UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla  (Luettu 607945 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 283
  • Liked: 50838
Sdp:n puheenjohtaja otti kantaa pakkoruotsiin linjaamalla, että "kuuluu yleissivistykseen opetella molemmat kansalliskielet".

Lainaus
Rinne: Att kunna svenska hör till allmänbildningen
...
Under den allmänpolitiska debatten på kongressen dyker frågan om det svenska språkets ställning upp i flera inlägg. Ämnet är inte obekant för partiordförande Rinne.

Jag anser att det hör till allmänbildningen att lära sig nationalspråken, säger han och efterlyser ett samarbete mellan alla partier i arbetet för den svenska befolkningsgruppens rättigheter.
Hbl 3.11.2018

Lainaus
Antti Rinne betonade klimatpolitiken och svenska språkets ställning – ”Vi måste lösa frågan nu”
...
Rinne slog även ett slag för Finlands tvåspråkighet.

– Som ordförande för Finlands största tvåspråkiga parti är det en hederssak för mig att främja det svenska språket, precis som andra partiordförande gjort före mig. Men inget parti kan ensam värna om svenskan och de språkliga rättigheterna, utan det behövs samarbete mellan partierna. Jag anser dessutom att det hör till allmänbildningen att lära sig båda nationalspråken. Och det är inte bara min privata åsikt, utan SDP:s partikongresser har fastställt att undervisningen i de båda nationalspråken är befogad och att partiet vill stärka kunnandet i nationalspråken, påpekade Rinne.
Arbetarblader 3.11.2018

Todellisuudessahan useimmat eivät opi ruotsia siitä huolimatta, että se on koulussa suomenkielisten ainoa kaikille pakollinen vieras kieli, ja vain harva tarvitsee kieltä työssään. Ruotsinkielisten oikeudet taas eivät liity asiaan millään lailla.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 646
  • Liked: 2017
Rinteen rakkaus toista kotimaista kohtaan on puhdasta laskelmointia. Demareissa on melkoinen joukko, joka kruksaa ruotsin äidinkielekseen ja pienikin vihje toiseen suuntaan merkitsee useita miinus-prosentteja.

l'uomo normale

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 8 344
  • Liked: 3848
  • Je suis. Ihmisenä ja kuluttajana.
Mikä on Rinteen oma ruotsin osaaminen?
And madness and despair are a force.

pienivalkeapupu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 135
  • Liked: 1121
  • Pupu nimeltä Winston
Mikä on Rinteen oma ruotsin osaaminen?
En tiedä, enkä haluakaan tietää. Puhukoon suomea, ja palkatkoon vaikka simultaanitulkin vierelleen jos ei muuten viesti mene perille.
Köyhä ja kipeä. Kumpikin on parempi.

Jos jo pelkkä sukkiesi värisävy saa mielesi levottomaksi, soita psykiatrille!

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 283
  • Liked: 50838
Lainaus
Jo Sibelius tunnisti kaksikielisyyden voiman, vaikka vävypojan uusi nimi ärsyttikin säveltäjää – nyt ruotsalaisuuden päivänä on aika juhlia kieliemme dynaamista vuorovaikutusta

[...]

SUOMALAISUUTTA syvästi muokanneen kaksikielisyyden edut ovat yhä olemassa myös suomenkielisille. Yksi esimerkki tämän tunnistamisesta on ylioppilaiden soihtukulkueestakin tuttu tapa laulaa Saksassa syntyneen Paciuksen kansallislauluksemme noussut sävellys sekä Runebergin runon alkuperäiskielellä (Vårt land) että suomennoksena (Maamme).

Paljon saisi tapahtua ennen kuin kansanedustajat poistaisivat kaksikielisyyden Suomen perustuslain pykälästä nro 17.

Samalla vuoden 2004 kielilain käytännön toteutuminen sekä ruotsin aseman pohdiskelu esimerkiksi itärajamme tienoilla säilyvät kipakankin keskustelun aiheina. Perustuslain takaamaa toisen kielemme asemaa vastustetaan jopa niin, että se voi olla yksi syy suomenruotsalaisten muuttoliikkeeseen. Tällä vuosituhannella noin kuusi prosenttia eli noin 17000 suomenruotsalaisista on muuttanut Ruotsiin.

Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi kuitenkin jäädä vajaaksi. Ilman sitä ei pääse nauttimaan myöskään skandinaavisesta tietokirjallisuudesta, josta vain osa käännetään suomeksi tai englanniksi.

[...]

Suomenkieliset jakautuvat yhä esimerkiksi ruotsin kielen nykyisen aseman puolustajiin ja sen osittaista tai täydellistä purkamista vaativiin.

Jakolinjoja ilmestyy myös monien muiden identiteettiä määrittelevien leirien sisälle, ei siis vain leirien välille. Francis Fukuyama epäilee uudessa Identity-kirjassa, että hyvät tarkoitukset identiteettirintamalla voivat lopulta ruokkia tasa-arvon sijasta vastakkainasettelua. Se taas voi ruokkia yksinkertaistavien populistien agendaa.

JAKOLINJOJEN vastapainoksi voi vaihteeksi miettiä asioita, jotka meitä vielä yhdistävät.

Ja kansalaiset, medborgare – tänä ruotsalaisuuden päivänä yksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa.
Helsingin Sanomat 5.11.2018

Lainaus käyttäjältä: Vesa Sirén, HS
Paljon saisi tapahtua ennen kuin kansanedustajat poistaisivat kaksikielisyyden Suomen perustuslain pykälästä nro 17.

Samalla vuoden 2004 kielilain käytännön toteutuminen sekä ruotsin aseman pohdiskelu esimerkiksi itärajamme tienoilla säilyvät kipakankin keskustelun aiheina. Perustuslain takaamaa toisen kielemme asemaa vastustetaan jopa niin, että se voi olla yksi syy suomenruotsalaisten muuttoliikkeeseen. Tällä vuosituhannella noin kuusi prosenttia eli noin 17000 suomenruotsalaisista on muuttanut Ruotsiin.

Hyvin harva poliitikko ajaa tai kannattaa ruotsin kansalliskielen aseman poistamista muuten kuin viimeisenä keinona lopettaa pakkoruotsi. Sillä pakkoruotsistahan keskustelua on koko ajan käyty, ei ruotsin asemasta kansalliskielenä. Paitsi Rkp:n ja Folktingetin propagandassa, jossa ne on kytketty yhteen.

Toimittaja Vesa Sirén antaakin ymmärtää, että pakkoruotsi olisi sidottu perustuslakiin, mikä ei pidä paikkaansa. Samaten toimittajan viittaama vuoden 2004 kielilaki nimenomaan ei esimerkiksi edellytä kaikilta työntekijöiltä ruotsin kielen taitoa vaan työpaikalta riittävää ruotsin kielen taitoista henkilöstöä, siis ruotsinkielisen palvelun järjestämistä. Kielilaki ei myöskään ottanut kantaa pakollisen ruotsin opetuksen tarpeellisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: Vesa Sirén, HS
Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi kuitenkin jäädä vajaaksi. Ilman sitä ei pääse nauttimaan myöskään skandinaavisesta tietokirjallisuudesta, josta vain osa käännetään suomeksi tai englanniksi.

Suurin osa suomalaisista on ja on aina ollut "ilman ruotsin kielen ymmärrystä", eikä pystyisi halutessaankaan lukemaan "skandinaavista tietokirjallisuutta" ruotsiksi. Ihanko oikeasti heidän "käsityksensä suomalaisuudesta" on toimittajan mielestä "jäänyt vajaaksi"?

Lainaus käyttäjältä: Vesa Sirén, HS
Ja kansalaiset, medborgare – tänä ruotsalaisuuden päivänä yksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa.

Ei aavistustakaan, mitä kaksikielisyyden dynaamiset vaikutukset ovat tänä päivänä, mutta se on selvää, ettei ainakaan pakkoruotsi synnytä mitään juhlimisen arvoisia dynaamisia vaikutuksia.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Puskistahuutelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 636
  • Liked: 1653
  • Vastustan ääriaatteita yleisesti.
Sivuaa aihetta löyhästi, joten lisään tänne:

Lainaus
EF:n tutkimus: Suomessa osataan englantia kahdeksanneksi parhaiten maailmassa – ohi kirivät länsinaapurit, singaporelaiset ja eteläafrikkalaiset

Englannin osaamista selvittäneessä koulutusyritys EF:n tutkimuksessa suomalaisten sijoitus oli tänä vuonna kaikkien aikojen huonoin.

SUOMALAISET osaavat englantia heikommin kuin läntiset naapurit, kertoo koulutusyritys EF Education Firstin vuosittainen tutkimus. Yritys tunnetaan esimerkiksi ympäri maailmaa järjestettävästä kielikurssitoiminnasta.

Suomalaiset ovat tänä vuonna tutkimuksessa sijalla kahdeksan, mikä on kaikkien aikojen huonoin. Ensimmäisen kerran EF julkaisi vastaavan tutkimuksen vuonna 2011.

Parhaimmillaan suomalaisten englannin osaaminen on mitattu neljänneksi parhaaksi maailmassa. Viime vuonna osaaminen riitti sijaan kuusi.

TÄNÄ vuonna tutkimuksen ensimmäisellä sijalla ovat ruotsalaiset, toisella alankomaalaiset ja kolmannella singaporelaiset. Lisäksi suomalaisia paremmin englantia osaavat norjalaiset, tanskalaiset, eteläafrikkalaiset ja luxemburgilaiset, tutkimus paljasti.

Heikointa englannin osaaminen on tutkimuksen mukaan Libyassa, Irakissa ja Uzbekistanissa.

....

Tähän tutkimukseen liittyy tekijöitä, joiden myötä tätä kahdeksatta sijaa voidaan pitää käytännössä ykköstilana:

A) Singaporessa ja Etelä-Afrikassa englannin kielellä on virallinen status, jonka myötä he eivät ole täysin vertailukelpoisia muihin nähden
B) Muiden edelle menneiden kielet ovat germaanisia kieliä ja täten englannin sukulaiskieliä, jotka antavat etumatkaa kielen oppimiseen
C) Suomessa kohdistetaan edelleen kohtuuttomat resurssit ruotsin kielen opetukseen, joka kaivaa maata yhä paremman englannin kielen osaamisen alta

Ensimmäinen maa, jossa englanti EI nauti virallisen kielen statusta eikä ole sukulaiskieli, on Slovenia. Sekin aivan Suomen kintereillä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005889381.html
"Only resolute and urgent action will avert it even now. Whether there will be the public will to demand and obtain that action, I do not know. All I know is that to see, and not to speak, would be the great betrayal."

- Enoch Powell

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 785
  • Liked: 15255
Kannattaa vertailla ruotsalaisuuden (?!) päivän juhlistamista Hesarissa Kalevalan päivän eli suomalaisen kulttuurin päivän juhlimiseen. Ruotsin kieltä juhlitaan Hesarissa menemällä mille tahansa mutkalle freudenthalilaisten eduksi, kun taas suomalaista kulttuuria juhlistettiin viimeksi tasan yhdellä artikkelilla jossa kerrottiin Kalevalan olevan suomalaisten miesten vaimonhakkausmanuaali, kertoen suomalaisten miesten pimeästä puolesta.
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

VeePee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 511
  • Liked: 4469
Lainaus
yksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa

Tätä dynaamista vaikutusta jouduin kyllä hetken pohtimaan mutta sehän tarkoittaa sitä valtavaa rahasummaa joka kupataan suomalaisen veronmaksajan selkänahasta ruotsinkielisten etuoikeuksien ylläpitämiseen. Dynaaminen yksisuuntainen rahavirta. Vaikea nähdä ainuttakaan hyötyä maksajataholle.
:facepalm:

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 306
  • Liked: 14772
  • Soon korkeemmas käres!
Se dynaamisuus näkyy pakkoruotsikeskustelusta, joka pulpahtelee pintaan tämän tästä. Jos pakkoruotsi poistettaisiin, tämä dynamiikka laimenisi vähemmistöjen ja jonkun paremman väen satunnaiseen itkuun syrjinnästä tai kulttuurin köyhtymisestä.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Beef Supreme

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 226
  • Liked: 671
  • Rauhaa ja rakkautta
Miten dynamiikka muka kuvaa suhdetta joka on täysin yksisuuntainen? Enemmistöllä ei ole mitään sananvaltaa asiassa joka koskee enemmistöä. Enemmistön "edustajat" kieltäytyvät edes keskustelemasta asiasta, eli pakkoruotsin poistamisesta. Vähemmistön puolella ovat kaikki. Argumentit ovat copypastaa jota ei ole tarkoituskaan ottaa vakavasti, koska yhteisestä sopimuksesta niitä ei koskaan kyseenalaisteta.

Pakkoruotsin kanssa ollaan täsmälleen samanlaisessa tilanteessa kuin maahanmuutonkin. Gordionin solmuakaan ei avattu loputtomalla paskanjauhamisella ja hymistelyllä vaan ennakkoluulottomalla toiminnalla. Kun aika on, ruotsi lähtee kuin kuppa Töölöstä.