemusteni perusteella turvapaikanhakijoiden enemmistö on liikkeellä nöyrällä mielellä. Ongelmia heistä aiheuttaa kymmenisen prosenttia, mutta he vievät leijonan osan vastaanottokeskusten resursseista ja kaiken huomion julkisessa sanassa. Toisessa päässä on pari prosenttia briljantteja kosmopoliitteja, jotka pärjäävät missä vaan. Välissä suuri enemmistö kielitaidotonta massaa, joka turhautuu toimettomuudessa ja epävarmuudessa. Vastaavanlaisia ilmiöitä syntyisi, jos laitettaisiin 400 suomalaista nuorta miestä puoleksi vuodeksi kasarmille ilman sotilaallista päiväohjelmaa. Ei siinä edes etnisiä eroja tarvita. Kaikki tulijat eivät suinkaan ole olleet hengenvaarassa. Siten pidän oikeudenmukaisena linjaa, joka näyttää johtavan siihen, että vain noin kolmannes lopulta saa turvapaikan. En kuitenkaan usko, että meillä on varaa syyllistää opportunisteiksi useimpia niitäkään, jotka eivät täytä hengenvaarassa olevan hakijan kriteereitä täytä.

Suomeen tulleista merkittävä osa on Bagdadista, ja sinne heistä suurin osa tullaan palauttamaan. Luulenpa, että suurin osa meidän tätä pamflettia kirjoittavien kaltaisista ihmisistä yrittäisi löytää keinon päästä länteen, jos olisi sattunut syntymään Bagdadiin. Todennäköisesti et kuole huomenna, mutta omaa elämää on vaikea rakentaa romahtaneessa yhteiskunnassa, jossa toivo järjestäytymisestä on mennyt. Kokemusteni perusteella vastaanottokeskuksissa on tuhansia sellaisia fiksuja tyyppejä, joille turvapaikka on väärä menetelmä, mutta jotka toivottavasti löytäisivät tiensä Suomeen työperäisen maahanmuuton kautta. Se olisi mahdollisuus ikääntyvälle Suomelle ja heille itselleen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tagit: