UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Eduskuntavaalit 2019 – yleinen keskustelu, tulosseuranta, hallitusneuvottelut  (Luettu 551491 kertaa)

Julleht

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 837
  • Liked: 1562
Meikäläistä on pidempään funtsituttanu, että miten suomalaisäänestäjät osuvat poliittiselle kartalle, joten pyöräytinpäs aproksimaation miltä näyttää jos katsotaan eduskuntavaaleissa äänestäneitä ja ehdokkaiden positioita poliittisella kartalla. Tulokset kahtenakin värivaihtoehtona liitteissä, kolmannessa tarkat prosentuaaliset jakaumat. Vähemmän yllättäen keskellä oli eniten äänestäjiä, tai ainakin äänestivät keskimmäisissä neliöissä faktorianalyysin perusteella olevia ehdokkaita. Myös sekä vasen-oikea että konservatiivi-liberaali -puoliskot jakautuivat jokseenkin tasan.

Pallerot on skaalattu äänimäärän mukaan, mutta ne on lähinnä esimerkinomainen lisämauste että missä mennään. Pihvi oli äänestäjien jakautuminen kartalle.

---

Sama teknisemmin: Koska tätä ei suoraan oikein voi havainnoida ellei nyt jotain massiivista kyselytutkimusta järjestetä, täytyi mennä kiertoteitse. Löysin faktorianalyysin HS:n kevään eduskuntavaalikoneesta, jonka perusteella kaikki koneeseen vastanneet ehdokkaat oli laitettu siihen perinteiseen poliittiseen kompassiin. Poimin ehdokkaiden xy-positiot, taulukoin ehdokkaiden äänimäärät, viipaloin poliittisen nelikentän kuuteentoista neliöön ja summasin kussakin neliössä olleiden ehdokkaiden äänet yhteen ja jaoin kokonaisäänimäärällä.

Huomioitavana juttuina ehdokkaiden asemoituminen kartalle, sen tekemisessä on käytetty ns. eksploratiivista faktorianalyysia. Lainaan linkatulta sivuita:
Lainaus
Tässä kirjoituksessa tutkitaan Helsingin Sanomien vaalikoneen vastauksia eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. Menetelmällä voidaan rakentaa jossakin määrin HS:n omaa “arvokarttaa” muistuttava nelikenttä ehdokkaiden vastauksista, samalla näyttäen puolueiden keskimääräisen sijainnin lisäksi karkeasti minkälaisissa kysymyksissä puolueiden sisällä esiintyy hajontaa.

[...]

Eksploratiivisessa faktorianalyysissä faktoreilla ei ole periaatteessa ennakkoon määrättyä tulkintaa, mutta kysymysten perusteella esimerkiksi julkisten palveluiden yksityistämisen, tuloerojen ja vastikkeellisen sosiaaliturvan kannattaminen selittyvät voimakkaasti x-akselin kuvaamalla piirteellä, eli sitä voitaisiin kuvata jossakin mielessä “oikeistolaisuutena” kuten HS:n arvokartassakin. Toisaalta esitetyt kysymykset ja vastaajapopulaatio vaikuttavat latauksiin: myös esimerkiksi Nato-jäsenyyden valmistelun kannatuksella on vahva “oikealle” vievä lataus, vaikka sen ja yllämainittujen asioiden kannatus eivät välttämättä edellytä tai poissulje toisiaan.

Tällaiset poliittiset kompassit ovat aina suhteessa muihin vastaajiin, ei siis ole olemassa vaikkapa absoluuttisesti määrittyvää keskikohtaa, vaan se määrittyy vastausten perusteella. Kone kattoi noin 95 % vaaleissa annetuista äänistä, snadisti siis puuttuu.
« Viimeksi muokattu: 02.01.2020, 21:01:18 kirjoittanut Julleht »
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur?

Tagit: