Kirjoittaja Aihe: 2012-03-09 Opettaja: Maahanmuuttajien pätevöitymiskoulutus opetustyöhön  (Luettu 4962 kertaa)

Saippuakupla

  • Vieras
Pitkä juttu, loput linkin kautta.

Lainaus
Tienraivaajat

Maahanmuuttajataustainen opettaja on arvokas apu maahanmuuttajien totutellessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Muodollisen opettajankelpoisuuden saaminen voi kuitenkin olla mutkikasta, mikä vaikeuttaa työllistymistä. Turun yliopistosta pätevöityi tammikuussa joukko opettajia eri maista.

[...]

Maahanmuuttajien pätevöitymiskoulutus

Turun yliopistossa järjestetään koulutusta, jossa opetustyössä työskentelevät maahanmuuttajat suorittavat opettajan pedagogiset opinnot (60 op) tai osan niistä. Opinnot on tarkoitettu maahanmuuttajille, joilla on ulkomailla tai Suomessa suoritettu yliopistotutkinto, mutta ei muodollista opettajan kelpoisuutta Suomessa.

Ulkomailta opettajaksi valmistuneen pitää usein suorittaa 15 op täydentäviä opintoja, jotta opettajaopinnot rinnastetaan suomalaisiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Opetushallitus päättää rinnastamisesta.

Turun ensimmäisessä ohjelmassa opiskeli kymmenen opiskelijaa, joista suuri osa valmistui tammikuussa. Samoihin aikoihin ohjelmassa aloitti 19 uutta opiskelijaa. Vastaavaa koulutusta on järjestetty aiemmin mm. Tampereen yliopistossa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksiin kehitetään joustavia ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista sujuvoitetaan.


http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2012_10/167463.htm

Saippuakupla

  • Vieras
Lainaus
Turun yliopistossa järjestetään koulutusta, jossa opetustyössä työskentelevät maahanmuuttajat suorittavat opettajan pedagogiset opinnot (60 op) tai osan niistä. Opinnot on tarkoitettu maahanmuuttajille, joilla on ulkomailla tai Suomessa suoritettu yliopistotutkinto, mutta ei muodollista opettajan kelpoisuutta Suomessa.

Ulkomailta opettajaksi valmistuneen pitää usein suorittaa 15 op täydentäviä opintoja, jotta opettajaopinnot rinnastetaan suomalaisiin opettajan pedagogisiin opintoihin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksiin kehitetään joustavia ja tapauskohtaisia ratkaisuja
.

Olisi mukava tietää, että mitä tuo yllä oleva käytännössä tarkoittaa? Mikäli se tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajalla on pedagogiset opinnot suoritettu (tai joitain pedagogisia opintoja suoritettu ulkomailla) tai riittävästi opetustyön työkokemusta, niin silloin on ihan järkevää pohtia joustavia ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Pelkät ulkomailla suoritetut yliopisto-opinnot eivät voi riittää siihen, että aletaan rakentamaan jotain kummallisia tapauskohtaisia ratkaisuja.

Esimerkkinä mainittakoon, että kun henkilö hakee (ilman aikaisempia pedagogisia opintoja) ammatilliseen opettajakorkeakouluun suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja, niin niiden laajuus on pääsääntöisesti 60 opintopistettä ja kovin ovat nihkeitä antamaan osaamisen tunnustamisia edes opetustyön työkokemuksen perusteella.

chacha2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 234
  • Liked: 1271
Lainaus
Gerxhalijan mukaan opettajan täytyy olla valmis oppimaan koko ajan uutta. Erityisesti tämä pätee koulussa, jossa on paljon maahanmuuttajaoppilaita. Gerxhalija kiteytti ajatuksen opintoihin kuuluvassa päiväkirjatyössään näin:

– Minä olen opettaja, joka oppii joka päivä jotain uutta, koska muuten en tiedä, miten selviydyn huomenna
.
¨It is dangerous to be right in matters about which the established authorities are wrong.¨
Voltaire

"Condemnation without investigation is the height of ignorance"
Albert Einstein

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2765
Lainaus
Maahanmuuttajaopettaja lisäkoulutuksella oman alan töihin

Mariia Dunaeva ja Monika Törn ovat opiskelleet opettajiksi kotimaissaan, mutta työskentelevät Suomessa. Dunaeva tarvitsi pätevöityäkseen lisäoppia, aineenopettaja Törn haluaa myös luokanopettajaksi. Molemmat tähtäävät unelmaansa opettajankoulutuslaitoksen Turun yksikön tarjoamalla lisäkoulutuksella.

Turun yliopisto on räätälöinyt koulutuksia maahanmuuttajaopettajille.

– Tiedämme, että Suomessa on tarvetta pätevöittämiskoulutukselle. Meidän alueellamme asuu paljon maahanmuuttajia, ja tiedekunnassamme on kysymykseen pureutuvaa tutkimusta. Vuonna 2010 haimme ministeriöltä erityisrahoitusta pätevöittämiskoulutuksen järjestämiseen ja saimme rahaa. Keväällä 2011 alkoi ensimmäinen koulutus, professori Arja Virta kertoo. Sen jälkeen koulutusta onkin järjestetty vuosittain.
...

– Maahanmuuttajaopettajan näkymiselle koulussa on merkitystä myös maahanmuuttajalapsille. He näkevät samaistumiskohteen, yliopisto-opettaja Jenni Alisaari sanoo.

Maahanmuuttajaopettajat toimivat myös välittäjinä koulun ja maahanmuuttajaperheiden välillä, ikään kuin kulttuuritulkkeina. Vuonna 2016 voimaan tulevat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat kieli- ja kulttuuritietoisuutta.
 
– Maahanmuuttajataustaiset opettajat tuovat oman arvokkaan lisänsä suomalaiseen koulumaailmaan. Nämä opettajat ovat usein aikamoisia osaajia jo koulutukseen tullessaan muun muassa monipuolisen kokemuksensa ansiosta. Monet ovat esimerkiksi hyvin kielitaitoisia ja –tietoisia, ja näiden maahanmuuttajataustaisten opettajien ollessa osana kouluyhteisöä kieli- ja kulttuuritietoista opetusympäristöä olisi helpompi rakentaa, Korpela sanoo.
...

Virta, Korpela ja Alisaari tietävät, että kysyntää maahanmuuttajaopettajille on. Jos koulussa on neljä tiettyä kieltä äidinkielenään puhuvaa, voidaan koulussa tarjota heille äidinkielenopetusta. Tässä maahanmuuttajaopettajat olisivat suureksi avuksi.
 
– Esimerkiksi Turun itäisen alueen kouluissa on joillakin oppitunneilla ollut kaksi opettajaa yhtä aikaa luokassa. Toinen heistä opettaa koko luokkaa, toisena on ollut maahanmuuttajaoppilaiden tukena omaa äidinkieltä osaava maahanmuuttajaopettaja., Alisaari sanoo.

Turun yliopisto
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

käpykaarti

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 8 877
  • Liked: 9467
Lainaus
Vuonna 2016 voimaan tulevat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat kieli- ja kulttuuritietoisuutta.

Kutut mistään matematiikasta, kulttuuritietoisuus on päivän sana! Lisätäänkö tähän kulttuuritietoisuuskasvatukseen tunteja muiden aineiden päälle, vai poistetaanko jotain ja tätä höttöä tilalle sitten? Tämä on täysin turhaa! Kouluissa on jo opetusta maailman eri kulttuureista, ainakin parikyt vuotta sitten omana kouluaikana oli, ja mitä nyt olin tovin päiväkodissa työharjoittelussa, niin kyllä siellä käytiin läpi eri maanosia ja tapoja.

Sanoisivat suoraan, että tarkoitus on opetella kohtelemaan muslimeita silkkihansikkain!!!!


Ja tietävätköhän arvon yliopistolaiset mihin tämä,
Lainaus
– Esimerkiksi Turun itäisen alueen kouluissa on joillakin oppitunneilla ollut kaksi opettajaa yhtä aikaa luokassa. Toinen heistä opettaa koko luokkaa, toisena on ollut maahanmuuttajaoppilaiden tukena omaa äidinkieltä osaava maahanmuuttajaopettaja., Alisaari sanoo.
tulee johtamaan???

Ei ainakaan integroitumiseen!!! Miten voi olla ihminen tyhmä!!!!
Metsän poika tahdon olla, 
sankar jylhän kuusiston, 
Tapiolan vainiolla 
karhun kanssa painii lyön, 
ja mailma Unholaan jääköön.

Tuomas3

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 474
  • Liked: 3121
Tänä vuonna olisi Turun Yliopistossa tuhannen taalan paikka saada opettajan kelpoisuus helposti. Kunhan et satu olemaan suomalainen. Arvaatte varmaan mikä parku ja rikosilmoitusten tehtailu samassa yliopistossa tulisi, jos taustaisuusvaatimus olisikin toisin päin missä tahansa koulutuksessa.

Lainaus
Opettajan pedagogiset opinnot maahanmuuttajataustaisille

Opettajan pedagogiset opinnot maahanmuuttajataustaisille
HUOM! Haku ei ole tällä hetkellä käynnissä. Tiedot päivitetään helmikuun 2019 aikana.
Opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen opettajan kelpoisuuden (lisätietoja opettajan pätevyyksistä Suomessa).

Opettajan pedagogiset opinnot maahanmuuttajataustaisille (60 op) koostuvat kasvatustieteen perusopinnoista (25 op) ja opettajan pedagogisten opintojen aineopinnoista (35 op). Opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot sisältävät kasvatustiedettä, ainedidaktiikkaa sekä harjoittelua.

Opettajan pedagogiset opinnot on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille opettajille ja ohjaajille, joilla on ulkomailla tai Suomessa yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, mutta joilla ei ole Suomessa muodollista opettajan kelpoisuutta. Tarkemmat hakukriteerit kerrotaan valintaperusteissa.

Opinnoissa voi suorittaa myös Opetushallituksen päätöksessä ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta vaaditut täydentävät opettajan pedagogiset opinnot.

Opintoihin edellytetään hyvää suomen kielen taitoa. Taidon voi osoittaa mm.  yleisellä kielitutkinnolla (YKI) tai valtionhallinnon kielitutkinnolla. Tarkemmat tasovaatimukset kerrotaan valintaperusteissa. Lisätietoa kielitutkinnoista löytyy Opetushallituksen sivuilta.

Opintojen toteuttaminen
Opintokokonaisuuden opetuskieli on suomi. Koulutus toteutetaan Turussa lähi-, etä- ja verkko-opetuksena sekä harjoitteluna normaalikoulussa. Opetus koostuu pääosin perjantai-illasta lauantai-iltapäivään sijoittuvista lähiopetusjaksoista (n. 2 kertaa kuukaudessa). Lisäksi järjestetään lähiopetuksena muutama intensiivijakso, jolloin opetusta on myös arkipäivinä. Verkko-opetusta järjestetään arki-iltaisin (maanantai-torstai). Opetusta voi olla myös koulujen loma-aikoina. Lisäksi opintoihin sisältyy opetusharjoittelua, joka järjestetään normaalikoulussa arkipäivinä.

https://www.utu.fi/fi/yksikot/edu/yksikot/okl/sivustot/mmo/pedagogiset/Sivut/home.aspx
« Viimeksi muokattu: 07.05.2019, 00:31:59 kirjoittanut Tuomas3 »

Kari Kinnunen

  • Vieras
^
Mamu menee "opettamaan" mamuja. Siinä ei taida juurikaan syvällistä pedagogista sivistystä tarvita.

Soljuvainen

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 251
  • Liked: 687
Tarkoituksenahan on siis vauhdittaa jo valmiiksi kouluttautuneiden ihmisten työllistymistä. Tekstissäkin lukee:

"Opettajan pedagogiset opinnot on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille opettajille ja ohjaajille, joilla on ulkomailla tai Suomessa yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, mutta joilla ei ole Suomessa muodollista opettajan kelpoisuutta."

Ihan samanlaisia täydennysopintoja on tarjolla myös suomalaisille. Mikä tässä oli se ongelma?

Pullervo

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 6 207
  • Liked: 23361
  • antikomintern
Yhdistetty vanhaan ketjuun, joka on uutisalueella (ainakin juuri nyt).

Ja kyllä, kannattaa joskus lukea se linkkaamansa lähde, niin ei tule aloittaneeksi ihan typeriä ketjuja.

@Tuomas3 Lisääpä siihen kommenttiisi ne oleelliset lainaukset sieltä linkin takaa, niin tulet lukeneeksi sen lähteen ainakin kerran.

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 825
  • Liked: 2786
  • nuivaantunut
Tarkoituksenahan on siis vauhdittaa jo valmiiksi kouluttautuneiden ihmisten työllistymistä. Tekstissäkin lukee:

"Opettajan pedagogiset opinnot on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille opettajille ja ohjaajille, joilla on ulkomailla tai Suomessa yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, mutta joilla ei ole Suomessa muodollista opettajan kelpoisuutta."

Ihan samanlaisia täydennysopintoja on tarjolla myös suomalaisille. Mikä tässä oli se ongelma?
Lähinnä nyt tulee mieleen, että tässä edellytetään hyvää ja todistettua suomen kielen taitoa, opetuskielenä on suomi ja edellytyksena ylempi korkeakoulututkinto joko Duomesta tai ulkomailta - miksi tarvitaan erillinen kurssi mamuille, jos jnormaalisti järjestetään jo vastaavaa koulutusta muutenkin? Läpipääsy- ja sisäänottokriteereissä eroa?
”Jos olet aina ollut sitä mieltä, että sääntöjen tulee kohdella kaikkia samalla tavalla ja kaikkia tulisi arvioida samoilla kriteereillä, sinua olisi pidetty 60 vuotta sitten radikaalina, 30 vuotta sitten liberaalina, mutta tänä päivänä rasistina." -Thomas Sowell

Tuomas3

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 474
  • Liked: 3121
Tässä hakijan ei tarvitse olla opettaja. Suomessa opettajan pedagogisiin opintoihin on erittäin vaikea päästä. Moni kenellä on jo joku työkkärin asiakkaaksi valmistava korkeakoulututkinto hakee joka vuosi opettajaopintoihin tuloksetta. Tämä on röyhkeä ohituskaista eta-alueen ulkopuolella maksullisen korkeakoulututkinnon suorittaneille. Suomalaisten pitäisi voida hakea samaan.

Soljuvainen

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 251
  • Liked: 687
Tarkoituksenahan on siis vauhdittaa jo valmiiksi kouluttautuneiden ihmisten työllistymistä. Tekstissäkin lukee:

"Opettajan pedagogiset opinnot on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille opettajille ja ohjaajille, joilla on ulkomailla tai Suomessa yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, mutta joilla ei ole Suomessa muodollista opettajan kelpoisuutta."

Ihan samanlaisia täydennysopintoja on tarjolla myös suomalaisille. Mikä tässä oli se ongelma?
Lähinnä nyt tulee mieleen, että tässä edellytetään hyvää ja todistettua suomen kielen taitoa, opetuskielenä on suomi ja edellytyksena ylempi korkeakoulututkinto joko Duomesta tai ulkomailta - miksi tarvitaan erillinen kurssi mamuille, jos jnormaalisti järjestetään jo vastaavaa koulutusta muutenkin? Läpipääsy- ja sisäänottokriteereissä eroa?

Todennäköisesti sen vuoksi, että opetuksessa voidaan ottaa paremmin huomioon kulttuuri- ja kielitaustojen erilaisuus ja perehtyä tarvittaessa enemmän vaikkapa suomalaiseen tapakulttuuriin ja kasvatuskäsityksiin kuin normikoulutuksessa.

Vastaavalla eri koodauskursseja järjestetään IT-alan ammattilaisille ja ihmisille, jotka ovat vasta tutustumassa koodauksen saloihin. Helpottaa opiskelijoiden ja opettajien työtä, kun täysin erilaisista taustoista tulevat ihmiset eivät ole samoilla kursseilla.

Soljuvainen

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 251
  • Liked: 687
Tässä hakijan ei tarvitse olla opettaja. Suomessa opettajan pedagogisiin opintoihin on erittäin vaikea päästä. Moni kenellä on jo joku työkkärin asiakkaaksi valmistava korkeakoulututkinto hakee joka vuosi opettajaopintoihin tuloksetta. Tämä on röyhkeä ohituskaista eta-alueen ulkopuolella maksullisen korkeakoulututkinnon suorittaneille. Suomalaisten pitäisi voida hakea samaan.

Miten niin ei tarvitse olla opettaja? Tuossa lainaamassani tekstissä ainakin sanotaan, että kyseinen TÄYDENNYSkoulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka ovat jo opettajia tai ohjaajia koulutukseltaan. Olisi aika kohtuutonta (ja kaikkien kannalta haaskausta), jos he joutuisivat käymään kaikki kasvatustieteen perusteet alusta lähtien uudestaan.

Opetusala on muuttunut sen verran haastavaksi, että siellä tuskin on hirveästi kilpailua tulevina vuosina. Monet vaihtavat alaa jo ensimmäisinä vuosina. On siis vain plussaa, jos jotkut vielä jaksavat kouluttautua alalle.

Tässä muutamia artikkeleita aiheeseen liittyen. Toki kyse on melko viimeaikaisesta trendistä, ja tilanne voi vielä muuttua.

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Yh%C3%A4-harvempi-haki-luokanopettajaksi-Julkisuudella-voi-olla-merkityst%C3%A4/999156

Lainaus
Yhä harvempi haki luokanopettajaksi: "Julkisuudella voi olla merkitystä"

Luokanopettajakoulutukseen on tänä vuonna hakeutunut poikkeuksellisen vähän opiskelijoita. Asiantuntijoiden mukaan ilmiötä on seurattava vielä pidemmällä aikavälillä, mutta opettajan ammatista välittynyt kielteinen julkisuuskuva voi selittää laimentunutta intoa hakeutua alalle.

Koulutukseen haki valtakunnallisesti 5 895 henkilöä. Määrä on vähentynyt yli neljänneksellä kolmen vuoden takaisesta, jolloin hakijoita opetusalalle oli säännöllisesti noin 8 000.

- -

Pielavedellä vuodesta 2004 luokanopettajana työskennellyt Mervi Berg katsoo, että työ on viime vuosina muuttunut vaativammaksi.

– Koululle ladataan yhä enemmän odotuksia, ja opettajien odotetaan olevan koko ajan tavoitettavissa.

Samoilla linjoilla on OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Lisäksi koulutusleikkaukset viestivät, ettei ammattia arvosteta.

https://www.is.fi/tyoelama/art-2000000639828.html

Lainaus
Opettajat äärirajoilla? Joka neljäs haluaa vaihtaa alaa

Opettajan työ ei nappaa. Kuudennes Suomen opettajista vaihtaisi heti muuhun työhön, jos vain tilaisuus tulisi.
Yli neljäsosa opettajista on harkinnut ammatin vaihtamista.

Opettajien innokkuus vaihtaa alaa käy ilmi Koulutuksen tutkimuslaitoksen syksyllä julkaistavasta tutkimuksesta.

Tutkimuksesta selviää, että opettajat kokevat työnsä raskaaksi muun muassa oppilaiden rauhattomuuden vuoksi.

Alan vaihtoon on entistä suurempi tunku. Viisi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa joka viides opettaja halusi vaihtaa alaansa.
« Viimeksi muokattu: 06.05.2019, 22:01:52 kirjoittanut Pullervo »

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 825
  • Liked: 2786
  • nuivaantunut
Todennäköisesti sen vuoksi, että opetuksessa voidaan ottaa paremmin huomioon kulttuuri- ja kielitaustojen erilaisuus ja perehtyä tarvittaessa enemmän vaikkapa suomalaiseen tapakulttuuriin ja kasvatuskäsityksiin kuin normikoulutuksessa.

Vastaavalla eri koodauskursseja järjestetään IT-alan ammattilaisille ja ihmisille, jotka ovat vasta tutustumassa koodauksen saloihin. Helpottaa opiskelijoiden ja opettajien työtä, kun täysin erilaisista taustoista tulevat ihmiset eivät ole samoilla kursseilla.
IT-esimerkin osalta suurin ero tähän tilanteeseen lienee se, että siinä verrataan vasta-alkajaa ja ammattilaista.

Kielivaatimukset antaisivat ymmärtää, että kohteena on kuitenkin jonkin verran suomalaiseen kulttuuriin tutustunut henkilö ja ainakin henkilökohtaisena mielipiteenäni koen, että paras kulttuurioppiminen tapahtuu integroimalla opiskelija vertaisryhmäänsä ja tuleviin kolleegoihinsa. Toisaalta pedagogiikan perusteiden ajattelisi avaavan muodollisempaa puolta. Eipä kai kuitenkaan ylimääräisestä kurssittamisesta ole haittaa, jos se ei ole substanssiosaamisesta pois.

Lähinnä henkilökohtaisesti nurisuttavat erilaiset viiteryhmäkohtaiset kiintiöt eli on normaali toiminta ja sen lisäksi suosittavalle ryhmälle joko kiintiö tai korvamerkitty kurssi.

Lainaus
Opettajat äärirajoilla? Joka neljäs haluaa vaihtaa alaa

Opettajan työ ei nappaa. Kuudennes Suomen opettajista vaihtaisi heti muuhun työhön, jos vain tilaisuus tulisi.
Yli neljäsosa opettajista on harkinnut ammatin vaihtamista.
Terveydenhuollon puolella näiden ulkomaalaisvahvistusten vaihteleva taso on nähty. Opetustyön ammattilaisena osaat sanoa paremmin toteutuuko saama opetuspuolella.
”Jos olet aina ollut sitä mieltä, että sääntöjen tulee kohdella kaikkia samalla tavalla ja kaikkia tulisi arvioida samoilla kriteereillä, sinua olisi pidetty 60 vuotta sitten radikaalina, 30 vuotta sitten liberaalina, mutta tänä päivänä rasistina." -Thomas Sowell

Jorma Teräsrautela

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 515
  • Liked: 2069
  • Pimeä voima
Opettajat eivät ole vielä äärirajoja nähneet. Muissa ammateissa vaiihtohalukkuus on todennäköisesti suurempi kuin opettajilla.

Yhden ainoan luvun esittäminen ilman vertailua on yleensä aina merkki epäluotettavuudesta.
Älkää työ pojat säästelkö niit sokerloitanne! Myö uijjaan koht.

Leostoa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 733
  • Liked: 2690
Mamuille ylimääräisiä mahdollisuuksia openkoulutukseen, joita suomalaisille ei tarjolla. Ohituskaistaltahan tuo vaikuttaa. Mamutaustaisten pitäisi hakea opettajankoulutukseen ihan samojen väylien ja mahdollisuuksien mukaan kuin kantistenkin. (Toki väylien sisällä voi olla mamutaustaisiakin ajatellen sopiva ahot-käytäntö jo suoritettujen opintojen osalta ettei pyörää tarvitse uudestaan keksiä). Nyt harjoitetaan kuitenkin positiivista syrjintää joka on pois kantiksilta. Tällaisen sijasta pitäisi ylimääräiset resurssit suunnata siten että tarjolla olisi enemmän kaikille kansalaisille suunnattuja mahdollisuuksia openkoulutukseen. Erikseen mamuille suunnattuun koulutukseen pääsee helpommin, joten tuskin läpipäässeet ovat yhtä kovatasoisia kuin opet "normipuolella".
Jussin persut jytkyn otti, porvareista tehtiin motti.

Tuomas3

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 474
  • Liked: 3121
Lainaus
Sinulla tulee olla:

maahanmuuttajatausta
ylempi korkeakoulututkinto (yliopisto) ja siitä Opetushallituksen rinnastuspäätös
hyvä suomen kielen taito
työkokemusta opetus- tai ohjausalalta TAI ulkomailla suoritettu opettajan kelpoisuus ja siitä Opetushallituksen rinnastuspäätös, jossa edellytetään täydentäviä opettajan pedagogisia opintoja

Lukekaapas nyt tarkasti. Korkeakoulututkinto ja opetus- tai ohjauskokemus riittää, eikä tarvitse opettajan kelpoisuutta. Opetusalalla ei näe paljon ulkomaalaisia opettajia, koska harva pääsee valintakokeesta. Mediassa Oaj:n taktisesti nostamista negatiivisista ilmiöistä huolimatta opetusala on erittäin suosittu.

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 987
  • Liked: 22672
  • X<
Tässä hakijan ei tarvitse olla opettaja. Suomessa opettajan pedagogisiin opintoihin on erittäin vaikea päästä. Moni kenellä on jo joku työkkärin asiakkaaksi valmistava korkeakoulututkinto hakee joka vuosi opettajaopintoihin tuloksetta. Tämä on röyhkeä ohituskaista eta-alueen ulkopuolella maksullisen korkeakoulututkinnon suorittaneille. Suomalaisten pitäisi voida hakea samaan.

Miten niin ei tarvitse olla opettaja? Tuossa lainaamassani tekstissä ainakin sanotaan, että kyseinen TÄYDENNYSkoulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka ovat jo opettajia tai ohjaajia koulutukseltaan. Olisi aika kohtuutonta (ja kaikkien kannalta haaskausta), jos he joutuisivat käymään kaikki kasvatustieteen perusteet alusta lähtien uudestaan.
----

Hakukelpoisuudesta UTU:n sivuilla:

Lainaus
Sinulla tulee olla:
- maahanmuuttajatausta
- ylempi korkeakoulututkinto (yliopisto) ja siitä Opetushallituksen rinnastuspäätös
- hyvä suomen kielen taito
- työkokemusta opetus- tai ohjausalalta TAI ulkomailla suoritettu opettajan kelpoisuus ja siitä Opetushallituksen rinnastuspäätös, jossa edellytetään täydentäviä opettajan pedagogisia opintoja

http://www.utu.fi/fi/yksikot/edu/yksikot/okl/sivustot/mmo/pedagogiset/haku/Sivut/home.aspx

Vaikka "työkokemusta opetus- ja ohjausalalta" -kriteeriä tulkittaisiin väljästikin, "hyvä suomen kielen taito" -kelpoisuusvaatimus ja suomi opetuskielenä rajannee hakijajoukkoa reilusti.
« Viimeksi muokattu: 06.05.2019, 23:00:28 kirjoittanut Vellamo »
Remember to look up at the stars and not down at your feet. Try to make sense of what you see and wonder about what makes the universe exist. Be curious. And however difficult life may seem, there is always something you can do and succeed at. It matters that you don't just give up. - Stephen Hawking

duc

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 298
  • Liked: 8932
Tämä opettajanpätevyyskoulutus ei liene kuitenkaan tarkoitettu vain varsinaisilleTM maahanmuuttajille eli kehitysmaamuslimeille, vaikka siltä aluksi saattaa näyttää, vaan kaikille EU:n ulkopuolisille, eli vaikka kiinalaiselle, meksikolaiselle, argentiinalaiselle tai australialaiselle mamulle. Hyvähän tuon pitäisi olla, että työperäistä maahanmuuttoa tuetaan tältä osin. Ei se ole haittamaahanmuuttoa. Muutama foliokerros kiristänee turhaan lukijan päätä. Hyvä suomenkielen taito on jo osoitus tahdosta hankkia Suomessa työllään leipänsä, eikä sossun kautta.
Kauan tunsin velvollisuudekseni kirjoittaa tänne mutten enää. Aika aikaansa kutakin. Ehkä kirjoitukseni olivat joillekin avuksi. Heidän puolestaan olen pahoillani. Muu on merkityksetöntä. Valheen voimaa ei pidä aliarvioida. Ihmiset uskovat typeryydessään taitavan valheen huomattavasti helpommin kuin kömpelön faktan.

Soljuvainen

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 251
  • Liked: 687
Opettajat eivät ole vielä äärirajoja nähneet. Muissa ammateissa vaiihtohalukkuus on todennäköisesti suurempi kuin opettajilla.

Yhden ainoan luvun esittäminen ilman vertailua on yleensä aina merkki epäluotettavuudesta.

Saa laittaa vastakkaista näkemystä esittäviä lähteitä, jos nykyinen tarjonta ei miellytä.  ;)

Soljuvainen

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 251
  • Liked: 687
Tämä opettajanpätevyyskoulutus ei liene kuitenkaan tarkoitettu vain varsinaisilleTM maahanmuuttajille eli kehitysmaamuslimeille, vaikka siltä aluksi saattaa näyttää, vaan kaikille EU:n ulkopuolisille, eli vaikka kiinalaiselle, meksikolaiselle, argentiinalaiselle tai australialaiselle mamulle. Hyvähän tuon pitäisi olla, että työperäistä maahanmuuttoa tuetaan tältä osin. Ei se ole haittamaahanmuuttoa. Muutama foliokerros kiristänee turhaan lukijan päätä. Hyvä suomenkielen taito on jo osoitus tahdosta hankkia Suomessa työllään leipänsä, eikä sossun kautta.

Tähän lisäten: Veikkaisin, että tähän koulutukseen hakeutuvat lähinnä ne maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet Suomeen jonkin muun syyn, esim. rakkauden, perässä ja haluavat jollain tapaa hyödyntää aiempaa koulutustaan eivätkä vain elää kumppaninsa siivellä tai tehdä ns. matalan kynnyksen töitä huonommalla palkalla. Ja kuten Vellamokin huomautti, jo kielitaitovaatimukset voivat rajata hakijoiden joukkoa. En siis vieläkään ymmärrä, mikä tässä on se ongelma.

Olen tavannut muutamia opettajataustaisia maahanmuuttajia ja he ovat lähes poikkeuksetta olleet herttaisia, iloisesti hymyileviä naisihmisiä, jotka ovat innokkaasti tutustumassa niin suomen kieleen kuin kulttuuriin eivätkä edes valita huonosta säästä tai ruoasta. Jos tässä on Suomen suurin uhka, niin olen valmis sen vastaanottamaan.

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 825
  • Liked: 2786
  • nuivaantunut
Tämä opettajanpätevyyskoulutus ei liene kuitenkaan tarkoitettu vain varsinaisilleTM maahanmuuttajille eli kehitysmaamuslimeille, vaikka siltä aluksi saattaa näyttää, vaan kaikille EU:n ulkopuolisille, eli vaikka kiinalaiselle, meksikolaiselle, argentiinalaiselle tai australialaiselle mamulle. Hyvähän tuon pitäisi olla, että työperäistä maahanmuuttoa tuetaan tältä osin. Ei se ole haittamaahanmuuttoa. Muutama foliokerros kiristänee turhaan lukijan päätä. Hyvä suomenkielen taito on jo osoitus tahdosta hankkia Suomessa työllään leipänsä, eikä sossun kautta.
Sehän tässä vähän onkin. Osaamisvaatimukset ovat sellaiset, että antavat olettaa hakijan olevan osaamiseltaan samalla tasolla vastaavan kantasuomalaisen kanssa.

Tästä syntyykin kysymys, että mihin erillistä mamu-ohjelmaa tällöin tarvitaan? Onko kyseessä utu:n tekniikka haalia lisäopiskelijoita kurssilla, joka ei sinällään tuo kuitenkaan lisäarvoa?

Ongelmana on kuitenkin se, että tämä kurssi asettaa kantiksen ja mamun eriarvoiseen asemaan, koska kantis voi hakea normiohjelmaan ja mamu normi- ja mamuohjelmaan. Toisille aloituspaikkoja on x ja toisille x+y, ja samalla kyseessä on tietynlainen kiintiö, joka takaa y kappaletta mamutaustaisia pätevöityjiä. Reilumpaa olisi, että kaikki kävisivät saman ohjelman, verkostoituisivat ja oppisivat myös toisiltaan.

Lisäys: valitukseni ei siis ole ensisijaisesti mamuista, vaan järjestelmästä. @Soljuvainen
« Viimeksi muokattu: 07.05.2019, 00:47:02 kirjoittanut n.n. »
”Jos olet aina ollut sitä mieltä, että sääntöjen tulee kohdella kaikkia samalla tavalla ja kaikkia tulisi arvioida samoilla kriteereillä, sinua olisi pidetty 60 vuotta sitten radikaalina, 30 vuotta sitten liberaalina, mutta tänä päivänä rasistina." -Thomas Sowell

Bellerofon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 163
  • Liked: 4059
Luokanopettajan ko. on erittäin suosittu. Helsingin yliopistossa noin 12% hakijoista pääsee opiskelemaan. Näistä lähes 90% tyttöjä. Aikanaan, kun itse hain yliopistoon, niin pojat saivat lisäpisteitä, mutta se on varmasti poistettu syrjivänä tekijänä. Miesten on helpompi saavuttaa auktoriteetti luokassa, etenkin maahanmuuttajavaltaisessa. Nuoret naiset uupuvat nyt luokkahuoneissa ja kurinpidon ongelmat ovat räjähtäneet silmille mamulasten ja inkluusiolasten tultua normaaleihin luokkiin. Tämä on ajankuva, zeitgeist, että kaiken pitää olla niin epänormaalin tasa-arvoista. Ihmisten energia menee älyvapaiden ideoiden kanssa selviämiseen ja hullutuksia vastustavat ovat sovinisteja, rasisteja tai vain vanhanaikaisia. On myös kouluja, joissa yhteisestä sopimuksesta edelleen toimitaan vastoin opetussuunnitelmia. Näissä opettajien ja oppilaiden välit ovat hyvässä kunnossa ja on pari ”villiä” luokkaa, jossa on vähän karskimmat opet ja metodit. Oppia ikä kaikki. Veikkaan, että meillä on pian erityisluokat ja tarkkikset jälleen käytössä.

Jorma Teräsrautela

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 515
  • Liked: 2069
  • Pimeä voima
Nuoret naiset uupuvat nyt luokkahuoneissa ja kurinpidon ongelmat ovat räjähtäneet silmille mamulasten ja inkluusiolasten tultua normaaleihin luokkiin. Tämä on ajankuva, zeitgeist, että kaiken pitää olla niin epänormaalin tasa-arvoista....  Veikkaan, että meillä on pian erityisluokat ja tarkkikset jälleen käytössä.

Tästähän kirjoitti myös Iltalehti 3.5.2019 pääkirjoituksen:

Lainaus
Vajaat kymmenen vuotta sitten suomalaista peruskoulua lähdettiin viemään suuntaan, jossa perinteisistä erityisluokista luovuttiin ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tuodaan mukaan tavallisiin luokkiin.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/810035a0-ed1a-4eea-9d3c-f957bb7fcdd3

Inkluusio ei silti ole vielä tullut. Paniikkinappulaa on painettu liian aikaisin! Katso taulukko, joka perustuu tilastokeskuksen dataan.

https://www.tilastokeskus.fi/til/erop/2017/erop_2017_2018-06-11_tie_001_fi.html

Peruskoulussa on 556 742 oppilasta ja noin 28 000 luokkaa. Tavallisille luokille on tullut välillä 2011 - 2017 lisää osa-aikaisia erityisoppilaita yhteensä 1218. Heitä riittää siis yksi lisäoppilas jokaista 23 luokkaa kohti.

Onko paljon? Voidaanko puhua koulupolitiikan käänteestä? Vai onka taas kyse tyhjästä hysterian lietsomisesta täysin olemattoman ilmiön pohjalta?
« Viimeksi muokattu: 07.05.2019, 16:39:31 kirjoittanut Jorma Teräsrautela »
Älkää työ pojat säästelkö niit sokerloitanne! Myö uijjaan koht.

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 412
  • Liked: 3114
  • Misantrooppi. VHM, evoluution harha-askel.
Nuoret naiset uupuvat nyt luokkahuoneissa ja kurinpidon ongelmat ovat räjähtäneet silmille mamulasten ja inkluusiolasten tultua normaaleihin luokkiin. Tämä on ajankuva, zeitgeist, että kaiken pitää olla niin epänormaalin tasa-arvoista....  Veikkaan, että meillä on pian erityisluokat ja tarkkikset jälleen käytössä.

Tästähän kirjoitti myös Iltalehti 3.5.2019 pääkirjoituksen:

Lainaus
Vajaat kymmenen vuotta sitten suomalaista peruskoulua lähdettiin viemään suuntaan, jossa perinteisistä erityisluokista luovuttiin ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tuodaan mukaan tavallisiin luokkiin.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/810035a0-ed1a-4eea-9d3c-f957bb7fcdd3

Inkluusio ei silti ole vielä tullut. Paniikkinappulaa on painettu liian aikaisin! Katso taulukko, joka perustuu tilastokeskuksen dataan.

https://www.tilastokeskus.fi/til/erop/2017/erop_2017_2018-06-11_tie_001_fi.html

Peruskoulussa on 556 742 oppilasta ja noin 28 000 luokkaa. Tavallisille luokille on tullut välillä 2011 - 2017 lisää osa-aikaisia erityisoppilaita yhteensä 1218. Heitä riittää siis yksi lisäoppilas jokaista 23 luokkaa kohti.

Onko paljon? Voidaanko puhua koulupolitiikan käänteestä? Vai onka taas kyse tyhjästä hysterian lietsomisesta täysin olemattoman ilmiön pohjalta?

Erityisluokat eivät ole tätä päivää. Oma esikoiseni, aspergerin kirjo, sai elämäänsä varmasti hyvän lähtökohdan pienestä kyläkoulusta ja jatkoi harrastuksista tuttujen nuorien kanssa eteenpäin seuraaville asteille.Se tosin vaati meiltä vanhemmilta hieman äänen korotusta, että pääsi nuorisopsykiatrian piiriin.

Minun ajatukseni on lähinnä se, että jos luokassa on kaksi arabiankielistä lasta, niin miten mennään? Muut opettelevat arabiaa vai nämä kaksi suomea?

Vanhemmat, jotka ovat tuoneet lapsensa täysiin erilaiseen kulttuuriin ovat velvollisia hyväksymään sen, että nuo lapset kasvatetaan tämän maan kulttuurin mukaan. Lapset eivät ole se ongelma, vaan se, että he joutuvat kasvamaan puristuksessa, tietämättä mihin he kuuluvat. Jolleivat vanhemmat pysty hyväksymään lastensa mukautumista tämän vuosituhannen normeihin sekä käytöstapoihin, niin se on heidän häpeänsä.
Tilastotkin ovat rassisteja, hävetkää tilastotieteilijät! Polvelle kaikki, kun Romani kulkee ohi.

duc

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 298
  • Liked: 8932
Tämä opettajanpätevyyskoulutus ei liene kuitenkaan tarkoitettu vain varsinaisilleTM maahanmuuttajille eli kehitysmaamuslimeille, vaikka siltä aluksi saattaa näyttää, vaan kaikille EU:n ulkopuolisille, eli vaikka kiinalaiselle, meksikolaiselle, argentiinalaiselle tai australialaiselle mamulle. - -
- -
Ongelmana on kuitenkin se, että tämä kurssi asettaa kantiksen ja mamun eriarvoiseen asemaan, koska kantis voi hakea normiohjelmaan ja mamu normi- ja mamuohjelmaan. Toisille aloituspaikkoja on x ja toisille x+y, ja samalla kyseessä on tietynlainen kiintiö, joka takaa y kappaletta mamutaustaisia pätevöityjiä. Reilumpaa olisi, että kaikki kävisivät saman ohjelman, verkostoituisivat ja oppisivat myös toisiltaan.
- -

Kieltämättä tämä herättää epäilyksen positiivisesta syrjinnästä. Myös minä laittaisin kaikki samaan hakuun eriarvoisuuden välttämiseksi, mutta Turun yliopisto saanee tehdä mamuille oman ohjelman jollain perusteella, joka jää minulle epäselväksi. Tämän enempää en oikein osaa todeta.
Kauan tunsin velvollisuudekseni kirjoittaa tänne mutten enää. Aika aikaansa kutakin. Ehkä kirjoitukseni olivat joillekin avuksi. Heidän puolestaan olen pahoillani. Muu on merkityksetöntä. Valheen voimaa ei pidä aliarvioida. Ihmiset uskovat typeryydessään taitavan valheen huomattavasti helpommin kuin kömpelön faktan.

Tagit: