Vihreiden ehdokas Pekka Sauri torppaa perussuomalaisten puheet ”etnisestä säpinästä” – kertoo, miksi maahanmuuttoa tarvitaan
Vihreiden konkaripoliitikko Pekka Sauri on osallistunut Helsingin kunnallispolitiikkaan vuodesta 1984 lähtien. Hän toimi myös Helsingin apulaiskaupunginjohtajana vuosina 2003–2017.
Nyt Sauri aikoo lähteä uudelleen kuntavaaliehdokkaaksi neljän vuoden tauon jälkeen.
– Joo, näin mä meinaan.
– Pidin neljä vuotta tällaista hygieniataukoa, mutta ajattelin kokeilla vielä toista kierrosta. Tähtäimessä on valtuustopaikka näin alkajaisiksi.
Iltalehti 26.2.2021
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kritisoinut vihreitä muun muassa Helsingin asuntopolitiikasta.
Helsingin Uutisissa (6.2.) Halla-aho totesi, että keskeinen syy asumisen kalleuteen Helsingissä on asumistukijärjestelmä yhdistettynä tuensaajien määrän jatkuvaan kasvuun maahanmuuton myötä.
Halla-aho muistutti, että lähes kolmannes pääkaupunkiseudun asumistuista maksetaan vieraskielisille.
Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan vihreät saavat maahanmuuttobisneksestä ”etnistä säpinää ja porvaristo kupattua julkista rahaa yksityisiin taskuihin”.
– Ei ”etninen säpinä” sinänsä ole vihreiden politiikan päämäärä. Kysymys on hyvinvointivaltion työntekijöistä, koska omalla syntyvyydellä ei voida hyvinvointipalveluiden työtekijäpulaa ratkaista, vaan siihen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.
Kyllä se "etninen säpinä" vaan tuntuu olevan vihreiden politiikan päämäärä, kuten tuostakin kieroilevasta vastauksesta voi päätellä.
Sauri tietää tasan tarkkaan, että Halla-aho ei puhunut "hyvinvointivaltion työntekijöistä" tai "työperäisestä maahanmuutosta" vaan siitä ääriliberaalilla pakolaispolitiikalla Suomeen imuroidusta pääkaupunkiseudulle kasautuvasta humanitaarisesta maahanmuutosta, jota vihreät haluavat linjanvedoissaan aina vain lisää. Sauri väisti myös maahanmuuttobisneksen kritiikin. Toimittaja Kreeta Karvala ei ole huomaavinaan.
Helsingin asuntotilanne olisi nyt hyvin toisenlainen, mikäli haittamaahanmuutto olisi Suomessa minimoitu vaikkapa Tanskan malliin. Suomi ei tarvitse sosiaaliturvalla subventoitua maahanmuuttoa myöskään työperäisenä.
Sauri muistuttaa, että ne asiat, joita pidetään valtakunnanpolitiikkana, toteutetaan useimmiten kuntatasolla.
Kunnissa tehdään muun muassa ilmasto- ja työllisyystoimia ja päätetään yrittämisen edellytyksistä.
– Tämä ei ole valtakunnanpolitiikan sotkemista paikallispolitiikkaan, koska nämä asiat ovat mitä suurimmassa määrin kuntapolitiikan ytimessä.
Nytkin on kuultu perussuomalaisiin viitaten, että maahanmuuttopolitiikka ei kuulu kunnille ja siten teemana kuntavaalehin, mutta ilmastopolitiikka kuuluu.
Asia on juuri päinvastoin. Kunnilla ei ole syytä keulia ilmastopolitiikassa vaan antaa asioiden edetä omalla painollaan talouden ohjaamana, kun taas varomattomalla maahanmuuttopolitiikalla on tehty kunnissa peruuttamatonta vahinkoa.
Saurin mukaan monet ihmiset kokevat maailman nykyisin sekavaksi, monimutkaiseksi ja pelottavaksi.
– Olen ajatellut, että pitäisi palata perusasioihin. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, ja oli maailma kuinka monimutkainen ja pelottava tahansa, yhteisiä asioita hoidetaan niin, että sovitaan yhdessä, miten asiat järjestetään.
– Koska nyt on menossa ilmastokriisi, koronakriisi ja demokratian kriisi, ei kannattaisi hukata aikaa keskinäiseen nokitteluun.
Miten tämä "ilmastokriisi" näkyy kunnissa?
Sauri halusi kannustaa ihmisiä rakentavaan keskusteluun Twitterissä perustamalla rakentavan tviittaajan palkinnon. Pian Sauria alettiin kuitenkin syyttää siitä, että palkinto tukee etuoikeutettujen asemaa ja samalla Sauri itse leimattiin ”etuoikeutetuksi setämieheksi”.
...
– Kannan edelleenkin parhaan argumentin repaleista lippua, vaikka helposti siinä käy niin, että keskustelussa ovat mukana vain ne, jotka hallitsevat kielenkäytön, ja silloin keskustelusta jäävät helposti ulos ne, jotka eivät näitä keinoja hallitse.
...
Saurin mukaan demokratian pitäisi toimia ikään kuin sateenvarjona, jonka alla eri näkemyksiä voidaan sovitella yhteen sananvapauden ja avoimuuden nimissä.
– Tämä on se, jonka koen omaksi tehtäväkseni, että kaikki ehdotukset vaan pöytään ja sitten katsellaan, mikä sopii mihinkin – ei se sen ihmeellisempää ole.
Vihreät eivät ole tunnettuja ainakaan siitä, että suosisivat parhaita argumentteja tai välttämättä edes suvaitsisivat niitä. Vihreillä on kyseenalainen kunnia olla Suomen sananvapausvihamielisin eduskuntapuolue.
Millainen vihreä olet?
– Olen tällaisen lanseeraamani uuden ismin, eli mahdollismin lipunkantaja, jossa pitää löytää mahdolliset tavat järjestää asiat.
– Olen varmaan liian vanha tappelemaan aidanseipäistä, sillä minua kiinnostaa eniten tämä demokraattisen päätöksenteon varjeleminen, Sauri päättää.
Mitä lienee käytännössä tuo
mahdollismi, mutta Sauri on aiemmin tunnustautunut
fanaattiseksi federalistiksi, jonka vastaus kaikkeen on liittovaltio. Vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn jälkeen Suomen suurin ongelma oli Saurin mielestä se, että suomalaisten
suuri enemmistö alistui pienen vähemmistön harjoittamalle negatiivis–aggressiiviselle mesoamiselle. Tahtoo sanoa, salli haittoja aiheuttavan maahanmuuton kritisoimisen.
