Suomen synti oli se, että nykyinen maaplänttimme oli kolonialismin aikaan samassa paikassa. Mitäpä sellaisesta pikkuhuomiosta, että Suomea ei siihen aikaan edes "ollut" ja jos "oli", niin sellainenkin pikkudetalji jää mainitsematta, että Suomi siis oli itse kolonialismin uhri. Mitäs pienistä.
Nykyään vallalla on jonkinlainen absolutismi. Siis sellainen, että pitää olla täydellinen. Ja jos et ole täydellinen, niin olet epätäydellinen paska ja siitä sinun pitää kantaa syyllisyyttä itseäsi ruoskien jopa sukupolvien yli. Kun puhutaan asiasta valtion tai alueen mittakaavassa, niin mikään ei ole täydellistä, ei ole ollut eikä tule koskaan olemaankaan, muttei siitä pitäisi alkaa ruoskimaan. Jotkut sitten haluaa tehdä näin ja sellaiset ihmiset ovat mustavalkoisia valkoisten vihaajia. Kun maailmanhistoriassa on tapahtuma X, niin etsitään seitsemän aasinsillan ja kahdeksan mutkan kautta joku löyhä yhteys, jonka jälkeen huudetaan: Haa, Suomen maine ei ole puhdas, hävetkää ja ruoskikaa itseänne! Ei varmasti minkään valtion maine ole puhdas, jos tarpeeksi syvältä kaivellaan. On vain kaksi vaihtoehtoa: syyllinen tai syytön. Ei ole mitään välimallia. Jos löytyy pienikin murunen, niin syyllinen. Ja koska maailma ei ole täydellinen, niin aina on vain syyllisiä.
Jos sama ajattelu viedään yksilötasolle absolutismissa, niin ensimmäisenä sanasta tulee mieleen alkoholi. Samalla ajattelumallilla on vain kahdenlaisia ihmisiä: juovia ja absolutisteja. Ei ole muita. Jos olet vuonna 1976 juonut kerran elämässäsi suullisen olutta, olet juonut. Häpeä itseäsi ja suomalaista ryyppäyskulttuuria, koska itsekin olet juova ja osa ongelmaa.
Eli Suomen synti oli vain olla olemassa ja olla normaali kauppaa käyvä valtio. Syyllinen.
Oikeasti asiasta pitäisi ajatella niin, että noita löyhiä yhteyksiä kun oli noin vähän, niin hyvä me, Suomi on tässäkin asiassa ollut maailman parhaita.
