UmmaGumma

Äänestys

Kannatatko pakkoruotsia jollain koulutusjärjestelmän osa-alueella?

Kyllä.
2 (10%)
En.
18 (90%)

Äänestäjiä yhteensä: 20

Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi peruskoulussa  (Luettu 1233 kertaa)

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 231
  • Liked: 4982
Pakkoruotsia voi taas vastustaa kansalaisaloitteen muodossa:

Lainaus
Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi peruskoulussa

Aloitteen sisältö

Me allekirjoittaneet vaadimme, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu poistetaan kokonaisuudessaan peruskouluista. Lakimuutoksen jälkeen ruotsin kielen opiskelu peruskoulussa on vapaaehtoista.

Perustelut

Ruotsin määrääminen pakolliseksi oli RKP:n kiristystoimenpide eli lehmänkauppa hallitusneuvotteluissa vuonna 1968, eikä siinä otettu huomioon kasvatuksellisia tai koulutukseen liittyviä näkökulmia. Ruotsin kielen pakollisuus vaikuttaa kielteisesti peruskoulun oppimistuloksiin, joten harva pakkoruotsin käynyt kykenee käyttämään ruotsin kieltä sujuvasti. Ruotsia opiskelevien kielitaito ja motivaatio oppimiseen olisi jatkossa parempi, jos he opiskelisivat ruotsia valinnaisesti.

Ruotsin kielen pakollinen opiskelu vie oppimiskapasiteettia oppilaalle hyödylliseltä opiskelulta. On kohtuutonta vaatia, että kaikkien suomalaisten tulisi opetella maailman mittakaavassa pienen suomen kielen lisäksi toinen kieli, ruotsi, jota puhuu äidinkielenään vain noin kymmenen miljoonaa ihmistä. Etenkin Itä-Suomessa olisi hyödyllisempää opiskella ruotsin sijaan venäjää, koska siitä olisi enemmän hyötyä palveluiden järjestämisessä.

Ruotsinkielisille tulee taata heille kuuluvat palvelut, mutta se ei edellytä koko väestöltä pakollista ruotsin kielen opiskelua. Nykyinen kaikille pakollinen ruotsin kielen opiskelu on ylimitoitettu, koska palvelut pystytään varmasti toteuttamaan ruotsia äidinkielenään puhuvien sekä ruotsia vapaaehtoisesti lukevien toimesta.

Suomenkielisten pakollista ruotsin kielen opiskelua ei voida verrata ruotsinkielisten pakolliseen suomen kielen opiskeluun, joka on tärkeää tarpeen tasolla. Ruotsin pakollista opiskelua ei voida myöskään rinnastaa yleishyödyllisten kouluaineiden, kuten matematiikan ja reaaliaineiden opiskeluun, koska suurin osa väestöstä ei tarvitse ruotsin kieltä oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen.

Pakollinen ruotsin kielen opiskelu peruskouluissa on kumottava, jotta voitaisiin edistää oppilaiden valinnanvapautta kielten opiskelussa ja antaa enemmän mahdollisuuksia kansainvälistymiseen.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4633

Pitääpä allekirjoittaa samantien.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 904
  • Liked: 61376
Pakkoruotsia voi taas vastustaa kansalaisaloitteen muodossa:

Hyvä. Kannattaa viedä perille edes näön vuoksi, vaikka vastustavat epädemokraattiset voimat ovat mahtavia.

Odotan, että pakkoruotsin lopettaminen on myös PS:n lakialoite eduskunnan syyskauden alkaessa. Lakialoitteen allekirjoittajissa seulottaisiin taas kerran jyvät akanoista. Olihan se uskomatonta (tai 50 vuoden jälkeen kyynisesti todettuna "uskomatonta"), että vaikka eduskunnan enemmistö ilmoitti ennen vaaleja vastustavansa pakkoruotsia, äänestyksessä sen jatkamiselle löytyikin selvä enemmistö.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 231
  • Liked: 4982
Julkisessa keskustelussa on puhetta herättänyt lähiaikoina hallitusohjelmaan kirjattu maininta pakkoruotsin palauttamisesta yo-kirjoituksiin ehdottomana pakkona erotuksena pitkään vallinneesta status quosta, jossa pakko oli kierrettävissä painottamalla kirjoituksissa muihin aineisiin. Ainuttakaan kunnollista perustetta ei pakkoruotsille ole ollut koskaan missään. Ei virkamiesruotsille, ei lukioon eikä peruskouluun.

Tässä uudessa aloitteessa lähdetäänkin siksi totuttuun tapaan liikkeelle pakkoruotsin kitkemisestä juuriaan myöten eli peruskoulusta. Aikaisempi aloite ei johtanut kovinkaan kummoisiin tuloksiin, sillä vaikutuksiltaan olemattomiksikin todetut kielikokeilut on helppo unohtaa. Tähän liittyen on huomautettava, että pakkoruotsista luopumisen tarkoitus ei ole se, etteivätkö ihmiset saisi opiskella ruotsia, vaan se, miten tuo opiskelu järjestetään. Mikäli lapset vanhempineen kokevat, että lasten on hyvä opiskella ruotsia, tämä onnistuu edelleen. Vaikka kaikki haluaisivatkin yllättäen opiskella ruotsia, sillä on merkittävä ero, järjestetäänkö opetus valinnaisena vai pakollisena.

Uusi pääministeri Antti Rinne kertoi haluavansa nuorten osaavan enemmän kieliä. Tämä ei ole mikään peruste pakkoruotsille ja jos onkin, sille nauravat variksetkin. Voidaan kuitenkin tähän liittyen kysyä, mitä on kielten osaaminen ja mitkä ovat kielitaidon mittarit? Voidaanko esimerkiksi sanoa, että henkilö joko osaa kieltä tai ei osaa? Nykyinen koulujärjestelmä perustuu alaikäisten arvottamiseen ja heidän myöhemmän elämänsä hankaloittamiseen, joten on kysyttävä jatkoksi, eivätkö kolme vuotta peruskoulussa ruotsia opiskelleet sitten osaakaan ruotsia? Koska hallitusohjelmassa oppivelvollisuutta ollaan venyttämässä toiselle asteelle, on kysyttävä vielä tulevaisuutta ennakoiden, eikö henkilö todellakaan osaa ruotsia, vaikka on opiskellut sitä jo kuusi vuotta? Tähän oppivelvollisuus sitten päättyykin, mutta koska ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissakin on pakollista ruotsia tarjolla, on kysyttävä vielä siitäkin, koska tässäkin on arvosanoja jaossa eli eikö se nyt sitten sekään vielä riittänyt?

Yo-kirjoitukset ovat vain yksi koejärjestely muiden joukossa, mutta ilmeisesti on sitten todettava, ettei ruotsia ole edes mahdollista oppia. Ruotsi on nähtävästi maailman vaikein kieli, vaikka muuta väitetäänkin.

- - -

Seuraava löytyi historian hämäristä:

Lainaus
    Nuiva kielipoliittinen vaaliohjelma

    Katson, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset, joiden työtehtävät erityisesti edellyttävät tällaista kielitaitoa. Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi. Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.

    Perustuslakia tulee muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena, tasavertaisena kansalliskielenä lakkautetaan. Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.

    Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

    1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.

    2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.

    Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.

    Saamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.

    Ruotsinkielinen kouluverkosto voi toistaiseksi jatkaa toimintaansa nykyisin ehdoin. Ruotsinkielisten koulujen oppilaskohtainen rahoitusosuus ei kuitenkaan saa ylittää (eikä alittaa) suomenkielisten koulujen vastaavaa. Helsingin yliopistosta tulee yksikielinen, ja ruotsinkielisten erillinen sisäänotto lopetetaan.

    Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan asema on otettava erilliseen uudelleentarkasteluun. Suomen kielestä tulee tehdä Ahvenanmaalla virallinen vähemmistökieli, ja maakunnan suomenkielisille tulee turvata ne perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut.

    Suomi kuitenkin kunnioittaa Ahvenanmaan itsehallintoa. Mikäli suomen kielen ja suomenkielisten asemasta ei päästä sopimukseen, harkittavaksi tulee Suomen ja Ahvenanmaan valtioyhteyden katkaiseminen. Tulonsiirrot manner-Suomesta maakuntaan lopetetaan, ja Suomi sanoutuu irti Ahvenanmaan sotilaallisesta puolustamisesta. Maakunta voi halutessaan itsenäistyä tai etsiä uuden elättäjän vaikkapa Ruotsista.

    Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä. Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla.
http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 231
  • Liked: 4982
Entinen perussuomalainen Vesa-Matti Louekoski kokee Puheenvuoro-blogissaan pakkoruotsin vastustamisen ihmisoikeusrikokseksi:

Lainaus
Hyökkäys ruotsin kieltä vastaan on hyökkäys ihmisyyttä vastaan

Ajattelen lukuisia naapureitani, perheenjäseniäni, tuttaviani, koulutiellä kulkevia pienokaisia, vanhuksia tai muuten osa jokapäiväistä arkea olevia lähimmäisiäni.

Tuntuu kammottavalta ajatella, että nämä ihmiset, lähtemätön osa kansaamme, ovat pakotettuja vuodesta toiseen muodossa tai toisessa törmäämään kansalaiskeskusteluun, missä heidän oma äidinkielensä otetaan mitä eriskummallisempia värejä saavien spekulaatioiden kohteeksi.

Oma äidinkieli on merkittävä osa identiteettiämme. Äidinkieltä vastaan hyökkääminen on eräs hirvittävä ja loukkaavin tapa hyökätä ihmistä itseään vastaan...
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277152-hyokkays-ruotsin-kielta-vastaan-on-hyokkays-ihmisyytta-vastaan

Eikö samalla periaatteella pitäisi puhua kaikista kielistä, sillä suurin osa maailman kielistä on samalla jonkun äidinkieli, ellei puhuta kuolleista tai kuvitteellisista kielistä?

Ion Mittler pohtii Puheenvuorossa reservaatin perustamista ruotsinkielisille:

Lainaus
NEW DEAL: Ruotsinkieliselle väestölle oma maakunta

Keskustapuolueella on viime aikoina ollut kova into tehdä Suomeen maakuntauudistus. Nyt olisi sopiva hetki tarkastella myös ruotsin kielen ja ruotsinkielisen väestön tulevaisuutta samassa yhteydessä.

Ruotsin kielen opiskelusta tulee vapaaehtoista tulevaisuudessa väistämättä, viimeistään parinkymmenen vuoden kuluessa. Jos poliitikot jaksavat harata kansan enemmistön tahtoa vastaan niin kauan. Mikä tahansa uusi hallitus saattaa tehdä päätöksen noudattaa kansan tahtoa kielipolitiikassa, ja poistaa ruotsin kielen pakollisuuden heti. Ruotsin kielen aseman tulevaisuus on nyt epävarmempi kuin koskaan, ja se muuttuu yhä epävarmemmaksi vuosi vuodelta.

Mikä agendaksi ruotsinkieliselle väestölle jatkossa, kun pakollisen ruotsin kielen opiskelun politiikka tulee tiensä päähän?

Ehdotan että Suomeen perustetaan ruotsinkielisen väestön vahvaksi tukialueeksi uusi maakunta Rannikko-Suomi, jonka väestön enemmistö on ruotsinkielinen, ja väestöä on noin 300,000 asukasta. Tälle maakunnalle voidaan pyrkiä tulevaisuudessa rakentamaan jopa itsehallintoa.

Ehdotan että tämä uusi maakunta sisältäisi 22 kuntaa, joissa on väestöä yhteensä 319 000 asukasta, josta ruotsinkielisiä 49 %, suomenkielisiä 45 %, ja muun kielisiä 6 %. (Yhdessä Ahvenanmaan kanssa ruotsinkielisten osuus nousisi 53 prosenttiin, ja suomenkielisten osuus laskisi 42 prosenttiin.)...
http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277131-new-deal-ruotsinkieliselle-vaestolle-oma-maakunta

Pieni asia herättää siis edelleen monenlaisia tuntoja.

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 231
  • Liked: 4982
Lisäsin kyselyn pakkoruotsin kannatuksesta ketjuun.

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 231
  • Liked: 4982
Kas, joku on uskaltautunut ilmaisemaan tukensa pakkoruotsilla. Se saattaakin on olla nykyään nousussa, vaikka en moista ymmärräkään.

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 231
  • Liked: 4982
Puheenvorosta löytyi yksi uusi bloggaaja pakkoruotsia koskien:

Lainaus
"pakkoruotsista" ja suomalaisesta identtiteetistä

...

Suomi suomalais-ugrilaisena kielenä kuuluu uralilaisiin kieliin ja uralilaisten kielten muodostaman kielikunnan itämerensuomalaiseen haaraan, joka on ollut olemassa jo 6 000 vuotta sitten. Uralilaisia kieliä yhdistää kielisukulaisuus , historiallista identtitteettiämme ei voi siten muuttaa valtapolitiikan eikä pakkoruotsin takia. Vain suomalaiset itse voivat varmistaa oman kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilymisen .Juuri voimakkaan kansalliskieli identiteetin takia olemme säästyneet, sen kaltaisilta maahanmuutto ongelmilta mitä esim. Ruotsissa ja muissa muutamissa europan maissa esiintyy . Perinteitä ja kulttuuria sekä kieliä voi jokainen kielivähemmistö vaalia ja puhua. Ruotsinkielisten sekä muut maahanmuuttaja vähemmistöjen, on hyvä osata ja opiskella suomen kieli ja kulttuuri sekä historia -asutaanhan kuitenkin suomessa Suomi 88,3 % ja Ruotsi 5,3 % kielisuhteella.
http://jairipalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277794-pakkoruotsista-ja-suomalaisesta-identtiteetista

HS oli teettänyt gallupin yo-pakkoruotsin suosiosta ja sen mukaan PS:n kannattajista kannattajia löytyi seuraavasti kysymyksellä "Toinen kotimainen kieli on syytä palauttaa pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon":

Lainaus
5 % Täysin samaa mieltä
16 % Jokseenkin samaa mieltä
7 % EOS
18 % Jokseenkin eri mieltä
55 % Täysin eri mieltä
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006157704.html

Vaikka pakkoruotsin kannattajat olivatkin puolueessa selkeä vähemmistö, sieltäkin on siis löydettävissä henkilöitä, joiden mielestä on osa suomalaista identiteettiä pakottaa lapset ja nuoret lukemaan ruotsia. Peruskoulupakkoruotsin kannatus lienee huomattavasti korkeampi kuin yo-pakkoruotsin. En ole huomannut perussuomalaisten pahemmin somessa kansalaisaloitetta jakavan. Heidän huomionsa asiassa lienee tietenkin ensisijaisesti hallitukseen kohdistuvaa, mutta ihmetellä varmaankin saa. Voihan olla, että kansalaisaloitteiden aika on vain ohi.
« Viimeksi muokattu: 30.06.2019, 06:48:05 kirjoittanut newspeak »