Kirjoittaja Aihe: 2016-04-01 YLE:Helsinki haluaa ryhtiä maahanmuuttajien kotouttamiseen  (Luettu 11921 kertaa)

käpykaarti

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 8 435
  • Liked: 8306
  • Riippumaton selvittelijä
Suomessa on nyt jo ainakin Helsingissä, Espoossa ja Turussaa alueita, missä voi pärjätä koko elämänsä hyvin osaamatta sanaakaan suomea. Älägäläwällä hoituu kaikki tiukoissa tilanteissa auttaa tulkki tai kaupan näyttö mikä kertoo arabialaisina  numeroina paljonko pitää maksaa.

Mitä nyt näitä Matinkylän somalimammoja tiedän....

Jep oletko muuten  nähnyt edes kaukaisesti yhtään normaalipainoista muistuttavaa somalinaista Matinkylässä?  Lapsia ei lasketa

On siellä muutama ihan näppäräkin. Ikä varmaan just sen 18vee.  ;D Aika äkkiä nuo tosiaankin muuttuvat lapsentekokoneiksi, ulkonäkö on se muumeista tuttu mörkö.

Harmitus on siinä, että eivät nuo itse tuota valintaa tee. Eivät kykene, vaikka nyt täällä Suomessa olisi mahdollisuus. Somaleiden "kulttuuri" on niin umpijäykkä möykky, että ei sieltä kauhean helposti pääse irtoamaan. Varsinkin kun somaleilla tätä vähälahjaisuutta on enemmänkin havaittavissa... Surullista seurattavaa.
Vasara kädessä kaikki näyttää naulalta.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 947
  • Liked: 16383
  • Ego sum Spartacus
Lainaus
Vieraskielisten ryntäys Stadin ammattiopistoon pakottaa miettimään opetusta uusiksi – "Matematiikka tuottaa ihan saman tuloksen, vaikka se opetetaan arabiaksi"
Stadin ammattiopistossa jo joka kolmas opiskelija on taustaltaan maahanmuuttaja.

– Totta kai joskus mä en ymmärtänyt hyvin, kun he puhui. Mutta mä rehellisesti sanoin, että minä en ymmärtänyt, ja he selittää mulle uudelleen. Yleensä suomalainen on positiivinen ja he sanoivat, että sä puhut aina tosi hyvin.

Näin kuvaa kokemuksiaan työharjoittelusta afganistanilainen Noora Balkhi. Hän sanoo saaneensa vanhusten asenteesta energiaa ja motivaatiota oppia kieltä yhä paremmin. Varsinaista työtä, eli vanhusten auttamista, satunnaiset ymmärtämisvaikeudet eivät Balkhin mukaan haitanneet.

Maahanmuuttajien istuttaminen vuoksikausiksi pelkille suomen kielen tunneille ei olekaan kovin mielekästä. Helsingissä tähän tosiasiaan jouduttiin heräämään viimeistään vuonna vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla Suomeen siinä määrin, että tilanne nimettiin kriisiksi.

Vuotta myöhemmin kaupunkiin perustettiin Stadin osaamiskeskus, jonka tarkoituksena on kartoittaa turvapaikan saaneiden ja muiden aikuisten maahanmuuttajien olemassaolevaa osaamista sekä ohjata heitä koulutukseen ja töihin.

– Kotoutuminen sujuvoituu, kun tiedetään, minkä vahvuuksien pohjalle rakennetaan. Kielen ja kulttuurin oppimista sekä ammatillisen osaamisen täydentymistä voidaan edistää rinnakkain, kuvaa keskuksen päällikkö Arja Koli.

Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvanut räjähdysmäisesti
Balkhi on opiskellut viime vuodenvaihteesta lähtien lähihoitajaksi Stadin aikuisopiston ryhmässä, jossa ei ole yhtään syntyperäistä suomalaista. Kahdestakymmenestä opiskelijasta valtaosa on tullut Suomeen turvapaikanhakijana.

Ryhmä ei ole Helsingin ammatillisessa koulutuksessa mikään harvinaisuus. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kahdessa vuodessa noussut 20,4 prosentista 32,3 prosenttiin.

Eniten maahanmuuttajia opiskelee teknisillä aloilla, mutta suosittuja ovat myös ravintola- sekä sosiaali- ja terveysala.

Poimintoja vieraskielisten suosimista tutkinnoista
Autoalan perustutkinto, vieraskielisten osuus n. 43 %

Hiusalan perustutkinto, n. 40 %

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, n. 46 %

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, n. 68 %

Kone- ja metallialan perustutkinto, n. 73 %

Koulunkäynnin ja ap- ja ip-toiminnan ohjauksen ammattitutkinto, n. 76 %

Linja-auton kuljettajan ammattitutkinto, n. 73 %

Rakennusalan perustutkinto, n. 68 %

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, n. 29 %

Tiedot: Stadin ammattiopisto

Arja Koli selittää tiettyjen linjojen suosiota sillä, että monilla on niistä jo ennestään kokemusta. Esimerkiksi Balkhi on kuitenkin päätynyt Suomessa vaihtamaan alaa. Hän työskenteli kotimaassaan kampaajana, mutta Suomessa vanhusten hoitaminen alkoi houkuttaa.

– Mun vanhemmat eivät ole Suomessa, vaan he ovat kotimaassa. Kun autan vanhuksia, se tuntuu hyvältä. Se sopii mulle, koska täällä ei ole sukulaisia, ei ole perhettä, Balkhi selittää.

Hänen opiskelukaverinsa Meryem Özzoprak puolestaan työskenteli Turkissa vaatesuunnittelijana, mutta nyt haaveet ovat vaihtuneet.

– Tämä ammatti kiinnostaa minua, lastenhoitaja, lähihoitaja. Sen jälkeen voi hammashoitajaksi jatkaa. Minun unelma on olla hammashoitaja, Özzoprak kertoo ja nauraa makeasti päälle.

Opiskelutaidoissa on suuria eroja
Vieraskielisten opiskelijoiden ryntäys ammatillisiin opintoihin vaatii paljon myös opettajilta ja opetukselta.

– Meidän pitää tunnustaa se tosiasia, että meillä on todella paljon varsinkin Helsingissä sellaisia koulutukseen tulijoita, jotka eivät ole käyneet suomalaista peruskoulua. Heidän perusvalmiutensa eivät ole sillä tasolla kuin täällä on totuttu olevan, Arja Koli toteaa.

Tämän on huomannut myös muiden muassa Balkhia ja Özzoprakia opinnoissa eteenpäin luotsaava hoitotyön opettaja Sirpa Holopainen.

– Opettaminen vaatii läsnäoloa, herkkyyttä ja pitkää pinnaa. Monia asioita pitää selittää monia monia kertoja ja niihin pitää palata eri yhteyksissä, jotta ne jäävät mieleen, hän kuvailee jokapäiväistä työtään.

– Toiset eivät ole saaneet yhtään mitään koulutusta kotimaassaan, toisilla on yliopistokoulus. Mutta se on selvää, että kaikki tarvitsevat selkokieltä! Holopainen summaa.

Myös opettajia yhä useammista kulttuuritaustoista
Stadin ammattiopiston henkilökunta on monikulttuuristunut opiskelijoiden rinnalla. Arja Koli onkin valmis käyttämään hyväksi opettajia monipuolista kielitaitoa, jotta ammattiosaamisen kartuttaminen ei keskeydy ymmärrysvaikeuksiin.

– Puhuisin tällaisesta kielitietoisuudesta hyvin laajasti. Se ei ole vain suomen selkokielistämistä vaan se on monen kielen hyödyntämistä. Matematiikka tuottaa ihan saman tuloksen vaikka se opetetaan arabiaksi, Koli huomauttaa.

Myös opiskelun tukemiseen ja oppimisen opettamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Se tarkoittaa muun muassa digitaitojen varmistamista.

– On löydettävä se opiskelurutiini, joka meille suomalaisen koulujärjestelmän läpikäyneille on ihan itsestään selvä. Meillä on huikeita onnistumisia, mutta myös monta tapausta, joista on opittu ja niitä haasteita ratkotaan, Koli myöntää.

Maahanmuuttajaryhmissä on lupa edetä askel kerrallaan
Lähihoitajaopiskelijoilta opetusmetodit saavat kiitosta.

– Ensin ajattelin, että oi, tosi vaikea, kun muut kaverit sanoivat, että lähihoitaja on tosi vaikea, mutta nyt minä parjään hyvin, kertoo Somaliasta kuusi vuotta sitten saapunut Fatma Farah Suufi.

– Me opiskelemme maahanmuuttajaryhmässä ja se tarkoittaa, että aloitamme oppimisen step by step. Aloitus ei ole niin raskas ja vaikea. Suomessa on tosi hyvä systeemi, miten auttaa opiskelijaa menemään eteenpäin, kertoo puolestaan Thaimaasta neljä vuotta sitten muuttanut Hassaya Nordlin.

Myös suomen kielen taito on lähihoitajaopiskelijoille itselleen jopa yllättävän tärkeä asia. Esimerkiksi Özzoprak aikoo heittää haaveensa hammashoitajan urasta sikseen ellei kielitaito kahdessa vuodessa parannu oleellisesti.

– Minä haluaisin oppia ihan hyvin suomen kieli. Jos minä en osaa ihan hyvin, minä en jatka hammashoitajaksi. Minun pitää olla varma, hän toteaa.

Työllistymismahdollisuuksiinsa he kuitenkin uskovat kaikki.

– Mä olen varma, että löydän töitä ja sitten mä olen tyytyväinen tulevaisuuteen, hymyilee Balkhi.

Yritysyhteistyö takaa vartijaopiskelijoille työpaikan
Talon toisella puolella työllistymisestä voidaan olla vielä varmempia. Gambilainen Samba Jarreh kertoo haaveilleensa turvamiehen ammatista aina lapsesta asti.

– Nyt minulla on mahdollisuus jatkaa opiskelemaan turvallisuusalaa ja mahdollisuus mennä työhön. Minulla on oppisopimus nyt. Se on mahtavaa, olen tosi iloinen, Jarreh hehkuttaa.

Hän on osallistunut Stadin ammattiopistossa vartjjan koulutukseen, johon kuului työssäoppimisjakso Securitaksella. Hyväksytysti suoritettu koulutus takasi oppisopimuksen Securitaksen kanssa ja tavoitteena on nyt turvallisuusalan perustutkinto.

Irakin kurdilla Namik Alilla on samat suunnitelmat.

– Minulle on tärkeää, että pääsen töihin. Minusta se on vaikeaa ihmisille, kun ei ole töitä ja vain istut kotona. Kun ihminen tekee jotain töitä, se on vähän ylpeä itsestään, Namik pohtii.

Pula ammattiosaajista vauhdittaa palkkatyöhön pääsyä
Monet maahanmuuttajat suuntaavat opiskelemaan aloille, joilla on jo valmiiksi työvoimapulaa. Siitä kärsii myös Securitas, kertoo yrityksen HR-asiantuntija Tomi Ranta.

– En nyt sanoisi, että meille on tärkeää, että meillä on juuri tietyn taustaisia ihmisiä. Mutta totta kai siitä kielitaidosta on etua. Helpottaa vartijankin työtä, jos hän pystyy palvelemaan osaa ihmisistä heidän äidinkielellään, Ranta toteaa.

Kolin mukaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat tällä hetkellä paremmat kuin pitkään aikaan. Hän huomauttaa, että osaamiskeskuksen kanssa yhteistyötä tekevät työnanantajat ovat usein jopa kaukokatseisempia kuin koulutuksen järjestäjät.

– He näkevät, että heidän on ihan pakko huomioida kaikki tällaiset mahdollisuudet, jotta yrityksen kasvu ja työvoiman riittävyys voidaan turvata.

https://yle.fi/uutiset/3-10223188?origin=rss

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 639
  • Liked: 1435
  • Panda nimeltä Kallan.
Lainaus
Vieraskielisten ryntäys Stadin ammattiopistoon pakottaa miettimään opetusta uusiksi – "Matematiikka tuottaa ihan saman tuloksen, vaikka se opetetaan arabiaksi"
Stadin ammattiopistossa jo joka kolmas opiskelija on taustaltaan maahanmuuttaja.

...

Poimintoja vieraskielisten suosimista tutkinnoista
Autoalan perustutkinto, vieraskielisten osuus n. 43 %

Hiusalan perustutkinto, n. 40 %

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, n. 46 %

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, n. 68 %

Kone- ja metallialan perustutkinto, n. 73 %

Koulunkäynnin ja ap- ja ip-toiminnan ohjauksen ammattitutkinto, n. 76 %

Linja-auton kuljettajan ammattitutkinto, n. 73 %

Rakennusalan perustutkinto, n. 68 %

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, n. 29 %

Tiedot: Stadin ammattiopisto


https://yle.fi/uutiset/3-10223188?origin=rss

Melkoisen jäätävät prosenttiosuudet ovat kyseessä.
« Viimeksi muokattu: 11.06.2018, 18:24:07 kirjoittanut Kallan »
Monikulttuurin menestystarinoita... hmm, Jugoslavia?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 740
  • Liked: 54031
Lainaus
Helsingin kannattaa panostaa ulkomaalaistaustaisten kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen

Maahanmuuttajien työllisyysaste on Helsingissä selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Taloudellinen suhdannevaihtelu vaikuttaa suuresti maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien työllisyystilanteessa onkin nähtävissä jälleen hienoista paranemista. Asiat selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkastelun kohteena ovat olleet kotoutumisen osa-alueista työllisyys, tulot ja asuminen.

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja suhteellinen osuus väestöstä ovat kasvaneet Helsingissä nopeasti. Vuonna 2016 heitä oli Helsingissä noin 95 000 eli 15 prosenttia kaupungin väestöstä. Suurin osa heistä oli syntynyt ulkomailla, mutta myös Suomessa syntyneiden määrä ja osuus kasvavat. Ulkomaalaistaustaisten työllistymisellä, elinoloilla ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys paitsi heille itselleen, myös koko kaupungille. Helsingin kaupunki seuraakin maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässään. Kaupungin kannattaa panostaa kotoutumisen edistymiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Tehokkaiden toimien suunnitteluun ja toteutukseen kaupunki tarvitsee riittävän yksityiskohtaista tietoa kotoutumisesta.

Maahanmuuttajat sijoittuvat alemman koulutus- ja palkkatason aloille

Maahanmuuttajista työmarkkinatilanne on vaikein somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisilla. Toisaalta maassaoloajan pitenemisen myötä tapahtuu myönteistä kehitystä, etenkin naisilla. Ero kantaväestöön on silti suuri myös verrattaessa keskimääräisiä tuloja ja sijoittumista tulokvartiileihin. Erot heijastavat paitsi maahanmuuttajien työllistymisen vaikeuksia, myös heidän sijoittumistaan usein alemman koulutus- ja palkkatason aloille sekä osa-aikaiseen työhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin.

Maahanmuuttajat asuvat useimmiten vuokralla

Helsingin maahanmuuttajat asuvat usein vuokralla, ja suuri osa heistä arava- tai korkotukivuokra-asunnossa. Viimeksi mainittu asumismuoto on yleinen erityisesti kaupungin somalialaistaustaisilla, mutta tavallinen myös monissa muissa taustamaaryhmissä. Somalialaistaustaisilla on myös suomalaistaustaisiin verrattuna paljon suuria, yli kuuden hengen asuntokuntia.

Kotoutuminen kuitenkin edistyy maassaoloajan myötä: työllisyys paranee, tulotaso nousee ja mahdollisuudet siirtyä omistusasumiseen kasvavat.

Maahanmuuttajat eivät ole yksi ryhmä: taustamaa, muuton peruste ja maassaoloaika vaikuttavat työhön ja tulotasoon

On hyvä muistaa, että maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Elinolot vaihtelevat paljon esimerkiksi taustamaiden, sukupuolen ja maassaoloajan mukaan. Helsingissä on paljon elämässään menestyneitä maahanmuuttajia ja joillain ryhmillä tilanne on jopa parempi kuin kantaväestöön kuuluvilla helsinkiläisillä keskimäärin. Samalla ulkomaalaistaustaisten keskuudessa ilmenee myös paljon työttömyyttä ja matalaa tulotasoa. Tämä pätee etenkin silloin, kun maahanmuuttajat ovat tulleet maista, joista on tullut paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Tutkimuskatsauksessa on tarkasteltu maahanmuuttajien työllistymistä ja tulotasoa sekä asumisen olosuhteita vuonna 2016. Tutkimus perustuu pääosin aineistoon, jonka Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto tilasivat Tilastokeskukselta ja sen painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Lisäksi raportissa tarkastellaan lyhyesti myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven sijoittumista työmarkkinoille.

Julkaisu:

Pasi Saukkonen: Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen Helsingissä vuonna 2016. Työllisyys, tulot ja asuminen, Helsingin kaupunginkanslian tutkimuskatsauksia 2018:3, pdf-julkaisu, Issuu-julkaisu, tutkimustulokset pähkinänkuoressa.
Helsingin kaupunki 19.12.2018

Kiinnostaisi, millä perusteella "Helsingin kannattaa panostaa ulkomaalaistaustaisten kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen" ja mitä se edes tarkoittaa. Pasi Saukkosen tutkimuksesta se ei käy ilmi.

Oli ennestään selvää, että etenkin somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisilla on vaikeuksia kotoutua eli integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan esimerkiksi työllisyydellä tai veronmaksukyvyllä mitattuna, mutta tutkimuksessa ei esitetä keinoja, joihin panostamalla integroituminen onnistuisi paremmin. Tutkimuksessa viitataan kyllä OECD:n raporttiin, jonka mukaan Suomen parantunut kotouttamispolitiikka selittäisi osittain maahanmuuttajien paremman tilanteen työmarkkinoilla vuosien 2000 ja 2009 välillä, mutta tämäkin on arvioitu ilman lähempää politiikkatarkastelua.

Tiedotteessa mainittua yhdenvertaisuutta ei mainita itse tutkimuksessa sanallakaan, eikä muuten rasismia tai syrjintääkään, joten tähänkin panostaminen vaatisi selityksiä. Arvaan toki asiayhteydestä, että yhdenvertaisuuden toteutumisella viitataan luultavasti lopputuloksen tasa-arvoon, jonka toteutumatta jääminen johtuu ulkomaalaistaustaisten syrjinnästä.
« Viimeksi muokattu: 03.01.2019, 21:02:43 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tomatoface

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 232
  • Liked: 675
  • Sovittelemassa VHM:n loputtomia syntejä
Helsingin kaupungille "yhdenvertaisuus" on sitä että jos koulutettu ja kokenut kantis sekä tummaihoinen kouluttamaton hakevat samaa paikkaa niin paikkahan on luonnollisesti annettava sille tummemmalle. Positiivinen syrjintä on silti syrjintää.
O tempora, o mores!

Randy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 597
  • Liked: 1733
Muistan joskus Hesarin väittäneen, että tyyliin puolet somaleista asuu omissa omistuskämpissään Suomessa vai olikohan peräti Helsingissä. Silloin jo nauratti tuo väite vai onkohan joku tässä vuosien mittaan muuttunut...

Lainaus
Viimeaikaisessa keskustelussa pakolaiset ja heistä erityisesti somalit on leimattu pelkiksi sosiaaliturvalla loisiviksi kaupungin vuokra-asunnoissa eläviksi yhteiskunnan eläteiksi. Mielikuva on kovin vääristynyt. Suvi Linnanmäki-Koskela Helsingin kaupungin tietokeskuksesta on tutkinut vuosina 1989-93 maahan tulleiden maahanmuuttajien asumisuraa. Varsin moni on vaurastunut mikä näkyy myös asumisoloissa. Noina vuosina Suomeen tulleista somaleista nyt esimerkiksi 36 prosenttia asui vuonna 2007 omistusasunnossa. Iranista ja Afganista tulleista omistusasunnoissa asui peräti 48 prosenttia. Aika hyvin ”lukutaidottamilta kamelinajajilta”, sillä pakolaisilla on harvoin mukanaan pääomaa heidän tullessaan maahan.

http://www.soininvaara.fi/2010/03/31/osa-somaleista-menestynyt-varsin-hyvin/

Hesarin vanhaa juttua en löytänyt, mutta väite taitaa perustua samaan lähteeseen, johon Soininvaara tuossa viittaa. Epäilen kyllä edelleen etteivät nuo ihan omissa omistamissaan asunnoissa noin suurissa määrin koskaan ole asuneet.
« Viimeksi muokattu: 03.01.2019, 22:26:17 kirjoittanut Randy »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 740
  • Liked: 54031
Muistan joskus Hesarin väittäneen, että tyyliin puolet somaleista asuu omissa omistuskämpissään Suomessa vai olikohan peräti Helsingissä. Silloin jo nauratti tuo väite vai onkohan joku tässä vuosien mittaan muuttunut...

Tuosta Saukkosen tutkimuksesta:

Lainaus
Asunnon hallintaperuste

Yli puolet Helsingin suomalaistaustaisista (54,1 %) asui vuonna 2016 omistusasunnos-
sa (kuvio 30). Alle viidennes heistä (17,4 %) asui arava- tai korkotukivuokra-asunnossa
(jatkossa ARA-asunnot), joihin asukkaat valitaan sosiaalisin perustein. Lähes neljännes
(23,1 %) asui muussa eli vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Ulkomailla syntyneistä
ulkomaalaistaustaisista vain reilu viidennes (21,6 %) asui omistusasunnossa.
Yleisintä
oli asuminen ARA-asunnoissa, joissa heistä asui 37,3 prosenttia. Hieman yli kolmannes
maahanmuuttajista (35,2 %) asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Muut asun-
non hallintaperusteet olivat maahanmuuttajilla kuten kantaväestöönkin kuuluvilla edel-
lä mainittuihin hallintaperusteisiin verrattuna marginaalisia. Pääkaupunkiseudun sisällä
Espoossa ja Vantaalla oli vuonna 2016 enemmän maahanmuuttajien omistusasumista
ja pienempi osuus ARA-asunnossa asuvia maahanmuuttajia kuin Helsingissä (kuvio 31).

Taustamaittain jaoteltuna paljastuu jälleen suuria eroja maahanmuuttajaryhmien vä-
lillä (kuvio 32, ks. myös Liite 5a). Lähes puolet (44,7 %) Helsingin ruotsalaistaustaisista
maahanmuuttajista asui vuonna 2016 omistusasunnossa, ja ARA-asunnossa vain 15,5
prosenttia heistä. Myös kiinalais- ja thaimaalaistaustaisista yli kolmannes asui omistus-
asunnossa, joskin myös ARA-asunnoissa asuminen oli melko yleistä. Vapaarahoittaises-
sa vuokra-asunnossa asuminen oli yleisintä kaupungin intialais- ja irakilaistaustaisilla
maahanmuuttajilla, viimeksi mainituista tässä asunnon hallintamuodossa asui yli puo-
let. ARA-asunnossa asuminen oli puolestaan yleisintä somalialaistaustaisilla, joista tä-
hän hallintamuotoon sijoittui noin kaksi kolmannesta (65,8 %) kaikista somalialaistaus-
taisista maahanmuuttajista. Omistusasuminen oli somalialaistaustaisten lisäksi varsin
harvinaista myös irakilais- ja afganistanilaistaustaisilla.
Suuremmista ryhmistä myös vi-
rolaistaustaisista maahanmuuttajista vain vajaa 14 prosenttia asui omistusasunnossa,
kun taas venäläis- tai neuvostoliittolaistaustaisista yli neljännes (25,5 %). Lukuja tarkas-
tellessa on huomioitava, että mukana on myös kantaväestöön kuuluvien kanssa perhe-
suhteessa olevia henkilöitä.

Maahanmuuttajien asunnon hallintaperuste taustamaan mukaan Helsingissä vuonna 2016 -graafin perusteella Helsingin somaleista noin yksi (1) prosentti asuu omistusasunnossa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

WinstonSmith

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 52
  • Liked: 198
Muistan joskus Hesarin väittäneen, että tyyliin puolet somaleista asuu omissa omistuskämpissään Suomessa vai olikohan peräti Helsingissä. Silloin jo nauratti tuo väite vai onkohan joku tässä vuosien mittaan muuttunut...

Lainaus
Viimeaikaisessa keskustelussa pakolaiset ja heistä erityisesti somalit on leimattu pelkiksi sosiaaliturvalla loisiviksi kaupungin vuokra-asunnoissa eläviksi yhteiskunnan eläteiksi. Mielikuva on kovin vääristynyt. Suvi Linnanmäki-Koskela Helsingin kaupungin tietokeskuksesta on tutkinut vuosina 1989-93 maahan tulleiden maahanmuuttajien asumisuraa. Varsin moni on vaurastunut mikä näkyy myös asumisoloissa. Noina vuosina Suomeen tulleista somaleista nyt esimerkiksi 36 prosenttia asui vuonna 2007 omistusasunnossa. Iranista ja Afganista tulleista omistusasunnoissa asui peräti 48 prosenttia. Aika hyvin ”lukutaidottamilta kamelinajajilta”, sillä pakolaisilla on harvoin mukanaan pääomaa heidän tullessaan maahan.

http://www.soininvaara.fi/2010/03/31/osa-somaleista-menestynyt-varsin-hyvin/

Hesarin vanhaa juttua en löytänyt, mutta väite taitaa perustua samaan lähteeseen, johon Soininvaara tuossa viittaa. Epäilen kyllä edelleen etteivät nuo ihan omissa omistamissaan asunnoissa noin suurissa määrin koskaan ole asuneet.

Jos saat sossun tukea Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta, niin eiköhän niillä tuloilla osteta omistusasunto. Asumistukea voi saada myös omistusasuntoon.

Mutta tosiaan työllisyysaste ja kolutustaso eivät tietenkään mitenkää täsmää väitteen kanssa, eli millään laillisella tavalla eivät ole voineet hankkia asuntoja. Eli jos luvut todella pitävät paikkansa, kysymys kuuluukin, että mistä ovat saaneet rahat näihin asuntoihin?

ISO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 297
  • Liked: 15415
  • No ei todellakaan nousta... Niin.
Osa se on pienikin osa, yksi riittänee siihen että voi sanoa että osa somaleista on menestynyt varsin hyvin.

Noh, voi niitä olla jopa kaksi tai kolmekin, hyvin pienestä määrästä on kuitenkin kyse kokonaisuuteen verrattuna.


Oletan myös, että somaliyhteisössä, siis siinä mitä ei ole olemassa kun pitäis kantaa vastuuta, on erilaiset mittarit menestykselle kuin Suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti. Oletan että siellä somialiyhteisössä arvostetaan erityisesti kaikkia niitä jotka onnistuu kuppaamaan Suomalaiselta yhteiskunnalta mahdollisimman paljon tekemällä mahdollisimman vähän, eli ei mitään.

Syyrialainen Nesrin, 20, kertoo:
Hänen mukaansa häirinnältä voi arabikulttuurissa välttyä, jos ei puhu miehille ja välttää kaikenlaista kontaktia, ”merkkien antamista”.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 29 638
  • Liked: 30300
  • Toivo parasta, varaudu pahimpaan.
Lainaus
Kaupungin kannattaa panostaa kotoutumisen edistymiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen.

Tässä olisi kaksi vinkkiä:

Vinkki 1:

 Yksilön ulkopuolelta ohjattu kotoutuminen estää kotoumisen!

Kotoutuminen onnistuu parhaiten ottamalla pois aivan kaikki tuet ja paapominen > matu voimaantuu omista onnistumisistaan kotoutumisessaan, nousten yhteiskunnan hyödylliseksi jäseneksi, tai kotiutuu maitojunalla. Molempi parempi.

Vinkki 2:
Yhdenvertaisuus toteutuu parhaiten poistamalla rasistiset kiintiöt asuntojonoissa, työpaikoissa, työpaikkakoulutuksissa jne.
« Viimeksi muokattu: 04.01.2019, 01:10:35 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
Euroopan parlamentin … "strategia" on ollut kutsua maailma kylään. Se on 3. maailmansodan jälkeen nopein tapa tuhota … koko Eurooppa.
- Jäsen Roope

Ketään ei saa laittaa takaisin, eikä kenenkään tuloa estää ja tulijoille on annettava samat edut kuin maan kansalaisille - Merkelin politiikka pähkinänkuoressa.
- Akez

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 937
  • Liked: 29088
  • Wütburger
Jos saat sossun tukea Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta, niin eiköhän niillä tuloilla osteta omistusasunto. Asumistukea voi saada myös omistusasuntoon.

Espoolaisisän kotiovi voi sijaita Mogadishussakin.

Blanc73

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 11 588
  • Liked: 16057
  • Geenivirhe paholainen, Oulun osasto
Lainaus
Maahanmuuttajan keskimääräinen kotoutumisen aika on Suomessa seitsemän vuotta
Eli julmasti yksinkertaistettuna ja vanhalla matikalla, osa kotoutuu vuodessa ja loput sitten "kotiutuvat" 14v notkuilun jälkeen?  Ja ei tarvinne olla ydinfyysikko päättelemään sitä, että mitkä mamu-ryhmät kuuluvat tuohon 14 vuoden iki-kotoutujiin(eli ei kotoudu koskaan) statuksen alle.  Siellä lienevät edustettuna kaikki suvakkien palvomat gepardihatut ja älypuhelin-pakolaiset...
"Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä, Soile Syrjäläinen on huomannut. Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan, hän toteaa."

Erikoislääkäri ja terapeutti Pirkko Brusila: "Muslimeilla seksuaalisuuden käsite on kantasuomalaisia laajempi."

Mr.Reese

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 311
  • Liked: 8493
  • Anyone?
Kotoutumisessa epäonnistuttu, nyt Lindströmin teoriat tulille, niin raiskaripedofiilistäkin tulee huippuosaaja.
Toivotaan, mutta pahoin pelkään, että Alirezakin päätyy crash and burn-ketjuun. Ainakin leikitään tulella päiväkoti-TET:llä. BS bingo ainakin täyttyy siskon nyyhkytarinassa. En osta sanaakaan.
Lainaus
SUOMEEN turvapaikanhakijana vuonna 2015 saapunut 19-vuotias Alireza sanoo joutuneensa pakenemaan kodistaan Afganistanista tappouhkausten vuoksi. Iranissa syntyneen Alirezan sisko joutui pakkoavioliittoon 60-vuotiaan miehen kanssa ollessaan vasta kymmenvuotias. Myöhemmin mies kuoli, ja miehen perhe vaati siskoa avioitumaan miehen veljen kanssa. Mikäli tyttö ei suostuisi, hänen veljensä, Alireza, uhattiin tappaa.

– En uskaltanut lähteä ulos kodistani, sillä pelkäsin kuolevani, vuoden odottelun jälkeen Suomeen oleskeluluvan saanut Alireza muistelee.

KOTOUTTAMISOHJELMAN puitteissa Alireza ryhtyi opiskelemaan aikuiskoulutuksessa perusasioita. Nuori mies oppi suomen kielen nopeasti ja tunsi itsensä valmiiksi työelämään. Alirezan mukaan työvoimatoimisto kuitenkin passitti hänet takaisin opiskelemaan.

– Soitin eräälle työnantajalle, jonka ensimmäinen kysymys: mistä olet kotoisin? Vastattuani henkilö löi saman tien luurin korvaani, Alireza kertoo.

MYÖS asunnon löytäminen oli haastavaa. Tällä hetkellä Alirezalla on takanaan pari TET-harjoittelujaksoa päiväkodissa ja oma asunto. Hänen mielestään maahanmuuttajat saavat kotouttamisohjelmassa laajasti erilaista opetusta ja koulutusta sekä arvokasvatusta, mutta niistä ei ole pitemmän päälle juuri apua, koska työllistyminen on ”äärimmäisen vaikeaa”.
...

Ministeri myöntää: Kotouttamisessa epäonnistuttu

Eduskunnan tarkastusvaliokunta raportoi perjantaina työministeri Jari Lindströmiä (sin) juuri valmiiksi saamastaan raportista, jonka mukaan kotouttamisohjelmassa on pahoja puutteita. Ministeri allekirjoittaa näkemyksen.

- Olen kuullut joidenkin kohdalla kotouttamisprosessin kestäneen 5–7 vuotta, ja jopa pitempään. On uskallettava sanoa ääneen, että olemme epäonnistuneet kotouttamisessa, Lindström sanoo IS:n haastattelussa.

– Kotouttamisohjelmassa ei ollut varauduttu vuoden 2015 suureen pakolaisaaltoon. Sittemmin koko ohjelma uusittiin täysin, ja nyt jo ymmärrämme mitä meidän kannattaa tehdä ja mitä ei. Kotouttaminen kestää kuitenkin vuosia, eikä sitä tehdä ministeriössä. Teoria pitää nyt osata siirtää kentälle.


Tutkitusti on osoitettu, että kotouttamisvaiheessa tietyiltä etnisiltä aleilta tulevat ihmiset työllistyvät poikkeuksellisen heikosti. Lindströmin mukaan tämä koskee erityisesti irakilaisia, afganistanilaisia ja somalialaisia.

– Kotouttaminen on sitä, että maahanmuuttaja työllistyy ja sopeutuu noudattamaan yhteiskunnan erilaisia arvoja sekä lainsäädäntöä. Jotain on tiettyjen etnisten ryhmien kohdalla pahasti pielessä, sillä vastaavasti esimerkiksi aasialaistaustaiset työllistyvät jopa kantasuomalaisia paremmin, Lindström kertoo.

-Kielen opettaminen on kotouttamisessa ykkösjuttu. On kuitenkin ihan sama, mitä maahanmuuttajille tarjoamme, jos nämä eivät ole itse valmiita ottamaan apua vastaan. Kotoutumisen pitää ehdottomasti olla kaksisuuntaista.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005972255.html

« Viimeksi muokattu: tänään kello 09:48:29 kirjoittanut Mr.Reese »
"Heille kun sanoo disko disko, niin he ovat silleen, että mennään.” - Tiia Nohynek

"Yleensä vauvat ja mummot on parhaita mielenosoittajia, koska luovat kuin itsestään turvallista tilaa." - Marjaana Toiviainen

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 740
  • Liked: 54031
Eduskunnan tarkastusvaliokunta raportoi perjantaina työministeri Jari Lindströmiä (sin) juuri valmiiksi saamastaan raportista, jonka mukaan kotouttamisohjelmassa on pahoja puutteita. Ministeri allekirjoittaa näkemyksen.

- Olen kuullut joidenkin kohdalla kotouttamisprosessin kestäneen 5–7 vuotta, ja jopa pitempään. On uskallettava sanoa ääneen, että olemme epäonnistuneet kotouttamisessa, Lindström sanoo IS:n haastattelussa.

– Kotouttamisohjelmassa ei ollut varauduttu vuoden 2015 suureen pakolaisaaltoon. Sittemmin koko ohjelma uusittiin täysin, ja nyt jo ymmärrämme mitä meidän kannattaa tehdä ja mitä ei. Kotouttaminen kestää kuitenkin vuosia, eikä sitä tehdä ministeriössä. Teoria pitää nyt osata siirtää kentälle.

Sanoo ministeri Lindström, joka on hehkuttanut kotouttamisessa SIB-huijausta, joka on vain monimutkaisiin järjestelyihin piilotettua yritystukea.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tagit: