UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2018-12-13 Työryhmä esittää bensiinille ja dieselille veronkorotuksia  (Luettu 13340 kertaa)

Jepulis

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 091
  • Liked: 7431
Tekninen kehitys on aina jälkeenpäin katsottuna nopeampaa, suurempaa ja innovatiivisempaa kuin kukaan omana aikanaan osasi ennustaa.

Mutku ei ihan. Käytännössä aina tulevaisuuden kehitystä liioitellaan vaikka kaikkia tulevia ei onnistuta arvaamaan. Suurin osa kuvitelluista ideoista ei saavuta käytäntöä koskaan. Fuusiovoima on näitä "ihan varma juttu" -tapauksia 50 vuoden takaa.

Sähköautojen ongelma on skaalaus. Politiikkaa ei voi perustaa siihen, että EHKÄ joku keksii jotain. Autoja tehdään maailmassa vuosittain karkeat 100 miljoonaa. Autoja on maailmassa ennestään miljardi. Määrä tiettävästi ainakin puolitoistakertaistuu, ainakin noin 1,5 miljardiin kunhan Kiina on kunnolla vauhti päällä ym. maat. Sähköautoja hädin tuskin on tehty miljoona yhteensä nyt.

Tarvitaan siis enää 1,499 miljardia sähköautoa.

Koboltin, litiumin ja neodyymin kysyntä on pilvissä. Kiinalla on neodyymit, muut rukoilee siltä niitä mutta jos nyt puhutaan vaan koboltista. Kongon Demokraattisesta tasavallasta saadaan 2/3 nykyisestä kai reilun 100 000 tonnin kobolttimäärästä (luku vuodelta 2016 tosin ja tarkistamatta mutta ei muuta johtopäätöstä). Kongo myös olisi potentiaalinen laajennusvara koboltille. Oletetaan, että yksi auto olisi niin hienosti rakennettu, että tarvitsee vain 5 kg kobolttia (Tesla S:ssä vm 2016 oli 7 kg). Jos Kongon tuotanto kolminkertaistetaan, mikä on melkoinen ponnistus, kasasta löytyy nyt se edeltävä miljoona autoa ja päälle 131 000 tonnin tuotanto, josta saisi ehkä 26 miljoonaa autoa. Puuttuu enää 1473 miljoonaa autoa. Edes vuosituotantoon ei vielä päästy. Eikä Teslan kantomatkaan.

Sitte sen 1500 täyttymisen jälkeen tarvii toki kierrättää syntynyt kobolttivaranto 100% tasolla tai yhä jatkaa Kongon kaivamista.
Jossain välissä joidenkin mielestä osa koboltista pitäisi sijoittaa lisäksi sähkörekkoihinkin.

Toki juttu ei ole ihan näin yksinkertainen mutta pikkasenkaan interpoloimalla näitä lukuja tajuaa, ettei tää pyöreä juttu nyt ihan vaan kolise itsestään neliön lootaan vaan tarttee miettiä tarkemmin. 
Vihapuhe on parempi kuin lässytetty valhe.

MiljonääriPlayboy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 057
  • Liked: 10314
Lainaus käyttäjältä: no future
Tekninen kehitys on aina jälkeenpäin katsottuna nopeampaa, suurempaa ja innovatiivisempaa kuin kukaan omana aikanaan osasi ennustaa.

Siltä juu näyttää:

http://hybrislehti.net/hybris-22012/kirjal%C3%B6yt%C3%B6-1970-luvun-n%C3%A4kemyksi%C3%A4-vuodesta-2000

Lainaus käyttäjältä: Suomi vuonna 2000
Kirjassa Suomi elää 2000-luvulla yya-sopimusten aikakautta, jossa arjen liikenne hoituu yksityislentokoneilla ja automaattisilla takseilla. Kirjan villeimmässä visiossa leikitellään vakavissaan ajatuksella, että tulevaisuudessa elävä organismi voitaisiin siirtää paikasta toiseen sähköisesti, jonka jälkeen kaikki fyysinen liikenne muuttuisi tarpeettomaksi.
.............................
Ensisilmäykseltä Suomi vuonna 2000 saattaa vaikuttaa kevyehköltä kirjalta, jossa tiedemiehet heittelevät omia radikaaleja tulevaisuuden visioitaan varsin vapaasti ilman suurempaa tieteellistä pohjaa. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, koska kirja on ennen kaikkea tieteellinen tutkimus, jossa futurologian keinoin pyritään löytämään mahdollisimman todennäköiset tulevaisuuden skenaariot.

1970-luvun tieteilijät ja 2010-luvun ministeriön työryhmät ovat molemmat ainakin syöneet ihan yhtä vahvoja sieniä.

Mutta onhan siellä jossain (tavallaan) oikeaankin osuttu, ainakin jos uskoo valtakunnan virallista storylinea..  :roll: :

Lainaus käyttäjältä: Suomi vuonna 2000
Yhteiskunnallisissa ennustuksissa äärimmäisen salliva yhteiskunta on sulauttanut kaikki vähemmistöt itseensä ja työvoimapulasta kärsivä Suomi joutuu houkuttelemaan jatkuvasti lisätyövoimaa liian tiheään asutuilta alueilta kuten Egyptistä, Hollannista ja Japanista.

Takaisin aiheeseen. Bensiini- ja dieselmoottorit ovat pääpiirteiltään säilyneet samanlaisina alusta lähtien. Lukuisat hienosäädöt ovat tietenkin aikojen saatossa parantaneet niiden rakennetta ja toimintaa, joskin viime aikoina niiden parannusten suhteenkin ollaan jo käännytty käyrän laskuosuudella. Marginaaliset parannukset päästöihin ja polttoainetalouteen on saatu osittain aikaan uhraamalla mm. luotettavuus ja huollettavuus. Poliittista päätöksentekoa saamme toki omalta osaltaan kiittää tästä.

Sähköautoilla taas on ollut edessään loistava tulevaisuus vasta 1830-luvulta lähtien (vrt. Karl Benzin tuotokset 1886), ja historiansa alusta lähtien niitä ovat vaivanneet lähes tulkoon samat ongelmat, jotka niitä vaivaavat edelleenkin. 2000-luvulla vaan eräiden poliitikkojen ja aivottoman sheeple-kansanosan päässä naksahti jotain, ja yhtäkkiä päätettiin sitten ratkaisuna vaan ignorata ne ongelmat. Ja kas, jälleen kerran sähköauton tulo on aiiiiiiiiiiiivan nurkan takana. Tämä mentaliteetti paistaa strobovalon lailla ministeriön työryhmän raportistakin.

Kuten kirjoitin johonkin Homman liikenne/autoketjuun aiemminkin: minulla ei ole mitään sähköautoja vastaan. Sen sijaan minulla on paljonkin sitä älyllisesti epärehellistä, poliittis-ideologista sähköautoilun pakkosyöttöä vastaan, jonka edessä on valtavia teknologisia haasteita, mutta jota silti ajetaan keppi-keppi-taktiikalla, kuin käärmettä pulloon.

Korvautuivatko höyryveturit aikanaan sähkö- ja dieselvetureilla sen takia, että jonkun sosialistivaltion Martelaan piereskelijät päättivät niin? Tuliko hiilelle ja vedelle haittavero? Kiellettiinkö hiilen myynti? Ei. Höyryveturit korvautuivat omaehtoisesti, omaan tahtiin, KOSKA PAREMPAA TEKNOLOGIAA SYNTYI KORVAAMAAN NE. Jos sähköauton teknologia ei koskaan nouse sille tasolle, että polttomoottoriautoista luovutaan vapaaehtoisesti, niin minkä helvetin takia sellaista teknologiaa pitää väkisin pakottaa käyttöön? Ihmiskuntahan silloin de facto taantuu teknologisessa kehityksessä. En sano, etteikö sähköauto voisi joskus syrjäyttää polttomoottoriauton täysin vapaassakin kilpailussa (ja varmaan syrjäyttääkin), mutta tämän hetkinen ajojahti tuo, jälleen kerran, mieleen Neuvostoliiton: kielletään länsiautojen tuonti, niin voidaan sitten rauhassa kehua, miten Mosse on NL:n myydyin auto ja TEKNOLOGIAN HUIPPUA.

e:typo
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 10:50:48 kirjoittanut MiljonääriPlayboy »
PolPolle tiedoksi:
A) kaikki kirjoittamani on sarkasmia
B) Vous êtes des collaborateurs

Lasse Nortunen

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 997
  • Liked: 3888
Jos Suomi päättäisi esimerkiksi lopettaa bensan ja dieselin myynnin kokonaan heti 2019 alussa, niin tuhannen taalan kysymys onkin, että siitäkö noille virkamiehille ja poliitikoille Suomessa maksetaan palkkaa? Elämän hankaloittamisesta ja kurjistamisesta? Kaupungistumisen edistämisestä ja maaseudun autioittamisesta?

Kaikkein järkevin teko ympäristön suhteen olisi puuttua RADIKAALISTI kehitysmaalaisten eläimelliseen lisääntymiseen. Mutta kuten @ämpee tuossa jo kirjoittikin, sehän ei tietenkään käy, koska ilmastonmuutoksen vastustaminen ja monikulttuurisuuden edistäminen ovat saman lahkon sädekehiä.

e:typo
Viisaita sanoja! Tämä maa on aivan sekaisin. En tiedä missä todellisuudessa meidän päättäjät elävät, mutta eivät ainakaan samassa kuin minä.

Ei liity suoraan tähän ketjuun, mutta pakko mainita. Kaikki muistavat varmasti nelosolut-kohun. Aikuiset ihmiset väittivät ihan pokkana, että koko maa menee rappiolle, kun nelonen vapautetaan ruokakauppoihin. Poliiseja pitäisi palkata lisää ja alkoholismi räjähtää käsiin. Eikä siinä silleen mitään, kyllähän maailmaan mielipiteitä mahtuu, mutta kun nämä väitteet olivat peräisin kansanedustajilta, ministereiltä ja itseään asiantuntijoiksi kutsuvilta hyypiöiltä! Ai perk***!

Joten ei mikään ihme, jos esimerkiksi sellainen pienen pieni juttu, kuin maahanmuuttopolitiikka, ja kaikki siihen liittyvä, on aivan absurdia. Hyvä on pahaa ja paha on hyvää. Metsää ei nähdä puilta ja vaikka nähtäisiinkin, niin siellä metsässä lentelee vain kultasiipisiä keijukaisia.

Itellä henkilökohtaisesti on mennyt usko huomiseen jo aikapäiviä sitten.

Woland

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 42
  • Liked: 12

Eriävä mielipide perusteluihin. Puhut nykyisen bensatraktorin mallista, etkä ota huomioon mitä varten traktorieta yleensäottaen käytetään. Nehän ovat peltotyökoneita jolloin yleensä tilaa on vaikka tekisi kuinka ison akuston renkaiden päälle. Lisäksi massa antaa lisää pitoa vääntöön jolloin 20tonnin painoinen akustokaan ei välttämättä olisi yksiselitteisen huono asia. Painon kasvaessa tietysti joutuu kasvattamaan renkaiden pinta-alaa yms samassa suhteessa, joten sielläkin varmasti on yläraja jota ei kannata ylittää, mutta noin esimerkin vuoksi voin mainita kevitsan kaivoksen sähkökaivinkoneen Komatsu PC8000 FS E https://www.youtube.com/watch?v=k6_aIGoXyTs painoa siis 762 tonnia.

(…)


Peltoviljelyssä painorajat tulisivat varmasti pian vastaan, koska traktorin fyysistä kokoa ei luultavasti juurikaan voida kasvattaa nykyisestä, jos kalusto halutaan siirtää lohkolta toiselle ilman saattoautoa.  :) Tiestö, ja etenkin sillat, yleensäkin asettavat reunaehdot laitteiden koolle alemmalla tieverkolla.

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 566
  • Liked: 13073
  • Kuka jos en minä

Eriävä mielipide perusteluihin. Puhut nykyisen bensatraktorin mallista, etkä ota huomioon mitä varten traktorieta yleensäottaen käytetään. Nehän ovat peltotyökoneita jolloin yleensä tilaa on vaikka tekisi kuinka ison akuston renkaiden päälle. Lisäksi massa antaa lisää pitoa vääntöön jolloin 20tonnin painoinen akustokaan ei välttämättä olisi yksiselitteisen huono asia. Painon kasvaessa tietysti joutuu kasvattamaan renkaiden pinta-alaa yms samassa suhteessa, joten sielläkin varmasti on yläraja jota ei kannata ylittää, mutta noin esimerkin vuoksi voin mainita kevitsan kaivoksen sähkökaivinkoneen Komatsu PC8000 FS E https://www.youtube.com/watch?v=k6_aIGoXyTs painoa siis 762 tonnia.

(…)


Peltoviljelyssä painorajat tulisivat varmasti pian vastaan, koska traktorin fyysistä kokoa ei luultavasti juurikaan voida kasvattaa nykyisestä, jos kalusto halutaan siirtää lohkolta toiselle ilman saattoautoa.  :) Tiestö, ja etenkin sillat, yleensäkin asettavat reunaehdot laitteiden koolle alemmalla tieverkolla.

Totta, tosin suotraktoreita näkee paljonkin esim nelinkertaisilla pyörillä jotka jakavat painoa tasaisemmin. Eli paino sinällään ei ole mahdoton ajatus, joskin pyörätkin maksavat toista tonnia kappale. Ja pehmeissä pelloissa moninkertaisilla renkailla kulkevat ovat olleet jo pitkään vakio. Tiestö ei siksi aseta yleensä rajoitusta muuten kuin leveyden suhteen. Ja jos vedettävä puimuri tms on jo nyt yli normaalisti tieliikenteessä sallittavan, ei tuollaisen siirtely tilan sisällä ole sen isompi ongelma kuin ennenkään. Painorajat sama homma käytännössä, pienellä tilalla riittää pienempi, ja isommalla taas tiet on jo ennestään rakennettu niin että kahden-kolmen tonnin vetoauto, 15x 500kg paalia ja niiden lavetti eivät murskaa tietä(tai se saman tilan 30 tonnin kaivinkone). Nuo varoitusautot ovat säännös etelän ruuhkateitä varten, eivät käytäntöä missään missä kolme autoa on ruuhka.

Hedelmistään puu tunnetaan.

Käytätkö youtubea? Voit auttaa kansallismielisiä kaatamaan mobiilistriimauseston alle 1000 tilaajan kanavilta, tilaamalla nämä kanavat: https://striimiinfo.blogspot.com/2019/04/tarvii-tuhat-tilaajaa.html

Boon Choo

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 409
  • Liked: 377
Pitäisi kai käydä läpi noita tutkimuksia ja selvityksiä, joita tuupataan jatkuvasti julkisuuteen. Oma järki kertoo kuitenkin sen, että siirtyminen fossiilisista polttoaineista sähköön tuottaa vain marginaalisen edun hiilidioksidipäästöjen suhteen. Jos sitäkään.

Siksi että:
1) Päästötön sähköauto: Sähköntuotanto ei ole päästötöntä. Sähköntuotannossa tarvitaan aina vastaava määrä säätövoimaa, ja sitä voidaan tuottaa järkevästi vain fossiilisilla polttoaineilla. Toki ydinvoimalla voidaan säätää kausivaihteluita ja hakkeella ym. "päästöttömästi". Mutta muuten säädetään maakaasulla, kivihiilellä ja polttoöljyllä. Eli tietty osuus päästövapaasta sähköstä on aina fossiilista.
2) Hyötysuhde: Kun sähkö siirtyy voimalaitoksesta autoa kuljettavaksi liikkeeksi, matkalla siitä sähköstä katoaa hukkana iso osa. Voimalaitoksella on hyötysuhde, sähköverkolla on hyötysuhde, laturilla on hyötysuhde, akuilla on hyötysuhde ladatessa + purkaessa, sähkömoottorilla on hyötysuhde. Kun nuo hyötysuhteet kertoo keskenään, siitä tulee se sähkön määrä, joka oikeasti käytetään hyväksi. Kun fossiilinen polttoaine tuotetaan, kuljetetaan, tankataan ja käytetään autossa, myös siinä on hyötysuhde. Luulisi, että nämä hyötysuhteet voidaan melko vähällä vaivalla laittaa samalle viivalle. Mikä on lopputulema? Vai onko epärehellisyys sitä tasoa, että vertaillaan vain kulutusta ns. kustannuspaikalla.
3) Hyötysuhde2: Polttomoottorin hyötysuhde on käytännössä melko korkea ja paranee koko ajan. Voi olla, että sähköautotekniikka etenee vielä nopeammin, mutta molemmissa lähestytään sitä käytännön maksimaalista hyötysuhdetta molempien tekniikoiden suhteen. Koko ajan "harppaukset" pienenevät.
4) Auton elinkaaren päästöt: Toistaiseksi sähköauton elinkaaressa tuotetaan päästöjä suuret määrät. Tästä sentään on puhuttu yleisemmin. Siitäkin on puhuttu, että vanhat ei-niin-vähä päästöiset autot pitäisi poistaa liikenteestä uusien tieltä. Mitenkäs niiden uusien fossiilisia käyttävien autojen elinkaaren päästöt? Kai nyt jotain säästyy, jos vanha ajetaan loppuun? Jos vaihdat 15v vanhan diesel Volvon uuteen, niin epäilen, että tuleeko siitä mitään ympäristö hyötyä, jos vaihdatkin sen vasta 20v. kohdalla.

Yleisemmin tuntuu, että kaikista näistä asioista lauotaan puolitotuuksia.
« Viimeksi muokattu: 14.12.2018, 20:54:39 kirjoittanut Boon Choo »
Katarina R Hommaforumilla: "Islamismin ja islamistinen terrorismin nousu on tietysti huolestuttavaa ja ikävä ilmiö. Mutta tuossahan ei ole uskonto taustalla vaan muut asiat."

Paju

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 520
  • Liked: 589
Lainaus
Yhtenä selkeänä tavoitteena työryhmän valmistelemasta raportista erottuu pyrkimys vähentää henkilöautosuoritetta.
[..]
Laurikon mukaan kyse on jälleen väärinkäsityksestä.

– Ilmeisesti asia on ymmärretty niin, että tavoitteena olisi vähentää matkoja. Tosiasiassa tavoite on muuttaa matkatapaa, mikä on aivan eri asia. Vastedes ihmiset käyttäisivät siis enemmän julkista liikennettä, eli kulkisivat junilla ja busseilla henkilöautolla ajamisen sijasta.

Haha, vai että porukka henkilöautoista busseihin ja juniin? Raportti ymmärrettiin siltä osalta ihan oikein. Unohtui vaan sitten sellainen pikkujuttu korkea-arvoiselta asiantuntijaryhmältä, että julkista liikennettä ei ole suurimmassa osassa maata. Ei edes junanratoja. Eli ei kulkemista, kuten alkuperäiset vastaukset olivatkin.

Tulee mieleen, että tässä haikaillaan paluuta 1950-60 -luvulle. Autoilu oli paremmin toimeentulevan väen etuoikeus ja rahvas kulki julkisilla.

Homma toki toimi tuolloin, mutta onko siihen enää paluuta? Bussi- ja junayhteydet on ajettu yhtään syrjäisemmiltä seuduilta alas ja rataverkoston kunto on paikoin huono.

Mikä keskeisintä, yhdyskuntarakenne, elinkeinot sekä elämänrytmi ovat olennaisesti muuttuneet. Kun 50-luvulla iso osa työvoimasta työskentelI omalla maatilallaan, ja moni työnantaja tehtaista kouluihin tarjosi työsuhdeasunnon läheltä työpaikkaa, nyt pendelöidään hyvinkin pitkän matkan takaa. Asuminen kasvukeskuksissa lähellä työpaikkoja alkaa olla pienituloisen saavuttamattomissa.

Aikaa kuluu julkisilla matkustamiseen pääsääntöisesti enemmän kuin omalla autolla, etenkin jos kulkuneuvoa joutuu vaihtamaan. Onko työ- ja yksityiselämäänsä suorittava kiireinen nykyihminen siihen valmis? Työmatka on pakko kulkea, mutta entä vapaa-ajan matkailu? Kyllähän ennenkin maalle päästiin lapsikatraan kanssa julkisilla. Veikkaan silti, että moni kotimaan matka jää väliin, jos vaikkapa Särkänniemen-viikonloppuun tai pikkuserkun maalaishäihin pitäisi lähteä junalla ja parilla bussilla.

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 676
  • Liked: 1258
Tulee mieleen, että tässä haikaillaan paluuta 1950-60 -luvulle. Autoilu oli paremmin toimeentulevan väen etuoikeus ja rahvas kulki julkisilla.

Homma toki toimi tuolloin, mutta onko siihen enää paluuta? Bussi- ja junayhteydet on ajettu yhtään syrjäisemmiltä seuduilta alas ja rataverkoston kunto on paikoin huono.

Mikä keskeisintä, yhdyskuntarakenne, elinkeinot sekä elämänrytmi ovat olennaisesti muuttuneet. Kun 50-luvulla iso osa työvoimasta työskentelI omalla maatilallaan, ja moni työnantaja tehtaista kouluihin tarjosi työsuhdeasunnon läheltä työpaikkaa, nyt pendelöidään hyvinkin pitkän matkan takaa. Asuminen kasvukeskuksissa lähellä työpaikkoja alkaa olla pienituloisen saavuttamattomissa.

Aikaa kuluu julkisilla matkustamiseen pääsääntöisesti enemmän kuin omalla autolla, etenkin jos kulkuneuvoa joutuu vaihtamaan. Onko työ- ja yksityiselämäänsä suorittava kiireinen nykyihminen siihen valmis? Työmatka on pakko kulkea, mutta entä vapaa-ajan matkailu? Kyllähän ennenkin maalle päästiin lapsikatraan kanssa julkisilla. Veikkaan silti, että moni kotimaan matka jää väliin, jos vaikkapa Särkänniemen-viikonloppuun tai pikkuserkun maalaishäihin pitäisi lähteä junalla ja parilla bussilla.

 Työryhmällä ei sitten tullut mieleen se että hyvätuloiset tuottaa ja ovat autoilleet jo vuosikymmeniä ja tuottaneet isoilla autoillaan runsaasti enemmän päästöjä kuin pienituloiset.
   Hinnakorotuksilla tuota isotuloisille suotua oikeutta tuhota elinympäristöä entisestään lisättäisiin.
    Virallista termistöä käyttäen: "työryhmä käyttää vero ohjausta ja oikeuttaa isotuloiset vero-ohjauksen avulla tuhoamaan ilmastoa pienituloisia enemmän".
   
« Viimeksi muokattu: 14.12.2018, 23:41:31 kirjoittanut Pkymppi »

Beef Supreme

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 770
  • Liked: 2912
  • Suomi kuntoon!
Jostain ylempää luin että dieselveturit korvasivat höyryn kun olivat parempia. Mutta Aatu-Saksa siirtyi takaisin höyryyn koska hiiltä oli loputtomasti, öljyä ei, ja sota oli suunnitteilla. Höyryllä NE junatkin kulkivat.

Veikkaan ettei hiilen käytöstä luovuta koskaan. Jossain muodossa se palaa aina.
"Tietynlainen rasismi on ok. Kulttuurieroja on, eikä se iskostu kyllä heidän päähänsä, että miten saa maassa toimia." - Minna, joukkoraiskattu

Pakkanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 085
  • Liked: 3567
Piti oikein tarttua laskimeen ;D.

Spritmonitor.de palvelusta löytyy poltto- ja sähkömoottoreilla varustettujen autojen todellisia käyttäjien kulutuslukemia ja tuollainen Clion kokoinen Zoe näyttää vievän pyöreästi 15 kwh/100km, joka siis vastaa energiasisällöltäön 1,5 litraa dieseliä.

Sähkö Zoe käyttää 15kwh/100km.
5L/100km kuluttava diesel käytää 50kwh/100km.
6L/100km kuluttava bensiini käyttää 55kwh/100km.

Sähkö maksaa 0,15 €/kwh
Bensa maksaa 0,155 €/kwh (9kwh/L)
Diesel maksaa 0,145 €/kwh (10kwh/L)

Tämän valossa näyttää siltä, että polttomoottoriauton hyötysuhde on vain yksinkertaisesti huono. Muualla suuremmissa yksiköissä tuotettu energia yhdistettynä sähkövoimansiirtoon tulee päihittämään polttomoottorit, kunhan sähkön varastointi vaan jatkaa kehittymistään.

Auto taitaa olla sittenkin liian pieni yksikkö voimalaitokseksi, eikä pysty kilpailemaan energiantuotannossa edes kiinteille isoille fosiilisia polttaville combivoimaloille?

Loppukäyttäjän ei varmaan tarvitse murehtia sähkönjakeluverko  yms. hyötysuhteita, jos sähkön hinta on tiedossa ja sähkö- ja jakeluverkkoyhtiöt tekevät sillä vielä voittoakin?
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 00:29:16 kirjoittanut Pakkanen »

sivullinen.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 068
  • Liked: 8939
  • Ahjo on viha. Kosto on kipinä.
Taas ketjussa on vallassa näkökulma, jonka mukaan kaikki kehitys hiljaista hivuttautumista kohti kauan silmien edessä ollutta maalia. Osittain tämä on totta. Suurimman osan ajasta kehitys polkee suorastaan paikallaan ja mitään ei tapahdu. Viimeksi suuri mullistus autoilussa tapahtui dieselin keksimän uuden moottorityypin myötä -- ja siitä on jo hyvin paljon aikaa --. Sähköautoja oli jo silloin, vaikka ne olivat tehottomampia. Bensa-autot olivat myös tehottomampia. Kaikki kehitys sen jälkeen on ollut pelkää yksityiskohtien hiontaa.

Minä en ole aivan varma, tuleeko autoilussa tapahtumaan mitään muutosta lähitulevaisuudessakaan. Verojen korotukset eivät sitä suuremmin muuta, sähköautohössytys taas unohtuu ja häköpönttöautot tulevat yhä olemaan epäkäytännöllisiä. Mistään näistä syistä ei mikään muutos synny. Energian, öljyn tai sähkön saatavuusongelmat sitävastoin saattavat tilannetta muuttaa. Vaikka en usko aatun tykänneen hiilijunista, koska oli itse kaasumyrkytyksen uhri ja hyvin altis hengitysvaikeuksille huonosta ilmasta, on uskottavaa, että sodan aiheuttama pakko saattoi hänet -- ja koko valtakunnan -- saada niitä suosimaan kaikissa muissa mielin parempien vaihtoehtojenkin kustannuksella. Uuden suursodan syttyminen tulisi varmasti aiheuttamaan suuria mullistuksia liikkumisessa myös tälläkin kertaa. Maailmassa tapahtuu joskus mullistuksia, jotka muuttavat kaiken.

Traktorit ovat tästä hyvä esimerkki. Traktorit otettiin europpassa käyttöön suuressa mitassa Ensimmäisen Maailmansodan seurauksena. Liian suuri osa peltotyöhön kykenevästä väestöstä oli tapettu rintamilla, ja pellot oli pakko kyntää. Konevoima oli ainoa keino estää täysi nälänhätä -- ja silti Espanjantaudin ja muiden tautien nimityksellä nälänhätä tappoi useita prosentteja sodastakin selvinneestä väestöstä --. Traktorin voittokulku ei kuitenkaan ollut heti selvää. Oli useita muitakin eri pellonmuokkauskoneita, jotka toimivat öljyjalosteilla. Oli monenlaisia paikkallismoottoreita, joista vaijerin avulla siirrettiin voimaa pellolla pyöriviin koneisiin. Traktori -- eli sen aikaisin sanoin veturi -- voitti käsittääkseni pelkästään pienviljelyn suosimisen johdosta. Isoilla pelloilla kiinteät välineet olisivat olleet parempia, mutta niitä testailtiin enemmän vain Neuvostoliitossa ja sieläkään ei alkuaikoina sovhoositoimintaan laajemmassa mitassa voitu siirtyä nälänhädän aiheuttaman pakon vuoksi.

Tulevaisuuden ratkaisu voisi siten olla sähkötraktori pellon reunassa olevan johdon päässä; tämä on minusta oikein hyvä ja toimivalta kuulostava idea. Pelloilla ympäröity pientila voisi toimia kokonaan johtotraktorin avulla. Kymmenen hehtaarin viljelyyn ei tarvittaisi kuin parin sadan metrin mittainen johto, joka voisi olla suoraan traktoritallin seinässä kiinni. Mitään akkuja ei tarvittaisi lainkaan. Pari sataa metriä johtoa ei edes painaisi enempää kuin iso akkupaketti -- ja kaiken lisäksi se voisi olla kelattuna traktoritalliin --. Tietenkään tällaiseen siirymistä ei voi nykyisessä tilanteessa mitenkään olettaa tapahtuvan, koska ei ole kysyntää ja ei ole tarjontaa -- eli muna ja kana ongelma --. Vain sodan tai muun pakon aiheuttama tilanne voisi siihen johtaa. Myöskin Stalinin kaltaisen vahvan johtajan päätös voisi sen aikaan saada; Stalin sähköisti Venäjän mahtikäskyllään ja mahdotonta se olisi ollut muuten.

Olen myös joskus ajanut johtokäyttöisellä yksityisautolla. Tämä tapahtui Linnanmäellä aika kauan sitten. Siellä on kuitenkin edelleen sama testirata olemassa. Mahdotonta johtokäyttöisten yksityisautojen käyttökään ei siten ole. Johdinbussit taas olivat pitkään Suomessakin suosittuja. Rataverkko taas sähköistettiin vasta pari kymmentä vuotta sitten ja hyvin se on toiminut. Raitiovaunut toimivat sähköllä. Sähkö ei tietenkään ratkaise energian tarpeen ongelmaa, mutta uusia vaihtoehtoja se antaa. Myös julkisen liikenteen ja yksityisliikenteen välinen suhde on merkittävä -- ja julkisella liikenteellä voisi tarkoittaa myös muutakin kuin valtion harjoittamaa julkista liikennettä --. Esimerkiksi ydinkäyttöinen juna olisi helposti kuviteltavissa -- ja Neuvostoliitossa niitä oli jopa käytössä --. Ydinkäyttöinen lentokone toimii myös ja laiva. Ydinkäyttöinen linja-auto ei olisi enää yhtä mahdoton ajatus kuin ydinkäyttöinen henkilöauto; siinä voitaisiin velvoittaa kuljettajalta huomattavasti enemmän. Mutta sosialistisen valtion suurin vihollinen ei ole yksityisautoilu vaan yksityinen joukkoliikenne eli yksityisyritteliäisyys. Siten tässä suhteessa ei mitään voi olettaa tapahtuvan ennen sosialismin hajoamista. Niin lähti Onnibuskin pois täältä, vaikka lyhyen olemassaolonsa aikana ehti tehdä todella paljon hyvää.

Vielä on pari tekijää, jotka nostaisin esiin, vaikka alkavat jo olla aika kaukana polttoaineveroista. Yksi on paikallisuus ja toinen kehityksen aiheuttamat muutokset. Mielestäni on ollut surullista nähdä, miten sosialistien keskittämispolitiikka on tuhonnut maaseudut. Ennen siellä oli kyläkouluja ja koulumatkat olivat parisen kilometriä. Ne matkat pääsi kyllä ilman mitään autoa ja ulkopuolista energiaa. Nykyään ei parinkymmenen kilometrin koulumatka alakouluun ole edes harvinaista. Jos tässä suhteessakin luopuisimme sosialismista, niin bensan kulutus laskisi todella paljon yksin koululaisten osalta; myös suurtuotantoon pyrkivä keskitetty teollisuus verrattuna kotiteollisuuteen on toinen vähintään samanluokan kakku. Ylipäätään sosialistien rakastaman pakkokaupungistamisen lopettaminen muuttaisi liikennettä hyvin rajusti; sitä on vaikea arvailla miten.

Teknologian kehitys taas on osittain sosialismin romahduksessa mukana tuoden hajoavan järjestelmän tilalle vaihtoehtoisen mallin, mutta osittain pystyy itsenäisestikin haastamaan sosialismin. Esimerkiksi kaupankäynti tapahtui aikoinaan toreilla; sitten siirtyi sisätiloihin kaupunkien keskustoissa; ja sitten sosialismi loi laatikkokauppakeskukset, joihin kuljettiin yksityisautoilla. Nyt sosialistien vastustuksesta huolimatta verkkokauppa on leikkaamassa kauppakeskuksiin pohjautuvaa mallia, ja toimeenpanokyvyttömät sosialistit eivät ole kyenneet sitä estämään, vaikka tahtoa on. Verkkokauppa ei muuta ihmisten tarvetta liikkua mihinkään, mutta tavaran liikuttelun se on mullistanut jo nyt täysin. Internet taas on mullistanut kokoustamisen -- vaikka siinä murros tapahtui jo viime vuosituhannen puolella, jolloin sosialistit vielä olivat hieman kyvykkäämpiä ja pystyivät aiheuttamaan isoja esteitä, jotka yhä rajoittavat tätä --. Some on esimerkki tästä. Hommaforumin nimessä oleva forum tarkoittaa toria, ja nimenomaan kokoustamispaikan mielessä. Ennen Vladimir Suuren keksimiä hybriditoimia tämänkin ketjun sisältö olisi käsitelty isossa kokoussalissa, johon liikkuminen olisi ollut huomattavasti työläämpää kuin tietokoneen avaaminen.
"Meistä ei olisi mikään sen suotavampaa kuin sivullisen esittämä marxilainen analyysimme arvostelu." (Lenin)

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 286
  • Liked: 6617
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia

Haha, vai että porukka henkilöautoista busseihin ja juniin? Raportti ymmärrettiin siltä osalta ihan oikein. Unohtui vaan sitten sellainen pikkujuttu korkea-arvoiselta asiantuntijaryhmältä, että julkista liikennettä ei ole suurimmassa osassa maata. Ei edes junanratoja. Eli ei kulkemista, kuten alkuperäiset vastaukset olivatkin.


Tämähän on sitä samaa kuin Vihreiden johtama Helsingin liikennepolitiikka: Ei ensisijaisesti tuoteta uusia ratkaisuja ja toteuteta niitä, vaan kurjistetaan tahallaan sitä toimintaa, joka halutaan pois silmistä. Helsingissä pyritään vähentämään pysäköintipaikkoja ja aiheuttamaan hidastavia pullonkauloja moottoriajoneuvojen liikenteeseen, jotta ihmiset tästä hitaasta hivutuksesta ikään kuin oppisivat ja siirtyisivät käyttämään joukkoliikennevälineitä ja polkupyöriä. Yllättäen saattaakin käydä niin että idea ei toimikaan vaan toimivaa liikennettä kipeimmin tarvitsevat ottavat opikseen ja siirtyvät jonnekin aivan muualle, riittävän kauaksi Helsingistä. Helsingin Vihreät päättäjät suorastaan kerjäävät tätä.

Toisenlainen strategia perustuisi siihen, että tuotetaan aktiivisesti uusia ja entistä parempia ratkaisuja, ja odotetaan että jossain kehityksen pisteessä uudet ratkaisut ohittavat laadussaan vanhat, jolloin väestö alkaa siirtyä uusien ratkaisujen käyttäjiksi omasta vapaasta tahdostaan.

Tässä on esimerkki ajattelutavasta, jota politiikan eliitti nykyään hellii:
Lainaus

Raportin mukaan tavoitteena olisi, että autokanta uusiutuisi nopeasti niin, että vuonna 2030 eli 12 vuoden päästä Suomessa olisi noin 670 000 sähköautoa ja vuonna 2045 jo 2 miljoonaa.

Tähän pyritään esimerkiksi polttoaineveroja korottamalla ja tukemalla sähköauton hankintaa.


• Okkonen, Katja: Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita” Taloussanomat, 2018-12-13.

Toisin sanoen: "Annetaanpa nuille höllevatin tylsille veronmaksajille raippaa niin että ne keksisi tehdä jotain muuta." Tässä tapauksessa tietysti veronmaksajien tulisi osata kulkeutua autokauppoihin ostelemaan halpoja tai edes kokonaisedullisia sähköautoja. Mutta autokauppias sanoo: "Ei ole." Vähän yksityiskohtaisemman tiedustelun jälkeen selviää myös: "Ei tule."

Tuollahan on myös poliitikkoja, jotka ovat päätelleet että kun maassa on pitkään jatkunut suurtyöttömyys, pitää maahan tuoda lisää ammattitaidottomia ja muuten vain matalasti koulutettuja työttömiä, jotka jotenkin maagisesti piristävät taloutta ja talouden piristyminen lopulta ratkaisee työllisyysongelmat. Neropatteja päättävissä elimissä.
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 02:06:22 kirjoittanut Nikolas Ojala »
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Dystopia

Luettavaa:

Boon Choo

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 409
  • Liked: 377
Piti oikein tarttua laskimeen ;D.

Spritmonitor.de palvelusta löytyy poltto- ja sähkömoottoreilla varustettujen autojen todellisia käyttäjien kulutuslukemia ja tuollainen Clion kokoinen Zoe näyttää vievän pyöreästi 15 kwh/100km, joka siis vastaa energiasisällöltäön 1,5 litraa dieseliä.

Sähkö Zoe käyttää 15kwh/100km.
5L/100km kuluttava diesel käytää 50kwh/100km.
6L/100km kuluttava bensiini käyttää 55kwh/100km.

Sähkö maksaa 0,15 €/kwh
Bensa maksaa 0,155 €/kwh (9kwh/L)
Diesel maksaa 0,145 €/kwh (10kwh/L)

Tämän valossa näyttää siltä, että polttomoottoriauton hyötysuhde on vain yksinkertaisesti huono. Muualla suuremmissa yksiköissä tuotettu energia yhdistettynä sähkövoimansiirtoon tulee päihittämään polttomoottorit, kunhan sähkön varastointi vaan jatkaa kehittymistään.

Auto taitaa olla sittenkin liian pieni yksikkö voimalaitokseksi, eikä pysty kilpailemaan energiantuotannossa edes kiinteille isoille fosiilisia polttaville combivoimaloille?

Loppukäyttäjän ei varmaan tarvitse murehtia sähkönjakeluverko  yms. hyötysuhteita, jos sähkön hinta on tiedossa ja sähkö- ja jakeluverkkoyhtiöt tekevät sillä vielä voittoakin?

Olen eri mieltä. Hyötysuhdetta pitäisi tarkastella koko toimitus/tuotanto-ketjun läpi. Euromääräisyys voisi olla hyvä, jos kulurakenne, katteet ja ennen kaikkea verot olisivat samat. Pelkästään kuluttajahinta, joka sisältää veroja 70% tasoittaa eroa merkittävästi.

Ongelma koko jutussa ei mielestäni ole se, että onko sähkö vähän parempi, parempi vai jopa paljon parempi. Ongelma on se, että pelkästään auton tasolla vertailtaessa on liian helppo sanoa, meidän autoon tulee vain päästötöntä energiaa eikä se siten saastuta ollenkaan. Silloin on liian helppo sanoa, että sähköverkkohan on jo olemassa. Tai että ei siihen tarvitse hukkaa laskea, kun siellähän ne elektronit olisivat jo muutenkin odottamassa autoon pumppaamista.

Luokkaa 20% Suomen sähköntuotannosta on suoraan fossiilista. Myös muulla energian tuotannolla on hiilidioksidi jalanjälki. Jos ei suoraan tuotettavasta yksiköstä, niin rakentamisesta ja ylläpidosta. Siirtohäviö verkoissa 3%. Kivihiilivoimalan hyötysuhde 50%. Akkutekniikoiden hyötysuhteet vaihtelevat 50-99% välillä. Akut purkautuvat ajan kuluessa. Laturit kuluttavat. Sähkömoottorin hyötysuhde 80-90%. Kun nämä lisätään päälle, sähköauton hiilidioksidi jalanjälki alkaa näyttämään hyvin erilaiselta, kuin pelkkä auton nimellistehosta johdettu. Tottakai sama vertailu pitää tehdä fossiiliselle polttoaineelle, mutta siellä suurin jälki tulee kustannuspaikalla.
Katarina R Hommaforumilla: "Islamismin ja islamistinen terrorismin nousu on tietysti huolestuttavaa ja ikävä ilmiö. Mutta tuossahan ei ole uskonto taustalla vaan muut asiat."

MiljonääriPlayboy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 057
  • Liked: 10314
............
Sähkö maksaa 0,15 €/kwh
Bensa maksaa 0,155 €/kwh (9kwh/L)
Diesel maksaa 0,145 €/kwh (10kwh/L)
............
Loppukäyttäjän ei varmaan tarvitse murehtia sähkönjakeluverko  yms. hyötysuhteita, jos sähkön hinta on tiedossa ja sähkö- ja jakeluverkkoyhtiöt tekevät sillä vielä voittoakin?

Mitä uskot sähkön maksavan siinä vaiheessa, kun sähköyhtiöt tajuavat päässeensä siihen samaan kiristysasemaan, jossa bensiini-ja dieselkauppiaat ja jalostajat ovat Suomessa tällä hetkellä..? Mihin suuntaan uskot sähkön verotuksen liikkuvan siinä vaiheessa, kun bensiinin ja dieselin hinnan 70+%:n veron osuus siirretään jotain muuta kautta kerättäväksi? Sähkönjakeluverkostoa pitänee myös reivata, ja ne kustannukset maksatetaan myös kuluttajilla -kuten on jo nyt käymässä maakaapeloinnin osalta. Siirtomaksut nousevat nopeammin kuin sähkön hinta, ja valtiovallan hyväksymänä perusteluna käytetään jatkuvasti -yllätys yllätys- verkon vaatimien investointien synnyttämiä kustannuksia.

Sähkön hinnannousussa on sitten vielä sekin mukava puoli, että tähän asti bensa/dieselverosta on päässyt (osittain) eroon luopumalla autoilusta. Sähkön hinnannousua sen sijaan (toisaalta onneksi) tulee makselemaan myös joka ikinen Kalliossa asuva, autoton ekohippi, ladatessaan iPadiään tai sähkötupakkaansa, pitäessään niitä vaatekomeron kirkasvaloja päällä, tai paistellessaan tofunakkeja liedellä. Tai liikkuessaan sillä sporalla Tsadissa.

e:typo
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 08:50:33 kirjoittanut MiljonääriPlayboy »
PolPolle tiedoksi:
A) kaikki kirjoittamani on sarkasmia
B) Vous êtes des collaborateurs

Pakkanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 085
  • Liked: 3567
Piti oikein tarttua laskimeen ;D.

Spritmonitor.de palvelusta löytyy poltto- ja sähkömoottoreilla varustettujen autojen todellisia käyttäjien kulutuslukemia ja tuollainen Clion kokoinen Zoe näyttää vievän pyöreästi 15 kwh/100km, joka siis vastaa energiasisällöltäön 1,5 litraa dieseliä.

Sähkö Zoe käyttää 15kwh/100km.
5L/100km kuluttava diesel käytää 50kwh/100km.
6L/100km kuluttava bensiini käyttää 55kwh/100km.

Sähkö maksaa 0,15 €/kwh
Bensa maksaa 0,155 €/kwh (9kwh/L)
Diesel maksaa 0,145 €/kwh (10kwh/L)

Tämän valossa näyttää siltä, että polttomoottoriauton hyötysuhde on vain yksinkertaisesti huono. Muualla suuremmissa yksiköissä tuotettu energia yhdistettynä sähkövoimansiirtoon tulee päihittämään polttomoottorit, kunhan sähkön varastointi vaan jatkaa kehittymistään.

Auto taitaa olla sittenkin liian pieni yksikkö voimalaitokseksi, eikä pysty kilpailemaan energiantuotannossa edes kiinteille isoille fosiilisia polttaville combivoimaloille?

Loppukäyttäjän ei varmaan tarvitse murehtia sähkönjakeluverko  yms. hyötysuhteita, jos sähkön hinta on tiedossa ja sähkö- ja jakeluverkkoyhtiöt tekevät sillä vielä voittoakin?

Olen eri mieltä. Hyötysuhdetta pitäisi tarkastella koko toimitus/tuotanto-ketjun läpi. Euromääräisyys voisi olla hyvä, jos kulurakenne, katteet ja ennen kaikkea verot olisivat samat. Pelkästään kuluttajahinta, joka sisältää veroja 70% tasoittaa eroa merkittävästi.

Ongelma koko jutussa ei mielestäni ole se, että onko sähkö vähän parempi, parempi vai jopa paljon parempi. Ongelma on se, että pelkästään auton tasolla vertailtaessa on liian helppo sanoa, meidän autoon tulee vain päästötöntä energiaa eikä se siten saastuta ollenkaan. Silloin on liian helppo sanoa, että sähköverkkohan on jo olemassa. Tai että ei siihen tarvitse hukkaa laskea, kun siellähän ne elektronit olisivat jo muutenkin odottamassa autoon pumppaamista.

Luokkaa 20% Suomen sähköntuotannosta on suoraan fossiilista. Myös muulla energian tuotannolla on hiilidioksidi jalanjälki. Jos ei suoraan tuotettavasta yksiköstä, niin rakentamisesta ja ylläpidosta. Siirtohäviö verkoissa 3%. Kivihiilivoimalan hyötysuhde 50%. Akkutekniikoiden hyötysuhteet vaihtelevat 50-99% välillä. Akut purkautuvat ajan kuluessa. Laturit kuluttavat. Sähkömoottorin hyötysuhde 80-90%. Kun nämä lisätään päälle, sähköauton hiilidioksidi jalanjälki alkaa näyttämään hyvin erilaiselta, kuin pelkkä auton nimellistehosta johdettu. Tottakai sama vertailu pitää tehdä fossiiliselle polttoaineelle, mutta siellä suurin jälki tulee kustannuspaikalla.

Piti laskea tämäkin.

Kuluttaja maksaa:
sähköveroa 0,28 €/kwh
bensiinin valmiste-/polttoaineveroa 0,075 €/kwh (9 kwh/L)
dieselin valmiste-/polttoaineveroa 0,05 €/kwh (10 kwh/L)

Eli sähköä verotetaan jo nyt ankarammin. Näin laskimen läpi tarkasteltuna sähköauton kulutus kwh/100km on vaan ylivoimaisen alhainen?

Ja mitä tuohon sähkön hinnannousuun tulee, niin tuskin mahdollista. Esimerkin auto kultuttaa siis 1500kwh/100tkm=225€, joten sähkön hinnan tuplaannuttuakin se olisi vielä halpaa. Tosin siinä vaiheessa kymmenet tuhannet sähkölämmitystaloudet 20 000 - 40 000 kwh vuosikulutuksineen olisivat konkurssissa.


P.s. ei ole ennen tullut juuri edes ajateltua näitä, mutta täytyy sanoa, että sähkö alkoi kiinnostamaan. Voisin sellaisen perheen kakkosautoksi huolia, kunhan vähän vielä kehittyvät ja halpenevat.
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 09:12:57 kirjoittanut Pakkanen »

MiljonääriPlayboy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 057
  • Liked: 10314
Eli sähköä verotetaan jo nyt ankarammin.

Ja tämä siis estää tulevat veronkorotukset...... millä mekanismilla? Ei valtiota kiinnosta prosenttiosuudet. Valtiota kiinnostaa paljonko tilillä on euroja. Ja jos bensiinin ja dieselin myynti paskotaan ja sitä kautta saadut verotulot romahtavat, niin se potti kerätään muualta. Simple as that. Se voi olla Berkeleen GPS-kilometrivero, se voi olla sähkövero, se voi olla yhdistelmä. Pointti on kuitenkin se, että niin kauan kuin suomalaiset jatkavat yksityisautoilua vihaavien sosialistien äänestämistä, niin autoilu ei tule Suomessa halpenemaan, vaan päinvastoin. Siinä mielessä laskelmasi perustuen tämän hetken hintoihin ovat täysin triviaaleja.


Ja mitä tuohon sähkön hinnannousuun tulee, niin tuskin mahdollista.

Ja siltikin, siitä ajasta kun minä aloitin autoilun lähes 30 vuotta sitten, on esimerkiksi dieselin hinta moninkertaistunut. Pelkän dieselin. Dieselautojen verotuksen nousu siihen vielä päälle. Ei sellaista silloinkaan kukaan pitänyt mahdollisena, mutta silloiset pahimmatkin spekulaatiot on ylitetty jo moneen kertaan.

Esimerkin auto kultuttaa siis 1500kwh/100tkm=225€, joten sähkön hinnan tuplaannuttuakin se olisi vielä halpaa. Tosin siinä vaiheessa kymmenet tuhannet sähkölämmitystaloudet 20 000 - 40 000 kwh vuosikulutuksineen olisivat konkurssissa.

Ja koskas kuluttajien/hallintoalamaisten talousahdingot olisivat verottajaa tai kartelliyrityksiä liikuttaneet? Opetelkoot uimaan. Muuttakoon kerrostaloon. Tai rakentakoon uuden nollaenergiatalon. Mitä sähköyhtiöihin taas tulee, niin ikävä fakta on vaan se, että kun markkinoilta poistuu tai poistetaan kilpailua (bensa, diesel), niin jäljelle jäävät pelurit (sähkö) hyödyntävät tilanteen nostamalla hintojaan ja katteitaan.

e:viimeiseen kappaleeseen lisäys
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 09:43:35 kirjoittanut MiljonääriPlayboy »
PolPolle tiedoksi:
A) kaikki kirjoittamani on sarkasmia
B) Vous êtes des collaborateurs

Pakkanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 085
  • Liked: 3567
^

Just tota tarkotinkin. Jos sähkön hinta nousisi tasolle, jolla sähköautolla ajaminen muuttuisi kalliiksi, niin se olisi murheista pienin.

Se on kuitenkin selvää, ettei sähköautoikukaan pysy jatkossa edullisena. Kaikkien autojen käyttöä aletaan verottamaan km pohjaisesti. Mutta sitä pidän mahdottomana, että sähkön hinta tai sähköauton kulutus kasvaisi räjähdysmäisesti.

Toisin kun öljy, sähköä ei omista ketään!

Jepulis

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 091
  • Liked: 7431
Piti oikein tarttua laskimeen ;D.

Spritmonitor.de palvelusta löytyy poltto- ja sähkömoottoreilla varustettujen autojen todellisia käyttäjien kulutuslukemia ja tuollainen Clion kokoinen Zoe näyttää vievän pyöreästi 15 kwh/100km, joka siis vastaa energiasisällöltäön 1,5 litraa dieseliä.

Sähkö Zoe käyttää 15kwh/100km.
5L/100km kuluttava diesel käytää 50kwh/100km.
6L/100km kuluttava bensiini käyttää 55kwh/100km.

Sähkö maksaa 0,15 €/kwh
Bensa maksaa 0,155 €/kwh (9kwh/L)
Diesel maksaa 0,145 €/kwh (10kwh/L)

Tämän valossa näyttää siltä, että polttomoottoriauton hyötysuhde on vain yksinkertaisesti huono. Muualla suuremmissa yksiköissä tuotettu energia yhdistettynä sähkövoimansiirtoon tulee päihittämään polttomoottorit, kunhan sähkön varastointi vaan jatkaa kehittymistään.

Auto taitaa olla sittenkin liian pieni yksikkö voimalaitokseksi, eikä pysty kilpailemaan energiantuotannossa edes kiinteille isoille fosiilisia polttaville combivoimaloille?

Loppukäyttäjän ei varmaan tarvitse murehtia sähkönjakeluverko  yms. hyötysuhteita, jos sähkön hinta on tiedossa ja sähkö- ja jakeluverkkoyhtiöt tekevät sillä vielä voittoakin?
Yo. analyysissä Pakkanen hyvä sekoitat valitettavasti teoreettiset arvot käytäntöön epätasapuolisesti. Kaikki mahdollinen hukka on otettu huomioon polttopuolella mutta sähköpuolella toiminta on häviötöntä ja tulevaisuus tuo kirjoituksen perusteella myös halvoiksi osoittautuvia uudistuksia. Jokainen sähköauton akku yksin jo vuotaa yhdestä kahteen tankillista vuodessa.

Zoe ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen kansan tarpeisiin. Siihen ei saa esimerkiksi peräkoukkua. Tätä nykyä kansa rahtaa Saksasta keski-iältään 6 vuotiaita isoja dieseleitä. Siinä on todellisuus ja zoen pohjalle rakenneltu unelma epäsynkassa.

Polttoaineen hyötysuhde on heikko mutta siinä energian edes saa paketoitua mukaan. Jos verrataan tätä kykyä, sähköauto häviää kaasulle ja muille kirkkaasti. Energiaa on niin paljon mukana, että se riittää asialliseen kuljetuskykyyn ja asialliseen kantomatkaan. Minun autossani on peräkoukku, jota tarvitsen mm. työn takiakin. Jos ajan Lappiin, tyypillisesti ajotietokone ilmoittaa lähteissä jäljelläolevana kantomatkana täydellä tankilla väliltä 1300-1500.

Sitä voi miettiä mikä sähköauto helposti korvaisi oman aika halvan kulkupelini ja minkä kehityksen jälkeen. Sitten voi todeta, että kaasuautolla ajaisin jo tänään.

Vihapuhe on parempi kuin lässytetty valhe.

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 994
  • Liked: 1274
Oma operointialue auton kanssa kun käsittää käytännössä vain Tampereen eteläpuolisen alueen, ja ehkä kerran tai kaksi vuodessa tulee käytyä yksin autolla sitä pohjoisempana, niin kiinnostaisi tietää että kuinka iso osa ihmisten arkisista matkoista on vaikkapa 300-500 km tai etenkin sen ylittäviä siirtymiä?  Tuota luokkaahan on tämänhetkisten sähköautojen toimintasäteet.

Oheen vielä karttakuva väestön jakautumisesta maassa, minkä pohjalta niitä liikennepoliittisia linjauksia kuitenkin lopulta tehdään.

MiljonääriPlayboy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 057
  • Liked: 10314
Case 1. Demokraattinen sivistysvaltio, joka haluaa kansalaistensa parasta: ihmiset siirtyvät sähköautoiluun, kokonaan TAI osittain, sitä mukaa kun teknologia ja infrastruktuuri kehittyvät ja ihmiset huomaavat sähköautoilun edut. Erityisesti yhdistelmä 1kpl sähköauto lyhyitä matkoja varten + polttomoottori- tai kaasuauto muuhun käyttöön olisi erittäin houkutteleva. Autoilun ja polttoaineiden verotus niin, että auton OMISTAMISTA ei veroteta, jolloin olisi houkuttelevampaa pitää toista autoa, vaikka käyttääkin ainoastaan yhtä kerrallaan. Annetaan ihmisten vapaasti hyödyntää eri teknologioiden parhaita puolia, jolloin kokonaisuus on ihmisten, luonnon ja talouden kannalta paras mahdollinen.

Case 2. EU-sosialistinen byroslavia nimeltään Suomi, jossa vihataan ihmisten liikkumisen vapautta: verotetaan auton ostamista, omistamista ja polttoaineita niin, että saatana tuntuu. Annetaan ajokortittomien city-hippien, yhdessä ahneiden energiayhtiöiden kanssa, tehdä toteuttamiskelvottomia hahmotelmia, joiden avulla sitten ohjataan koko valtakunnan liikennepolitiikkaa. Ja tulos on sitten tuossa ministeriön työryhmän raportissa nähtävissä. Porkkana, mikä se on? Keppiä, keppiä, keppiä. Uskotaan sokeasti siihen, että kyllä se puoluekirjalla valittu virkamies tietää parhaiten. Virkamiehet päättävät kaiken puolestasi, kaiva vaan kuvetta ja kärsi siitä patterimopostasi, musikka.

Tässäpä tämä tiivistettynä.

e:typo
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 12:36:12 kirjoittanut MiljonääriPlayboy »
PolPolle tiedoksi:
A) kaikki kirjoittamani on sarkasmia
B) Vous êtes des collaborateurs

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 676
  • Liked: 1258
   Työryhmän ehdotus on pelkkää mielipidemuokkausta polttoaineverojen korotukselle.
   Verovaroja tarvitaan muun muassa mamutukseen.

... Polttoaineen hinta ei liene kovin paljon kulutusta ohjaile, ihmiset ajavat tarpeelliset ajonsa joka tapauksessa.

    Juuri olemme nähneet ettei a-oluen ruokakauppoihin tuonti nostanut sen kulutusta, vaikka sellaista kovin pelättiin.
 
  Ja tässä perustelu mielipiteelle että veronkeruusta on pelkästään kyse:

 .. Jos työryhmä oikeasti olisi autoilua halunnut vähentää, valmiita keinoja löytyy esim. tupakoinnin vastustamisesta:
  Kiellettäisiin auto mainokset, vähintäinkin jokaiseen mainokseen vaadittaisiin teksti: autoilu vaarantaa terveyttäsi. Autoilu pilaa ympäristöä.
 Autolehdistön suitsutusta autoilun hienoudesta kriminalisoitaisiin vihapuheena. Nyttenhän auto lehdessä voi lukea: "Tämän auton ominaisuudet on parhaimmillaan vasta yli 150km/h nopeudessa. Mitä järkeä tuollaisessa autossa?
 
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 12:24:11 kirjoittanut Pkymppi »

ÄmTeeAa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 507
  • Liked: 1893
Oma operointialue auton kanssa kun käsittää käytännössä vain Tampereen eteläpuolisen alueen, ja ehkä kerran tai kaksi vuodessa tulee käytyä yksin autolla sitä pohjoisempana, niin kiinnostaisi tietää että kuinka iso osa ihmisten arkisista matkoista on vaikkapa 300-500 km tai etenkin sen ylittäviä siirtymiä?  Tuota luokkaahan on tämänhetkisten sähköautojen toimintasäteet.

Oheen vielä karttakuva väestön jakautumisesta maassa, minkä pohjalta niitä liikennepoliittisia linjauksia kuitenkin lopulta tehdään.

Omien kokemusteni mukaan sähköauton toimintasäde on talvella n.120 km n. 10 asteen pakkasella. Vähemmänkin, jos ajetaan 100 km/h matkaa edes 20 km:n verran moottoritiellä. Joku pikku-Pösö se oli mitä käytin, vuosimallia en tähän muista. Joudun ajamaan helposti yli sadan kilometrin matkoja kun lähden tapaamaan sukulaisia tuonne pohjoseen. Ja julkisten käyttäminen Oulun yläpuolella on lähinnä vierailun isäntien kiusaamista, sillä joutuvat silloin hakemaan melko kaukaa. Parempi mennä itse omalla autolla. Ja jos sähköauton toimintasäde on 120 km, ja matkaa 100 km, niin ei sen toimintasäde todellisuudessa riitä, tai riski matkan varrelle jäämisessä on liian iso.

Saatan joutua ajamaan 300 km matkoja työreissuissa kaupunkien välillä. Mitä pohjosemmas mennään, sitä tyypillisemmäksi pitkät työmatkat tulevat. Sukulaiseni ajavat 100 km yhteen suuntaan töihin. Hassua tässä on kuitenkin sellainen juttu, että he käyttävät siinä vähemmän polttoainetta, mitä ruuhka-Suomessa palaa samassa ajassa liikenteessä. Ja kyllä, joudun lentämään töiden vuoksi myös paljon, joten olen ihan 1.A luokan ympäristökriminaali ja hiilidioksidipäästöjen kruunaamaton kuninkas. Haastakaa vaan oikeuteen, ei kiinnosta. Eipähän sitten tarttisi tuoda ruokaa pöydälle sossupummeille. Alle 5 km matkat kuljen pyörällä, satoi sitten räntää tai lunta tahi paistoi. 20 vuoden kokemuksella pyöräilijöiden määrä tipahtaa lähes 95 % talvisin, enkä ole koskaan nähnyt viherhippejä pyörän sarvissa talvella. Ei ilmeisesti ole suojaavaa ihonalaista rasvakerrosta lämmittämässä. :D

Näyttää unohtuneen sähköautovillityksestä sellainen juttu, että sähköauto on parhaillaan lähinnä kauppakassina lyhyellä matkalla, se kiihtyy nopeasti liikennevaloista, ja kääntyy kolikolla parkkitaloissa. Pidemmälle matkalle valitsen kuitenkin isomman auton ihan jo urastabiilisuuden vuoksi. Tesla teki minusta virheen siinä, että lähti superautolinjalle. Ihan kiva, että menee nollasta sataan alle kolmeen sekuntiin, mutta kuka sellaista autoa tarvitsee, jos kuljetuskapasiteettiä ei ole mihinkään? Saamme nähdä, tuleeko Teslalta SUV USA:ssa, vai meneekö tehdas konkkaan sitä ennen. Ja SUV taas ei vastaa kauheasti Euroopan tarpeisiin, vaan pitäisi olla enemmän sellainen Minin tyyppinen auto.

Sähköauton paras myyntiargumentti on sen helppokäyttöisyys parkkitaloissa, äänettömyys sekä sen kahjo kiihtyvyys (lähinnä kateuden kautta). Outoa tässä on se, että Vihreät eivät puhu mitään maakaasun käyttämisestä autoissa, vaikka sitä kautta olisi helpoin homma saada välittömiä päästövähennyksiä. Samalla heiltä näkee talvisin päivityksiä kaikenlaisilta paratiisisaarilta, joten "Älä tee kuiten minä teen, vaan kuten minä sanon" toimii edelleen varsin hyvin.

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 994
  • Liked: 1274
Sähköautojen paras puolihan on se, että ne eivät tupruta enää päästöjään tiheimmin asutuilla alueilla. Suomalaisten asuminen ja liikkuminen kun keskittyy kaupunkeihin.

Edit. Lapissa asuu n. 3% suomalaisista. N. 50% asuu ja työskentelee alle 200 km päässä kehä kolmosesta. Tuolle porukallehan sähköauto on edes maltillisesti kehittyessään täysin validi ratkaisu jo lähitulevaisuudessa.
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 12:48:40 kirjoittanut no future »

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 676
  • Liked: 1258
Sähköautojen paras puolihan on se, että ne eivät tupruta enää päästöjään tiheimmin asutuilla alueilla. Suomalaisten asuminen ja liikkuminen kun keskittyy kaupunkeihin.

  Lisättynä se, että sähköautossa kaupunkiajossa jarrutus energiaa ei häivytetä lämpönä ulkoilmaan vaan saadaan otetuksi talteen akkuihin.

 ... Ja vielä lisäksi se että polttomoottori auto on huonoimmillaan kaupunkiajossa.

Pakkanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 085
  • Liked: 3567
Piti oikein tarttua laskimeen ;D.

Spritmonitor.de palvelusta löytyy poltto- ja sähkömoottoreilla varustettujen autojen todellisia käyttäjien kulutuslukemia ja tuollainen Clion kokoinen Zoe näyttää vievän pyöreästi 15 kwh/100km, joka siis vastaa energiasisällöltäön 1,5 litraa dieseliä.

Sähkö Zoe käyttää 15kwh/100km.
5L/100km kuluttava diesel käytää 50kwh/100km.
6L/100km kuluttava bensiini käyttää 55kwh/100km.

Sähkö maksaa 0,15 €/kwh
Bensa maksaa 0,155 €/kwh (9kwh/L)
Diesel maksaa 0,145 €/kwh (10kwh/L)

Tämän valossa näyttää siltä, että polttomoottoriauton hyötysuhde on vain yksinkertaisesti huono. Muualla suuremmissa yksiköissä tuotettu energia yhdistettynä sähkövoimansiirtoon tulee päihittämään polttomoottorit, kunhan sähkön varastointi vaan jatkaa kehittymistään.

Auto taitaa olla sittenkin liian pieni yksikkö voimalaitokseksi, eikä pysty kilpailemaan energiantuotannossa edes kiinteille isoille fosiilisia polttaville combivoimaloille?

Loppukäyttäjän ei varmaan tarvitse murehtia sähkönjakeluverko  yms. hyötysuhteita, jos sähkön hinta on tiedossa ja sähkö- ja jakeluverkkoyhtiöt tekevät sillä vielä voittoakin?
Yo. analyysissä Pakkanen hyvä sekoitat valitettavasti teoreettiset arvot käytäntöön epätasapuolisesti. Kaikki mahdollinen hukka on otettu huomioon polttopuolella mutta sähköpuolella toiminta on häviötöntä ja tulevaisuus tuo kirjoituksen perusteella myös halvoiksi osoittautuvia uudistuksia. Jokainen sähköauton akku yksin jo vuotaa yhdestä kahteen tankillista vuodessa.

Zoe ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen kansan tarpeisiin. Siihen ei saa esimerkiksi peräkoukkua. Tätä nykyä kansa rahtaa Saksasta keski-iältään 6 vuotiaita isoja dieseleitä. Siinä on todellisuus ja zoen pohjalle rakenneltu unelma epäsynkassa.

Polttoaineen hyötysuhde on heikko mutta siinä energian edes saa paketoitua mukaan. Jos verrataan tätä kykyä, sähköauto häviää kaasulle ja muille kirkkaasti. Energiaa on niin paljon mukana, että se riittää asialliseen kuljetuskykyyn ja asialliseen kantomatkaan. Minun autossani on peräkoukku, jota tarvitsen mm. työn takiakin. Jos ajan Lappiin, tyypillisesti ajotietokone ilmoittaa lähteissä jäljelläolevana kantomatkana täydellä tankilla väliltä 1300-1500.

Sitä voi miettiä mikä sähköauto helposti korvaisi oman aika halvan kulkupelini ja minkä kehityksen jälkeen. Sitten voi todeta, että kaasuautolla ajaisin jo tänään.

Eikös kaikkia energioita verrata kuluttajan saamassa muodossa. Bensa, diesel, kaasu, joten miksi ei sähköäkin?

Kaikki tietää dieselin bensaa suuremman energiasisällö ja sama juttu etanolin ja kaasun suhteen bensaan. Ihan yleisesti näitä verratan, kuinka paljon mitäkin kuluu per 100km.

Tässä Gasumin vastaava energiansisältölaskelma kaasun ja bensan kesken.

"Kaasua myydään kiloissa, ja yksi kilo kaasua vastaa 1,56 litraa bensiiniä ja 1,39 litraa dieseliä. Energiasisällöltään maa- tai biokaasu on 50 MJ/kg, kun vastaavasti bensiini on 32 MJ/l ja diesel 36 MJ/l."

Käytännössä kaikkia verrataan energiasisällön perusteella keskenään, mutta vain sähkö myydään muodoss €/kwh.

Tuntuu oudolta jos sähkön kohdalla aletaaniin miettimään mitä mutkia sen matkalla töpseliin on. Niin kun öljylähdekin sijaitsisi huoltoasemalla ;D.

Eikä tuollainen akun sisäinen purkaantuminen kuulosta kamalan isolta. Yhdessä öljynvaihdon öljykin sisältää yli 60kwh energiaa ja se vasta kallista litkua meille kuluttajille on.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 140
  • Liked: 10959
............
Sähkö maksaa 0,15 €/kwh
Bensa maksaa 0,155 €/kwh (9kwh/L)
Diesel maksaa 0,145 €/kwh (10kwh/L)
............
Loppukäyttäjän ei varmaan tarvitse murehtia sähkönjakeluverko  yms. hyötysuhteita, jos sähkön hinta on tiedossa ja sähkö- ja jakeluverkkoyhtiöt tekevät sillä vielä voittoakin?

Mitä uskot sähkön maksavan siinä vaiheessa, kun sähköyhtiöt tajuavat päässeensä siihen samaan kiristysasemaan, jossa bensiini-ja dieselkauppiaat ja jalostajat ovat Suomessa tällä hetkellä..?

Jos ymmärsin oikein, niin vihjailet että sähkön hinta nousisi kun kulutus sähköautojen myötä kasvaa.

Näin ei kuitenkaan tule käymään koska toisin kun öljyä, sähköä voi tuottaa myös Suomessa ja lähes kenen tahansa toimesta. Sähkön tuotantokapasiteettia siis voi kasvattaa sen mukaan kun hinta nousee.

Poliittisesti sähkön hintaa toki voidaan nostaa ja tullaankin nostamaan verotuksen kautta. Pitäähän valtion korvaa bensavero jollain ja luonnollinen ratkaisu on silloin jonkinlainen ylimääräinen autovero.

Sähköauto ei siis tule pitkällä tähtäimellä alentamaan kustannuksia koska verotuksella lisätään menoja.
"Where have all the good men gone and where are all the gods? Where's the streetwise Hercules to fight the rising odds?"

- Bonnie Tyler

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 140
  • Liked: 10959
Sähkörekka on ihan realistinen ajoneuvo, traktori ei ole.

Oisiko "realismi" tässä laveahko termi. Valitsisin termin "teknisesti mahdollinen" sähkölle.

Realismilla tarkoitan, että rekka on rakenteeltaan sellainen, että siihen voi sovittaa akkuja. Onhan siinä iso alusta, joka pystyy kantamaan volyymiltään suurenkin akuston. Lisäksi sen käyttötarkoitus on sellainen, että energiakulutus siirrettyä kiloa kohden ei ole kovin suuri.

Traktorissa ei ole suurehkoa alustaa, johon ripustaa akusto ja suuri voimavaatimus tyhjentäisi ne hetkessä. Sähkötraktorin akun energia / volyymi -suhde pitäisi siis olla erittäin suuri. Tällaisia akkuja ei vielä ole tarjolla ja sen takia sähkötraktori on epäkäytännöllinen.

Lainaus
Tälläkin suunnalla kaasu on taas edellä. Kaasu on raskaassa liikenteessä ei vain kiistattoman realistinen vaan ihan arkikäytöstä löytyvä vaihtoehto, jota useat valmistajat myy.

Kaasu varmaankin voi olla raskaan liikenteen eräs vaihtoehto. Raskaan liikenteen osalta harva jakeluverkko ei ole samanlainen ongelma kun henkilöautojen osalta. Yleensähän raskas liikenne ajaa määriteltyjä reittejä pitkin, jolloin tankkaaminen voidaan hoitaa vain muutamassa pisteissä.

Epäilen kuitenkin, että sähkörekka saattaa olla niin lähellä markkinoita ettei kaasurekkaan kannata satsaa. Onhan joitain malleja jo olemassakin: https://en.wikipedia.org/wiki/Electric_truck
"Where have all the good men gone and where are all the gods? Where's the streetwise Hercules to fight the rising odds?"

- Bonnie Tyler

ÄmTeeAa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 507
  • Liked: 1893
Sähköautojen paras puolihan on se, että ne eivät tupruta enää päästöjään tiheimmin asutuilla alueilla. Suomalaisten asuminen ja liikkuminen kun keskittyy kaupunkeihin.

Edit. Lapissa asuu n. 3% suomalaisista. N. 50% asuu ja työskentelee alle 200 km päässä kehä kolmosesta. Tuolle porukallehan sähköauto on edes maltillisesti kehittyessään täysin validi ratkaisu jo lähitulevaisuudessa.

Niin, mutta asiantuntijaryhmän raportin uutisoinnissa maata ei ole jaoteltu vyöhykkeisiin. Veikkaan, että rikkoisi tasa-arvolakeja. En ole kerennyt lukemaan raporttia vielä, on vähän muutakin hommaa.

Sähköautojen paras puolihan on se, että ne eivät tupruta enää päästöjään tiheimmin asutuilla alueilla. Suomalaisten asuminen ja liikkuminen kun keskittyy kaupunkeihin.

  Lisättynä se, että sähköautossa kaupunkiajossa jarrutus energiaa ei häivytetä lämpönä ulkoilmaan vaan saadaan otetuksi talteen akkuihin.

 ... Ja vielä lisäksi se että polttomoottori auto on huonoimmillaan kaupunkiajossa.

Ei pelkästään polttomoottori, mutta tyypillisesti myös automaattilaatikko. Joskus tekisi mieli hieroa vihreää aatetta kannattavien naisten naamaan sitä, että vaihtakaapa sitten autonne manuaaleihin, jos haluatte pelastaa maailman. Havaintojeni aika monella näistä on automaattiloota, kun se on "niin näppärä". Pitäisi tuoda syitä ja seurauksia selkeämmin esille heille. DSG vaihteisto on saattanut vaikuttaa asiaan jotenkin, lieneekö matala kaupunkiajon hyötysuhde peräti syy lootan kehittämiseen? Mutta niitäkään ei ole kaikissa autoissa.

MiljonääriPlayboy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 057
  • Liked: 10314
Jos ymmärsin oikein, niin vihjailet että sähkön hinta nousisi kun kulutus sähköautojen myötä kasvaa.

Todellakin vihjailen. Eikä tässä asiassa tarvitse uskoa pelkästään minun vihjailuihini, googlaa vaikkapa TEHOMAKSU.

Tulevaisuudessa, joulun alla kun on sähkölämmitteisessä omakotitalossa lämmöt päällä, ulkona 25-astetta pakkasta, kinkku uunissa, sähkösauna lämpiämässä ja pihalla kolme Teslaa pikalatauksessa, niin jo pelkästään tuon tehomaksun avulla menee sähkölasku ihan uusille lukemille. Sähkölaskuhan ei ole pelkkää sähkön hintaa.

Sen lisäksi, jos nyt kuvitellaan bensan ja dieselin menevän jossain vaiheessa myyntikieltoon, niin totta kai energiayhtiöt laskevat tämän johdosta kuluttajien kukkaroon jäävän  bensalaskun verran löysää rahaa. Ja koska sähköä on muutenkin pakko käyttää, niin kyllä se löysä raha kuule kerätään pois sähkön hinnassaKIN.

Näin ei kuitenkaan tule käymään koska toisin kun öljyä, sähköä voi tuottaa myös Suomessa ja lähes kenen tahansa toimesta. Sähkön tuotantokapasiteettia siis voi kasvattaa sen mukaan kun hinta nousee.

... ja silti nytkin tuodaan Suomeen sähköä mm. Venäjältä. En tunne alaa tarkkaan, mutta siitä olen 99%:n varma, että sähkön tuotanto Suomessa on ERITTÄIN tarkkaan säädeltyä, rajoitettua ja luvanvaraista toimintaa. Omakotitalon katolle saa laitella aurinkopaneeleja, mutta valtakunnanverkkoon tuottaminen ei ihan niin vaan onnistukaan. Koitapa pistää omalle tontille tuulivoimala (sen kokoinen, että siitä riittää virtaa muillekin) tai oman tontin läpi virtaavaan puroon vesivoimala, niin veikkaan ettei ihan ilmoitusmenettelyllä onnistu. Jonkun ruokakaupan pystyyn laittaminenkin onnistuisi helpommin, ja suomalaisten kauppaketjujen katteilla luulisi uusia yrittäjiä riittävän -mutta silti ne S- ja K-mafiat vaan porskuttavat vuosikymmenestä toiseen. Sähköntuotannossa on aivan varmasti samoja elementtejä.

e:typo
« Viimeksi muokattu: 15.12.2018, 13:33:47 kirjoittanut MiljonääriPlayboy »
PolPolle tiedoksi:
A) kaikki kirjoittamani on sarkasmia
B) Vous êtes des collaborateurs

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 566
  • Liked: 13073
  • Kuka jos en minä

Eikä tuollainen akun sisäinen purkaantuminen kuulosta kamalan isolta. Yhdessä öljynvaihdon öljykin sisältää yli 60kwh energiaa ja se vasta kallista litkua meille kuluttajille on.

Lähinnä käydään läpi perusfysiikkaa. Energian siirtyminen säilöstä toiseen ei ole ikinä 100% vaan siinä on aina häviöitä, lämpönä, äänenä jne. Eli kun lataat 100kwh auton akkuun, menetät jo x% sähköstä latautumisesta syntyvänä lämpönä, sitä enemmän mitä nopeammin lataat. Lautausprosessin hyötysuhteita en ole paljoa nähnyt paperilla, mutta veikkaisin tekniikasta riippuen kyseessä olevan 5-30% ladattavasta energiasta. Kun polttoaineina, energia mitä tarvitset siirtoon on polttoainepumpun kuluttama sähkö joka on +-prosentin tasoa.

Käytännön laskelmani oli tuo että pääset kesällä 500kg akustolla 500km huipputekniikalla. 500kg bensiiniä tai dieseliä pääset samankokoisella autolla 5000km ja enemmänkin. Alle 10v vanha pikkunen dieselseat matka-ajossa alle 4l/100km=12500km/500kg polttoainetta tai a-sarjan bensamersu alle 6l/100km=, 8300km/500kg polttoainetta. Tässä tehty se yksinkertaistus että bensa ja diesel litra painaisi tasan kilon. Ja tuo siis kesällä, talvella pääsetkin samalla 500kg akustolla vain noin reilun puolet siitä mitä kesällä, kun taas bensa tai dieselauton ''hukkaama'' energia lämmöksi voidaan hyödyntää lämmitykseenn johon ei tarvita sitä lisäenergiaa ja hyötysuhde on entistä kovempi polttonesteautoille. kulutus kasvaa koneen lämpiämisen ja lämpimänä pitämisen verran on alle 4-> vaikka 4½l= 11100km ja alle 6l - alle7l-> 7150km

Energian määrän laskeminen on siis melko turhaa kun pitää huomioida mitä energia käytännössä painaa ja lisää massaa kuljetettavaksi=lisää energiaa vaaditaan sen kuljettamiseen. Sähköauton etu on kevyempi kone, mutta se etu menetetään monikertaisesti polttoainesäiliön painolla.
Hedelmistään puu tunnetaan.

Käytätkö youtubea? Voit auttaa kansallismielisiä kaatamaan mobiilistriimauseston alle 1000 tilaajan kanavilta, tilaamalla nämä kanavat: https://striimiinfo.blogspot.com/2019/04/tarvii-tuhat-tilaajaa.html