Nuivat seurakuntavaalit 2018

[newspeak]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit järjestetään 18.11.2018. Ennakkoäänestys on 6.-10.11.2018. Ehdokkaaksi vaaleihin voi asettua 17.9.2018 asti. Vaalivuoden teemana on "Minun kirkkoni".

Perustin tämän ketjun, koska kirkko on merkittävä yhteiskunnallinen toimija ja se on sitä myös maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Perinteisesti seurakuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on alhainen ja konservatiivit menestyvät vaaleissa erittäin hyvin ehkäpä pk-seutua lukuunottamatta, joten vaikutusmahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti hyvät. Siksipä maahanmuuttoon liittyvien kysymysten esiintuominen vaaleissa on perusteltua. Ensisijaisesti toivoisin, että:

1) Kirkkoon kuuluvat maahanmuuttokriittiset äänestäisivät seurakuntavaaleissa maahanmuuttokriittisiä ehdokkaita

2) Valtuustotoimintaan taipuvaiset maahanmuuttokriittiset asettuisivat itse ehdolle vaaleissa mahdollisuuksiensa mukaan

Seurakuntavaalien kotisivu on seuraava: https://www.seurakuntavaalit.fi/

Seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Lyhyet otteet niiden toiminnasta wikipediasta poimittuna:

Kirkkovaltuusto on ylin päättävä elin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon itsenäisissä seurakunnissa. Kirkkovaltuusto valitaan seurakuntavaaleilla joka neljäs vuosi. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimii maallikko.

Kirkkovaltuusto tekee seurakunnan taloutta ja viranhaltijoita koskevat tärkeimmät päätökset ja valitsee jäsenet kirkkoneuvostoon. Kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvat esimerkiksi päätökset seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, kirkollisvero, rakennushankkeet ja uudet virat.

Kirkkovaltuuston erityiseen toimivaltaan kuuluu kappalaisen valinta sekä valtuutettujen äänioikeus hiippakuntavaltuuston, kirkolliskokousedustajien ja piispan vaalin maallikkovalitsijoitten vaalissa.

Seurakuntayhtymässä päätösvaltaa käyttää seurakuntavaaleilla valittava yhteinen kirkkovaltuusto.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkovaltuusto

Seurakuntaneuvosto on seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan toimielin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Seurakuntaneuvosto johtaa ja edistää osaltaan seurakunnan toimintaa ja hengellistä elämää. Sen tehtäviin kuuluu päättää myös niiden varojen käytöstä, jotka seurakuntayhtymän talousarviossa osoitetaan seurakunnalle. Seurakuntaneuvoston tehtävät määritellään kirkkolain 11. luvun 9 §:ssa.[1]

Seurakuntaneuvoston jäsenet valitaan seurakuntavaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi ja puheenjohtajana toimii kirkkoherra. Neuvoston jäsenmäärä määräytyy seurakunnan väkiluvun perusteella.[1] Ehdokkaaksi voi asettua seurakunnan konfirmoitu ja täysi-ikäinen jäsen. Vaaleissa ovat äänivaltaisia kaikki seurakunnan yli 16-vuotiaat jäsenet.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Seurakuntaneuvosto

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Jos seurakunta on taloudellisesti itsenäinen, toimitetaan yhdet vaalit, joilla valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Kirkkovaltuusto johtaa itsenäisen seurakunnan toimintaa. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, toimitetaan kahdet vaalit. Vaaleilla valitaan jäsenet: seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa seurakuntayhtymää. Molempia vaaleja varten on ehdokaslistat erikseen. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain toisessa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Seurakuntavaalit

Vaikutusmahdollisuuksia siis on niin valituiksi tulleilla kuin äänestäjilläkin monenlaisiin asioihin.

Jos aloituksessa totesinkin konservatiivien hallitsevan seurakuntavaaleja, ei tämä ole täysin yksiselitteinen asia. Konservatiivisuus voidaan tulkita monella tapaa eikä konservatiivinen ihminen välttämättä pyri hahmottamaan maahanmuuttoon liittyvää ulottuvuutta tilanteissa, joissa liberaali tekee niin. Vastaavasti liberaalit saavat äänensä kuuluviin isoissa kaupungeissa, joissa sokean maahanmuuttomyönteiset liberaalit käyttävät vaikutusvaltaansa koko kirkkoa leimaten.

Tiettyjä varauksia tämän aiheen suhteen on kuitenkin syytä mainita. Seurakuntavaaleissa on äänioikeus 16-vuotiailla, ehdokkaat eivät suurelta osalta ole julkisuuden henkilöitä ja heidän uskonnolliset näkemyksensä ovat vaihtelevia. Tämän päälle tietenkin perinteinen internetissä tapahtuva uskonnollinen loanheitto. Kolmas toiveeni onkin:

3) Rakentava maahanmuuttokriittinen keskustelu seurakuntavaaleihin liittyen

Eipä tässä muuta ainakaan toistaiseksi.

[newspeak]

Ehdokasasetteluun on nyt aikaa runsas kuukausi ja varsinaisiin vaaleihin kolme kuukautta. Aihe alkaa siis olla jokseenkin ajankohtainen, joten haluan muistuttaa valtakunnan epäsuosituimmasta valtakunnallisesta vaalista.

Lisään ketjuun ehkä äänestyksen piakkoin pohdittuani hetken mahdollisia vastausvaihtoehtoja. Kysymys koskisi kotiseurakuntien osallisuutta monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoon.

[newspeak]

Lisäsin ketjuun äänestyksen yleisnäkymän hahmottamiseksi. Lisäksi seuraavassa kirkon sivuilta maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä, joiden pohtiminen saattaa olla arvokasta myös ulkopuolisten kuvakulmasta:

1) Missä olemme seurakunnissamme näiden haasteiden edessä?

2) Sotkevatko eri puolilta maailmaa tulevat ihmiset seurakuntamme totuttuja ympyröitä?

3) Miten me hämmennämme heidän käsityksiään Kristuksen seuraajista?

4) Mitä ajattelemme kristillisen uskon ja kulttuurin välisestä suhteesta?

5) Miten kristillisen kirkon universaali luonne tulee näkyväksi ja todeksi omassa seurakunnassamme?

6) Mihin ongelmiin haluamme tarttua ja miten?

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content2EE840

Näihin kysymyksiin on mielestäni löydettävissä nuiva ja oikeaoppinen kristillinen vastaus.

Kristittyjä haastetaan maahanmuuttokysymyksissä herkästi lähimmäisenrakkaudella. David Wood vastasi tähän mielestäni hyvin toteamalla, että lähimmäisenrakkaus koskee kaikkia, mutta maahanmuutto koskee myös paikallisia, jotka ovat lähimmäisiä siinä missä venepakolaisetkin eikä heitä pidä laiminlyödä lähimmäisenrakkauden nimissä. Tästä vapaasti muotoilemastani toteamuksesta avautuu runsas valikoima mahdollisuuksia tehdä kirkollisia kannanottoja maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta koskien. Woodin kanta on pragmaattinen. Lähimmäisenrakkaudella ei voida mitenkään perustella islamilaista terroria, shariaa ja kaikkinaisia kauheuksia.

Lisäksi Wood on irtisanoutunut rasismista ja todennut, ettei hän vastusta maahanmuuttoa ja on melko liberaali sen suhteen. Rajanveto on tarpeen, sillä tällöin päästään todellisten ongelmakysymysten pariin. Kirkon sivuilla esitetyt kysymykset nousevatkin jopa syyttävästä sävystään huolimatta keskiöön ja suorastaan vaativat vastausta. Länsimaisen ihmisen on suorastaan kyettävä vastaamaan niihin riippumatta vastauksen luonteesta. Puhe mm. sananvapaudesta tai ihmisoikeuksista piiloutuu noiden kysymysten taakse ja niistähän me olemmekin kaikki kovin huolissamme, emmekö?

[Supernuiva]

Olenko väärässä, mutta iso osa nuivista lienee seurakuntatoiminnan ulkopuolella? Monet ovat kirkosta eronneet, eivätkä enää koskaan palaa kirkon jäseniksi.

Seurakuntavaaleissa ns. nuivien ehdokkaiden kannatus on ollut vähäistä, eikä perussuomalaisten listoilta ole löytynyt ainakaan suurissa kaupungeissa koskaan nostetta. Lisäksi miksi ryhtyä riitelemään kaikki yhtä vastaan, kun se ei kuitenkaan johda mihinkään. Lienee viisaampaa painaa seurakunnan ovi perässään kiinni, ja jättää kirkollisvero pois verorasituksesta.

Seurakuntia moni pitää "pyhyyden pesinä", vaikka todellisuudessa ainakin noin vajaat 20 vuotta sitten oli tutkittu, että työpaikkakiusaamista esiintyi Suomessa kaikkein varmimmin evankelisluterilaisen seurakunnan työntekijöiden keskuudessa. Nuivia työntekijöitä seurakunnissa ei liene muissa tehtävissä kuin ehkä korkeintaan kesäajan ruohonleikkaajina?

Viimeksi tänä kesänä keskustelin taas sellaisen "paskorin" kanssa, että keskustelusta jäi jäljelle vain mielipaha. Mitä ymmärsin, niin hän ei oikein voi edes sietää perussuomalaisia arvoja edustavia ihmisiä.

Kuuluuko hautajaisten muistopuheessa "paskorin" alkaa moittia Yhdysvaltojen presidenttia Donald Trumpia ja kertoa vainajan elämää käsittelevässä puheessa omasta kehitysaputyöskentelystä kommunistisessa kehitysmaassa? Jotenkin konservatiivinen saattoväki oli alkanut tuntea, että tilaisuuden puheet eivät vastanneet ainakaan vainajan elämänarvoja. Vainaja kun oli ollut "paskorin" puheen mukaan eläessään Trumpia parempi ihminen ja oli ollut rakentamassa kommunismia kuten myös "paskori" opiskeluaikoinaan kommunistisessa kehitysmaassa.

(Vainaja ei ollut rakentanut kommunismia, hän oli tienannut vain perheensä parhaaksi Kostamuksessa. Kommunismia hän ei ollut sietänyt, vaikka silti oli työskennellyt Neuvostomaassa suomalaisen firman palveluksessa. Aika outoa, kun puhetta varten tehdyssä taustahaastattelussa kerrottu työskentely Kostamuksessa oli tulkittu muitta mutkitta tueksi kommunismin rakentamiselle. "Paskorin" täytyy olla tällöin ajatusmaailmaltaan varsin punainen.)

Aikoinaan Karin piirroksissa kokoomuslaisia edusti kypäräpäinen pappi; nyt nykyaikana alkaa tuntua siltä, että "paskorit" lienevät mieluummin virhevasemmiston kuin oikeiston kannattajia. Ehkä maaseudulla on vielä konservatiivisia ja oikeistolaisia pappeja, mutta suurimmat kaupunkiseudut lienevät "paskoreiden" käsissä.

Muistakaa tässä yhteydessä se, että ortodoksikirkon alttarille ei naisilla ole mitään asiaa. Ortodoksit eivät ole myöskään hyväksyneet naispappeutta, eivätkä "kansainväliset sopimukset" ole tästä huolimatta vielä tähän mennessä kieltäneet ortodoksikirkon toimintaa Suomessa.

[newspeak]

Itseäkin suuresti vituttaa noissa sukutilaisuuksissa pastorien ymmärtämättömyys historian suhteen. Papin pitäisi tietää rajansa ja se arvo mikä heille annetaan. Pappi ei ole mikä tahansa sirkuspelle, vaan lääkäreihin ja lakimiehiin rinnastettava virka.

Jumala ei ole sirkuspelle.

[Tuomas Tähti]

Nuivia työntekijöitä seurakunnissa ei liene muissa tehtävissä kuin ehkä korkeintaan kesäajan ruohonleikkaajina?

Entinen seurakuntayhtymän ruohonleikkaaja ilmoittautuu viestiketjuun!

Viimekertaisissa seurakuntavaaleissa vuonna 2014 jäin vertausluvuillani silloisen kotiseurakuntani viimeiseksi ehdokkaaksi sekä kirkkovaltuuston vaaleissa että seurakuntaneuvoston vaaleissa. En kuitenkaan luovuta vaan haluan yrittää uudelleen:

Yritän puoluetovereideni kera muodostaa perussuomalaisen listan seurakuntavaaleihin Leppävaaran seurakunnassa Espoossa. Jos kuulut Leppävaaran seurakuntaan ja haluat auttaa, ota yhteyttä, kiitos. Numeroni on 0407362228. #seurakuntavaalit #espoo #leppävaara #perussuomalaiset

— Tuomas Tähti (@tuomastahti) August 16, 2018

Julkaisin yllä olevaa twiittiä vastaavan päivityksen myös Facebook-sivullani ja senkin voi jakaa, jos haluaa edistää lisävoimien löytymistä:
http://www.facebook.com/tuomaansivu/posts/2741980565828135

[newspeak]

Seurakunnilta kysyttiin toimista vuoden 2015 invaasion suhteen. Hieman yli 400 vastanneesta seurakunnasta:

- 60 % organisoi tavara- tai vaatelahjoituksia
- 53 % keräsi ainakin yhden ylimääräisen kolehdin
- 38 % järjesti yhteisiä uskonnollisia tilaisuuksia tulijoiden kanssa
- 26 % järjesti muuta ohjelmaa
- 17 % järjesti ystävä- tai tukihenkilötoimintaa
- 10 % lisäsi taloudellista avustusta pakolaiskriisin hoitamiseen Suomessa
- 9 % antoi seurakunnan tiloja hätämajoitusta varten
- 25 % reagoi muulla tavoin

Seurakuntien tuki turvapaikanhakijoille riippui mekittävässä määrin siitä, oliko lähialueella vastaanottokeskusta. Mikäli alueella ei ollut vastaanottokeskusta reagointi väheni myös merkittävästi:

- 39 % organisoi tavara- tai vaatelahjoituksia
- 57 % keräsi ainakin yhden ylimääräisen kolehdin
- 10 % järjesti yhteisiä uskonnollisia tilaisuuksia tulijoiden kanssa
- 4 % järjesti muuta ohjelmaa
- 6 % järjesti ystävä- tai tukihenkilötoimintaa
- 7 % lisäsi taloudellista avustusta pakolaiskriisin hoitamiseen Suomessa
- 1 % antoi seurakunnan tiloja hätämajoitusta varten
- 14 % reagoi muulla tavoin

Lähde ja kartta sekä kaavioita reagointitapojen määrista seurakunnittain: https://www.kirkontutkimuskeskus.fi/viz?id=15

Vaikka päävastuu vastaaviin tilanteisiin reagoimisessa onkin kunta- ja muilla päättäjillä, on seurakunnilla siis sanansa sanottavana siihen, mihin ne lähtevät mukaan ja miten. Vuoden 2015 tapahtumien yhteydessä seurakunnat pitäytyivät käyttämästä moninaisia reagointikeinojaan, eikä seurakunnilla ollut juurikaan intoa aktiiviseen toimintaan erinäisiä avustuksia lukuunottamatta. Todellinen tilanne on siis toinen kuin medioita seuraamalla voisi kuvitella.

[ikuturso]

Olenko väärässä, mutta iso osa nuivista lienee seurakuntatoiminnan ulkopuolella? Monet ovat kirkosta eronneet, eivätkä enää koskaan palaa kirkon jäseniksi.

Saatat olla oikeassa mutta myös väärässä. Mitä tarkoittaa iso osa? 10%? 90%? jotain muuta?

Nuivaa porukkaa kuuluu edelleen kirkkoon ja myös vapaisiin suuntiin.

Kyllä etenkin persut koittavat saada jäseniä muodostamaan listoja moniin kuntiin.

Itse olen nuiva uskova ja olen ehdolla, mutta kunnassamme ei ole poliittisia listoja.

Myös yllättävistä suunnista löytyy nuivia ihmisiä. Juuri tuli jonkun pew researchin tutkimus, jossa 62% suomalaisista suhtautuu kielteisesti islamiin. Kirkossa käyvistä kielteisesti islamiin suhtautuvia oli peräti 67%. Että revi siitä tulokulmaa aiheeseen.

-i-

[Swen OF Sweden]

Tähän asti olen vain kerran äänestänyt kirkollisvaaleissa.
Valitsin ehdokkaan sitoutumattomien ehdokkaslistan joukosta.

Puoluepolitiikka ei kuulu kirkkoon, oli puolue mikä tahansa "vaikka perussuomalaiset"

Suosittelen kaikille jotka aikovat äänestää ko.vaaleissa, valitsemaan ehdokkaansa puolueisiin sitoutumattomien listalta.

Puolueiden mukana olo kirkollisvaaleissa on iljetys, Vastusta iljetystä!

[Supernuiva]

Vaikka päävastuu vastaaviin tilanteisiin reagoimisessa onkin kunta- ja muilla päättäjillä, on seurakunnilla siis sanansa sanottavana siihen, mihin ne lähtevät mukaan ja miten. Vuoden 2015 tapahtumien yhteydessä seurakunnat pitäytyivät käyttämästä moninaisia reagointikeinojaan, eikä seurakunnilla ollut juurikaan intoa aktiiviseen toimintaan erinäisiä avustuksia lukuunottamatta. Todellinen tilanne on siis toinen kuin medioita seuraamalla voisi kuvitella.

Jotenkin olen kylläkin saanut sen kuvan, että "pahimmat" seurakunnat ovat varsin puhtaasti yhteiskunnallisia suvakkimädättäjiä. Hommalle on varmasti tuotettu sisältöä aivan riittävästi erilaisten seurakuntien toiminnasta.

Seurakuntien lukumäärän sijaan pitäisi kenties pohtia sitä, millainen tilanne on seurakuntien jäsenmäärän mukaan. Suurten kaupunkien seurakunnat ovat innokkaita järjestämään tukea sellaisille henkilöille, joilla ei ole oikeutta oleskella Suomessa. Kerjäläisoopperan esittäjille on myös tuotettu varsin paljon erilaisia palveluja. Onkohan yksikään suuren kaupungin seurakunta ollut mokuttamatta?

[newspeak]

Suurissa kaupungeissa on tyypillisesti useampi seurakunta ja seurakuntien toiminnan välillä eroja mm. väestöpohjasta johtuen. Seurakuntien välinen vertailu osoitti jo vastaanottokeskusten läheisyyden merkittäväksi tekijäksi ja siksipä suurissa kaupungeissa varmasti mokutetaankin enemmän, koska siellä on paljon matuja ja punavihreitä mokuttajia. Seurakuntien koot vaihtelevat jonkin verran suurissa kaupungeissakin, mutta tärkeämpää varmaan on, keitä milläkin alueella asuu. Esimerkiksi Helsingissä kaikki seurakunnat eivät taannoin lähteneet mukaan matujen talvimajoitukseen, vaikka Helsinki läpimätä ja tuhoon tuomittu paikka onkin.

[newspeak]

Entinen seurakuntayhtymän ruohonleikkaaja ilmoittautuu viestiketjuun!

Viimekertaisissa seurakuntavaaleissa vuonna 2014 jäin vertausluvuillani silloisen kotiseurakuntani viimeiseksi ehdokkaaksi sekä kirkkovaltuuston vaaleissa että seurakuntaneuvoston vaaleissa. En kuitenkaan luovuta vaan haluan yrittää uudelleen:

Yritän puoluetovereideni kera muodostaa perussuomalaisen listan seurakuntavaaleihin Leppävaaran seurakunnassa Espoossa. Jos kuulut Leppävaaran seurakuntaan ja haluat auttaa, ota yhteyttä, kiitos. Numeroni on 0407362228. #seurakuntavaalit #espoo #leppävaara #perussuomalaiset

— Tuomas Tähti (@tuomastahti) August 16, 2018

Julkaisin yllä olevaa twiittiä vastaavan päivityksen myös Facebook-sivullani ja senkin voi jakaa, jos haluaa edistää lisävoimien löytymistä:
http://www.facebook.com/tuomaansivu/posts/2741980565828135

Sinut on huomattu ja edelläkävijäksi todettu:

.@tuomastahti etsii puoluetovereitaan ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa. Hienoa aktiivisuutta. Heräävätkö muut puolueet ehdokasasetteluun Espoossa? Aikaa on kuukausi. #minunkirkkoni #seurakuntavaalit #kirkkoespoossa https://t.co/VDI31sc5xP

— Kirkko Espoossa (@Espoonsrk) August 17, 2018

Onnea vaaleihin, kuten myös muille vaaleihin mukaan lähtijöille.

[Heikki Luoto]

Tampereella Yhdistynyt seurakuntaväki näyttäisi olevan ainoa poliittisuudesta ja uusvasemmistolaisuudesta vapaa vaalilista. Heillä on vaalilista Tampereen kaikissa neljässä suomenkielisessä seurakunnassa.

Yhdistyneen seurakuntaväen vaaliohjelma

Hyvissä ajoin ennen takarajapäivämäärää 17.9.2018 voi kysyä seurakuntavaaliehdokkuudesta näiltä ihmisiltä:

Asko Alajoki (yhteinen kirkkovaltuusto, Eteläinen seurakunta
asko.alajoki@om.org,  041 517 0646

Juha-Pekka (Jii-Pee) Skyttä (Harjun seurakunta)
jii-pee@live.com, 040 746 7607

Tiina Eskelinen (Tuomiokirkkoseurakunta)
tiina.k.eskelinen@gmail.com

Riitta Niemistö (Messukylän seurakunta)
marini@iki.fi, 050 480 2397

[MW]

Virkakoneisto, politiikka, media, seurakunnat, yliopistot... näitä vihavasemmisto on keskittynyt nurkkaamaan jo pidemman aikaa, menestyksellä, kun normi duunari on ollut keskittynyt elättämään perheensä.

Kannattaisi miettiä uudestaan sitä äänestyskäyttäytymistä. Ovathan yksisarviset, sateenkaaret ja hymyilevät naamat kivoja, voi näyttää lapsillekin, mutta onkohan silkkoa sisällä.

[newspeak]

Kirkko & Kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki pohdiskeli lehtisessään jokin aika sitten vaalimatematiikkaa:

Pääkirjoitus: Mitä yhteistä on seurakuntavaaleilla ja miedolla saksalaisella valkoviinillä?

Minulla on kuulkaa kaveri, joka ei voisi kuvitellakaan asettuvansa ehdolle seurakuntavaaleissa.

Tarkkaan ottaen melkein kukaan kavereistani ei voisi.

Muutamat saattaisivat sentään äänestää, varsinkin jos olisi joku tuttu ehdolla.

Nämä minun kaverini eivät ole erityisen tavattomia, vaan he edustavat pikemminkin valtavirtaa. Viime seurakuntavaaleissa vantaalaisista kirkon jäsenistä lähes 92 prosenttia jätti äänestämättä, helsinkiläisistä 89 prosenttia ja espoolaisista melkein 88 prosenttia...

Näin matalalla äänestysaktiivisuudella kenen tahansa ehdokkaan läpimeno on melko lailla varmaa, jos saa edes lähellekään saman verran ääniä kuin on yhteystietoja oman puhelimen muistissa...

Kun äänestysprosentti on miedon saksalaisen valkoviinin alkoholipitoisuuden luokkaa, on suorastaan ihme, että kirkkoa ei ole vielä vallattu. Joku hämäräperäinen porukka voisi koota joukkonsa, keskittää äänensä ja saada melko kätevästi edustajansa kirkon päättäviin elimiin.

Tai ehkä juuri niin on tapahtunutkin...

Vielä on kuukauden verran aikaa asettua ehdolle. Valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kymmenen äänioikeutettua saman seurakunnan jäsentä.

Jos yhtään tuntuu siltä, että kirkossa on viime aikoina tehty tyhmiä päätöksiä, niin sekaan vain. Tekemään parempia.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/paakirjoitus-mita-yhteista-on-seurakuntavaaleilla-ja-miedolla-saksalaisella-valkoviinilla-

Lehden linja on tietenkin kaikille tuttu. Helsingin seurakuntayhtymän toimiessa nykyään taas kustantajana voinevat siihenkin halukkaat sanoa sanansa vaaleissa.

[newspeak]

Ehdokasasettelu päättyy piakkoin eli 17.9..

Vaalit näkyvät järjestöjen ja puolueiden ohjelmissa

Seurakuntavaaleissa ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset, joiden taustalla voi olla esim. yhteinen näkemys kirkon uudistamisesta. Paikalliset ehdokaslistat ovat usein poliittisesti sitoutumattomia, mutta eri puolueilla, liikkeillä ja järjestöillä on myös omia vaaliohjelmiaan. Viime seurakuntavaaleissa 30 prosenttia luottamushenkilöistä valittiin poliittisten puolueiden listoilta.

https://www.seurakuntavaalit.fi/seurakuntavaalit-2018/vaalit-verkostoissa

Valtakunnallisia vaaliohjelmia oli seuraavilla tahoilla (ohjelmat löytyvät ylläolevan linkin kautta):

> Globaali kirkko
> Minun ilmastokirkkoni
> Nuorten vaikuttajien Navi-ryhmä
> Partiolaiset
> Tulkaa kaikki -liike
> Usko ja yhteys
> Viinipuu
> Armon Vihreät
> Keskusta
> Kokoomus
> Sosialidemokraatit

Lisäksi paikallisiin valitsijayhdistyksiin voi tutustua täällä.

[Supernuiva]

^Valtakunnallista perussuomalaista vaaliohjelmaa ei siis ole? Ainakaan yksikään noista nimistä ei viitannut millään muotoa siihen, että taustalla olisivat perussuomalaiset. (Oikeastaan ne kertovat pikemminkin siitä, että kirkko on laitostunut ja on hengeltään kulttuurimarksilainen.)

[Jaska Pankkaaja]

Haha, tuossapa olisi mähömäteille tilin paikka: suhtkoht kaikki seurakunnan jäseniksi ja kun valta on otettu niin reformi pystyyn! Vetoniitillä ja maalilla vääräuskoisten töhryt piiloon ja ristus ym tauhka jätelavalle. Kirkollisvero välipäivinä vaiks 50% ja ylimääräinen omaisuus lihoiksi. Suurin osa suomalaisista röhkis kylläi hyväksyvästi paitsi ne seurak6nnan jäsenet joiden veroprosentti olisi sitten luokkaa sata ainakin seuraavan vuoden..

Tässähän se olisi pienoiskoossa, pilottina, suomilan tulevaisuus: sosialismi jossa kaikki varallisuus ja rahat kuuluvat Etujoukolle, orjille taas kuuluu raataa..

[newspeak]

^Valtakunnallista perussuomalaista vaaliohjelmaa ei siis ole? Ainakaan yksikään noista nimistä ei viitannut millään muotoa siihen, että taustalla olisivat perussuomalaiset. (Oikeastaan ne kertovat pikemminkin siitä, että kirkko on laitostunut ja on hengeltään kulttuurimarksilainen.)

Ainakin siinä käsityksessä olen elänyt, että perussuomalaiset osallistuvat vaaleihin satunnaisesti paikallisten listojen kautta, jos osallistuvat. Harmillista sinänsä, koska vihreät, kepu, kokoomus ja demarit valtakunnallisesti vaaleihin. Perussuomalaisten listoista pitää siis etsiä tietoa seurakuntakohtaisesti. En tiedä mikä on heidän tilanteensa missäkin. @Tuomas Tähti

Muiden puolueiden ohjelmissa maahanmuutto on ainakin mainittu.

Vihreät:

MINUN VIHREÄ KIRKKONI

Osallistava
Työtä kehitetään seurakuntalaisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Ihmisten kohtaaminen ja heidän yksilöllisten tilanteidensa huomioiminen on tärkeää. Vihreässä kirkossa on vireä keskustelukulttuuri. Eri näkökulmia edustavat ihmiset ja tahot kohtaavat toisensa ja ajatuksensa ja etsivät yhdessä ratkaisuja. Vihreä kirkko on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Vihreä kirkko on uskonto- ja katsomusdialogin vahva osaaja ja osallistuja.

Yhdenvertainen
Vihreä kirkko puolustaa itsestään selvästi tasa-arvoajattelua. Tasa-arvo toteutuu niin työntekijöiden kuin seurakuntalaistenkin kesken ja välillä. Minkäänlaista syrjintää ei hyväksytä. Jokaisella on tasa-arvoinen oikeus kirkon virkaan. Työyhteisöissä on hyvä ilmapiiri. Unelmiemme vihreä kirkko vihkii avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat. Vihreässä kirkossa ihmisarvo on luovuttamaton perusarvo. Kirkko on vieraanvarainen ja avoin uusille, erilaisista maista ja taustoista tuleville ihmisille. Vähemmistöryhmät, kuten vammaiset otetaan mukaan aktiivisina toimijoina.

https://yhdistykset.vihreat.fi/armon.vihreat/

Kepu:

YHDENVERTAISUUDEN PUOLESTA - VIHAPUHETTA, SYRJINTÄÄ JA RASISMIA VAS-TAAN

Toimimme aktiivisesti erilaista vihapuhetta, syrjintää ja rasismia vastaan.  Edistämme tasa-arvoa, esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Seurakunta on avoin yhteisö, johon kaikki ovat tervetulleita. Kaikenlainen hengellinen väkivalta on tuomittavaa.

https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Seurakuntavaalit

Kokoomus:

Minun kirkkoni tekee työtä muualta tulleiden puolesta

Toisten ihmisten arvostus ja suvaitsevaisuus ovat kokoomuslaisille luonnollinen osa ihmisyyden kunnioitusta. Uskonnonvapaus merkitsee meille jokaisen vapautta oman uskonnon harjoittamiseen ja omaksumiseen. Yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa tapahtuneet muutokset edellyttävät suvaitsevaisuutta ja luovat kirkolle uusia odotuksia. Kirkon tulee olla avoin ja aktiivinen Suomeen muuttaville, että hekin kokevat olevansa tervetulleita. Erilaisten seurakuntalaisten ja työntekijöiden pitää mahtua samaan kirkkoon. Ketään ei saa syrjiä.

Maailma muuttuu paremmaksi ja turvallisemmaksi pienilläkin teoilla. Erityisesti konkreettiset teot eri taustoista olevien ihmisten tukemiseksi vahvistavat inhimillisyyttä. Jokainen on Jumalan luoma ainutlaatuinen ihminen. Ihmisarvo on jakamaton eikä riipu syntyperästä.

https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-seurakuntavaaliohjelma-2018/

Otantoja SDP:n ohjelmasta:

- kirkko on kansallinen ja kansainvälinen. Populististen liikkeiden levitessä tulee kirkon korostaa tehtäväänsä kansainvälisenä yhteisönä
- Ihmisiä autetaan kirkkoturvan periaatteita noudattaen riippumatta heidän statuksestaan Suomessa
- Seurakuntien ja seurakuntalaisten aktiivisuutta tarvitaan yksinäisyyden lieventämisessä, maahanmuuttajien vastaanottamisessa ja lähiyhteisöjen rakentamisessa.
- Vihapuhetta ei tule sallia seurakunnan toiminnassa

Maahanmuutto on siis joka tapauksessa valtakunnallisesti keskeinen osa-alue seurakuntavaaleissa.

E: typoja yms.

[guest14935]

Tässähän se olisi pienoiskoossa, pilottina, suomilan tulevaisuus: sosialismi jossa kaikki varallisuus ja rahat kuuluvat Etujoukolle, orjille taas kuuluu raataa..

Eikös tuo aikalailla nykyinen ohjelma olekin.

Siinä vaiheessa kun kruunu otti kirkon hallintaansa taisi se samalla menettää merkityksensä. Ei sillä etteikö silti kannattaisi tervettä järkeä omaavien sinne mennä ehdokkaiksi jos kerran jäseniä ovat.

Montako valtion kirkon pappia osaatte nimetä?
Pohdin juuri ettei kovin montaa muistu mieleen. Luntata piti netistä Marjaana Toiviainenkin, oli vaan ainoa pappi jonka muistin vaikken nimeään muistanutkaan.

[Tuomas Tähti]

Ainakin siinä käsityksessä olen elänyt, että perussuomalaiset osallistuvat vaaleihin satunnaisesti paikallisten listojen kautta, jos osallistuvat.

Puolueet eivät virallisesti aseta ehdokkaita seurakuntavaaleissa, koska puoluerekisterissä oleminen (tai edes eduskuntapuolueen asema) ei anna ehdokasasetteluoikeutta seurakuntavaaleihin, vaan listan perustamispaperiin pitää joka tapauksessa kerätä allekirjoitukset vähintään kymmeneltä kyseisen seurakunnan jäseneltä. Pelkkä ehdokkaiden löytäminen ei siis riitä näissä vaaleissa. Tämä koskee myös demareita, kokoomuslaisia jne.

Perussuomalaisten henkilöiden muodostamien ehdokaslistojen nimet voivat toki olla perussuomalaisuuteen viittaavia, kuten "Peruskristilliset" tai "Peruskirkon puolesta" tms. Tästä päätetään kullakin alueella itsenäisesti, mikäli väkeä ja halukkuutta riittää oman ehdokaslistan muodostamiseen. Aiemmissa seurakuntavaaleissa Perussuomalaisten jäseniä on ollut ehdokkaina myös sellaisilla listoilla, joiden nimessä ei ole viittausta mihinkään puolueeseen (esim. "Partiotyön ystävät"). Tietääkseni näin tulee nytkin käymään joissakin seurakunnissa.

Perussuomalaisista ehdokkaista kannattaa etsiä tietoa seurakuntakohtaisesti sitten kun ehdokaslistat julkaistaan.

[guest15313]

Nuivien puutteessa olen kaksi kertaa äänestänyt mahdollisimman konservatiivista ehdokasta, vaikken itse ääriarvokonservatiivi olekaan. Viimeksi 3. kerralla löytyi seurakunnastani perussuomalainen lista, jolta ei tainnut mennä yksikään läpi. Marraskuussa taas kirkkoherranvirastoon ja ääni jälleen persulle. Äänestäminen kannattaa aina!

[newspeak]

Lisätietoa tulevista aikatauluista:

    17.9. Ehdokasasettelu päättyy
    24.9.-5.10. Ehdokkaat vastaavat vaalikoneen kysymyksiin
    24.9.-5.10. Ehdokkaille on tarjolla tukea vaalikoneeseen vastaamiseen
    8.10. Vaalikone aukeaa äänestäjille

Lisätietoja ehdokkaille vaalikoneeseen liittyen: http://info.seurakuntavaalit.fi/vaalikone/ehdokkaille

Vaalikoneeseen ehdokkaat pääsevät siis vastaamaan ensi viikolla ja itse vaalikonetta pääsee kokeilemaan kaksi viikkoa myöhemmin. Jos ehdokas haluaa mainostaa itseään tai itselleen tärkeitä asioita twitterissä jo etukäteen, se onnistuu hashtagilla "#minunkirkkoni". Toistaiseksi twiitit ovat olleet sanomaltaan enimmäkseen punavihreitä ja homoliittoihin liittyviä, joten toisenlaiset jututkin ovat varmasti tervetulleita.

Jos ei tiedä mihin seurakuntaan mahdollisesti kuuluu esimerkiksi muuton takia, paikallista seurakuntaa voi arvailla täällä: https://www.seurakuntavaalit.fi/mihin-seurakuntaan-kuulun-

[newspeak]

Ehdokasmääristä ja koostumuksesta on tullut tänään uutisointeja kautta Ylen:

Paljon uusia nimiä ehdolla seurakuntavaaleissa – ehdokkaiden kokonaismäärä putosi edellisistä vaaleista

Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla on ehdolla paljon uusia ehdokkaita seurakuntavaaleissa. Vantaalla uusia tulokkaita on liki 70 prosenttia, Espoossa noin 80 prosenttia ja Helsingissä peräti yli 80 prosenttia.

Nuoria ehdokkaita eli alle kolmikymppisiä oli Helsingissä 15 prosenttia ehdokkaista.

Ehdokkaiden kokonaismäärä on laskenut hieman edellisistä, vuoden 2014 vaaleista. Helsingissä on seurakuntavaaleissa ehdokkaana noin 7 prosenttia vähemmän kuin edellisissä vaaleissa.

https://yle.fi/uutiset/3-10413239

Seurakuntavaaliehdokkaiden määrä on alustavien tietojen mukaan Turussa ja Kaarinassa noin 11 prosenttia pienempi kuin vuoden 2014 vaaleissa, tiedottaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.

https://yle.fi/uutiset/3-10409646

Aikaisemmin kautta radion kerrottiin uutisissa ehdokasmäärien laskeneen 10 prosenttia edellisestä kerrasta, mutta tähän ei ole linkkiä tarjota, mutta oletettavasti ehdokasmäärillä viitattiin tilanteeseen valtakunnallisti. Suurimpia kaupunkeja saatettiin uutisen yhteydessä mainita.

Ehdokasmäärien muutaman prosentin pudotus voi olla hyväkin asia äänestäjän kannalta.

Alle 3 000 asukkaan kunnasta Ylä-Savosta kuului kummia 23.8:

Varpaisjärvellä aiotaan pitää sopuvaalit seurakuntavaaleissa. Sopuvaalien syy on se, että ehdokkaita ei ole riittävästi. Edellisissä vaaleissa seurakuntaneuvoston 10 paikkaan oli ehdolla vain 14 ihmistä.

Seurakuntavaalit ovat marraskuun puolivälin jälkeen. Lapinlahden ja Varpaisjärven paikallislehti Matti ja Liisa (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että Varpaisjärven seurakuntavaalien paikat on jo täytetty. Keskusta saa seitsemän paikkaa ja sitoutumattomat kolme.

https://yle.fi/uutiset/3-10366442

Erikoinen tilanne vaikka ehdokkaaksi asettelumiseen oli vielä hyvin aikaa. Lupaavat kertoimet olisi siis voinut saada pelkästään asettumalla ehdolle.

[newspeak]

Pitäisi välttää peräkkäisiä kommentteja, mutta jäsen Alligaattori toi ihan hyviä pointteja esille.

Siinä vaiheessa kun kruunu otti kirkon hallintaansa taisi se samalla menettää merkityksensä. Ei sillä etteikö silti kannattaisi tervettä järkeä omaavien sinne mennä ehdokkaiksi jos kerran jäseniä ovat.

Minusta oli Suomen kansan kohdalta ehkäpä suurin hetki, kun Kustaa Vaasa alkoi himota kirkkohopeita. Uskonpuhdistaja Mikael Agricolahan on näet suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden luoja ja isä. Suomalaisuus sellaisena kuin se meille nykyään näyttäytyy onkin uskonpuhdistuksen hedelmä. Teoriassa se voisi tietenkin olla mitä vain, mutta se ei nyt vain ole.

Montako valtion kirkon pappia osaatte nimetä?
Pohdin juuri ettei kovin montaa muistu mieleen. Luntata piti netistä Marjaana Toiviainenkin, oli vaan ainoa pappi jonka muistin vaikken nimeään muistanutkaan.

Hyvällä lykyllä ehkä kymmenkunta pappia osaisin luetella sellaista, joiden kanssa olen ollut tavalla tai toisella tekemisissä. Papit eivät lopulta ole sen enempää julkisuuden henkilöitä kuin minkään muunkaan merkittävän viran tai ammatin edustajat. Paikallistasolla heillä on huomattavasti enemmän merkitystä. Se on mielestäni ehkä se tärkein kosketuspinta papistoon, koska se on välitön kasteesta hautajaisiin ja erinäisiin saarnoihin.

Toiviaisisen ja eräät nimeltä mainitsemattomat piispat tiedän nykyään tämän nuivistelun kautta ja ilman tätä en välttämättä kiinnittäisi heihin yhtä paljon huomiota. Hehän ovat pappeja myöskin. Samoin on joukko teologeja, joiden nimi saattaa olla tunnettu tai helposti unohdettava. Esimerkiksi vaikkapa Patmoksen edustajat, joihin täälläkin törmää välillä ja etenkin autossa radiokanavia selaillessa heihin törmää helposti. Tämä on kaikki epäsuoraa yhteyttä.

Valtuustoilla on sanottavansa myös papistoon heidän palkkaamisensa kautta. Jos valtuusto oli aikanaan päättänyt toisin, Marjaana Toiviaisen seikkailut olisivat jääneet meiltä näkemättä. Emme tietenkään voi matkustaa ajassa taaksepäin, mutta voimme suunnitella toimintaamme eteenpäin.

[Heikki Luoto]

Tampereella äänestysnumerot on julkaistu.
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/seurakuntavaalit/ehdokkaat_ja_valitsijayhdistykset

Tässä ensimmäiset suositukset:

Kari Lindbomia voi äänestää Tampereen Messukylän seurakunnassa seurakuntaneuvostoon numerolla 106
ja yhteiseen kirkkovaltuustoon numerolla 41.

Jouko Hämäläistä voi äänestää Eteläisessä seurakunnassa yhteiseen kirkkovaltuustoon numerolla 29.

Vaalikone aukeaa 8.10.

[Tuomas Tähti]

Ennakkoäänestyksen alkamiseen on nyt tasan kuukausi. Julkaisin tänään 6.10.2018 blogikirjoituksen, jossa on tietoa Espoossa Leppävaaran seurakunnassa toimivasta Peruskirkon puolesta -ehdokaslistasta:

Osallistun vaaleihin Peruskirkon puolesta -listan ehdokkaana. Listan ehdokkaat ovat Perussuomalaiset rp:n jäseniä, mutta puolueet eivät muodollisesti aseta ehdokaslistoja seurakuntavaaleissa, vaan listat muodostetaan keräämällä seurakunnan jäseniltä riittävästi allekirjoituksia listojen perustamispapereihin. Puoluerekisterissä oleminen ei siis auta näiden vaalien ehdokasasettelussa.

Peruskirkon puolesta -listalla on Leppävaaran seurakunnassa kaksi ehdokasta: kiinteistöhuoltotyöntekijä Kim Mikander ja minä. Kumpikin ehdokas on ehdolla sekä kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoon.

Ehdokasnumeroni on kirkkovaltuuston vaalissa 27 ja seurakuntaneuvoston vaalissa 34. Kim Mikander pyrkii kirkkovaltuustoon numerolla 28 ja seurakuntaneuvostoon numerolla 35. Äänestäjien kannattaa huomioida, että kirkkovaltuuston äänestyslippu on valkoinen ja seurakuntaneuvoston äänestyslippu on oranssi.

Koko kirjoitus on tässä osoitteessa:
http://tuomastahti.wordpress.com/2018/10/06/seurakuntavaalit-2018/

[Emo]

Huomenna on piispanvaalit Espoossa!

Ehdokkaita on neljä: Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka, jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori Juhani Holma, johtava oppilaitospappi ja kisapappi, rovasti Leena Huovinen ja Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Sammeli Juntunen.

Vaalin ensimmäinen kierros järjestetään 8. lokakuuta. Tarvittaessa toinen kierros on 1. marraskuuta. Espoon uusi piispa vihitään virkaan 10. helmikuuta 2019.

Resu koneeni ei suostu laittamaan linkkiä, Kotimaa24:stä tuo uutinen lainattu.

[newspeak]

Vaalikone on auennut: https://vaalikone.seurakuntavaalit.fi/fi

[guest11919]

Huomenna on piispanvaalit Espoossa!

Ehdokkaita on neljä: Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka, jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori Juhani Holma, johtava oppilaitospappi ja kisapappi, rovasti Leena Huovinen ja Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Sammeli Juntunen.

Vaalin ensimmäinen kierros järjestetään 8. lokakuuta. Tarvittaessa toinen kierros on 1. marraskuuta. Espoon uusi piispa vihitään virkaan 10. helmikuuta 2019.

Resu koneeni ei suostu laittamaan linkkiä, Kotimaa24:stä tuo uutinen lainattu.

Nuo kaksi naista ovat lipilaareja, eivät usko muistaakseni edes neitseestäsyntymiseen. Holma olisi paras.