UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä  (Luettu 3038 kertaa)

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 339
  • Liked: 12712
  • Kuka jos en minä
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #30 : 14.02.2019, 00:45:30 »
Ymmärtääkseni älykkyystutkimus ei kuulu humanististen tieteiden piiriin...

Minkäs sitten? Lääketiedehän on ihmisen käytöstä tutkivaa eli humanistista kemiallisbiologisten seikkojen ulkopuolelta? Tietysti behaviorilistinen tutkimus on aivan eri luokkaa luotettavuutensa kanssa kuin joku feminatsivitsi, mutta se ei poista sitä seikkaa että se ei ole täysin eksakti tiede, toisin kuin vaikka matematiikassa 1+1 on aina 2 joka on todettavissa lukemattomia kertoja 100% varmuudella.

Sen sijaan ihmisen käyttäytymismallit eivät ole täysin toisinnettavissa koska yksilöiden sisäinen vaihtelu ryhmissä tekee populaatioista yksilöä mallintavista tai toisinpäin toimivista yhtä helposti virheellisen oletuksen. Eli yksilö on todennäköisemmin aina eri kuin mikä hyvänsä yksittäinen vastaus. Ja tieteessähän pyritään yksiselitteiseen vastaukseen vaikka se vaatisi osavastausten joukkoa. Se sitten että jos sinulla on vaikka kaksikymmentätuhatta todennäköisintä vastausta, voisi ehkä selittää auki yleisimpiä yksilötyyppejä, mutta siitä huolimatta jäisi vielä valtavasti erilaisia poikkeuksia auki. Jolloin vastaus ei ole vieläkään 100% tosi, vaan miljoonallakin vastauksella luotettavasti(jota inhimillisten halujen ja himojen vuoksi tuskni tullaan tekemään) vastaus olisi tyyliin 98% tosi ja jokainen promille lisää vaatisi jokaisen poikkeavuuden selittämistä auki täsmälleen jolloin ihmistiede ei käytännössä tule koskaan olemaan 100% tosi. Ja muistetaan että monet nykyiset tutkimukset tehdään vieläkin huomattavasti heikommilla alle 50% luotettavuudella.

Ja kun lainataan alle 50% luotettavuutta moneen kertaan edellisen virhepäätelmän kanssa ja tehdään tieteen nimissä politiikkaa kuten feminatsit räikeästi, päätytään näihin akakoomikoihin jotka tieteen nimissä tunkevat transupaskaa lasten kurkuista alas.
« Viimeksi muokattu: 14.02.2019, 00:47:33 kirjoittanut Tabula Rasa »
Hedelmistään puu tunnetaan.

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 394
  • Liked: 4017
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #31 : 14.02.2019, 02:01:52 »
Tässä nyt vielä Helsingin yliopiston tiedote, johon IS:n uutisointi perustuu:

Lainaus
Suo­ma­lais­tut­ki­mus avaa älyl­li­sen ke­hi­tys­vam­mai­suu­den pe­rin­nöl­lis­tä taus­taa

Helsingin yliopiston koordinoiman tuoreen tutkimuksen mukaan sekä vakavan älyllisen kehitysvammaisuuden että lievempien älyllisen kehityksen häiriöiden taustalta löytyy perinnöllisiä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat kuitenkin erilaisia eri kehitysvammaryhmissä. Lievemmät häiriöt johtuvat pääasiassa lukuisien geenialueiden yhteisvaikutuksesta, kun taas vakavissa kehitysvammoissa yksittäiset geenivirheet ovat tavallisempia...
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/suomalaistutkimus-avaa-alyllisen-kehitysvammaisuuden-perinnollista-taustaa

Ja tässä vielä varsinainen tutkimus:

Lainaus
Contribution of rare and common variants to intellectual disability in a sub-isolate of Northern Finland

Abstract

The contribution of de novo variants in severe intellectual disability (ID) has been extensively studied whereas the genetics of mild ID has been less characterized. To elucidate the genetics of milder ID we studied 442 ID patients enriched for mild ID (>50%) from a population isolate of Finland. Using exome sequencing, we show that rare damaging variants in known ID genes are observed significantly more often in severe (27%) than in mild ID (13%) patients. We further observe a significant enrichment of functional variants in genes not yet associated with ID (OR: 2.1). We show that a common variant polygenic risk significantly contributes to ID. The heritability explained by polygenic risk score is the highest for educational attainment (EDU) in mild ID (2.2%) but lower for more severe ID (0.6%). Finally, we identify a Finland enriched homozygote variant in the CRADD ID associated gene.
https://www.nature.com/articles/s41467-018-08262-y

Ei tuo varsinaisesti liity enää edes keskustelupalstan aihepiiriin, mutta jos nyt joku sattuu olemaan näistä kiinnostunut, saapahan ilmaiseksi lukea koko julkaisun, mikä on tiedeuutisiin liittyen aina plussaa.

Border guard

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 199
  • Liked: 382
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #32 : 14.02.2019, 06:17:17 »
Tutkimuksen mukaan lievempi älyllinen kehitysvammaisuus johtuu useiden geenien yhteisvaikutuksesta. Nyt kun älykkyysgeenit jatkotutkimuksissa tunnistetaan, niin niiden älykkyytta ja vastaavasti tyhmyyttä aiheuttavien muotojen yleisyys eri populaatioissa voitaisiin helposti selvittää. Tämän jälkeen voisi verrata dataa Vanhasen tutkimukseen ja yllättyä.
HS 13.3.2015: "Raiskausten määrää on Hannu Niemen mukaan voinut lisätä pitkällä tähtäimellä se, että ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut Suomessa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin mukaan joka kolmas raiskauksesta tuomittu on ulkomaalaistaustainen." https://archive.today/JVjh5

Hohtava Mamma

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 911
  • Liked: 18607
  • Takapenkin paha poika
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #33 : 14.02.2019, 06:56:47 »
Nyt kun ihmisryhmän rajaaminen maantieteellisesti ja heidän älykkyytensä tutkiminen ei ole mitenkään poliittisesti epäkorrektia, ei pitäisi olla minkäänlainen ongelma tutkia älykkyyttä esimerkiksi äänestyskäyttäytymisen funktiona. Olisi hauska tietää, mikä on vaikkapa demareita äänestävien keskimääräinen ÄO ja esiintyykö siinä porukassa miten paljon kehitysvammaisuutta. Oulun seudun toimet lapsiraiskauksiin liittyen ennustavat, että ymmärryksen taso lienee keskimääräistä heikompaa.

Sitten on tietysti cityvihreät, joiden analyyttisen ajattelun kyky sekä taipumus realiteeteissa pitäytymiseen on likipitäen nolla. Heitä äänestetään muuten reippaasti eniten Helsingissä, kai se kertoo siitä ylivertaisesta älykkyydestä siellä päin. Katukuvakin on vähän eri näköinen kuin Sallassa. Sanoisinko jopa rikkaampi.
The society that separates its scholars from its warriors will have its thinking done by cowards and its fighting by fools. -Thucydides

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 027
  • Liked: 7460
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #34 : 14.02.2019, 06:57:17 »
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ovat Pohjois-Suomea. Lappi ei ole Pohjois-Suomea vaan Lappi on Lappi. Hieman samanlainen kuin Skotlanti joka sekään ei ole mikään Pohjois-Britannia vaan se on Skotlanti.

Pyhä Olavi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 516
  • Liked: 456
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #35 : 14.02.2019, 07:38:38 »
Lappilaisena tunnistan ilmiön, olen onnekas itse, että olen MENSAn jäsen ja Lapin puolen suvussa ei kehitysvammaisuutta ole ollut, mielenvikaisuutta riittämiin. Mutta kasvuympäristöni ihmiset olivat tosiaan heikkolahjaisempia ja varsinkin elämänhallinta oli niin ja näin. Itse luulen sen johtuvan kahdesta syystä , alkuperäiset Lappiin muuttajat olivat jo alkujaan Etelä-Suomen "pahnan pohjimmaisia" , jotka keskenään sikiämällä eivät nostaneet geneettistä lahjakkuuttaan. Elinympäristö pakotti elämään "tässä ja nyt" selviytymisen vuoksi, joten tarvetta älykkyyden käyttöön ei ollut.

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 26 131
  • Liked: 16758
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #36 : 14.02.2019, 07:45:18 »
Ymmärtääkseni älykkyystutkimus ei kuulu humanististen tieteiden piiriin...

Minkäs sitten? Lääketiedehän on ihmisen käytöstä tutkivaa eli humanistista kemiallisbiologisten seikkojen ulkopuolelta? Tietysti behaviorilistinen tutkimus on aivan eri luokkaa luotettavuutensa kanssa kuin joku feminatsivitsi, mutta se ei poista sitä seikkaa että se ei ole täysin eksakti tiede, toisin kuin vaikka matematiikassa 1+1 on aina 2 joka on todettavissa lukemattomia kertoja 100% varmuudella.

Sen sijaan ihmisen käyttäytymismallit eivät ole täysin toisinnettavissa koska yksilöiden sisäinen vaihtelu ryhmissä tekee populaatioista yksilöä mallintavista tai toisinpäin toimivista yhtä helposti virheellisen oletuksen. Eli yksilö on todennäköisemmin aina eri kuin mikä hyvänsä yksittäinen vastaus. Ja tieteessähän pyritään yksiselitteiseen vastaukseen vaikka se vaatisi osavastausten joukkoa. Se sitten että jos sinulla on vaikka kaksikymmentätuhatta todennäköisintä vastausta, voisi ehkä selittää auki yleisimpiä yksilötyyppejä, mutta siitä huolimatta jäisi vielä valtavasti erilaisia poikkeuksia auki. Jolloin vastaus ei ole vieläkään 100% tosi, vaan miljoonallakin vastauksella luotettavasti(jota inhimillisten halujen ja himojen vuoksi tuskni tullaan tekemään) vastaus olisi tyyliin 98% tosi ja jokainen promille lisää vaatisi jokaisen poikkeavuuden selittämistä auki täsmälleen jolloin ihmistiede ei käytännössä tule koskaan olemaan 100% tosi. Ja muistetaan että monet nykyiset tutkimukset tehdään vieläkin huomattavasti heikommilla alle 50% luotettavuudella.

Ja kun lainataan alle 50% luotettavuutta moneen kertaan edellisen virhepäätelmän kanssa ja tehdään tieteen nimissä politiikkaa kuten feminatsit räikeästi, päätytään näihin akakoomikoihin jotka tieteen nimissä tunkevat transupaskaa lasten kurkuista alas.


Ymmärsinkö nyt sinut oikein. Näytät kertovan, että tiede on tiedettä vasta kun se tutkii niin yksiulotteisia asioita, että toistettavuus (viitannee koeasetelmaan) on 100%. Eli jos on mahdollisimman yksinkertainen tutkittava asia, sen parempaa tiedettä tulee tuutista ulos. 1+1=2.

Älykkyys on osa laaja-alaista käyttäytymistieteellistä tutkimusaluetta. Monitieteellistä. Siksi esimerkiksi paljon käytetyissä älykkyysasteikoissa on laskettu luottamusvälit, joiden sisälle yksilön suoriutuminen asettuu, persentiilit, estimaatit älykkyyden eri piirteiden ja yksittäisten osatestien tulosten merkitsevyydelle. Geenitutkimus on tähän asti pikemminkin tukenut kuin kyseenalaistanut älykkyyden mittaamisen tieteen alan tähänastisia päätelmiä.

Tiede on monimutkaisempaa kuin moni sen kriitikko kykenee ymmärtämään.
Listen to me! Lift your eyes and look on God's blessed and unflyblown truth! If you don't vote, you don't matter! You are a hick and ain't nobody never helped a hick but hick hisself.

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 808
  • Liked: 1933
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #37 : 14.02.2019, 09:50:05 »
P.Olavilta lainattua: "Elinympäristö pakotti elämään "tässä ja nyt" selviytymisen vuoksi, joten tarvetta älykkyyden käyttöön ei ollut".

Jotenkin vaikuttaa samanlaiselta kuin kotona Afrikassa. Ei huomista, ainoastaan menneisyys ja tämä päivä, eikä varsinaista tarvetta älykkyydelle.

Chiaroscuro

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 80
  • Liked: 118
  • Larvatus prodeo
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #38 : 14.02.2019, 10:01:57 »
Ymmärtääkseni älykkyystutkimus ei kuulu humanististen tieteiden piiriin...

Minkäs sitten? Lääketiedehän on ihmisen käytöstä tutkivaa eli humanistista kemiallisbiologisten seikkojen ulkopuolelta? Tietysti behaviorilistinen tutkimus on aivan eri luokkaa luotettavuutensa kanssa kuin joku feminatsivitsi, mutta se ei poista sitä seikkaa että se ei ole täysin eksakti tiede, toisin kuin vaikka matematiikassa 1+1 on aina 2 joka on todettavissa lukemattomia kertoja 100% varmuudella.

Sen sijaan ihmisen käyttäytymismallit eivät ole täysin toisinnettavissa koska yksilöiden sisäinen vaihtelu ryhmissä tekee populaatioista yksilöä mallintavista tai toisinpäin toimivista yhtä helposti virheellisen oletuksen. Eli yksilö on todennäköisemmin aina eri kuin mikä hyvänsä yksittäinen vastaus. Ja tieteessähän pyritään yksiselitteiseen vastaukseen vaikka se vaatisi osavastausten joukkoa. Se sitten että jos sinulla on vaikka kaksikymmentätuhatta todennäköisintä vastausta, voisi ehkä selittää auki yleisimpiä yksilötyyppejä, mutta siitä huolimatta jäisi vielä valtavasti erilaisia poikkeuksia auki. Jolloin vastaus ei ole vieläkään 100% tosi, vaan miljoonallakin vastauksella luotettavasti(jota inhimillisten halujen ja himojen vuoksi tuskni tullaan tekemään) vastaus olisi tyyliin 98% tosi ja jokainen promille lisää vaatisi jokaisen poikkeavuuden selittämistä auki täsmälleen jolloin ihmistiede ei käytännössä tule koskaan olemaan 100% tosi. Ja muistetaan että monet nykyiset tutkimukset tehdään vieläkin huomattavasti heikommilla alle 50% luotettavuudella.

Ja kun lainataan alle 50% luotettavuutta moneen kertaan edellisen virhepäätelmän kanssa ja tehdään tieteen nimissä politiikkaa kuten feminatsit räikeästi, päätytään näihin akakoomikoihin jotka tieteen nimissä tunkevat transupaskaa lasten kurkuista alas.

Jos et tiedä, mitkä tieteenalat kuuluvat humanistisiin tieteisiin, katso vaikka Wikipediasta. Mitä tulee muihin väitteisiisi, suosittelen johdantokurssia tieteenfilosofiassa.
"Here is a man who says neekeri." (Tuntematon ajattelija)

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 781
  • Liked: 1211
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #39 : 14.02.2019, 10:10:43 »
Ja tässähän ei lähtökohtaisesti edes ollut kyse älykkyystutkimuksesta, vaikka lehti niin raflaavasti otsikoikin. Geenipoikkeamat, niiden syyt ja seuraukset sekä eriasteiset kehitysvammaisuudet lääketieteen kannalta ovat kyllä kaikkea muuta kuin humanistista tiedettä. Sattuneesta syystä on ollut suosittua ja perusteltuakin tehdä tämän tyyppisiä tutkimuksia juuri tuon alueen perintötekijöitä kartoittamalla.

Jaska

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 694
  • Liked: 248
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #40 : 14.02.2019, 17:04:15 »
Ei liittyne matuihin. Ei niitä Koillismaalla niin paljoa ole, eikä ne siellä kyllä pärjäisikään. Meinaan, että on pikkasen kylmemmänpuoleinen alue.

Kyseenalaistan kylläkin tutkimuksen tuloksen kokonaan. Millähän perusteella voidaan sanoa, että siellä olisi jonkinlainen geneettinen pullonkaula verrattuna muuhun Suomeen, mikäli alueelta on viime vuosikymmeninä muutettu kaupunkeihin?
Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Pullonkaula syntyy, jos alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule.

Kuusamo on tunnettu isolaatti eli eristynyt (osa)väestö, jossa samat geenit ovat kiertäneet. Aluehan päätyi Ruotsille vasta 1595, ja siitä meni melkein sata vuotta, ennen kuin harvalukuisten metsäsaamelaisten alueelle asettui suomalaisia uudisasukkaita. Näiden kahden väestöryhmän sekoituksesta syntyivät kuusamolaiset, mutta suomalainen perimäosuus ilmeisesti on suurempi.


Lainaus käyttäjältä: ÄmTeeAa
Ettei nyt olisi käynyt niin, että ne terävämmät tyypit etenkin pohjoisessa ovatkin muuttaneet ja siirtyneet yliopistoihin, ja jääneet sitä kautta sille tielle? Millähän tavalla tämä efekti on huomioitu tilastoissa? 440 henkilöä on kuitenkin aika pieni osa koko Koillismaan porukasta.
Tämä on validi pointti. Pieni yliedustus voi silti jäädä jäljelle, johtuen alueen geenihistoriasta ja haitallisten mutaatioiden rikastumisesta.

Lainaus käyttäjältä: ÄmTeeAa
Vähemmän yllättäen linkkiä tutkimukseen itseensä ei löydy artikkelista. Muistutan, että humanististen tieteiden tutkimustulosten toistettavuus on alle 50 %:a. Tämä tarkoittaa sitä, että sieltä suunnalta tuleva tutkimustulos on todennäköisemmin väärä, kuin oikea havainto.
Tämä kuulostaa legendalta. Olisiko tieteellistä lähdettä?
« Viimeksi muokattu: 14.02.2019, 17:14:11 kirjoittanut Jaska »

Jaska

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 694
  • Liked: 248
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #41 : 14.02.2019, 17:12:26 »
Lappilaisena tunnistan ilmiön, olen onnekas itse, että olen MENSAn jäsen ja Lapin puolen suvussa ei kehitysvammaisuutta ole ollut, mielenvikaisuutta riittämiin. Mutta kasvuympäristöni ihmiset olivat tosiaan heikkolahjaisempia ja varsinkin elämänhallinta oli niin ja näin. Itse luulen sen johtuvan kahdesta syystä , alkuperäiset Lappiin muuttajat olivat jo alkujaan Etelä-Suomen "pahnan pohjimmaisia" , jotka keskenään sikiämällä eivät nostaneet geneettistä lahjakkuuttaan. Elinympäristö pakotti elämään "tässä ja nyt" selviytymisen vuoksi, joten tarvetta älykkyyden käyttöön ei ollut.
Subjektiiviset kokemukset eivät riitä todisteeksi.
Muutenkin Kemin Lappiin asettuneilta uudisasukkailta vaadittiin neuvokkuutta ja tarmoa. Älykkyydestä kielii sekin, että sinne asettuneet suomalaiset (kun se vuoden 1673 jälkeen tuli lailliseksi) saivat vapautuksen sotapalveluksesta ja 15-20 vuoden verovapauden.

Pekka Kemppainen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 476
  • Liked: 1689
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #42 : 14.02.2019, 17:37:58 »

Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Pullonkaula syntyy, jos alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule.

Pysytään täsmällisessä terminologiassa: Geneettinen #pullonkaula tarkoittaa menneisyydessä ollutta tilannetta, jossa jokin populaatio kokee hyvin merkittävän tuhon, jossa 1) harvinaisimmat geenit katoavat, 2) yleisimmät t. sattumanvaraisesti valikoituneet geenit jäävät katastrofin jälkeiseen väestöön.

Jos sama harvennus ei kohdistu viereiseen saman-alkuperäiseen asutukseen, ilmaantuu pullokaula-ilmiön seurauksena eroavaisuus kahden väestön välille: Toinen on yhä geneettisesti kirjavampi, toinen on yksipuolistunut. Näin voi ilmaantua geneettinen alueellinen ero, vaikka mistään ei olisi tullut uusia geenejä kumpaankaan väestöön. Tällä tavoittelen esm. Koillismaan ja läntisemmän Suomen erolle selitystä.

Eräs käytännön esimerkki on Irlannin ja Skotlannin Atlantin-puoleisilla saarilla: MtDNA:n linjoja on paljon, YDNA:n vähimmillään yhtä tyyppiä. Tämä selittyy miesten harjoittamalla kalastuksella avomerellä soutuveneillä. Yksi myrsky väärään aikaan per 100v, niin kuvattu tilanne on valmis.

Itä-Suomi Laatokalta Pohjois-Pohjanmaalle on kokenut historiallisella ajalla useita hyvin perusteellisia väestönhävityksiä. Alueen talonpoikais-asutus ilmaantui myös aikoinaan nopeasti Savon suunnasta, ja alussa yksi suku saattoi asuttaa kokonaisen pitäjän kaikki parhaat paikat. Geneettinen kapeus saattoi tulla osin jo ensimmäisten talonpoikien mukana, -tultiin suvuittain kaskenpolttajien tapaan, mutta historiankirjoihin merkityt väestötuhot eivät ole voineet olla jättämättä jälkiä myös geenivalikoimaan.

Jaska

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 694
  • Liked: 248
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #43 : 14.02.2019, 17:55:32 »

Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Pullonkaula syntyy, jos alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule.

Pysytään täsmällisessä terminologiassa: Geneettinen #pullonkaula tarkoittaa menneisyydessä ollutta tilannetta, jossa jokin populaatio kokee hyvin merkittävän tuhon, jossa 1) harvinaisimmat geenit katoavat, 2) yleisimmät t. sattumanvaraisesti valikoituneet geenit jäävät katastrofin jälkeiseen väestöön.

Jos sama harvennus ei kohdistu viereiseen saman-alkuperäiseen asutukseen, ilmaantuu pullokaula-ilmiön seurauksena eroavaisuus kahden väestön välille: Toinen on yhä geneettisesti kirjavampi, toinen on yksipuolistunut. Näin voi ilmaantua geneettinen alueellinen ero, vaikka mistään ei olisi tullut uusia geenejä kumpaankaan väestöön. Tällä tavoittelen esm. Koillismaan ja läntisemmän Suomen erolle selitystä.
Olet oikeassa. Korjaan täten vastaustani:
"Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Kuusamon kohdalla kyse olisi pikemminkin perustajavaikutuksesta kuin pullonkaulasta: alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule."



Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 988
  • Liked: 3473
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #44 : 15.02.2019, 01:28:24 »
Jotenkin vaikuttaa samanlaiselta kuin kotona Afrikassa. Ei huomista, ainoastaan menneisyys ja tämä päivä, eikä varsinaista tarvetta älykkyydelle.

Mitä enemmän Suomi kurjistuu, sitä useammalla ihmisellä ei ole enää ns. huomisessa mitään tavoiteltavaa.

Hymyile nyt, sillä huominen on luultavimmin huonompi kuin tämä päivä.

ÄmTeeAa

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 479
  • Liked: 1779
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #45 : 16.02.2019, 15:06:50 »
Palataanpas takaisin aiheeseen nyt kun on nukuttu.

Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Pullonkaula syntyy, jos alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule.

Kuusamo on tunnettu isolaatti eli eristynyt (osa)väestö, jossa samat geenit ovat kiertäneet. Aluehan päätyi Ruotsille vasta 1595, ja siitä meni melkein sata vuotta, ennen kuin harvalukuisten metsäsaamelaisten alueelle asettui suomalaisia uudisasukkaita. Näiden kahden väestöryhmän sekoituksesta syntyivät kuusamolaiset, mutta suomalainen perimäosuus ilmeisesti on suurempi.

Millähän tavalla voidaan osoittaa, että kyseessä on erityinen geneettinen pullonkaula, jos koko alueella syntyneen väestön genotyyppiä ei ole määritetty, ja verrattu muihin alueisiin? Uutisointihan koskee 440 potilasta, jotka ovat jo todettu lähtökohtaisesti kehityshäiriöisiksi. Epäilen jutun olevan aika pitkälti toimittelijan omaa tulkintaa, jolla ei paljoa ole tekemistä sen kanssa, mitä on oikeasti tutkittu.

Lainaus
Lainaus käyttäjältä: ÄmTeeAa
Vähemmän yllättäen linkkiä tutkimukseen itseensä ei löydy artikkelista. Muistutan, että humanististen tieteiden tutkimustulosten toistettavuus on alle 50 %:a. Tämä tarkoittaa sitä, että sieltä suunnalta tuleva tutkimustulos on todennäköisemmin väärä, kuin oikea havainto.
Tämä kuulostaa legendalta. Olisiko tieteellistä lähdettä?

Tämän on ihan yleistietoa. Löytyy enemmän tietoa hakusanoilla "reproducibility crisis". Ongelmia on erityisesti taloustieteiden, yhteiskuntatieteiden sekä lääketieteen tutkimuksissa.

Levinnyt jo parhaimpiin julkaisuihin. Tässä yksi hyvin tunnettu projekti aihealueelta, tilanne on nyt 14/28. Tämä ei ole minkäänlainen yllätys niille korkeakoulutetuille, jotka tekevät hommansa teollisuudessa ja tuotekehityksessä.

Jokainen voi kysyä itseltään, että mikä on viimeisin ajankohta, jolloin koet saaneesi oikeasti jotain hyötyä tieteellisen julkaisun lukemisesta, ja milloin kyseinen julkaisu on julkaistu? Omalta osaltani edellisessä työpaikassa tilanne oli sellainen, että eipä hyödyllisiä julkaisuja juuri ollut. Hyödyllisimmät julkaisut olivat itseasiassa patentteja, eivät yliopistopapereita. Nykyisessä työpaikassa viime vuonna, mutta kyseessä oli parin silmään liittyvän perusasian selvittäminen, jotka ovat julkaistu jo 1970-luvulla. Nykypäivän julkaisut sen sijaan ovat ihan karmeita, sillä pihvi on pilkottu useampiin papereihin. Siitä voimme kiittää julkaisujen määrän mittareita!

Lääketieteen toistettavuusongelmat ovat erilaisia kuin talous- ja yhteiskuntatieteiden. Lääketieteen puolella heitetään ne huonot tutkimukset roskiin, ja julkaistaan vain ne, jotka ovat antavat positiivisen tuloksen. Hyvä esimerkki tällaisesta on vaikkapa Pohjois-Karjala projekti, jonka tuloksina muutettiin koko kansan ruokavaliota. Tarkemmassa syynissä tutkimuksesta käy ilmi, että ruokavalion muuttaminen auttaa pääasiallisesti niitä, joilla on perinnöllinen herkkyys sydänkohtauksiin (joka oli muutama prosentti koko otoksesta). Siitä vaan tutkimustulokset kuitenkin yleistettiin koskemaan koko maata ja koko sakkia. Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä kuolleisuus on projektin jälkeen laskenut Suomessa, mutta se on laskenut samalla tavalla myös Kanadassa, jossa tarkoituksellista ruokavaliomuutosta ei ole tehty.

Heräsin itse ongelmaan käytyäni kuuntelemassa humanististen tieteiden konferenssissä, jossa käytetiin aihealueeni teknisiä vermeitä kohteen käyttäytymisen mittaamiseen. Tajusin aika nopeasti esityksiä kuunneltuani, että nämä eivät todellakaan tiedä mitään esimerkiksi näytteistyksen Nyqvistin taajuuksista, eikä heillä ole mitään käsitystä mittalaitteiden todellisista tarkkuuksista. Kaikki esitykset, mitä näiltä kahdelta päivältä kuulin, yksikään niistä ei kestäisi tarkempaa kriittistä tarkastelua. Se ei kuitenkaan estä julkistamasta totuutena asioita, kuten vaikkapa "pupillin koko kasvaa, kun ympärillä on ihmisiä enemmän". Kyseltyäni, että mitenkähän paljon se mahtaa kasvaa, vastaus oli että 5 - 10 mikrometriä, ja kuulemma havaittu jo 80-luvulla sen aikaisella tekniikalla... Joopa joo, eikä ketään ole kiinnostanut toistaa asiaa tarkemmin.

Ongelmaan on pyritty puuttumaan jo ainakin 70-luvulta lähtien "kovien tieteiden" puolelta, meteliä siitä piti esimerkiksi Richard Feynmann Caltechin puheessaan. Viidessäkymmenessä vuodessa mikään ei kuitenkaan ole muuttunut, ja sen seurauksia näemme nykyään joka paikassa. Siksi olen sitä mieltä, että tutkimusaloja on pakko ajaa alas, sillä mitään muuta korjausmenetelmää ei enää ole. Virheellinen "tieteellinen" käytäntö on hyödyttänyt niin monia niin pitkän aikaa, että ongelmat ovat ihan systeemitasolla professoreissa sekä vertaisarvoinnissa. Mitään konstia parantaa tilannetta ei siksi ole, kuin pistää ongelma-alueiden tutkimusrahoitus jäihin, ja alottaa alusta uudella porukalla.

Oldschoolguy

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 62
  • Liked: 213
  • Äänestä Suomi takaisin!
Vs: Pohjois-Suomessa esiintyy alhaisempaa älykkyyttä
« Vastaus #46 : 17.02.2019, 15:36:10 »
Kiitoksia linkistä tutkimukseen. Kyllä, lääketieteen puolen hemmohan se siellä. Saas vaan nähdä onko tilastolliset menetelmät kuinka hyvin hallussa.

Mitä tulee näihin kuuluisiin pohjoissuomalaisiin, niin ensimmäisenä tulee mieleen Esko Valtaoja. Oli samalla luokalla Pelkosenniemellä lähisukulaiseni kanssa, menee hieman ylemmäs Koillismaasta tosin. Samasta pitäjästä on muuten myös Antti Hulkko, joka myös Andy McCoynä tunnetaan. Kirjailija Kalle Päätalo on Koillismaalta. Ilmari Kiantoa ei lasketa, vaikka viettikin paljon aikaa Suomussalmella, hän syntyi nimittäin Pohjois-Pohjanmaalla.

Rovaniemellä (menee Koillismaan pohjoispuolelle) majailee Tomi Putaansuu, joka voitti ensimmäisenä suomalaisena euroviisut. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg on Suomussalmelta   
kotoisin. Suomussalmi on Koillismaan ja Kainuun rajalla.

Nämä näin nopeasti siis.

Ja ketkä näistä ovat mielestäsi kansallisesti merkittäviä henkilöitä?


Hieman ihmettelen kysymystä. Tuossa on mukaan laskettu viisi nimeä. Kolme niistä ovat avaruustähtitieteen professori ja Tieto-Finlandia -palkittu Esko Valtaoja, Pro Finlandia- , Väinö Linnan Palkinto- ja Suomi-palkittu kansalliskirjailijamme Kalle Päätalo ja Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg.

Lisää enemmän tai vähemmän merkittäviä pohjoisen henkilöitä voi katsella vaikka tuolta:

https://www.lapinkansa.fi/lappi/kuka-heista-on-vuosisadan-lappilainen-vai-onko-kukaan-aanesta-lapin-kansan-vuosisadan-suurimmassa-verkkoaanestyksessa-200507995/
Lainaus
Kuka heistä on Vuosisadan lappilainen, vai onko kukaan? Äänestä Lapin Kansan vuosisadan suurimmassa verkkoäänestyksessä!

Kuka on sinun mielestäsi henkilö, joka on vaikuttanut eniten Lapin kehitykseen viimeisen sadan vuoden aikana? Kuka on vaikuttanut eniten siihen, millaiseksi kotimaakuntamme on kehittynyt, siihen millainen Lappi nykyään on? Esittelemme 99 ihmistä eri elämänaloilta, eri aikakausilta ja eri puolilta Lappia. Kuka sinun mielestäsi on Vuosisadan lappilainen?

Katso tästä esittelyt:
Kirjallisuus

1. Timo K. Mukka (1944-1973). Lyhyt mutta väkevä ura jätti pysyvät jäljet suomalaiseen kirjallisuuteen. Pellolaissyntyinen kirjailija on myöhemmin löydetty myös kuvataiteilijana.
2. Mirjam Kälkäjä (1939-). Torniolaisen kulttuurielämän keskeinen toimija, jonka kirjallisessa tuotannossa näkyy vahvana henkilökohtainen historia Petsamon evakkona.
3. Annikki Kariniemi (1913-1984). Värikäs ja tuottelias kirjailija, jonka tuotanto puhuttaa edelleen. Muistetaan myös miehistään ja lapinlakistaan.
4. A.E. Järvinen (1891-1963). Aikansa tunnetuin suomalainen eräkirjailija, jonka kädenjälki näkyy yhä myös maalaustaiteessa ja Lapin metsissä. Vastakohtien mies, joka oli yhtä aikaa luonnonsuojelija ja kovan linjan metsänhakkaaja.
5. Kerttu Vuolab (1951-). Palkittu saamelainen kirjailija, kuvittaja ja kulttuuripoliittinen vaikuttaja. Kääntänyt pohjoissaameksi mm. Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssin.
6. Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001). Maailman tunnetuimpia saamelaistaiteilijoita ja saamelaiskulttuurin edistäjiä. Tunnetaan erityisesti joiuistaan ja runoistaan. Hän sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991 teoksestaan Beaivi, áhčážan (suom. Aurinko, isäni).
7. Jari Tervo (s.1959). Yksi tunnetuimmista ja luetuimmista nykykirjailijoista, jonka lakoninen huumori nauratti suomalaisia tv:n Uutisvuodossa. Rovaniemen ja Korkalovaaran suuri poika.
8. Arto Paasilinna (1942-). Paasilinnan kirjailijaveljessarjan humoristi. Tuottelias veijaritarinoiden kirjoittaja, jonka kirjat ovat niittäneet mainetta Ranskaa myöten.
9. Erno Paasilinna (1935-2000). Petsamossa syntynyt ja Tervolassa varttunut kirjailija, toisinajattelija ja yhteiskuntakriitikko, joka ei kumarrellut kuvia. Ei syntynyt kirjailijaksi, vaan eli elämän, joka teki hänestä sellaisen.
10. Maria Peura (1970-). Pellolaislähtöisen kirjailijan esikoisteos On rakkautes ääretön nosti vaikean aiheen, insestin ja pedofilian, esiin. Teos oli myös Finlandia- palkintoehdokkaana vuonna 2001.
11. Arvo Ruonaniemi (1912-2014). Tiera, toimittaja, kirjailija vielä 100-vuotiaana, Petsamon veteraani.
12. Rosa Liksom (s. 1958). Finlandia-palkittu kirjailija ja kuvataiteilija, joka syntyi Ylitorniolla Anni Ylävaarana. Moniulotteinen taiteilijahahmo, jonka tuotannossa näkyy lappilainen tausta.
13. Kirsti Paltto (1947-). Suomensaamelaisen kirjallisuuden edelläkävijä, jonka tunnetuin teos Voijaa minun poroni oli Finlandia-ehdokas 1986. Yhteiskunnallinen ja kulttuuripoliittinen vaikuttaja.
14. Yrjö Kokko (1903-1977) Tunturi-Lapissa vaikuttanut eläinlääkäri ja kirjailija, joka teki uupumatonta suojelutyötä laulujoutsenen puolesta. Muistetaan myös Pessistä ja Illusiasta.
15. Samuli Paulaharju (1875-1944). Oululainen kansakoulunopettaja ja kansanperinteen kerääjä, joka käveli ja tallensi Lapin katoavan maailman kirjoihinsa.
16. Pekka Jaatinen (1966-). Avannut suurelle yleisölle Lapin sodan tapahtumia viisiosaisella romaanisarjallaan. Jaatisen vankka pohjatyö on tehnyt hänestä Lapin sodan tuntijan, jonka tietoja on käytetty hyväksi myös muissa projekteissa.

(...)
(Päätalo ei ole kirjailijalistalla siksi, että ei ole lappilainen, vaan Koillismaalta)

Lista jatkuu kategorioina tiede, taiteilijat, näyttelijät ja elokuvantekijät, muusikot, poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat, maanpuolustus, liikunta ja urheilu, talouselämä ja muut suuret persoonallisuudet.

Tunnettuja rovaniemeläisiä on listattu tuossa:
Luettelo tunnetuista rovaniemeläisistä

Ja jos Oulukin laskettiin Pohjois-Suomeen, niin se lista vasta pitkä onkin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_oululaisista

edit  linkin korjaus
« Viimeksi muokattu: 17.02.2019, 16:32:59 kirjoittanut Oldschoolguy »

Tagit: