Eläkeläiset ja raihnaat sekä halpamamutus

[talous ja muutos]

Maahanmuuttoa on perusteltu sillä, että maahanmuuttaneet maksavat niin paljon veroja, että valtiolla on varaa huolehtia eläkkeistä ja raihnaisista.
Osa ihmisistä kuolee ns. saappaat jalassa, joten heillä ei ole raihnaisuuden ajanjaksoa. Mutta useimmilla on vanhuudessa lyhyt tai pitkä raihnaisuuden aika. Sitäpaitsi jotkut nuoret vammautuvat pysyvästi. Lisäksi on tauteja jotka muuttavat ihmisen raihnaiseksi lapsena tai jo syntymästä asti.

-----

Suomen kilpailukyky ei ole hyvä, kun kohteena hyvin veroja maksavat maahanmuuttajat:

- Kunnianhimoisille tai muuten erilaisista mahdollisuuksista kiinnostuneille suomenkielinen noin 5 miljoonan ihmisen talousalue ei ole kilpailukykyinen verrattuna vaikkapa lähes 40 miljoonan asukkaan Puolaan verrattuna.
- Suomessa pitää opiskella kahta kieltä, joista on hyötyä vain Suomessa ja Ruotsissa (noin 10 miljoonaa asukasta). Kannattaa ennemmin muuttaa vaikkapa Italiaan, jossa on 60 miljoonaa asukasta. Saksan puhujia on noin 100 miljoonaa. Sitten on vielä eurooppalaiset maailmankielet: englanti, espanja, ranska ja portugali. - Tärkeitten kielten oppiminen on tärkeä valintakriteeri maahanmuutossa - erityisesti lasten kannalta.
- Suomi on puskurivaltio NATO:n ja Venäjän välillä. Maahanmuuttoa harkitseva ottaa esille Georgian ja Venäjän välisen sodan (2008) sekä Ukrainan ja Venäjän välisen kriisin vuodesta 2014 lähtien. (Venäjä sieppasi Krimin Ukrainalta ja sai aikaan separatistihallinnon Kaakkois - Ukrainaan.)
- Suomi on ostovoimaan perustuvan bruttokansantuotteen henkeä kohti -listassa vanhojen teollisuusmaitten häntäpäässä - vain UK, Ranska ja Japani ovat Suomen takana. (Wikipedia/List of countries by GDP (PPP) per capita)

Niinpä ei ole yllätys, että Suomessa asuminen ei kiinnosta EU -kansalaisia - poikkeuksena virolaiset, jotka asuvat Suomen naapurissa.

Wikipedia/Suomi
Väestö/Kielet
/Väestö kielen mukaan

1.    suomi    4 848 761
2.    ruotsi       289 052
3.    venäjä       77 177
4.    viro          49 590
5.    arabia       26 467
6.    somali       20 007
7.    englanti    19 626
8.    kurdi        13 327
9.    persia      12 090
10.    kiina      11 825
11.    albania  10 391
12.    vietnam   9 872
13.    thai          9 403
14.    espanja  7 770
15.    turkki       7 739
16.    saksa     6 183

[talous ja muutos]

Suomen Perusta -ajatuspaja julkaissut pdf -muodossa olevan kirjan:
Kuinka kalliiksi
halpatyövoima tulee?
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta,
työmarkkinat ja julkinen talous
Samuli Salminen

s. 13:
5  Yleistä saatavuusharkinnasta: Saatavuusharkinta koskee vain EU:n/ETA:n
ulkopuolelta matalapalkka-aloille töihin tulevia

s. 14:
5.1.2  Saatavuusharkinta koskee vain matalapalkka-aloille töihin tulevia. Erityisasiantuntija pää-
see suoraan töihin

s. 15:
Taulukko 1:
Oleskeluluvat Suomeen työn perusteella, jos tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Odotettavissa olevat käsittelyajat (kk) kesäkuussa 2018 hakemusperusteen mukaan, sekä koskeeko hakemusperustetta saatavuusharkinta. Lähde: Maahanmuuttovirasto (g).

Hakemusperuste               Ensimmäinen lupa (kk)  Saatavuusharkinta  Jatkolupa (kk)
Startup-yrittäjä                  1                                    Ei                             1
Yrittäjä                               8                                    Ei                             4
Erityisasiantuntija              1                                   Ei                             4
Yrityksen sisäinen siirto     3                                   Ei                             3
Tutkija                                1                                   Ei                             1
Urheilu ja valmentaminen  2                                  Ei                             2
Työharjoittelu                    2                                  Ei                             4
Kausityö, alle 6 kk             –                                 Ei                             –
Kausityö, 6–9 kk               –                                 Kyllä                          –
Työntekijän oleskelulupa  4                                 Kyllä                          4


s. 16:
Saatavuusharkinnan päätökset. Kyseessä on matalapailkkaiset vähän koulutusta vaativat työt.

s. 18:
TE-toimiston osapäätös perustuu nk. kokonaisharkintaan, joka sisältää neljä komponenttia (Rikama
(2017), 6–14):
1. Saatavuusharkinta.
2. Työsuhteen ehtojen arviointi.
3. Työntekijän toimeentulon arviointi.
4. Työnantajan ja työntekijän edellytysten arviointi.

s. 20:
5.5  Saatavuusharkinta on poistettu alueellisesti usealta matalapalkka-alalta

Jokaisella alueellisellaElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (lyh. ELY-keskus) on niiden omaa aluetta koskeva ulkomaisen työvoiman käyttöä koskeva linjaus. Nämä aluelinjaukset perustuvat ulkomaalaislakiin ja valtakunnalliseen työlupalinjaukseen. Aluelinjauksissa ELY-keskukset määrittävät ne ammattialat, joiden osalta saatavuusharkinta on poistettu niiden omalta alueelta

s. 21:
5.6 Saatavuusharkinta on poistettu turvapaikanhakijoilta

Turvapaikanhakijalle työnteko-oikeus myös ”ilman papereita”, turvapaikanhakija huolehtii itse
omista oikeuksistaan työntekoon liittyen.

s. 22:

Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukaan turvapaikanhakijalla on oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa:
• 3 kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, mikäli turvapaikanhakija on esittänyt voi-
massaolevan matkustusasiakirjan turvapaikkahakemuksen jättämisen yhteydessä.
• 6 kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, mikäli turvapaikanhakija ei esittänyt voi-
massaolevaa matkustusasiakirjaa turvapaikkahakemuksen jättämisen yhteydessä.

Kielteisen päätöksen saaneiden työnteko-oikeus jatkuu mahdollisen valitusprosessin ajan

s. 22 - 23:

Huomioita turvapaikanhakijoiden erittäin vapaasta työnteko-oikeudesta

Turvapaikanhakijoiden erittäin vapaan työnteko-oikeuden mahdollisia seuraamuksia voivat olla (asiaa käsitellään vielä tarkemmin raportin johtopäätöksissä alaluvussa 11.2.2)
• Muodostaa uuden reitin Suomeen (matalapalkka-aloille) sellaisille henkilöille, jotka eivät saisi muuten Suomeen oleskelulupaa EU-/ETA-alueen ulkopuolelta. Tällainen henkilö voi tulla Suomeen turvapaikanhakijana, ja hän on oikeutettu työntekoon 3/6 kuukauden kuluttua saapumisesta ilman, että hänen pitää hakea työntekijän oleskelulupaa. Pelkästään hakuajan puolesta turvapaikanhakijana työskentelemään tuleminen on ”kilpailukykyinen” työntekijän oleskeluluvan hakemiseen verrattuna, sillä jälkimmäisen hakuaika on odotusarvoisesti noin 4 kuukautta (taulukko 1).
• Mahdollistaa osaltaan valetyöpaikkamarkkinoiden syntymisen: Ei tarvita henkilöpapereita, ja viranomaiset (Maahanmuuttovirasto, TE-toimistot) eivät tarkista työsopimuksen ehtoja ennen työn aloittamista. Vaikka varsinainen turvapaikkapäätös on kielteinen, henkilö voi silti hakea Suomeen työntekijän oleskelulupaa, jos hänellä on työpaikka Suomessa. (Tähän liittyy myös sisäministeri Kai Mykkäsen suunnitelma hankkia irakilaisille kielteisen turvapaikanhakupäätöksen saaneille passit, ks. tarkemmin alaluku 11.2.2.).

----------

Halpatyöläinen maksaa vain vähän veroa palkastansa. Elämiseensä hän tarvitsee asumistukea ainakin kalliilla seudulla (esim. pääkaupunkiseutu). Lisäksi hän saattaa tarvita toimeentulotukea, esim. jos työ on osa-aikainen.
Huono koulutus mahdollistaa vain huonopalkkaiset ammatit.
Englannin tai suomen kielen taidon puute rajoittaa huomattavasti työnsaantimahdollisuuksia. Lisäksi kielitaidotonta on helppo huijata työehdoissa ja palkassa.

Niinpä halpamamu maksaa vähemmän veroja kuin saa valtiolta ja kunnilta tukea.

Halpamamu ei ole ratkaisu eläkekriisiin tai raihnaisten hoitokustannuksiin.

----------

Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että työpaikkaa tarjotaan ensin EU- ja ETA -alueen asukkaille.

Parempi sekä työttömälle suomalaiselle että valtiontaloudelle, että työtön suomalainen saa työpaikan eikä sitä annetta EU- ja ETA -alueitten ulkopuolta tulleelle.

[talous ja muutos]

Suomen Perusta -ajatuspaja julkaissut pdf -muodossa olevan kirjan:
Kuinka kalliiksi
halpatyövoima tulee?
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta,
työmarkkinat ja julkinen talous
Samuli Salminen


s. 24:

6 Saatavuusharkinnan poiston kannattajat ja vastustajat

6.1 Lakialoite saatavuusharkinnan poistamisesta
Vuoden 2017 syksyllä 103 kansanedustajaa allekirjoitti vasemmistoliiton Anna Kontulan johdolla lakialoitteen (LA 41/2017 vp), jossa vaaditaan saatavuusharkinnan poistamista. Tämä lausutaan lakialoitteen pääasiallisessa sisällössä näin:
”
Aloitteessa ehdotetaan ulkomaalaislakia muutettavaksi siten, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin, Suomessa työlupaa hakeviin sovellettavasta, ns. työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisiin.
”

s. 25:

6.2  Saatavuusharkinnan poistamista kannattavat ja vastustavat puolueet ja kansanedustajat

Taulukko 6:
Saatavuusharkinnan poistamista koskevan lakialoitteen (LA 41/2017 vp) allekirjoittaneet kansanedustajat eduskuntaryhmittäin. Kansanedustajien lukumäärät sekä allekirjoittaneiden osuudet (%) eduskuntaryhmistä.

Eduskuntaryhmä             Allekirjoittaneet (lkm)  Osuus ryhmästä (%)
Vihreä                             15                                100
Ruotsalainen                  10                                100
Kristillisdemokraattinen   4                                   80
Kokoomus                      30                                   79
Keskusta                       34                                   69
Vasemmistoliitto              3                                   25
Sosialidemokraattinen    7                                   20
Perussuomalaiset           0                                     0
Sininen                           0                                     0
Eduskunta yhteensä  103                                   52

-----------

Wikipedia/Kalle Könkkölä

Kalle Könkkölä oli toinen Vihreitten 2 ensimmäisestä kansanedustajasta (1983 - 1987). Toinen oli Ville Komsi.
Könkkölä toimi myös Vihreän liiton puheenjohtajana vuonna 1987 ja varapuheenjohtajana vuosina 1990–1991.

Könkkölä teki pitkän uran erilaisissa vammaisjärjestöissä:
"Könkkölä toimi Hengityslaitepotilaat ry:n toiminnanjohtajana vuosina 1974–1997, Tiedotuskynnys-lehden päätoimittajana vuodesta 1975 ja Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteerinä vuodesta 1998."
"Könkkölä toimi pitkään vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnyksen puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana. Hän oli vammaisten kehitysyhteistyötä tukevan Abilis-säätiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja (2010). "

Nykyajan vihreille on vammaisten tukemisen sijasta tärkeämpää työllistää Suomessa halpamamuja, jotka ovat tulleet  EU:n ja ETA:N ulkopuolisista maista. - Kauas vihreät ovat siirtyneet alkuvuosien ajasta, jollloin vammaisten tukeminen oli tärkeätä vihreille.