On esitetty erilaisia arvioita siitä, miksi tietyiltä alueilta tulevat maahanmuuttajat syyllistyvät keskimääräistä enemmän raiskauksiin ja muihin rikoksiin. Syyksi on arveltu mm. kulttuurillisia tekijöitä. Ovatpa jotkut esittäneet sellaistakin, että taustalla olisivat geenit, eli taipumus raiskaamiseen olisi perinnöllistä. Tällaisen vaihtoehdon esittäminen on tietysti tuomittu rasismiksi, koska mitään raiskausgeeniä ei ole todettu olevan olemassa.
Syitä tiettyjen maahanmuuttajaryhmien muuta väestöä suurempaan taipumukseen syyllistyä raiskauksiin on useita. Nostetaanpa niistä esille muutamia.
On havaittu, että moniavioisuus, eli käytännössä se, että yhdellä miehellä on monta vaimoa, on yhteydessä kasvaneeseen väkivallan ja raiskausten ja rikosten määrään. Tästä esitti antropologi Joe Henrich tutkijakollegoineen hyvän kuvauksen vuonna 2009 ilmestyneessä tieteellisessä artikkelissa “The Puzzle of Monogamous Marriage”. Hän selitti asiaa näin:
“Faced with high levels of intra-sexual competition and little chance of obtaining even one long-term mate, unmarried, low-status men will heavily discount the future and more readily engage in risky status-elevating and sex-seeking behaviours. This will result in higher rates of murder, theft, rape, social disruption, kidnapping (especially of females), sexual slavery and prostitution.”
Kun järjestelmä on moniavioinen, osa miehistä jää ilman naispuolista kumppania. Ja nämä ihmiset, jotka muutenkin ovat alttiita syrjäytymään naimattomuuteen liitetyn alhaisen yhteiskunnallisen statuksen takia, ajautuvat epätoivoisiin tekoihin kuten raiskaamiseen ja muihin rikoksiin. Ja tässä tulee perimäkin mukaan kuvaan, vaikka mistään “raiskausgeenistä” ei olekaan kyse. Kun yhteisössä suuri osa lapsista syntyy muutamille vahvoille ja seksuaalisesti kyvykkäille miehille, jotka ovat onnistuneet saamaan useita vaimoja, näiden miesten ominaisuudet periytyvät yhteisön miespuolisiin jäseniin ja rikastuvat sukupolvi sukupolvelta. Ilman vaimoa jäävät miehet eivät siis hekään ole mitään kyvyttömiä ja haluttomia luusereita vaan entisten kyläpäälliköiden ja vahvojen miesten jälkeläisiä. Ja siksi näiden miesten - kaikkien yhteisön miesten - seksuaaliset vietit ovat voimakkaita. Ja tämä “rikastumisilmiö” voi tapahtua myös sellaisissa yhteisöissä, jotka eivät virallisesti ole moniavioisia, mutta joissa lapsia syntyy huomattava määrä epävirallisten suhteiden ja raiskauksien seurauksena.
Toimittaja Matt Ridley tiivistää moniavioisuuden ongelman Times -lehden artikkelissa seuraavasti:
“Even moderate polygamy can produce large imbalances. Imagine that in a village of 50 men and 50 women, two men have four wives, four men have three wives and fourteen have two wives: that leaves 30 men chasing the remaining two women. A recipe for trouble.”
Ei tarvitse olla antropologi ymmärtääkseen, mihin se johtaa, kun yhteisössä on paljon kiihkeitä seksinnälkäisiä nuoria miehiä ja vähän vapaita naisia. Tuloksena on raiskauksia. Myös joukkoraiskaukset ovat samasta syystä yleisiä. Kun tilaisuuksia seksiin on vähän, mahdollisimman moni mies haluaa samalle apajalle kerralla.
Se, että moniavioisissa yhteiskunnissa elävät miehet kenties ovat perineet voimakkaan seksuaalivietin aktiivisilta isiltään, ei vielä tee heistä joukkoraiskaajia. Onhan meillä itse kullakin viettimme ja halumme, mutta pystymme järkemme avulla kontrolloimaan niitä - tai ainakin meidän oletetaan pystyvän. Kuitenkin erilaiset syyt, kuten humalatila, heikentävät kykyä kontrolloida omaa käyttäytymistä. Nämä syyt näyttävät heikentävän joidenkin ihmisten itsekontrollia enemmän kuin joidenkin toisten. Siksi saamme lukea uutisia #meetoo -ilmiöstä ja kansanedustajan pikkujoulutempauksesta.
Siihen, että tietyiltä alueilta saapuvat maahanmuuttajat syyllistyvät muita useammin raiskauksiin, on olemassa perimän lisäksi - mikäli tällaista kiistanalaista tekijää edes on - useita syitä. Näitä on käsitelty paljon julkisuudessa, joten ehkä niitä ei kannata käydä läpi järjestelmällisesti. Riittänee, että muutaman mahdollisen syyn mainitsee esimerkkinä.
Yksi usein esille nostettu syy on kulttuuri. Haluaisin jakaa sen kuitenkin pienempiin osa-alueisiin.
Miksi elokuva- ja taidepiireissä on tullut esille tavallista enemmän #meetoo -tapauksia eli miesten harjoittamaan seksuaalista ahdistelua? Syy on luultavasti se, että yleinen ilmapiiri alalla on ollut miesten harjoittaman ahdistelun hyväksymiselle myönteinen. Miehet ovat olleet päättäjiä ja vallankäyttäjiä. Naisten asema on ollut heikompi. Joidenkin miesten maailmankuva on tuollaisessa tilanteessa vääristynyt, ja he ovat alkaneet pitää harjoittamaansa ahdistelua normaalina ja hyväksyttävänä, koska muutkin miehet ovat tehneet sitä. Ahdistelu ja naisten hyväksikäyttö on ikään kuin kuulunut kulttuuriin.
Raiskauksiin syyllistyvien maahanmuuttajamiesten piireissä on todennäköisesti vallalla hieman tuon tyyppinen asenne. Ajatellaan, että seksuaalinen vallankäyttö (jota me täällä länsimaissa nimitämme raiskaukseksi) kuuluu asiaan. Näiden miesten kotimaassa se on siinä mielessä kuulunutkin asiaan, että siitä ei ole joutunut niin helposti tilille kuin täällä Suomessa ja Euroopassa. Miksi ei ole joutunut? Tietenkin siksi, että koska lähes jokaisessa perheessä ja suvussa on ollut miehiä, joiden yölliset retket eivät kestä päivänvaloa, ei tätä asiaa ole haluttu tutkia kuin korkeintaan muodollisesti. Kun poliisin perheessä piileskelee raiskaaja, ja kun syyttäjän lähisukulainen on raiskaaja, ja kun vielä tuomarikin on nuorena syyllistynyt joukkoraiskaukseen, niin eipä tällaista aihetta viitsi kovin paljon kaivella. Raiskauksiin on liittynyt eräänlainen “Omerta” eli vaikenemisen laki.
On olemassa muitakin syitä, jotka liittyvät kulttuuriin ja uskontoon.
Kulttuurillisista ja uskonnollisista syistä johtuen tietynlaisissa yhteiskunnissa eläneiden miesten arvostus naisten itsemääräämisoikeutta kohtaan ei ole yhtä korkea kuin mihin täällä Suomessa ja länsimaissa on totuttu. Tietyissä kulttuureissa naista on pidetty omaisuutena, ja “irrallaan” kulkeva nainen on mielletty ei-kenenkään omaisuudeksi. Jos nainen lisäksi on käyttänyt alkoholia ja viihtynyt vieraiden miesten seurassa, häntä on pidetty “huonona naisena” ja siten vähäarvoisena. Kynnys käyttää seksuaalista väkivaltaa ja pakkoa tällaista “arvotonta” naista kohtaan ei ole ollut kovin korkea. Kun edellä mainittuun mahdollisesti vielä on yhdistynyt uskonnollisista syistä johtuva halveksunta ei-uskovia naisia kohtaan sekä miesten vaatimaton älykkyystaso ja heikko itsekontrollikyky sekä “joukossa tyhmyys tiivistyy” -ilmiö, raiskaaminen on ollut enää sopivasta tilaisuudesta kiinni.
En tiedä, onnistuinko tässä yhteenvedossa tuomaan esille käsitykseni ja arvioni siitä, mistä maahanmuuttajien yliedustus raiskauksissa johtuu. Varmaan on olemassa muitakin syitä kuin tässä mainitsemani. Vallitseva asiantila on monen eri tekijän summa. On kulttuuria, on uskontoa, on perimää, on syrjäytymistä, on nuoruuden estottomuutta.
Saataisiinko asiat muuttumaan, ja miten, siihen minulla ei ole vastauksia. Perimmäisiin biologisiin syihin ei todennäköisesti pystytä vaikuttamaan, mutta valistuksella ja vielä kerran valistuksella sekä länsimaista kulttuuria syväopettamalla ehkä jotain saataisiin aikaan. Opettajien ja valistajien olisi ehkä syytä olla riskiryhmän miesten omaa joukkoa. Tällöin viesti menisi paremmin perille eikä siihen liittyisi ylhäältä päin sanelun tunnetta.
P.S. Artikkelit, joihin viittasin, löytyvät "googlaamalla".