Taas on tutkittu.
Aiempaa harvempi suomalainen toivottaa kaikki ulkomaalaiset tervetulleiksi
Vähän yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Suomessa ilmenee paljon tai melko paljon rasismia. Osuus oli pienentynyt viiden vuoden takaisesta kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Helsingin Sanomat 28.12.2022
Jutun perusteella päättelen, että rasismia ei ole määritelty kysymysten yhteydessä, jotain jokainen on voinut määritellä sen mielivaltaisesti omalla tavallaan.
Eihän tällaisilla kyselyillä ole kuin viihde- ja propaganda-arvoa.
SUOMALAISISTA hieman alle puolet on sitä mieltä, että kaikkien ulkomaalaisten täytyy saada halutessaan tulla asumaan ja tekemään töitä Suomessa. Tämä selviää Helsingin Sanomien tuoreesta mielipidemittauksesta, jossa kysyttiin kansalaisten näkemyksiä työperäiseen maahanmuuttoon.
49 prosenttia suomalaisista sanoi olevansa täysin tai samaa mieltä väitteestä. Lähes sama osuus, 46 prosenttia, oli kuitenkin asiasta eri mieltä.
Verrattuna HS:n aiempiin kyselyihin suomalaisten halut toivottaa ulkomaalaiset tervetulleiksi asumaan ja tekemään työtä vaikuttavat heikentyneen viime vuosina huomattavasti.
Kun samaa asiaa kysyttiin vuonna 2017, jopa 67 prosenttia oli sitä mieltä, että halukkaat ulkomaalaiset voivat tulla Suomeen asumaan ja työskentelemään.
VIIME aikoina monet poliitikot ja elinkeinoelämä ovat vaatineet Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa.
Ovatko kansan asenteet sitä kohtaan kuitenkin huomattavasti tiukentuneet?
Tutkijoiden mukaan aivan näin ei voi sanoa.
Mielipidemittauksen tuottaneen Kantar Publicin tutkimuspäällikön Sakari Nurmelan mukaan vertailussa aiempiin tuloksiin on syytä olla varovainen. Aiemmat kyselyt tehtiin puhelinhaastatteluilla, kun taas tämänkertainen HS-gallup toteutettiin verkkokyselynä.
Lisäksi HS:n tämänkertaisessa kyselyssä esitettiin myös joukko muita väittämiä. Osassa niistä vastausten enemmistö oli työperäiselle maahanmuutolle paljon myönteisempi.
Ja jos myönteisesti vastanneiden määrä olisi kasvanut, se olisi tulkittu varauksettomaksi tueksi poliitikkojen ja elinkeinoelämän järjettömille massamaahanmuuttovaatimuksille.
Helsingin yliopiston maahanmuuttoon erikoistunut sosiologian professori Lena Näre sanoo, että Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on hyvin erilainen nyt kuin vuonna 2017. Se vaikuttaa kansalaisten asenteisiin maahanmuuttoa kohtaan.
”Keskustelu maahanmuutosta on liittynyt viime aikoina poikkeuksellisen paljon turvallisuuspolitiikkaan. On puhuttu hybridivaikuttamisesta ja esimerkiksi suunniteltu aitaa itärajalle”, hän sanoo.
”Olettaisin, että tässä tilanteessa, kun ihmiset lukevat väittämän, niin monen ajatus on se, että ei tietenkään kaikkien pidä saada tulla tänne.”
Ihan missä tahansa tilanteessa olettaisi ihmisten ymmärtävän, että ei tietenkään kaikkien pidä saada tulla tänne.
Mutta Näre on epäilemättä oikeassa ainakin osittain. Valtamedian maahanmuuttopropagandan synnyttämät mielikuvat vaikuttavat siihen, koetaanko maahanmuutto vaarattomaksi ja haitattomaksi, kuten yllättävän moni tuntuu tekevän.
NÄRE pitää siis todennäköisenä, että ihmiset ovat ajatelleet monenlaista muuttoliikettä vastatessaan väittämään ”kaikkien, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja tekemään töitä, on saatava tulla tänne”.
Hänen mukaansa ihmisten halut toivottaa ulkomaalaisia tervetulleiksi Suomeen tekemään töitä ovat toisten HS:n gallupin kysymysten valossa jopa yllättävän korkeat.
71 prosenttia vastasi, että maahanmuuttoa tarvitaan, mutta sen pitää painottua koulutettuihin työntekijöihin. Vain hieman pienempi osuus kansalaisista oli sitä mieltä, että ulkomaalaisia työntekijöitä pitää ottaa kaikille aloille.
”Kun ottaa huomioon, miten politisoitunut ja kansaa jakava kysymys maahanmuutto on, minusta nämä ovat aika isoja prosentteja.”
Tuloksissa näkyy todennäköisesti viimeaikainen keskustelu muun muassa hoitajapulasta, Näre sanoo.
”Tässä heijastuu ymmärrys siitä, että kotoperäinen työvoimamme ei riitä.”
Ei, vaan tässä heijastuu ymmärtämättömyys työperäisen ja muunkin maahanmuuton todellisuudesta ja maahanmuuton seurauksista.
Jos olisi kysytty, haluatko maksaa verojen kautta lisää siitä, että yhteiskunnan subventoimia ulkomaalaisia työntekijöitä otetaan halpatyövoimaksi kaikille aloille, vastaukset olisivat olleet jotain muuta.
NÄREEN mukaan gallupin tulokset kuvastavat sitä, miten maahanmuutosta on Suomessa totuttu puhumaan.
”Ihmiset mieltävät humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton erillisiksi ilmiöiksi, koska poliitikot puhuvat asiasta niin.”
Näreen mukaan kyseessä eivät kuitenkaan ole toisistaan erilliset asiat. Suomessa työskentelee myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat tulleet alun perin esimerkiksi turvapaikanhakijoina tai puolison kautta.
”Moni alun perin kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen on myöhemmin saanut täältä työperäisen luvan.”
Turvapaikkamaahanmuutto ei muutu taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti hyödylliseksi työperäisen luvan kautta kuin harvoissa yksittäistapauksissa. Kyse on enimmäkseen nettosaajan halpatyöstä tai jopa yhteiskunnan tukemasta haittatyöstä haittamaahanmuuton parissa.
HS:N gallupissa kysyttiin myös kansalaisten näkemyksiä rasismista.
Vähän yli puolet, 57 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomessa ilmenee paljon tai melko paljon rasismia. Määrä oli pienentynyt: kun samaa kysyttiin vuonna 2017, oli luku 67 prosenttia.
Näre uskoo, että vuoden 2017 korkeampiin prosentteihin vaikuttaa se, että tuolloin käytiin runsaasti keskustelua Suomessa ilmenevästä rasismista.
Epäilemättä näin. Tuolloin suomalaisten päähän paukutettiin valtamediassa, että he ovat maailman huonoimpia ihmisiä.
”Silloin oli ilmestynyt esimerkiksi Euroopan perusoikeusviraston raportti, jossa uutisoitiin, että Suomessa oli koettu Euroopan maista eniten syrjintää.”
Ei, vaan silloin uutisoitiin, että Suomessa oli muka koettu eniten Euroopan maista
rasismia, että
Suomi on EU:n rasistisin maa.
Oikeasti FRA:n raportissa ei tosin väitetty tällaista sen enempää syrjinnästä kuin rasismistakaan, vaan kyseessä oli valeuutinen, jota levitetään edelleen suomalaisessa julkisuudessa Suomen ja suomalaisten mustamaalaamiseksi.
Tietoisuus asiasta oli siis tuolloin kenties suurempaa kuin nyt, Näre sanoo. Kyselytulokseen vaikuttaa hänen mukaansa paljon se, mikä vastaajien suhde rasismiin ylipäätään on.
”Jos ei itse ole kokenut, eikä tunne ihmisiä, jotka ovat kokeneet rasismia, tai ei ole muuten aihepiiristä kiinnostunut, niin silloin voi olla hyvin vaikea arvioida Suomen rasistisuutta.”
Joka tapauksessa yli puolet vastaajista sanoo, että Suomessa ilmenee rasismia melko paljon tai paljon.
”Se vastaa todellisuutta”, Näre uskoo.
Mitä ihmettä se sitten tarkoittaa todellisuudessa? Mitä tässä tarkoitetaan rasismilla, rotusyrjintää vai epäasiallisia katseita? Rasismi ilmenee miten? Mitä on paljon tai melko paljon rasismia? Absoluuttisesti vai verrattuna muihin maihin?
Esimerkiksi rasististen väkivaltarikosten määrä on Suomessa naurettavan pieni suhteutettuna ihan mihin tahansa, mutta etenkin verrattuna maahanmuuttajataustaisten keskinäiseen väkivaltaan, suomalaisiin kohdistetusta väkivallasta nyt puhumattakaan.
