Kirjoittaja Aihe: Yleissitovuus on epäreilua  (Luettu 4817 kertaa)

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 146
  • Liked: 16920
  • Soon korkeemmas käres!
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #30 : 01.11.2018, 17:51:24 »
Nyt vasta silmiini pisti tämä teksti.
Demokratia on ehkä hieman väärin ymmärretty. Se on rikki, jos äänestetään väärin ja sitä ei ole, jos lain valmistelee joku muu kuin... niin kuka?

https://www.iltalehti.fi/politiikka/98d3bdf5-b5e0-4c9b-9e71-89212fd68921

Lainaus

Viime viikolla kuulin luotettavista lähteistä, että irtisanomispykäläluonnokset on kirjoitettu SY:ssä. Se demokratiasta.

Pitäisikö äänestäjien saada kirjoittaa lakiluonnokset? Vai demokraattisesti valittujen kansanedustajien?
Minä kun olen ymmärtänyt, että suurin osa lakiluonnoksista on kirjoitettu valmistelevien virkamiesten toimesta. Se siitä demokratiasta sitten.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 306
  • Liked: 17026
  • Ego sum Spartacus
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #31 : 01.11.2018, 17:52:11 »
Miettikääpä !

Lainaus
OAJ:n Olli Luukkainen kovapalkkaisin ay-pomo 262 525 euron tuloilla - Finanssiala ry:n Piia-Noora Kauppi tienasi 402 786 euroa

Lainaus
Piia-Noora Kauppi (s. 7. tammikuuta 1975 Oulu) on suomalainen poliitikko. Hän oli Kokoomuksen europarlamentaarikkona vuosina 1999 – 2009.

Sitaatteja
"Yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa." [1]
"Kavereiden kanssa pohdimme tällaista hypoteettista kysymystä: On kaksi veljestä, joista toinen on rutiköyhä ja toinen rikas kuin Kroisos. Minulle annetaan tuomarina miljoona, joka pitää jakaa perintönä oikeudenmukaisesti veljesten kesken. Miten se jaettaisiin jos mitään lainsäädäntöä ei huomioitaisi? Jos kaikki rahat annettaisiin köyhälle, se ei olisi rikkaalle oikein. Jos se jaettaisiin fifty-fifty, köyhä olisi katkera. Näin minä jakaisin rahat: antaisin rikkaalle 900 000 ja köyhälle 100 000. Suhteessa he saisivat testamentissa yhtä paljon. Eikö ole oikeudenmukaista?"
Toimittaja: "No onko sinusta?"
"Kyllä se on. Jos köyhä saisi valtavan omaisuuden, hänen motivaationsa ylläpitää tätä yhteiskuntaa lakkaisi kokonaan. Hän muuttaisi Monacoon eikä maksaisi penniäkään varallisuusverojakaan. Sadallatonnilla köyhä voisi ostaa perusjuttunsa, ja suhteessa entiseen omaisuuteen se merkkaisi hänelle yhtä paljon uusia mahdollisuuksia kuin rikkaalle."[1]

https://fi.wikiquote.org/wiki/Piia-Noora_Kauppi

Lainaus
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen oli viime vuonna kovapalkkaisin ay-johtaja 262 525 euron tuloilla.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tienasi 235 652 euroa ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder 220 762 euroa.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ylsi 200 531 euron tuloihin.

Kun tulotietoja esitellään vuoden päästä, Aalto voi nousta kovapalkkaisimmaksi ay-johtajaksi; Kauppalehden mukaan Teollisuusliiton palkankorotus ja asuntosijoitusyhtiö Kojamon pörssilistautuminen voivat nostaa Aallon tilin lähelle 300 000 euroa.

Aallon kuukausipalkka nousi viime syksynä 60 prosentilla 9 200 eurosta 14 900 euroon. Korostusta on perusteltu Aallon kasvaneella vastuulla Teollisuusliiton johdossa ja sillä, että Aallon palkka oli jäänyt jälkeen muista liittojohtajista.

Ay-johtajien tienestejä nostavat hallitustehtävät. Esimerkiksi STTK:n Palola kuittasi Kauppalehden mukaan viime vuonna työeläkevakuutusyhtiö Varmasta yli 49 000 euron vuosi- ja kokouspalkkiot.

Yli 200 000 euron kerhoon pääsi ay-johtajista myös Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari, joka tienasi 200 023 euroa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tienasi 195 122 euroa ja ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen 186 096 euroa.

Pamin puheenjohtaja Ann Selin tienasi 168 248 euroa, Tehyn puheenjohtajuuden viime marraskuussa jättänyt Rauno Vesivalo 139 124 euroa, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi 140 245 euroa, Superin puheenjohtaja Silja Paavola 131 879 euroa ja JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 129 527 euroa......................

Ay-pomojen tienestit kalpenevat työnantajapuolen johtajien rinnalla.

Muun muassa pankkeja, rahoitus- ja korttiyhtiöitä ja vakuutusyhtiöitä koskevat yleissitovat työehtosopimukset solmivan Finanssiala ry:n toimitusjohtaja, ex-kokoomuspoliitikko Piia-Noora Kauppa tienasi viime vuonna 402 786 euroa.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tienasi 377 955 euroa, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä Häkämies ministeri- ja kansanedustaja-aikoinaan ansaitsi.

Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen nettosi 372 325 euroa ja Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan pestin kesäkuussa jättänyt Jorma Turunen 321 943 euroa.

EK:n johtajan Ilkka Oksalan ansiot olivat 245 471 euroa.

Viime syyskuussa Perheyritysten liiton toimitusjohtajan paikalta valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäälliköksi siirtynyt Leena Mörttinen tienasi 240 871 euroa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tienasi 228 970 euroa ja irtisanomiskiistassa vahvasti profiloitunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen 217 475 euroa.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tienasi 181 077 euroa ja keväällä Lääketeollisuuden toimitusjohtajan tehtävän jättänyt Jussi Merikallio 173 340 euroa.

Oma lukunsa ovat liittojohtajat, joilla on toinen jalka tukevasti yrityselämässä.

Elisan toimitusjohtajana toimiva EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila tienasi viime vuonna 1 950 482 euroa. Olvi Oyj:n toimitusjohtajana toimiva Panimoliiton puheenjohtaja Lasse Aho ansaitsi 707 075 euroa.

EK:n ex-puheenjohtaja, muun muassa Koneen hallituksessa vaikuttava Matti Alahuhta tienasi 2 522 472 euroa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/66f11b2c-e317-4949-bc6f-404ab38e7901_pi.shtml

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 146
  • Liked: 16920
  • Soon korkeemmas käres!
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #32 : 01.11.2018, 18:05:49 »
^ Mietitään, mietitään.

Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka neuvottelevat toisten ihmisten puolesta sopimuksia. Mikä heidän kosketuspintansa on duunarin arkeen?

Niin. Ei sitten mikään.

Nämä myös kehottavat lakkoilemaan. Jos vaikka vähän laittomastikin, niin se muutaman päivän palkan menettäminen tunnu missään? Ja liitto voi vähän korvailla, kun yrittäjät laitetaan kuseen jäämällä kotiin.

Nämä myös sopivat liittoon kuulumattomien asioista, koska yleissitovuus.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Penan kaveri Eki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 638
  • Liked: 591
  • Impivaarana 56 maata ja päälle 200 kaupunkia
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #33 : 01.11.2018, 19:40:01 »
Se siinä on epäreilua, että liittojen hankkimat palkankorotukset koskevat myös liittoihin kuulumattomia.

Olen melko varma siitä, että ne jotka eivät kuulu liittoon, olisivat valmiit jättämään liittojen hankkimat palkankorotukset silleensä ja että mieluummin neuvottelisivat palkankorotuksensa itse tai osoittamassaan paikallisessa ryhmittymässä.

Työnantajana olisin myös valmis maksamaan preemiota siitä, että ei kuulu liittoon. Olisin möys valmis maksamaan siitä, että työntekijä suostuisi lähtemään "vapaaehtoisesti", jos (taloudellinen) tilanne näin vaatisi.

« Viimeksi muokattu: 01.11.2018, 19:57:13 kirjoittanut Penan kaveri Eki »
Und wir sind dann Helden. Für einen Tag.

Tiberian

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 81
  • Liked: 27
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #34 : 01.11.2018, 20:51:03 »
Kannatan vapautta työmarkkinoilla. Lähtökohtaisesti kaikki sääntely aiheuttaa tehottomuutta. Uskon yleissitovuudesta luopumisen tekevän vain hyvää.

Pidemmän päälle ne yritykset pärjäävät, jotka kohtelevat työntekijöitään hyvin. En siis usko laajamittaiseen duunarin oikeuksien polkemiseen.

Jos on yksi työtehtävä ja kaksi ihmistä, on mielestäni parempi jakaa se työ (ja palkka) näiden kahden kesken. Vaihtoehtona jos olisi toisen työttömyys ja toisen tuplapalkka. Yleissitovuus johtaa mielestäni jälkimmäiseen.

Don Nachos

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 209
  • Liked: 457
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #35 : 01.11.2018, 22:37:45 »
Tämänkaltaista ^ paikallista sopimista tulisi saada lisää työpaikoille, eli käytännössä vapauttaa työnantajan ja työntekijän keskinäistä asemaa sopimiselle.
Mikä laki kieltää keskinäisen sopimisen?
Itse en ole koskaan ollut työpaikassa jossa palkasta ei olisi neuvoteltu työhaastattelun ohessa. "Mikä on palkkatoiveesi?" on vakiokysymys työhaastatteluissa. Ja vaikka olen saanut indeksikorotuksia, niin isoimmat palkankorotukset on tulleet yleensä kehityskeskusteluiden kautta ja sitten pikkujouluissa kännissä pomolle:"Vittu, mä haluuun lisää liksaa. Saatana!"

Yleissopiminen taas on hyvä joillain aloilla joilla saattaa olla historiaa siitä ettei oikein haluttaisi maksaa lainkaan palkkaa.
"Religion was invented when the first con man met the first fool."
- Mark Twain

”Wheel is older invention than a wall”
- Donald Trump

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 312
  • Liked: 1539
  • Aavikolla roskiksessa
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #36 : 01.11.2018, 23:15:32 »
Suomalaiset työpaikat ovat pääasiassa hyvin pienen runkkuringin hallinnassa. Joitain yksittäisiä aloja on,  jossa voi sanoa että toimiva vaihtoehto on vaihtaa huonosta yrityksestä parempaan,  jos ei työnantajan tekeminen toimi.  Pääasiassa työnantajan toimet ei toimi,  mutta minkä teet kun he vapaamuurari ym.  loosseissaan käyttävät sitä valtaansa.

Yrityksen toki voi perustaa joillain aloilla.  Monilla ei.  Vähän hikistä kilpailla jotain sata vuotta sitten perustettua jättiä vastaan vaikkapa paperin tekemisessä.  Lisäksi tässä maassa on jo tarpeeksi syrjäytyneitä nuoria,  joiden vanhemmat olivat heikosti kannattavissa yrityksessään 24/7 koko lapsen lapsuuden.
« Viimeksi muokattu: 01.11.2018, 23:50:30 kirjoittanut ApuaHommmaan »

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 954
  • Liked: 846
  • nuivaantunut
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #37 : 02.11.2018, 01:25:17 »
Kannatan vapautta työmarkkinoilla.
Ongelmahan on se, että vapailla markkinoilla (ja vapaassa maassa) työntekijätkin saavat tehdä neuvottelutilanteissa yhteistyötä keskenään ja mm. äänestää tiettyjä agendoja ajavia poliitikkoja.

Se siinä on epäreilua, että liittojen hankkimat palkankorotukset koskevat myös liittoihin kuulumattomia.
Työnantajana olisin myös valmis maksamaan preemiota siitä, että ei kuulu liittoon. Olisin möys valmis maksamaan siitä, että työntekijä suostuisi lähtemään "vapaaehtoisesti", jos (taloudellinen) tilanne näin vaatisi.
En oikein ymmärrä mikä on ongelma, jos työnantajat olisivat valmiita maksamaan enemmän mitä sopimukset vaativat. Jos esimerkiksi kyse on siitä, että haluaisi maksaa ansioperisteisesti joillekin vähemmän ja toisille enemmän, nähdään varsinkin isommista yrityksistä, että kontribuutio ei aina korreloi tulojen kanssa. Bernerkin ehtii pyörittää ihan täysipainoisesti ministerinvirkaa siinä ohessa. Omistajuudella on painoarvonsa. Eikö työntekijälle ole loogista hakea vastapainoa lukumäärästä?

Kysymykseni tyhmänä on siis se, miten paikallinen sopiminen on niin haluttava työnantajan näkökulmasta?
'Olemme sinisilmäisiä ajatellessamme, että iso määrä nuoria miehiä voidaan tuoda vieraasta kulttuurista ja istuttaa heihin heti länsimaisia arvoja.' -Seida Sohrabi

Penan kaveri Eki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 638
  • Liked: 591
  • Impivaarana 56 maata ja päälle 200 kaupunkia
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #38 : 02.11.2018, 09:46:13 »
<snip></snip>

En oikein ymmärrä mikä on ongelma, jos työnantajat olisivat valmiita maksamaan enemmän mitä sopimukset vaativat. Jos esimerkiksi kyse on siitä, että haluaisi maksaa ansioperisteisesti joillekin vähemmän ja toisille enemmän, nähdään varsinkin isommista yrityksistä, että kontribuutio ei aina korreloi tulojen kanssa. Bernerkin ehtii pyörittää ihan täysipainoisesti ministerinvirkaa siinä ohessa. Omistajuudella on painoarvonsa. Eikö työntekijälle ole loogista hakea vastapainoa lukumäärästä?

Kysymykseni tyhmänä on siis se, miten paikallinen sopiminen on niin haluttava työnantajan näkökulmasta?

Meidän pulju toimii IT-alalla. Suomessa ei yhtään asiakasta. Maksamme huomattavasti enemmän kuin mitä TESi sanelee. Asiakkaiden vaatimuksista teemme palvelutasosoppareita, jossa on määritelty minimi palvelutaso, maks. vasteajat, maks. korjausajat jne. 24/7 soppareissa ei ole mitenkään poikkeuksellista että vasteajaksi vaaditaan 15 min - 1 tunti ja korjausajaksi esim. 1 - 8 tuntia.

Jos haluttaisiin perustaa 24/7 "asiakaspalveluyksikkö" talon sisälle, maksaisi se työlainsäädännön ja TESsiin saneltujen varokorvauksien takia minimissään noin miljoona euroa vuodessa. Työntekijät olisivat kyllä valmiit sopeuttaman varokorvauksen siihen että heillä olisi läppäri/VPN lähellä ja suostuisivat olla lätträämättä viinan kanssa. Mutta TESin takia tällainen ei ole mahdollista... Eli joudumme ostamaan tämän palveluna Intiasta, mikä on ihan perseestä.

Henkohtainen angstini yleissitovuutta kohtaan juontaa juurensa siitä, kun se 20 vuotta sitten iski meidän alalle. Jo 90-luvun alussa oli firmassa sovittu että kaikki ylimääräiset lomarahat maksetaan osana kiinteätä kk-palkka (edelleen vakio käytäntö esim. mainoststoalalla), joka siis jo silloin oli euroissa tonneja yli TESsien minimin. Yleissitovuuden myötä meille tuli pakolliseksi maksaa lomaltapaluurahaa ja jäi vaihtoehdoksi nostaa palkkoja kaikille tai irtisanoa taloudellisista syistä.

Und wir sind dann Helden. Für einen Tag.

Don Nachos

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 209
  • Liked: 457
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #39 : 02.11.2018, 10:02:00 »
Jos haluttaisiin perustaa 24/7 "asiakaspalveluyksikkö" talon sisälle, maksaisi se työlainsäädännön ja TESsiin saneltujen varokorvauksien takia minimissään noin miljoona euroa vuodessa. Työntekijät olisivat kyllä valmiit sopeuttaman varokorvauksen siihen että heillä olisi läppäri/VPN lähellä ja suostuisivat olla lätträämättä viinan kanssa. Mutta TESin takia tällainen ei ole mahdollista... Eli joudumme ostamaan tämän palveluna Intiasta, mikä on ihan perseestä.

Kannattaa olla "luova" työlainsäädännön kanssa jos ala on oikea. Nykyisessä duunissa ei ole ihme jos joku tekee kuukaudessa 100-300 ylityötuntia. Ei niistä makseta mitään ylityökorvauksia tai anneta ylimääräisiä vapaita. Ylityöt voi pitää vapaina jos joskus ehtii. Harvoin ehtii. Töitä on usein sunnuntaisin ja öisin, mutta ei siitä mitään extraa saa. Mutta ketään ei pakoteta töihin eikä ylitöihin ja palkka on ihan ok. Ala vaan on sellainen johon tietynlaiset ihmiset haluavat tulla ja pitkät työrupeamat on tavallaan osa elämäntapaa.

Se olisi täysin eri asia jos työnantaja vaatisi tekemään 100-300h ylitöitä ilman että kukaan haluaisi tehdä ja vielä ilman että maksaisi siitä mitään korvausta.

Asiakaspalveluhomma on vähän eri. Siinä voi itse kukin miettiä mikä on oman elämän arvo. Mistä hinnasta istut puhelimen ääressä yöt ja viikonloput? Ilman lisiäkin saattaa olla aika vaikea löytää pysyviä työntekijöitä. Tai sitten ei.
"Religion was invented when the first con man met the first fool."
- Mark Twain

”Wheel is older invention than a wall”
- Donald Trump

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 912
  • Liked: 5814
  • Tempus edax rerum
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #40 : 02.11.2018, 13:26:13 »
kuukaudessa 100-300 ylityötuntia.

30 päivää. 38 h /vko normityö. 300 h ylitöitä.

452 työtuntia. Suoraan jaettuna päivillä tekee 15 tuntia joka päivä. Ilman lepopäiviä.

Ei käy kateeksi, vaikka palkka olisikin ihan ok.

sivullinen.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 069
  • Liked: 8934
  • Ahjo on viha. Kosto on kipinä.
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #41 : 02.11.2018, 23:26:04 »
Epäreiluus on vaikeasti mitattava asia. Se on myös mielipidekysymys. Tehokkuus olisi hieman helpommin mitattavissa. Siinä mielessä yleissitovuus voisi olla perusteltua, koska aikoinaan on yleissitovien sopimusten aikana onnistuttu saamaan paljon aikaan. Toisaalta tehokkuuden mittauksessakin on ongelmana muiden tekijöiden laskeminen pois kuviosta. Tässä suhteessa Suomen yleissitovat työehtosopimukset ovat täysin mahdottomia mitata. Nimittäin silloin Neuvostoliitto halusi edistää sosialismia Suomessa antamalla Suomelle taloudellisia etuja, mutta näiden etujen vastineena Suomen oli sitouduttava tietyn tason sosialismiin mukaanlukien yleissitovat työehtosopimukset; ilman yleissitovuutta ei olisi tullut etuja, joten ehdottomasti siitä oli hyötyä. Se oli kuin "pehmo-kommunismia", jolloin kommunistinen maa pystyi aatteitaan myymättä käymään ns. bilateraalikauppaa kanssamme. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen yleissitovuus on ollut erittäin tehotonta. Ainoa syy sen jatkumiseen on nykyisen sosialistisen hallinnon sille antama tuki ja siltä saama erityisasema. Näin yleissitovuus tulee jatkumaan niinkauan kuin sosialismikin ja tulee loppumaan itsestään samaanaikaan kuin sosialismikin.

Otan vielä historiallisen todisteen perustelemaan ylläolevaa väitettä. Yleissitoviin työehtosopimuksiin siirryttiin Suomessa Tammikuun kihlauksessa. Tämä oli Talvisodan aikana hyvin poikkeuksellisissa oloissa tehty erittäin iso poliittinen päätös. Toisten tulkintojen mukaan päätös tehtiin, jotta Suomen sosialistit eivät olisi loikanneet puna-armeijan puolelle sotimaan. Toisten tulkintojen mukaan Neuvostoliitto alkoi jo siinä vaiheessa sanelemaan ehtoja, joilla rauha olisi saavutettavissa, ja yleissitovat työehtosopimukset olisi yksi näistä. Muitakin tulkintoja on. Virallinen tulkinta on tietenkin halu parantaa työläisten asemaa, ja oli vain sattumaa, että se päätettiin tehdä Talvisodan ollessa käynnissä. Käytännössä kuitenkin silloisen tilanteen kriittisyys osoittaa myös minkälainen tilanne tarvitaan näin merkittävien asioiden muuttamiseen. Tällä hetkellä ei vielä ole nähtävissä vastaavaa tilannetta; tosin Eurostoliiton hajoamisen jälkeen sellainen saattaa hyvinkin nopeasti ilmaantua. Joten keskustelu siitä, onko yleissitovuus hyvä vai huono, on täysin toissijainen. Niin kauan kuin yleissitovuus on, se on riippumatta siitä, onko se hyvä vai huono. Sen jälkeen kun sitä ei ole, on edessä uusi tilanne riippumatta siitä, onko se yhtään parempi tai jopa huonompi. Sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän yksityiskohdat elävät ja kuolevat osana sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän kokonaisuutta.
"Meistä ei olisi mikään sen suotavampaa kuin sivullisen esittämä marxilainen analyysimme arvostelu." (Lenin)

Brandis

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 289
  • Liked: 3980
  • Villasukkainen, Silkkihansikkainen
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #42 : 03.11.2018, 17:32:04 »
Ja vielä tämä, mitä sanon kaikille: Jos firma on paska, niin lähtekää sieltä hemmettiin mahdollisimman pian... Se on paras tae siitä, että markkinatalous toimisi myös työmarkkinoilla

Samaa mieltä, täysin. Tilanne on silloin optimaalisin kaikkien kannalta kun työ löytää sopivan tekijän.
~ 'they tried to bury us but they didn't know we were seeds' ~

Ajan hengen kanssa ei ole pilailemista, sillä se on uskonto tai paremmin sanottuna credo, jonka irrationaalisuus ei jätä mitään toivomisen varaa, mutta jolla samalla on epämiellyttävä ominaisuus:se haluaa toimia kaiken totuuden mittarina. F.A

Radio

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 321
  • Liked: 285
  • Ultra Kurz Welle
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #43 : 03.11.2018, 19:54:01 »
Mielenkiintoinen teoria todella on ajatus siitä, että talvisodan aikaan Stalin olisi ollut huolissaan Suomen työtätekevästä kansanosasta. Marssisuunnitelma Helsinkiin oli pöydällä silloin. Hyvin pieni osa suomalaisista kommunisteista ja sosialisteista loikkasi. Suoraan ammuttaviksi tai Siperiaan. Suurin osa taisteli isänmaan puolesta.
Sodan jälkeen pantiin suurlakolla herrat kuriin ainakin joksikin aikaa. Yleissitovasti. Taloutemme ja nykyinen hyvinvointi on rintamalla olleiden ja suurten ikäluokkien ansiota. Uudet sukupolvet valittavat köyhyyttä ja kurjuutta. Asevelvolliset kerjäävät vieläkin veteraaneille (järjestöpampuille) rahaa, niin etttä oikein hävettää. Maansa myyjiä ja sanansa syöjiä koko nykyinen paskasakki. Tuhoavat maan myymällä kaiken irtisaamansa kansallisomaisuuden ulkomaille ja houkuttelemalla saatanallisia siirtolaisia pilvin pimein. Orjatyöhön tai oleskelemaan. Artisti maksaa, viimeiselle suomalaiselle suodaan toki Nööbelin Dynamiittitehtaan paketti rauhanpalkinnon kera. Palmunlehvillä.
Hurraaisänmaallisuus ei ole muotia mutta silläkin on vielä kannattajansa. Happy Halloween!

Helmeri

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 245
  • Liked: 131
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #44 : 03.11.2018, 20:22:37 »
Mielenkiintoinen teoria todella on ajatus siitä, että talvisodan aikaan Stalin olisi ollut huolissaan Suomen työtätekevästä kansanosasta. Marssisuunnitelma Helsinkiin oli pöydällä silloin. Hyvin pieni osa suomalaisista kommunisteista ja sosialisteista loikkasi. Suoraan ammuttaviksi tai Siperiaan. Suurin osa taisteli isänmaan puolesta.
Sodan jälkeen pantiin suurlakolla herrat kuriin ainakin joksikin aikaa. Yleissitovasti. Taloutemme ja nykyinen hyvinvointi on rintamalla olleiden ja suurten ikäluokkien ansiota. Uudet sukupolvet valittavat köyhyyttä ja kurjuutta. Asevelvolliset kerjäävät vieläkin veteraaneille (järjestöpampuille) rahaa, niin etttä oikein hävettää. Maansa myyjiä ja sanansa syöjiä koko nykyinen paskasakki. Tuhoavat maan myymällä kaiken irtisaamansa kansallisomaisuuden ulkomaille ja houkuttelemalla saatanallisia siirtolaisia pilvin pimein. Orjatyöhön tai oleskelemaan. Artisti maksaa, viimeiselle suomalaiselle suodaan toki Nööbelin Dynamiittitehtaan paketti rauhanpalkinnon kera. Palmunlehvillä.
Hurraaisänmaallisuus ei ole muotia mutta silläkin on vielä kannattajansa. Happy Halloween!

Sodan jälkeen on kyll huono kuvaus määrittelemään vuotta 1956.

Radio

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 321
  • Liked: 285
  • Ultra Kurz Welle
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #45 : 03.11.2018, 20:35:31 »
Onhan se sodan jälkeen tai sodanjälkeinen aikakausi. Sodan käynyt sukupolvi siellä kävi painia, kun kapitalismin aave sai taas pyörät pyörimään. Urho Kaleva Kekkonen nousi valtaistuimelle ja samana päivänä alkoi yleislakko, suurin ja kaunein. Toivottavasti viimenenkin. Kyllä siinä tavallaan aikakausi vaihtui.

Kari Kinnunen

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 5 989
  • Liked: 5993
  • Antaa olla. Ei jaksa enää
Vs: Yleissitovuus on epäreilua
« Vastaus #46 : 03.11.2018, 20:46:56 »
Onhan se sodan jälkeen tai sodanjälkeinen aikakausi. Sodan käynyt sukupolvi siellä kävi painia, kun kapitalismin aave sai taas pyörät pyörimään. Urho Kaleva Kekkonen nousi valtaistuimelle ja samana päivänä alkoi yleislakko, suurin ja kaunein. Toivottavasti viimenenkin. Kyllä siinä tavallaan aikakausi vaihtui.

Kylläpä vain. Voidaan laskea alkaneen aikakausi jonka aikana maassamme hyvinvointi nousi ja uhosi. Aikakautta kesti -90 luvulle jonka lamaan voitaneen hyvinvoinnin uhon lakanneen ja tilalle tuleen markkinat, mokutuksen ja elämän yleisen epävarmuuden.

Työelämä ja sen mukana muukin elämä jotenkin jakautuu. Persvakoäijien elintaso tuppaa laskemaan samaan aikaan kun korkeastikoulutetut sijoittuvat kansainvälisiin firmoihin koodaamaan sovelluksia joiden takoitus kytätä ja myydä.

Mutta niinhän se menee. Se on varmaan sitä evoluutiota. Luulenpa, että hyvinvointivaltiomalli on omituinen anomalia historiassa. Anomalia jonka varmaankin meillä mahdollisti kakkosrähinän aikaansaama yhteenkuuluvuuden tunne.