UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Engelsin paussi (v + u), Bismarckin aikakausi ja ympäristöhuolestuminen  (Luettu 534 kertaa)

talous ja muutos

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 945
  • Liked: 187
Otsikko ei mahtunut kokonaisuudessansa. Tässä se kokonaisena:

Engelsin paussi (vanha ja uudet versiot), Saksan kansleri Bismarckin aikakausi sosiaalipolitiikassa ja 1960 -luvun ympäristöhuolestuminen länsimaissa

Tässä on kuvaus läntisen Euroopan taloushistoriasta tiivistetysti ja kärjistetysti sekä ulottuvuuksia karsien:

----------

1. Engelsin alkuperäinen eli vanha paussi

Wikipedia/Engels' Pause

Engelsin paussilla tarkoitetaan aikakautta Iso-Britanniassa (Irlanti ei mukana) teollistumisen alusta 1800 -luvun puoliväliin.
Aikakaudelle oli ominaista voimakkaat investoinnit teolliseen tuotantoon ja kuljetuskapasiteettiin (rautatiet, höyrylaivat ja satamat). Sen sijaan palkat nousivat vain vähän.
Maaseudulta siirtyi runsaasti väkeä kaupunkeihin. Seurauksena oli kaupunkislummien vahva kasvu. Siellä asui kouluttamaton tai vähän koulutettu työväestö. Palkat olivat matalia elinkustannuksiin verrattuna ja työttömyys oli yleistä.

Wikipedia/The Condition of the Working Class in England
Friedrich Engels kuvasi tätä tilannetta kirjassan 'Työväenluokan olosuhteet Englannissa', joka julkaistiin saksaks vuonna 1845 ja englanniksi vuonna 1885.
Aikakausi sai nimensä siitä, että Engels kuvasi sitä em. kirjassansa.

Mutta 1800 -luvun jälkipuoliskolla työläisten palkat kasvoivat Iso-Britanniassa suunnilleen samaa tahtia tuottavuuden nousun ja bruttokansantuotteen kasvun kanssa.

Wikipedia/Engels' Pause/Background
Vuonna 1980 brittiläisen akatemian ekonomistit Charles Harley ja Nicholas Crafts tutkivat Britannian talouskasvua. Aikavälillä 1780 - 1840 bruttokansantuotet henkeä kohti kasvoi 46 %. 1990 taloushistorian tutkija Charles Feinstein tutki palkkojen kehitystä samalla aikavälillä.  Reaalipalkat nousivat vain 12 %.
Mutta aikavälillä 1840 - 1900 brittiläisen työntekijän tuottavuus kasvoi 90 % ja reaalipalkat nousivat 123 %.

Selityksiä Engelsin alkuperäiselle paussille:

Tarvittiin paljon rahaa investointeihin, joten ei voitu juurikaan korottaa palkkoja.
Teollistumisen alkuvuosikymmeninä tarvittiin paljon rahaa investointeihin:
- Tehtaat: rakennukset ja koneet
- Maaliikenteeseen: Radat, höyryveturit ja vaunut.
- Vesiliikenteeseen: Höyrylaivat ja satamat.
- Energiatuotantoon: Vesivoima ja höyryvoima.
Työläisille riitti vain minimi: asunnot ja palkka.

Maaseudulla oli paljon ylijäämäväestöä, jonka oli vaikea löytää kunnollista työtä: Kausityöntekijät, maataloustyöläiset, torpparit, pientilalliset yms. Lisäksi maataloustyötä alettiin koneellistaa, mikä lisäsi maaseuden ylijäämäväestöä.
Niinpä maaseudulta vaelsi vuosikymmenien ajan runsaasti väkeä kaupunkeihin. Kaupunkien kasvava teollisuus ei kyennyt työllistämään kaikkia kaupunkeihin muuttaneita. Niinpä kaupungeissa oli paljon työttömiä ja huonoissa ammateissa työskenteleviä (esim. katumyyjät).
Näissä olosuhteissa teollisuustyöläisen neuvotteluvoima työnantajaa kohtaan oli heikko. Niinpä teollisuustyöläiset olivat matalapalkkaisia, ja työnantaja otti itsellensä työn tuottavuuden kasvun hyödyt.

1800 -luvun puoliväliin mennessä Iso-Britannian maaseudun ylijäämäväestö oli muuttanut kaupunkeihin. Lisäksi teollisuus oli ottanut käyttöön kaupunkien työttömät ja huonoissa ammateissa työskennelleet.
Näissä olosuhteissa teollisuustyöväestön neuvotteluasema oli vahva suhteessa työnantajiin. Niinpä heidän palkkansa nousi työn tuottavuuden kasvun tahdissa.

----------

2. Bismarckin aikakausi sosiaalipolitiikassa

Wikipedia/Otto von Bismarck
/Chancellor of the German Empire

Bismarck toimi Saksan kanslerina 1871 - 1890

/Social legislation

Saksan oli ohittanut Engelsin paussin aikakauden, kun Bismarck aloitti Saksan kanslerina. Niinpä Saksan keisarikunnalla oli yhä enemmän varaa sosiaalihuoltoon.

Bismarck päätti panostaa sosiaalipuoleen, koska:
- Pelkäsi työläisten ja köyhälistön levottomuuksia.
- Halusi heikentää sosiaalidemokraattista puoluetta.
- Saksa oli kahden suurvallan välissä: lännessä Ranska ja idässä Venäjä. Niinpä Saksa tarvitsi ison armeijan ja vahvan maanpuolustushengen. Hyvä sosiaaliturva motivoi sellaiseen.

Bismarckin sosiaalipolitiikan saavutukset:
- Sairausvakuutuslaki vuonna 1883
- Tapaturmavakuutuslaki vuonna 1884
- Vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutuslaki vuonna 1889

----------

3. 1960 -luvun ympäristöhuolestuminen

1960 -luvulle tultaessa Länsi - Euroopassa elintaso oli noussut niin paljon, että ihmisten ei enää tarvinnut keskittyä välittömiin tarpeisiin: juoma, ruoka ja asunto. - Ihmiset pystyivät keskittymään pitkän tähtäimen asioihin, kuten koulutukseen ja terveyteen.

Ihmiset alkoivat vakavasti huolestua teollistumisen haittapuolista:
- Kemian tehtaat päästivät myrkkyjä ilmaan ja vesistöihin.
- Sellu- ja paperitehtaat saastuttivat ja myrkyttivät (esim. dioksiini) ilmaa ja vesistöjä.
- Hiilivoimalat saastuttivat ilmaa (typen oksidit, rikkiyhdisteet, elohopea jne.)
- Autojen pakoputkista tulevat kaasut ja pienhiukkaset saastuttivat ilmaa.

Vuosien myötä saatiin ehkäistyä teollistumisen haittapuolia:
- Vuoteen 1970 mennessä ydinvoima oli taloudellisesti kilpailukykyinen sähköntuotannossa hiilivoimaloitten kanssa. Niinpä hiilivoimalat voitiin korvata ydinvoimaloilla.
- 1980 -luvulla maalämpö tuli taloudellisesti kannattavaksi. Yhdistelmällä sähkölämmitys ja maalämmönn hyödyntäminen voitiin korvat öljy ja hiili rakennusten lämmitysenergian lähteenä.
- Sellutehtaitten ylijäämäpuu alettiin käyttää sellunvalmistuksen energialähteenä.
- Puun ylijäämämateriaalista kehitettiin erikoistuotteita: ksylitoli ja biodiesel
- Polttomoottoriautoihin laitettiin katalysaattorit poistamaan pakokaasuja.
- Mutta sähköautot alkoivat yleistyä vasta 2010 -luvun jälkipuoliskollla.
- Kemikaaleille vaadittiin terveyshaittatestaus käyttöluvan saamiseksi.
- Jne.

talous ja muutos

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 945
  • Liked: 187
4. Engelsin toinen paussi: Teollisia työpaikkoja ja suunnittelutyöpaikkoja siirtyy vanhoista teollisuusmaista varsinaisen Aasian uusiin teollisuusmaihin.

Varsinaisen Aasian uusien teollisuusmaitten väkiluku on niin iso verrattuna vanhoihin teollisuusmaihin, että työpaikkojen siirtyminen sinne vanhoista teollisuusmaista aiheutti työttömyyttä vanhoissa teollisuusmaissa.
Työttömyys teollisuudessa ja suunnittelupuolella aiheutti sen, että työnantajien ei tarvinnut suostua palkankorotuksiin vanhoissa teollisuusmaissa.
Seurauksena oli vuosien ajan vanhoissa teollisuusmaissa se, että palkat eivät juurikaan nousseet teollisuudessa ja suunnittelussa. - Pienissä maissa - kuten Suomessa - toimialat saattoivat kuihtua pois.

Kiinan esimerkki kuvaa, miten taloudellisesti nousevien maitten teollistuminen vaikuttaa vanhoihin teollisuusmaihin:
- 1980 -luku: Kiina on halpatyövoimaan perustuva maa. Vanhoista teollisuusmaista tuollaiset työpaikat ovat jo aikaisemmin kadonneet ulkomaille tai automaatio on vienyt ne.
- 1990 -luku: Kiina on yksinkertaisten teollisuutuotteitten maa. Vanhoissa teollisuusmaissa tulee työttömyyttä yksiinkertaisten teollisuustuotteitten aloilla.
- 2000 -luvun ensimmäinen vuosikymmen: Kiinassa aletaan valmistaa vaativia teollisuustuotteita (esim. elektroniikkaa). Lisäksi tuotesuunnittelua ja ohjelmistotuotantoa siirtyy Kiinaan. Vanhat teollisuusmaat ovat vaikeuksissa, koska ne menettävät arvokkaita työpaikkoja.
- 2010 -luku:
--- Kiina hamuaa brändituotantoa ja sen pankit alkavat toimia Kiinan ulkopuolella. Ne lainoittavat esim. Afrikan rautateittten rakentamista.
--- Kiinalla ei ole enää maaseudun ylijäämäväestöä siirrettäväksi kaupunkien tehtaisiin. Niinpä palkat nousevat.
--- Kiina on liian kallis halpatuotannolle, joka siirtyy esim. Etiopiaan.
--- Kiinan vaurastuvalla ja laajenevalla keskiluokalla on varaa ostaa länsieurooppalaisia tuotteita. Suomi pystyy viemään Kiinaan jopa kallista suomalaista ruokaa.
--- Suuri määrä kiinalaisia turisteja matkailee Länsi - Euroopassa, esim. Suomen Lapissa.
--- Kiina on saanut ympäristöherätyksen (vrt. 1960 -luvun Länsi - Eurooppa). Länsieurooppalaiset voivat myydä Kiinaan tuotteita ja tekniikkaa, jolla vähennetään saasteita.
--- Länsieurooppalaiset alkavat opiskella Kiinan yliopistoissa. Näin he saavat tutkinnon lisäksi kiinankielen ja -kulttuurin osaamista. Niistä on hyötyä tulevaisuudessa, koska Kiina on taloudellinen supervalta.
--- Kiinalta kesti 33 vuotta nousta rutiköyhyydestä keskiluokkaan (1978 - 2011). Kiina nousee yhä ylöspäin keskiluokan sisällä.

-----

Vanhojen teollisuusmaitten väkiluku:
Tietolähteenä Wikipedia

Japani: 126,4 miljoonaa
USA: 327,2 miljoonaa
Kanada: 37,2 miljoonaa
Australia: 25,2 miljoonaa
Uusi Seelanti: 4,9 miljoonaa
Luxemburg: 0,6 miljoonaa
Sveitsi: 8,5 miljoonaa
Norja: 5,3 miljoonaa
Islanti: 0,4 miljoonaa
Irlanti: 4,9 miljoonaa
Tanska: 5,8 miljoonaa
Ruotsi: 10,2 miljoonaa
Alankomaat: 17,3 miljoonaa
Itävalta: 8,9 miljoonaa
Suomi: 5,5 miljoonaa
Saksa: 83 miljoonaa
Belgia: 11,4 miljoonaa
Ranska: 67,3 miljoonaa
UK: 66 miljoonaa
Italia: 60,5 miljoonaa
Espanja: 46,7 miljoonaa
Portugal: 10,3 miljoonaa

Yhteensä: 933,5 miljoonaa


Varsinaisen Aasian nousevien talouksien (valtiot ja itsehallintoalueet) väkiiluku:
Tietolähteenä Wikipedia

Macau: 0,7 miljoonaa
Singapore: 5,6 miljoonaa
Hongkong: 7,4 miljoonaa
Etelä - Korea: 51,4 miljoonaa
Taiwan: 23,6 miljoonaa
Malesia: 32 miljoonaa
Kiina: 1 403,5 miljoonaa
Thaimaa: 68,9 miljoonaa
Sri Lanka: 21,7 miljoonaa
Indonesia: 261,1 miljoonaa
Mongolia: 3,1 miljoonaa
Filippiinit: 101 miljoonaa
Bhutan: 0,8 miljoonaa
Laos: 6,8 miljoonaa
Vietnam: 84,6 miljoonaa
Intia: 1 324,2 miljoonaa
Bangladesh: 163 miljoonaa
Kambodža: 16,2 miljoonaa
Myanmar: 53,6 miljoonaa
Nepal: 29 miljoonaa

Yhteensä: 3 658,2 miljoonaa

« Viimeksi muokattu: 11.02.2019, 15:41:38 kirjoittanut talous ja muutos »

talous ja muutos

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 945
  • Liked: 187
Vertaillaan bruttokansantuotetta asukasta kohti, kun kyseesä on:
- vanhat teollisuusmaat (VT)
- varsinaisen Aasian nousevat taloudet (VANT)

----------

Tietolähteenä Wikipedia/List of countries by GDP (nominal) per capita

Maailman bkt/as = mbkt/as on vuonna 2017: 10,728 dollaria

Upporikkaat eli bkt/as > 8 x mbkt/as
Vuonna 2017: 8 x 10,728 = 85,824 dollaria

Rikkaat eli 8 x mbkt/as >= bkt/as > 4 x mbkt/as
Vuonna 2017: 4 x 10,728 = 42,912 dollaria

Vauraat eli 4 x mbkt/as >= bkt/as > 2 x mbkt/as
Vuonna 2017: 2 x 10,728 = 21,456 dollaria

Keskituloiset eli 2 x mbkt/as >= bkt/as > 1/2 x mbkt/as
Vuonna 2017: 10,728 / 2 = 5,364 dollaria

Niukkatuloiset eli 1/2 x mbkt/as >= bkt/as > 1/4 x mbkt/as
Vuonna 2017: 10,728 / 4 = 2,682 dollaria

Köyhät eli 1/4 x mbkt/as >= bkt/as > 1/8 x mbkt/as
Vuonna 2017: 10,728 / 8 =1,341 dollaria

Rutiköyhät eli 1/8 x mbkt/as >= bkt/as

----------

Bruttokansantuote asukasta kohti dollareina

Tietolähteenä Wikipedia/List of countries by GDP (nominal) per capita
Vertailuvuotena on 2017.


Luxemburg: 105,863    VT
Upporikkauden alaraja: 85,825
Sveitsi: 80,637    VT
Macau: 77,111    VANT
Norja: 75,389    VT
Islanti: 70,248    VT
Irlanti: 68,710    VT
USA: 59,792    VT
Singapore: 57,713    VANT
Tanska: 56,630    VT
Australia: 55,692    VT
Ruotsi: 52,925    VT
Alankomaat: 48,555    VT
Itävalta: 47,347    VT
Hongkong: 46,080    VANT
Suomi: 45,927    VT
Kanada: 45,094    VT
Saksa: 44,769    VT
Belgia: 43,488    VT
Rikkauden alaraja: 42,913
Uusi Seelanti: 41,572    VT
Ranska: 39,932    VT
UK: 39,800    VT
Japani: 38,448    VT
Italia: 31,996    VT
Etelä - Korea: 29,938    VANT
Espanja: 28,358    VT
Taiwan: 24,292    VANT
Vaurauden alaraja: 21,457
Portugal: 21,158    VT
Malesia: 9,755    VANT
Kiina: 8,643    VANT
Thaimaa: 6,590    VANT
Niukkatuloisuuden yläraja: 5,364
Sri Lanka: 4,073    VANT
Indonesia: 3,876    VANT
Mongolia: 3,640    VANT
Filippiinit: 2,976    VANT
Bhutan: 2,903    VANT
Köyhyyden yläraja: 2,682
Laos: 2,542    VANT
Vietnam: 2,354    VANT
Intia: 1,983    VANT
Bangladesh: 1,602    VANT
Kambodža: 1,390    VANT
Rutiköyhyyden yläraja: 1,341
Myanmar: 1,264    VANT
Nepal: 834    VANT

Tagit: