2018-08-31 Sipilä EU:sta: Vuoteen 2025 mennessä populismilta on viety pohja pois

[Alaric]

Pääministeri Sipilä linjasi hieman sitä millainen EU:n pitäisi olla vuonna 2025.

Tällöin hänen mukaansa "populismilta on viety pohja pois", kansalaisten usko EU:hun on vahva, EU on onnistunut hillitsemään pakolaisvirtoja ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.

Tekee mieli kysyä, että missä todellisuudessa nämä päättäjämme elävät.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808312201173108_pi.shtml (31.8.2018)

Pääministeri Sipilä EU:sta: Vuoteen 2025 mennessä ”populismilta on viety pohja pois”

Pääministeri Juha Sipilä linjasi perjantaina Turussa, että vuoteen 2025 mennessä EU on vahva vaikuttaja, jonka yli ei enää kävellä, ja ”populismilta on viety pohja pois”.

Suomen EU-politiikkaa johtava pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi Turun Eurooppa-foorumissa perjantaina, millainen EU:n pitäisi olla vuonna 2025.

Sipilä totesi, että EU:lla on tällä hetkellä vastassaan ”ennen näkemättömiä haasteita”, kuten alueelliset konfliktit, terrorismi, muuttopaineet, kauppaprotektionismi sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus.

- Jotta EU voi olla vahva ulospäin, on meidän juuri tässä hetkessä oltava erityisen yhtenäisiä, Sipilä sanoi.

(...)

Viisi pointtia

Perjantaina Sipilä kuitenkin esitteli Turussa viisi konkreettista pointtia EU:n kehityksen tuloksista vuoteen 2025 mennessä, jos kaikki sujuisi Suomen pääministerin toiveiden mukaisesti:

Sipilä uskoo ykköskohdassa, että vuoteen 2025 mennessä "populismilta on viety määrätietoisilla toimilla pohja pois", lisäksi kansalaisten usko kansainväliseen päätöksentekoon ja EU:hun on vahva.

Toiseksi EU on Sipilän toiveissa vuonna 2025 ilmastopolitiikan johtava vaikuttaja maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä, ja näiden seurauksena myös Afrikan nuorten toiveikkuus hyvästä elämästä on lisääntynyt, mikä osaltaan hillitsee maahanmuuttoa.

Pakolaispolitiikka keskiöön

Kolmantena kohtana Sipilä uskoo, että vuoteen 2025 mennessä EU on onnistunut hillitsemään pakolaisvirtoja, ja puuttunut niiden syihin muun muassa vähentämällä köyhyyttä, mutta samaan aikaan henkilökohtaista suojelua tarvitseva ihminen saa yhä edelleen Euroopasta turvapaikan.

Lisäksi laillinen maahanmuutto on vähentänyt ikääntyvän Euroopan työvoimapulaa, ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.

(...)

[Mr.Reese]

Pöpilö unohti kertoa yksisarvislaumoista ja kulta-arkuista sateenkaaren juuressa myös silloin 2025 löytyvän. Uskon, että totuus on 2025 lähempänä dystopiaa kuin Sipilän utopiaa. Ainoastaan uteliaisuus on huolta suurempi.

[Lalli IsoTalo]

Tavoitteena näyttää olevan viedä alkuperäispopulaatiolta pohja pois.

[Risto A.]

Vai että pohja pois populisteilta.
Enää puuttuu se Sipilän määritelmä populistille, koska aika populistista puppua siinä itsekin plöräytteli.

Ihan vain ohimennen, että seuraavassa ei ole järjen häivää:

Toiseksi EU on Sipilän toiveissa vuonna 2025 ilmastopolitiikan johtava vaikuttaja maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä, ja näiden seurauksena myös Afrikan nuorten toiveikkuus hyvästä elämästä on lisääntynyt, mikä osaltaan hillitsee maahanmuuttoa.

[Roope]

Pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro Turun Eurooppa-foorumissa

(muutosvarauksin) Arvoisat kuulijat, Hienoa, että meillä on tänään mahdollisuus käydä aktiivista ja tulevaan luotaavaa keskustelua Euroopan unionista. Tarvitsemme sitä, niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa.

Olen kiertänyt tämän vuoden aikana yliopistoissa ja pyrkinyt osaltani herättämään avointa ja aktiivista vuoropuhelua EU:n tulevaisuudesta. Eikä suinkaan niin, että me poliitikot pelkästään puhuisimme, vaan päinvastoin. Haluan tänäänkin puheeni päätteeksi kuulla mitä teillä on sanottavana.

Mitä te ajattelette Euroopan unionista? Mihin suuntaan sitä tulisi luotsata? Mihin unionin tulisi keskittyä? Ainoastaan saumattomalla kansalaisten ja päättäjien välisellä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla voimme luoda kansalaisille läheisemmän ja turvallisemman Euroopan.

Tällä hetkellä ympärillämme kuohuu. Unionilla on vastassaan ennen näkemättömiä haasteita sekä maailmanlaajuisesti että eurooppalaisittain: alueelliset konfliktit, terrorismi, kasvavat muuttopaineet, protektionismi sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus. Jotta EU voi olla vahva ulospäin, on meidän juuri tässä hetkessä oltava erityisen yhtenäisiä sisältä.

Kaksi vuotta sitten suurin uhkakuva kumpusi nimenomaan EU:n sisältä. Moni pelkäsi, että Brexit olisi vain alkusoittoa unionin hajaannukselle. Brexit ravisteli Euroopan unionia. Kriisi pakotti meidät katsomaan peiliin ja miettimään, mitä tarjottavaa unionilla on jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille.

Brexitin kuohuissa uskalsimme katsoa rehellisesti peiliin ja miettiä yhdessä, mikä meni pieleen. Unioni oli liian etäinen kansalaisen silmistä katsottuna.

[...]

Seuraavan kymmenen vuoden aikana haluamme siis unionin, joka on turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen. Unionin, jolla on tahtoa ja kykyä olla maailmassa keskeinen toimija ja edelläkävijä niin ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa, köyhyyden vastaisessa taisteluissa kuin innovaatioissa ja vapaakaupassa.

Haluamme unionin, joka tarjoaa kansalaisilleen uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja menestyä omassa elämässään. Haluamme unionin, joka on avoinna niille Euroopan maille, jotka kunnioittavat arvojamme ja sitoutuvat edistämään niitä.

Tulevaa vuotta voi monella tapaa kutsua EU:n supervuodeksi. Meillä on edessämme EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin 7 vuotisesta budjetista sekä sokerina pohjalla Suomen oma EU-puheenjohtajuus. Menestyminen vaatii raakaa työtä, mutta myös selkeän tavoitteen, jota kohti kulkea. Millaiselle pohjalle ja minkä asioiden varaan nykyistä eheämpi Eurooppa rakentuu? Itse hahmottelen EU:n tulevaisuutta neljän pääotsakkeen ja tavoitteen kautta. Ne ovat vastuunkanto, ilmastopolitiikan johtajuus, huolenpito yhtenäisestä Euroopasta sekä osaava kasvu.

Hyvät ystävät,

Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Tämä tarkoittaa vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti. Vastuunkanto tarkoittaa myös sitä, että puolustamme eurooppalaisia perusarvoja.

Unioni on rakentunut vahvojen arvojen, rauhan, vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Meille ihmisoikeus on jakamaton. EU:n on puolustettava kynsin ja hampain sääntöpohjaista järjestelmää, yhteisiä perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, vapaata kauppaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Euroopan unionin on oltava globaali suunnannäyttäjä ja johtaja näillä osa-alueilla. Tämä ei ole vain velvollisuus eurooppalaisia kohtaan, se on velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan.

EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta. Tämä on myös osa vastuunkantoa. Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaan. Suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa.

[...]

EU:lla on vastuunsa myös ympäröivästä maailmasta. Meidän on kyettävä auttamaan entistä kohdennetummin hätää kärsiviä, vähennettävä köyhyyttä ja pyrittävä löytämään ratkaisuja globaalien haasteiden todellisiin juurisyihin. Tämän työn keskiössä on Agenda2030 sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Tältä osin meidän on katsottava entistä vahvemmin myös Afrikkaan.

Suomalaiset johtavat poliitikot vierailevat aivan liian harvoin maanosassa. Tältä osin toivon muutosta. Toisaalta Afrikassa on paljon eri toimijoita, jotka toimivat erilaisten tavoitteiden puolesta. Meidän tulee pyrkiä huomioimaan Afrikkaa koordinoidummin ja kokonaisvaltaisemmin eri näkökulmista, ei pelkästään maahanmuuton näkökulmasta.

Suomi tulee kiinnittämään tähän puheenjohtajuuskaudella huomiota, kuten myös rahoituskehysneuvotteluissa. Tulen itse tekemään toisen vierailuni Afrikkaan alkuvuodesta ja haluan, että kehitysyhteistyöhön liittyvät kysymykset saavat entistä enemmän painoarvoa myös jatkossa. Tältä osin yhteistyö niin kansalaisyhteiskunnan kuin yritysten kanssa on hyvin tärkeää.

[...]

Maahanmuutto haastaa EU:ta tulevinakin vuosina. Vastuuta on kyettävä kantamaan yhdessä. Suomen tavoite on ollut, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi mahdollista.

Tätä lähestymistapaa olen esittänyt kokouksissa myös eurooppalaisille kollegoilleni ja linjamme on saanut tukea. Olemme menossa vahvasti tähän suuntaan. Macron totesi eilen minulle, että hän on samaa mieltä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän on jatkossa kyettävä yhteisesti kasvattamaan pakolaiskiintiöiden määrää sekä luomaan pysyviä mekanismeja kriisitilanteiden varalle.

Hyvät ystävät,

Toiseksi nostan esille ilmastopolitiikan.

Tämä tarkoittaa luonnon ja ympäristön huomioimista kaikessa tekemässämme politiikassa. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja kohtuuden periaate mielessä pitäen.

Euroopalla on tässä tulevaisuudessa vielä nykyistäkin keskeisempi rooli. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Ainoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa. Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä. EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Ilmastorahoitusta on lisättävä ja maaperän hiilinieluja on parannettava.

Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä. Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi.

[...]

Myös Suomella on todellinen sauma nousta ilmastokysymyksissä kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi. Meillä on teknologiaa kaapata hiilidioksidia ilmasta, tehtaan tai lämpölaitoksen piipusta. Hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi sekä tehdä hiilidioksidista ja vedystä mitä erilaisimpia tuotteita – hiilivetyjä. Teknologian kehityksen mahdollistaa osaltaan merkittävästi halventunut aurinko- ja tuulienergia. Ajatelkaa, mitkä mahdollisuudet tämä tuo Afrikkaan. Ilma puhdistuu, saadaan vaikkapa metanolia tai muovin raaka-ainetta ja sivutuotteena puhdasta vettä.

[...]

Kolmanneksi nostan huolenpidon yhtenäisestä Euroopasta

Erityistä huomiota on kiinnitettävä koko unionin tasapainoiseen kehitykseen. Ensi vuonna Suomen aloittaessa puheenjohtajuuskautensa on kulunut jo 15 vuotta EU:n suuresta itälaajentumisesta. Laajentuminen on menestystarina, mutta työ monien maiden ja heidän kansalaistensa integroimiseksi osaksi eurooppalaista yhteisöä on silti vielä kesken. Suomen pitää olla maa, joka pitää erityistä huolta tasapainoisemmasta eri Euroopan alueiden välisestä kehityksestä ja estää vastakkainasettelua ja negatiivista blokkiutumista. Euroopan unioni on Suomen arvoyhteisö. Suomen tavoitteena on EU:n lujittaminen jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä.

Yhtenäisyytensä vahvistamiseksi unioni tarvitsee edelleen vahvaa alue- ja rakennepolitiikkaa. Ja olen aivan varma, että se koituu myös meidän vanhempien jäsenmaiden tai ns. nettomaksajien hyödyksi. Suomenkaan elinkeinoelämälle ei ole yhdentekevää, miten uusimmat jäsenmaat kehittyvät.

Toisaalta voimme myös kysyä, minkälainen Eurooppa meillä olisi, jos ns. itälaajentuminen olisi jäänyt tekemättä ja olisimme sulkeneet ovet monilta nykyisiltä jäsenmailta. Uskon, että se olisi ollut valtava historiallinen virhe – niin rauhan, vakauden kuin oman elintasomme kannalta.

Unioni tarvitsee sosiaalista Eurooppaa, jossa kasvu ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, jossa toteutuu sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuus, jossa löydetään yhdessä vastauksia nuorisotyöttömyyden valtavaan ongelmaan, ja jossa taistellaan yhdessä tasa-arvon toteutumiseksi työelämässä.

Eurooppalainen politiikka on myös välittämistä ja huolehtimista toinen toisistamme rajoista riippumatta. Se ei vaadi yhteistä sosiaaliturvaa, vaan vahvaa, vastuullista ja oikeudenmukaista taloudenpitoa, jossa on tilaa työlle, korkeatasoiselle koulutukselle ja yrittämiselle.

Neljäs tavoite on osaava kasvu

Eurooppa tarvitsee osaavaa kasvua. Panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen kautta linjan kantavat Eurooppaa.

Digitaalisuus ja sen kehittyminen tuo meidät ihan uuden eteen. Työelämä ja esimerkiksi liikenne muuttuvat tekoälyn myötä ja tulemme tarvitsemaan aivan uudenlaista osaamista ja uudenlaista tapaa toimia. Elämme parhaillaan tätä murrosta.

Euroopan unioni on tällä hetkellä jäljessä sitä kehitystä, joka esimerkiksi tekoälyn osalta on jo tätä päivää Yhdysvalloissa tai Kiinassa. Tältä osin tarvitsemme uudenlaista tapaa ajatella, tiiviimpää yhteistyötä ja selkeitä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen tekoälyn soveltamiseksi. Suomi on ollut aktiivinen alalla ja meitä kuullaan eurooppalaisissa pöydissä. Eilen teimme Ranskan kanssa yhteisen vetoomuksen siitä, kuinka unioni voisi olla johtavassa asemassa myös tällä sektorilla.

Avoin ja vapaa kauppa sekä toimivammat sisämarkkinat ovat perusedellytyksiä kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Emme voi tässäkään käpertyä sisäänpäin. Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtava rooli. Tulevana EU-puheenjohtajana tämä asia on yksi prioriteeteistämme.

Jäsenvaltioiden on pidettävä huoli taloudestaan ja rakennettava se kestävälle pohjalle. Tätä työtä olemme Suomessa nyt viimeisen kolmen vuoden aikana väsymättömästi tehneet. Olemme nousseet pohjalta jälleen osaksi eurooppalaista kärkikastia. Tie ei ole ollut helppo, mutta työ oli tehtävä.

Vaurauden ja vakauden pohjaa luodaan myös mitä suuremmassa määrin talous- ja rahaliiton kautta. Kansalaisille Euroopan keskuspankki näyttäytyy usein etäisenä järjestelmän osana. Mutta tosiasiassa sen rooli Euroopan talouskriisin ratkaisussa on ollut aivan ratkaiseva. Kiitos Euroopan keskuspankin massiivisten rahamarkkinaoperaatioiden, korot ovat pysyneet matalina, velkaantuneetkin EU-maat ovat pystyneet vakauttamaan talouksiaan.

Enkä sano, että EMU olisi valmis. Kaikki tiedämme, että sitä pitää uudistaa. Askelmerkit ovat selvät, nyt on toimittava, kun näköpiirissä ei ole välitöntä kriisiä. Meidän ajattelun ydin on markkinakuri. Kun meidänkin velkasuhde on taas painettu alle 60 prosentin, voimme vaatia sitä muiltakin. Se antaa terveen jouston ulkopuolisten talouden shokkien varalle. Mutta tarvitsemme pankkiunionin valmiiksi, tarvitsemme askeleita sen jälkeenkin. Suomenkin pitää olla valmis ottamaan yhteisiä askeleita EMU:n syventämiseksi, Tarvitsemme nyt määrätietoisen päätöksen kokonaisuudesta ja askelmerkit, miten siihen päästään.

Hyvät ystävät,

Kun nämä aiemmin mainitsemat tavoitteet saavutetaan, minun ajattelussani Euroopan unionia voitaisiin kuvata vuonna 2025 seuraavanlaisten esimerkkien kautta.

-   Määrätietoisilla toimilla populismilta on viety pohja pois. Usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva.
-   Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Ilmastopolitiikan valinnat ja päätökset näkyvät kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet Afrikassa ovat lisänneet nuorten toivoa hyvästä elämästä.
-   Unioni on kantanut globaalia vastuutaan ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja, puuttunut pakolaisvirtojen syihin ja vähentänyt köyhyyttä. Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.
-   Talous- ja rahaliittoa on uudistettu tavalla, joka luo vaurautta ja vakautta, mutta samalla se on varautuneempi tuleviin kriiseihin. Pankkiunioni on valmis ja EMU:n puuttuvat kriisinratkaisun välineet on rakennettu yhteistä tiekarttaa noudattaen.
  -  Unioni on vahva toimija niin kauppapolitiikassa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sen ylitse voida kävellä. Vahvistunut asemamme näkyy haluttuna kauppakumppanina ja roolissamme ulko-ja turvallisuuspoliittisena toimijana.

[...]

Ennen kun menemme keskusteluosuuteen, haluan todeta, että Euroopan unioni on ainutlaatuinen yhteisö. Tapaan kollegani noin 10 kertaa vuodessa, keskustelu on avointa ja välitöntä. 4 vuoden aikana on syntynyt syviä ystävyyssuhteita, jotka tulevat jatkumaan. Viestimme paljon kokousten välillä, haemme ratkaisuja, mutta annamme myös vertaistukea. Monesti leikillisesti toteamme ryhmäterapian tarpeen ja että kyllä tämä kotiolot voittaa.

Valtioneuvoston kanslia 31.8.2018

Maahanmuutto haastaa EU:ta tulevinakin vuosina. Vastuuta on kyettävä kantamaan yhdessä. Suomen tavoite on ollut, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.
...
Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän on jatkossa kyettävä yhteisesti kasvattamaan pakolaiskiintiöiden määrää sekä luomaan pysyviä mekanismeja kriisitilanteiden varalle.
...
[Vuonna 2025] Unioni on kantanut globaalia vastuutaan ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja, puuttunut pakolaisvirtojen syihin ja vähentänyt köyhyyttä. Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.

Toisin sanoen Sipilä ajaa Suomen nimissä pakolaiskiintiöiden kasvattamista ja kiintiöitä ulkorajoille tulevien turvapaikanhakijoiden jakamiseksi ("pysyvät mekanismit").

[Jepulis]

Upeaa logiikkaa. Kahden mantereen kaikkien ongelmien poisto vajaassa 7 vuodessa nojaa niin rautaiseen logiikkaan, että säikähtäneenä tehdään enemmän ja nopeammin tarkalleen samoja virheitä, joilla tilanteeseen tultiin.


Ja niistä ongelmista euroopan puolella olennaisin on "populismi". 

vuoteen 2025 mennessä EU on onnistunut hillitsemään pakolaisvirtoja, ja puuttunut niiden syihin muun muassa vähentämällä köyhyyttä,

Ja Afrikassa nähtävästi nyt kaiken 50 vuoden kehitysavun jälkeen se jo alkaakin 5 vuoden päästä toimia. 

[Mr.Reese]

Vastuuta on kyettävä kantamaan yhdessä

Tälläiset puheet tarkoittaa lisää holtitonta kehitysmaamuuttoa.

[Risto A.]

Usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva.

Pöpilälle tiedoksi, että se menee niin, että uskolla ja kahdella eurolla saa kupin kahvia huoltoasemalta. Uskolla, ilman kahta euroa, ei saa kaffetta.
Että sen vahvan uskon EU:n kykyyn hoitaa asioita voi laittaa surutta populismin alle.
Helkkari soikoon, vetääkö tämä äijä tahallaan vai vahingossa itseltään koko ajan mattoa pois jalkojensa alta?

Täytyy vähän jeesata. Matto lähtee kovaäänisimpien kansallismielisten öyhöttäjien jalkojen alta sillä, että EU alkaa harrastamaan kansallismielistä politiikkaa laajasti. Yhtä laajasti kuin tähän asti on harrastettu uusbolshevismia. Käännöksen tulee olla se 180 astetta.
Sen jälkeen, jokaisen poliitikon tulee osata puhua asioista premissitasolla. Mitä se mahtaa olla? Kipikapi kirjastoon hakemaan ihan mikä tahansa logiikan alkeiden perusteos. Markkinatalouden alkeiden ymmärtäminen, marxilaisen hölynpölyn sijaan, auttaisi niissä valtion ikävissä talouspulmissa.

[ikuturso]

Miten populismilta viedään pohja pois?

Populismi on politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden arkipäiväistämistä. Populismia syytetään valheesta vain, jos mukamas liian monimutkaista asiaa selitetään liian yksinkertaistaen. Epä-populistit taas syyllistyvät ihan yhtä usein valheeseen, kun täysin suoraviivaista asiaa yritetään mutkistaa tuomalla siihen epäoleellisia asiaankuulumattomia detaljeja, jotka eivät vaikuta kokonaisuuteen millään tavalla.

Niin kauan kun ei ole yksipuoluejärjestelmää tai diktatuuria ja täydellistä median sensuuria, niin kauan on myös populismia.

Ai niin... Vastuunkanto mainittu.

-i-

[Beef Supreme]

populismilta on viety määrätietoisilla toimilla pohja pois

Miksiköhän tulkitsen tämän niin että kritiikki kriminalisoidaan.

[Punaniska]

... ja sitten kielipitkällä ja spanielinkatseella ruinaamaan Merkeleeltä kivaa eurohillotolppaa

[Jaska Pankkaaja]

Entäpä jo Pöpilän visio onkin totta!  ei toki siis pöpin ikiomana mutta kuultuna macaronin ja muiden isojen poikien suusta.. Siis ainakin osittain POPULISTIEN osalta ja näin EU perusjaisä(aurinkoinen) uusi kalergi-coudenhove suunitelma on jo valmis.

Hompansseista ja muista dissidenteistä on jo tarpeeksi materiaalia teleoperaattoreilla ja kun syylliset tiedetään niin syyte voidaan sitten keksiä myöhemminkin, jos edes tarvitsee.

Pääasia on se että Populistit viedään leireille ja kaasutetaan viedään itään niitä ei ole koskaan ollutkaan.

Toisen isäaurinkoisen sanoin: ei ihmistä, ei ongelmaa.

Ilmastokin kiittää

[Pakkanen]

Muistatteko kun Jussi Halla-ahoa nimiteltiin yhden asian mieheksi. Ja muistatteko kun muut puolueet valisti, ettei maahanmuutto nouse vaaliteemaksi, koska se ei kiinnosta kansaa.

Nykyään pääministerimmekin puhuu vaan yhdestä asiasta. Hän haluaisi uudelleenasuttaa euroopan maahanmuuttajilla. Ja onko enää edes muita vaaliteemoja kuin maahamuutto?

[Saturnalia]

Ennen vuotta 2025 veikkaan lähes joka Euroopan maassa vaalivoittajana on nationalistipuolue.
Juha puhuu miten toivoisi asian olevan, ja toivoo että lausumalla tuo toive ääneen se toteutuisi. Eräänlaista magiaa.
Juha siis toisin sanoen sanoo, että määrätietoisilla toimilla vuoteen 2025 mennessä poliittinen oppositio on tuhottu.
Minusta tällainen päämäärä on aikamoisessa ristiriidassa tuon kaiken muun humanistisen liirumlaarumin kanssa. On ne. Niillä on suorat rätingit.

[-PPT-]

Siis v2025 esim persut ja Ruotsidemokraatit ovat saavuttaneet tavoitteensa ja molemmat voidaan tarpeettomina lakkauttaa. Sopii minulle.

Minusta kuitenkin tuntuu että Sipilä ei tarkoittanut tuota.

[simppali]

Sipilä on oikea visionääri,,,   https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005810584.html

"PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) ehdottaa, että autoilijat voisivat hyvittää päästöjään maksamalla polttoaineen tankkauksen yhteydessä lisämaksua.

”Kun maksat tankkauksen autoosi, samalla pitäisi pystyä osallistumaan vapaaehtoisesti tai tuotteen hinnassa myös metsän istuttamiseen”, Sipilä sanoi puhuessaan Turun Eurooppa-foorumissa perjantaina".

Kyllä se tankkiin menevä tuote on tappiin asti verotettu,sekä se laite joka tankissa olevalla polttoaineella liikkuu,nyt istutuslapiot mukaan,,aina kun tankkaa,niin voi istuttaa puun siihen mittarikentälle.

[Shemeikka]

Helppo se on Sipilän puhua, kun ei itse maksa bensaansa.

[ISO]

Sipilä on hölmö mies joka ei ymmärrä ihmisistä yhtään mitään.

[Uuno Nuivanen]

”Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet”, Sipilä sanoi.

Kahteen lauseeseen kolme valhetta. Go Pöpilä!

[Kim Evil-666]

Lestadiolaiset ovat ilmeisen harhaista väkeä ja päästessään päättäjiksi myös vaarallisia maalleen. Lisäksi silkka valehtelu ja kansalaisten kusettaminen näyttää kuuluvan tuon lahkon erityispiirteisiin.

Lautakasasta päästiin eroon, niin samaisella puolueella oli tarjota tilalle todellinen puupää.

[Kim Evil-666]

Kummallista, että visionääri pääministerimme ei puheessaan maininnut kertaakaan kehitysmaiden väestöräjähdystä, joka tulee olemaan todellinen syy lähivuosikymmenten (mm. Afrikan) pahenevan köyhyyden, näköalattomuuden, massasiirtolaisuuden ja Euroopan epävakauden taustalla sekä myös merkittävä tekijä siinä, että ilmastonmuutos etenee, tekivät suomalaiset ihan mitä tahansa. Vastuutonta, että ko. aihe sivuutetaan näissä päättäjien puheenvuoroissa kokonaan.

(E: Korjatkaa, jos aihetta puheessa käsiteltiin ja en vain huomannut..)

Ei se sikäli ole kummallista, kun muistaa poliitikkojemme agendan. Vastuuttomuus on heidän leipäpuunsa. Leipäpuunsa takia vastuulliset poliitikot koitetaan lakaista maton alle homehtumaan.

Se mitä nykyiset päättäjät kutsuvat vastuullisuudeksi, ajaa Suomen ja muun Euroopan todelliseen kurjuuteen. Lopputuloksena seisoo maailmanlaajuinen Afrikka.

[Uuno Nuivanen]

Hillotolppiahan nuo metsästävät, eikä siinä touhussa Suomen kansan etu tai kärsimys paina yhtään mitään.

[ApuaHommmaan]

Vastuuta kannetaan yhdessä mitä nyt omat ja sukulaisten rahat ovat jemmassa verottomissa kuorissa. Muut kantaa yhdessä vastuut.

[Uuno83]

Yhteen maailman suurimmista ongelmista Sipilä sanoo:

Toiseksi EU on Sipilän toiveissa vuonna 2025 ilmastopolitiikan johtava vaikuttaja maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä, ja näiden seurauksena myös Afrikan nuorten toiveikkuus hyvästä elämästä on lisääntynyt, mikä osaltaan hillitsee maahanmuuttoa.

A:Ilmasto ei muutu 7 vuodessa juurikaan ja vielä vähemmän siihen pystytään vaikuttamaan siinä ajassa politiikalla.
B:Afrikan nuoret ei ole kuulleetkaan koko ilmastonmuuksesta.
C:Euroopan politiikka pahentaa ilmastonmuutosta. Verrattuna vaihtoehtoon, jossa ei upoteta länsimaita tekopyhällä pakolaispolitikalla ja maailmanparannuksella.

[Uuno83]

Sipilän mukaan suurinpia syitä pakolaisuuteen on köyhyys. Pakolaisia torjutaan parhaiten poistamalla köyhyyttä.

Mutta eikö pakolaiset ole lähes poikkeuksetta rikkaita maissaan? Ei kehitysmaiden köyhimmillä ole kuntoa tai varaa matkustaa Suomeen. Antamalla työn tai rahaa he vain säästävät massit tänne matkustamiseen.

[Totti]

Pääministeri Sipilä linjasi hieman sitä millainen EU:n pitäisi olla vuonna 2025.

Tällöin hänen mukaansa "populismilta on viety pohja pois", kansalaisten usko EU:hun on vahva, EU on onnistunut hillitsemään pakolaisvirtoja ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.

Tekee mieli kysyä, että missä todellisuudessa nämä päättäjämme elävät.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808312201173108_pi.shtml (31.8.2018)

Sipilästä on tulossa samanlainen eurofiili kun Katainen ja Stubb.

Sipilän tulevaisuus Suomen politiikassa on kortilla. Onkin aika alkamaan puhumaan julkisesti EU:n ihanuudesta, jotta mamma Merkel huomaisi antaa Sipilälle jonkun kivan viran Brysselin kabineteissa.

Historia tulee kuitenkin osoittamaan, että Sipilä saa syödä sanansa vielä moneen kertaan.

Esimerkiksi väite

Sipilä uskoo, että talous- ja rahaliitto Emua on kyetty uudistamaan sellaisin keinoin, jotka luovat vaurautta ja vakautta

soi hyvin epävireisesti talousosaajien euroskeptisyyden kanssa. Kutakuinkin kaikki uskottavat taloustietäjät pitävät euroa epäonnistuneena ja menossa kohti luhistumistaan.

Sipilän muutkin väitteet ovat realistisia vain jos EU muutetaan federaaliseksi neuvostovaltioksi, jossa kaikki runnotaan läpi väkipakolla. Jos nimittäin kansoilta kysytään, niin EU:ia tuskin on edes olemassa 2025.

[Eino P. Keravalta]

Sipilä on hölmö mies joka ei ymmärrä ihmisistä yhtään mitään.

On kolme vaihtoehtoa: Sipilä on joko typerys, valehtelija tai sitten ulkopuolisen mielenkontrollin uhri.

Voi olla myös kaikkea kolmea yhtä aikaa.

[mannym]

Pari vuotta ennen Neuvostoliiton hajoamista se neuvostoliiton ikuisuuden ja mahtavuuden ylistys alkoi isolla vaihteella. Siitä kiihtyen aina seinään ajoon saakka.

Otan riemulla Sipilän fantasian ihannoinnin vastaan. Se tarkoittaa päinvastaisia asioita. Brexitin kohdalla ei vieläkään ole uskallettu katsoa peiliin, vaan keksittiin tekosyy miksi EU ei kelvannut. Vastaukseksi lisää EU:ta. Ihan kuten Neuvostoliitossa, kommunismin epäonnistuessa vastaus oli lisää kommunismia.

Tyhmien ideoiden puoliintumisajan (tm) teorian mukaan, Neuvostoliiton kestettyä 70 vuotta, on EU:n kesto vain puolet siitä. Olemme ihan hyvin aikataulussa ja Sipilän kaltaiset ulostulot ovat loistava indikaattori siitä suunnasta mihin EU on menossa.

[ikuturso]

Sipilä on oikea visionääri,,,   https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005810584.html

"PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) ehdottaa, että autoilijat voisivat hyvittää päästöjään maksamalla polttoaineen tankkauksen yhteydessä lisämaksua.

”Kun maksat tankkauksen autoosi, samalla pitäisi pystyä osallistumaan vapaaehtoisesti tai tuotteen hinnassa myös metsän istuttamiseen”, Sipilä sanoi puhuessaan Turun Eurooppa-foorumissa perjantaina".

Kyllä se tankkiin menevä tuote on tappiin asti verotettu,sekä se laite joka tankissa olevalla polttoaineella liikkuu,nyt istutuslapiot mukaan,,aina kun tankkaa,niin voi istuttaa puun siihen mittarikentälle.

Ja sitten kun on tankatessaan kustantanut muutaman puuntaimen, voisi vaikka luvata talonsa vapaaehtoisesti maahanmuuttajille. Ihan sama tulos. Lopulta Sipilä ei tankilla paina yhtäkään puuntaimilisää tankkaukseensa niin kuin ei ottanut yhtään mamua taloonsa.

Tosi johtajat johtavat esimerkillä. Pölhöpopulistit sen kuin pölisevät.

-i-

EDIT: mutta BKT nousee, kun valtio teettää valtorilla tai tieto oyj:llä kaikille huoltoasemaketjuille tuon lisänapin tankkausautomaateille ja huoltisten kassapäätteille. Projektin hinta 30 miljoonaa, kesto 15 vuotta ja tuloksena nappi a) joka bugaa ja b) jota ei paina kukaan.

[Eino P. Keravalta]

Vastuuta on kyettävä kantamaan yhdessä

Miten lienee onnistuu, kun sitä 'vastuuta' haluaa kantaa vain yksi promille koko Maapallon väestöstä ja sekin vain ja ainoastaan toisten rahoilla..