Kirjoittaja Aihe: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset  (Luettu 16036 kertaa)

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 163
  • Liked: 34545
  • Toivo parasta, varaudu pahimpaan.
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #120 : 25.03.2019, 11:07:38 »
Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi.

Tämä on erittäin totta, ja aivan helvetin väärin suomalaisten kannalta!
"Arvoituksellisin kehityssuunta on länsimaiden johtajien määrätietoisuus luoda NL uudelleen Eurooppaan."
- Mikhail Gorbachev

”Mitä perverssimpää asiaa osataan suvaita, sitä enemmän suvaitsemisesta saa hyvepisteitä.”
- https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2336133563173491

Juffe

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 995
  • Liked: 1967
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #121 : 25.03.2019, 11:24:20 »
Juuh, no, joo. Jos kodissani käy murtovarkaita, kyllähän sitä voinee ihan totuudenmukaisesti argumentoida, että varkaus paransi varkaiden hyvinvointia. Harva kuitenkaan pitää sitä perusteltuna syynä edistää murtovarkauksia.

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 918
  • Liked: 13611
  • Never surrender
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #122 : 25.03.2019, 11:35:16 »
Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen.
----

Elämä on valintoja. Miksi ihmeessä suomalaisten pitäisi niukkojen resurssien vallitessa ja julkisen talouden pyöriessä suurelta osin velkarahalla valita ja arvottaa korkeimmalle maahanmuuttajan ja hänen perheensä hyvinvoinnin lisääminen? Tilanteessa, jossa potentiaalisia käsi ojossa maahan saapuvia on käytännössä rajaton määrä.

Samalla kun mm. vanhukset makaavat minimihoivalla vaipoissaan, lapsiperheet kitkuttavat korkean verotuksen ja pk-seudun asumiskulujen ikeessä, leipäjonot ovat pidempiä kuin koskaan aikaisemmin, vaikeasti vammaisten tuet ovat käyneet kovan leikkurin, ammatillinen koulutus on höylätty sellaiseksi, että monilla aloilla opiskelijat ovat oman onnensa nojassa ja joka viides nuori mies on syrjäytymisuhan alla ilman koulutusta ja työtä.

Piti katsoa oikein kalenterista, että onko jo Aprillipäivä, minkä piikkiin Pursiaisen töräyksen voisi laittaa. Ei ole - kyllä nämä "auttamisen arvo" -argumentoijat ovat ihan tosissaan vastineissaan Suomen Perustan tutkimukseen.
« Viimeksi muokattu: 25.03.2019, 11:56:08 kirjoittanut Vellamo »

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 056
  • Liked: 6354
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #123 : 25.03.2019, 14:59:38 »


"– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen."

Juu ei, tosiaan:

-lapsilisien leikkaukset
-koulutuksen leikkaukset
-koulun oppimisrauha ja turvallisuus


Tell me something, it's still "We the people," right ?

jka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 020
  • Liked: 6130
  • Kuka vei meidän munat?
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #124 : 25.03.2019, 16:18:38 »
Lainaus käyttäjältä: Heikki Pursiainen
Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

Kun tulee rajan yli Ruotsista Suomeen elintaso ja hyvinvointi kylläkin laskee jos on uskomista vaikka suomalaiseen laatumediaan ja miksi emme uskoisi. Eli laskimme tulijoiden elintasoa oleellisesti ottamalla heidät vastaan. Kyllä meidän pitäisi vähän humaanimmin kohdella näitä.

Simo Grönroos

  • Nimellinen
  • Jäsen^^
  • ***
  • Viestejä: 418
  • Liked: 808
    • Simo Grönroos - Make Espoo Great Again!
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #125 : 29.03.2019, 21:52:28 »
Politiikassa päätetään siitä, mitä yhteisillä varoilla tehdään. 1,3 miljoonalla eurolla saa monenlaisia asioita. Mihin sinä käyttäisit tämän summan?

Samuli Salminen

  • Nimellinen
  • Jäsen^^
  • ***
  • Viestejä: 157
  • Liked: 301
  • Ecr.l'inf.
    • Turinoita mannuilta
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #126 : 01.04.2019, 17:39:51 »
Pe­rus­suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to­tut­ki­muk­sen lukuja ei kumota, vaan ne ovat skenaario muiden joukossa – Tutkija vastaa muutamiin kysymyksiin epä­sel­vyyk­sis­tä

Kaleva 23.3.19 Joonas Kuikka (tilaajille)
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perussuomalaisten-maahanmuuttotutkimuksen-lukuja-ei-kumota-vaan-ne-ovat-skenaario-muiden-joukossa-tutkija-vastaa-muutamiin-kysymyksiin-epaselvyyksista/817375/
(...)

Esitän tässä Suomen Perustan blogikirjoituksessa (https://www.suomenperusta.fi/ajatus/kriittisia-kommentteja-lannen-median-artikkeliin-su-24-3) kriittisiä kommentteja Lännen Median lehdissä su 24.3. ilmestyneeseen artikkeliin. Tuo yllä viitattu netissä oleva artikkeli on sisällöltään lähes samanlainen kuin paperilehdissä su 24.3. ilmestynyt versio.

Blogitekstini on varsin raskaslukuinen, mutta tässä kriittiset 6 kommenttia lyhyesti.

Kohdassa 4. esitän kriittisiä kommentteja sitä varsin usein toistettua lukua kohtaan, että noin 90 %:ia kaikista töihin tulleista maahanmuuttajista on töissä 10 vuoden maassaolon jälkeen. Tämä toistettiin mm. Halla-ahon Yle:n tentissä viime torstaina. EU-/ETA-maiden ulkopuolelta matalapalkka-aloille töihin tulleiden osalta tuohon väitteeseen esitetään jo suorat, Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat vastaukset, halpatyövoimaraportissamme: https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/


1.Elinkaarivaikutusten tulokset esitetään maassaoloajan ennusteet huomioiden.
Artikkelista voi saada sen kuvan, että elinkaaritulokset esitetään vain koko iäksi Suomeen jääville. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan tulokset esitetään myös poismuuttojen (ja paluumuuttojen) todennäköisyydet huomioiden.


2.Maahanmuuttajien käsitteleminen yhtenä ryhmänä ei kerro tutkimuksen ”näkökulman laajuudesta”.
Artikkelissa esitetään, että se että käsittelee kaikkia maahanmuuttajia yhtenä ryhmänä, kertoisi ”laajemmasta näkökulmasta”. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä käytetty tutkimusaineisto on erittäin laaja. Lisäksi maahanmuuttajaryhmittäin esitetyt tulokset ovat informatiivisempia esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan päätöksenteon kannalta.


3.Maahanmuuttajien lukumäärä syntymävaltion/taustamaan mukaan, ei kansalaisuuden perusteella.
Artikkelissa perustellaan somalialaisten ja irakilaisten maahanmuuttajien määrien vähyyttä kansalaisuuteen perustuviin lukumääriin nojaten. Todellisuudessa lukumäärät ovat huomattavasti suurempia, kun tarkastelu tehdään syntymämaan tai taustamaa mukaan — joihin maahanmuuttajuuden määritelmä käytännössä aina nojaa alan tutkimuksissa.


4. UTH-tutkimus antaa maahanmuuttajien työllisyysasteille ”tavallista” korkeammat luvut. Bruttopalkat (bruttotyötulot) ovat tarkempi julkisen talouden nettovaikutusten mittari kuin pelkkä työllisyys.
4.1 Työllisyyden eri määritelmät: UTH-tutkimuksen työllisyysmääritelmä antaa maahanmuuttajille korkeampia työllisyysasteita verrattuna kantaväestöön — kuin yleisesti käytössä olevat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat luvut.
4.2 Bruttopalkat (bruttotyötulot) ovat tarkempi julkisen talouden vaikutusten mittari kuin työllisyysaste.
Artikkelissa viitataan UTH-kyselytutkimuksesta poimittuihin joihinkin korkeisiin työllisyyslukuihin maahanmuuttajien osalta. Kuitenkin on huomioitava, että UTH-tutkimuksen työllisyysluvut ovat huomattavasti korkeammat maahanmuuttajille kuin tavallisesti käytössä olevat (Tilastokeskuksen) rekisteritietoihin perustuvat luvut. Työllisyyslukujen vertailu pitäisi lisäksi tehdä samanikäiseen kantaväestöön nähden, ja olisi hyvä eritellä myös työperäinen maahanmuutto esimerkiksi sen mukaan, kuuluuko se saatavuusharkinnan piiriin.
Lisäksi bruttopalkat (bruttotyötulot) kertovat työllisyyttä tarkemmin, mitkä ovat henkilön julkisen talouden nettovaikutukset.



5.Keitä oikein ovat artikkelissa mainitut ”haastatellut suomalaiset alan huippututkijat”?
Artikkelissa ”haastatellut suomalaiset alan huippututkijat” antavat kriittisen kommentin (ks. kohta 6). Artikkelissa heitä ei kuitenkaan siteerata suoraan, joten on vaikeaa tietää, ovatko äänessä viitatut ”huippututkijat” vai toimittaja. Joka tapauksessa on kyseenalaista, että keitä nämä huippututkijat ovat. Artikkelissa mainitaan vain kaksi nimeä, joista toinen on STM:n virkamies. Hän on tehnyt ”alaan” liittyen ainoastaan kirjallisuuskatsauksen. Kyseenalaistan sen, että pelkän kirjallisuuskatsauksen tekeminen tekisi ”huippututkijaksi”.


6.Elinkaariennusteet: Todennäköisyysjakaumat vs. ”skenaariot”:
6.1 Skenaarioiden käyttämisen 3 ongelmaa elinkaariennusteissa.
6.2 Suomen Perustan tutkimuksen elinkaariennusteet eivät ole ”vain yksi skenaario muiden joukossa”.
Artikkelissa viitataan skenaarioiden käyttämiseen elinkaariennusteissa. Käyn läpi skenaarioiden käyttämiseen liittyvät kolme ongelmaa ja miten ne ratkeavat käyttämällä skenaarioiden sijaan (jatkuvia) todennäköisyysjakaumia — kuten Suomen Perustan tutkimuksessa on tehty.
Lisäksi Suomen Perustan elinkaariennusteet eivät ole ”vain yksi skenaario muiden joukossa”. Tämä johtuu siitä, että Perustan tutkimuksessa ei käytetä skenaarioita niihin liittyvien ongelmien vuoksi. Lisäksi Perustan tutkimuksen tulokset pohjautuvat laajan rekisteriaineiston tarjoamaan informaatioon, joten se, että hyvin toisenlaiset elinkaaritulokset olisivat mahdollisia, pitäisi pystyä myös perustelemaan jotenkin. Se, että toteaa, että elinkaaritulokset voisivat olla myös positiivisempia, ei tee positiivisista tuloksista vielä yhtään todennäköisemmin toteutuvia.



"There is no right in the world not to be offended. [...] In a free society, an open society, people have strong opinions, and these opinions very often clash. In a democracy, we have to learn to deal with this. And this is true about novels, it’s true about cartoons, it’s true about all these products." -- S. Rushdie

nutsy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 248
  • Liked: 3333
  • ihminen
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #127 : 03.04.2019, 12:13:17 »
SU,
Lainaus
Perussuomalaisten Grönroos: Kumman valitset – yhden somalimaahanmuuttajan vai 13 poliisia?

Politiikassa päätetään yhteisten rahojen käytöstä. Rahat voi käyttää monella tavalla, mutta sama raha ei voi olla samaan aikaan useammassa paikassa – täytyy tehdä valintoja, muistuttaa Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.

(...)

Kun otetaan huomioon julkiseen talouteen vaikuttavien edellä mainittujen tekijöiden vaihtelu muun muassa maassaoloajan ja iän mukaan, aiheuttaa keskimääräinen kyseisistä maista tuleva muuttaja vuosikymmenten saatossa Suomen julkiselle taloudelle sadoissa tuhansissa euroissa liikkuvan negatiivisen vaikutuksen.

Irakilaiset ja somalit käyvät kalliiksi

Mielikuva nuorina aikuisina Suomeen tulevista maahanmuuttajista lottovoittona Suomen julkiselle taloudelle elää vielä tiukassa. Ajatuksena on, että parikymppisillä tulijoilla on koulut käytynä ja koko veroeuroja kartuttava työura vielä edessä.

– Todellisuus on Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien kohdalla kuitenkin toinen, sillä näiden joukossa nimenomaan nuoret aikuiset ovat julkisen talouden rahoituksen kannalta kaikista kalleimpia muuttajia – edessä kun on vuosikymmeniä kestävä Suomessa vietettävä aika, mutta maksettujen verojen ja yhteiskunnalta saatujen palveluiden ja tulonsiirtojen tase ei ole veronmaksajan kannalta positiivinen, sanoo Suomen Perustan toiminnanjohtaja, Uudellamaalla perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana oleva Simo Grönroos.

Humanitaarinen maahanmuutto rasittaa taloutta

Kun tarkastellaan 20-24-vuotiaiden Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien julkisen talouden vaikutuksia koko elinkaaren aikana, liikkuvat summat lähellä miljoonaa euroa.

(...)

– Kun eduskuntavaalit lähestyvät, niin on varmasti paikallaan pohtia, mitä vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia voidaan esimerkiksi 1,3 miljoonalle eurolle keksiä. Siis sille summalle, joka menee yhden Somaliasta tulevan nuoren aikuisen ja tämän lasten yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin, Grönroos sanoo.

Samalla rahalla lisää poliiseja, opettajia, hoitajia…

Suomessa on poliiseja väkilukuun suhteutettuna eurooppalaisessa mittakaavassa varsin vähän. Pienempien varkauksien ja ilkivallan suhteen poliisilla ei näytä olevan resursseja kuin kirjata ylös rikosilmoitukset. 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin 13 poliisia lisää – kentällä liikkuvia partiopoliiseja vielä tätäkin useampia.

– Koulujen liian suuret ryhmäkoot vaikuttavat negatiivisesti koulurauhaan ja oppimiseen. Opettajia 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin parikymmentä, Grönroos laskee.

– Puutteet vanhusten hoidon tasossa ovat nousseet huolestuttavalla tavalla esiin viime aikoina. Sairaanhoitajia saataisiin 1,3 miljoonalla eurolla palkattua vuodeksi 25 käsiparia.

Auttaminen pakolaisleireillä tehokkaampaa

Grönroos pohtii, mitä jos 1,3 miljoonaa euroa haluttaisiin käyttää maailman hädänalaisten auttamiseen – siis oikeasti tehokkaasti ja siten että apu menee taatusti apua eniten tarvitseville ihmisille. 1,3 miljoonalla eurolla voitaisiin tuplata 500 pakolaisleireillä elävän ihmisen elämiseen käytössä olevat resurssit vuodeksi.

– Tämä tarkoittaa sitä, että viidellesadalle ihmiselle saataisiin tuplasti paremmat asumisolot, ravitsevampi ruoka, parempi terveydenhoito ja opetus jne.

Raha on pois kaikesta muusta

Juttu jatkuu linkistä -> https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-gronroos-kumman-valitset-yhden-somalimaahanmuuttajan-vai-13-poliisia/

"Jokainen yhteiskunta ja kulttuuri on tietynlaisten ihmisten tuottama ja ylläpitämä."
      \
        :)

Foundation

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 015
  • Liked: 380
  • Tästä tulee vielä hyvä!
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #128 : 03.04.2019, 12:19:53 »
Aivan loistavaa päättelyä. Jos tutkija tulee väittämään että Suomen ulkomaanvelka muuttuu saatavaksi koska maahanmuutto, on se tietenkin uskottava.

Toki jos ei ota huomioon yksityisen ja poliittisen eroa, niin saa sitten väitellä feministin kanssa talousasioista:

Lainaus
Valtio ei voi mennä konkurssiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konkurssi

Lainaus käyttäjältä: Aamulehti
Tulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.
"Erityisesti on mainittava kokoomuksen Wille Rydman, jolla on järkeviä näkemyksiä ja joka onnistui toisella yrittämällä." - Jussi Halla-aho 2015

"Koska puheenaihe on jatkuvasti sama, huomaan pitäväni jatkuvasti suunnilleen samaa puheenvuoroa, mutta toistoahan ei koskaan ole liikaa." - Jussi Halla-aho 2015

Skeptikko

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 11 268
  • Liked: 13445
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #129 : 22.04.2019, 13:40:35 »
Osmo Soininvaarakin näyttää nyt törmänneen kommenteista päätellen näihin Suomen Perustan laskelmiin ja niitä tarkemmin läpi lukematta ja täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella tuntuu suunnilleen raivon vallassa yrittävän tyrmätä tuloksia - mm. esittämällä paikkaansapitämättömiä väitteitä tutkimuksista ja muita paikkaansapitämättömyyksiä:

Perussuomalaisten uusi tuleminen – Soininvaara
http://www.soininvaara.fi/2019/04/18/perussuomalaisten-uusi-tuleminen/

Lainaus
Paine turvapaikkashoppailuun pienenisi, jos ovia työperäiselle maahanmuutolle avattaisiin. Työperäinen maahan muutto antaa oikeuden tulla maahan ansaitsemaan elantonsa työllä, mutta ei oikeuta muuttamaan maahan elämään sosiaaliturvan varassa. Se ei ole kustannus vaan tukee taloutta. Esimerkiksi vanhusten hoidosta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Varsinainen Suomen Perustaan liittyvä osuus löytyy kuitenkin kommenttiosiosta, jossa Soininvaara suoltaa höpötyksiään:

Lainaus
Tuosta “tutkimuksesta” ei käy ilmi lainkaan, miten se on laskettu. Mikä on oletettu irakilaisen työllistymisasteeksi sen jälkeen, kun he ovat olleet maassa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole kokemusta. Somaleista sen sijaan on. Somalien osalta tyyöllisyysasteet 20 vuotta maassa olleilla ovat olennaisesti parempia kuin vasta tulleilla. Ilmaisesti on oletettu, että irakilaiset ovat työttömiä koko ikänsä, koska pakolaiskeskuksissa asuessaan he eivät ole käyneet töissä. Siis tältäkin osin silkkaa roskaa, koska mitään havaintoja tulevasta työllisyysasteesta ei edes voi olla.
Tekstistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otettu huomioon, mutta sanamuoto viittaa siihen, että pääosa veroista – siis välilliset veropt – on jätetty huomiotta. Jos näin on, ollaan jo tietoisen valehtelun puolella. Sitä ei voi panna enää tutkijan osaamattomuuden nimiin, koska niin osaamattomia ei edes Suomen perustassa olla.
...
Tuollaisen laskelman tekemiseen menivi varmaan kokonainen päivä. Päivän voi käuyttää paremminkin, koska perusteita laskelmiin ei oikein ole. Pitäisi tietää, mikä on irakilaisten työllisyysaste 20 vuoden kuluttua. Nämä Suomen perustan “tutkijat näyttävät tietävän, että se on nolla.
« Viimeksi muokattu: 22.04.2019, 13:47:22 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

jka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 020
  • Liked: 6130
  • Kuka vei meidän munat?
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #130 : 22.04.2019, 14:01:41 »
Lainaus
Soininvaara valmistui ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta vuonna 1970.Hän opiskeli tilastotiedettä ja kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1973 ja lisensiaatiksi vuonna 1982.

Soininvaaralla on ylempi korkeakoulututkinto juuri tuosta aiheesta eikä silti ymmärrä miten tutkimus on tehty. Soininvaara nolaa nyt itsensä täydellisesti jos ei ole nolannut jo ennen tätä.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 061
  • Liked: 62628
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #131 : 22.04.2019, 15:21:50 »
Lainaus käyttäjältä: Osmo Soininvaara
Paine turvapaikkashoppailuun pienenisi, jos ovia työperäiselle maahanmuutolle avattaisiin. Työperäinen maahan muutto antaa oikeuden tulla maahan ansaitsemaan elantonsa työllä, mutta ei oikeuta muuttamaan maahan elämään sosiaaliturvan varassa. Se ei ole kustannus vaan tukee taloutta. Esimerkiksi vanhusten hoidosta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Soininvaara tulee paljastaneeksi, että hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä maahanmuuton dynamiikasta tai maahanmuuton kustannuksien kertymisestä.

Turvapaikkashoppailulla pyritään eurooppalaisen oleskeluluvan saamiseen ja perheenyhdistämiseen, eikä sille samalle porukalle ole juuri tarvetta työmarkkinoilla kuin palkasta ja työehdoista joustavana pimeänä ja halpatyövoimana, joka ei tosiaankaan tue taloutta tai yhteiskuntaa.

Esimerkiksi Ruotsissa on poistettu saatavuusharkinta, mutta maa on ja pysyy yhtenä turvapaikkashoppailijoiden suosikkikohteista osittain juuri siksi. Turvapaikanhaku valitusprosesseineen takaa ensin vuosien laillisen oleskelun, ja lopullisen kielteisen päätöksen jälkeen oleskeluluvan saa viimeistään maksamalla feikkityöpaikasta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Maija Poppanen

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 7 075
  • Liked: 8595
  • white trash
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #132 : 22.04.2019, 15:35:28 »
Tuo Soininvaaran ja monen muun logiikka on kyllä käsittämätön. Ikään kuin siirtolaisten määrä Suomeen olisi vakio, joten parempi päästää ne suosiolla sisään. Politiikalla ei myöskään ilmeisesti voi ohjata liikennettä mitenkään.

Toinen kummallisuus tämä, et kritisoidaan maahanmuuton kustannuslaskelmia, koska ei meillä ole oikeaa tietoa irakilaisten työllistymisestä tulevaisuudessa, koska heitä ei ole täällä ollut aiemmin sellaisessa mittakaavassa, että olisi mahdollista tehdä vertailua.

Tota öö niin - tarkoittaako toi, et niitä pitää päästää tänne parikyt vuotta, ennen kuin voidaan arvioida seurauksia - vai otetaanko joka vuosi testieriä eri kansallisuuksista sen vaikkapa rapiat kolkyttuhatta?

jka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 020
  • Liked: 6130
  • Kuka vei meidän munat?
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #133 : 22.04.2019, 16:57:25 »
Toinen kummallisuus tämä, et kritisoidaan maahanmuuton kustannuslaskelmia, koska ei meillä ole oikeaa tietoa irakilaisten työllistymisestä tulevaisuudessa, koska heitä ei ole täällä ollut aiemmin sellaisessa mittakaavassa, että olisi mahdollista tehdä vertailua.

Tutkimuksessahan nimenomaan on riittävä otos myös irakilaisia jotka ovat olleet maassa jo melkein 30 vuotta. Soininvaara paljastaa täydellisen ymmärtämättömyytensä koko tutkimuksesta ja ylipäätään koko tutkimuksen teoriasta vetoamalla "pitäisi tietää, mikä on irakilaisten työllisyysaste 20 vuoden kuluttua". Nimenomaan tätä ei tarvitse tietää. Tutkimus antaa ainoastaan todennäköysyysjakaumat miten käy jos käy niin kuin on käynyt tähän asti kaikille irakista ja somaliasta tulleille. Tutkimusta varten ei tarvitse tietää kuin historia ja nykytilanne, ei todellakaan ennustaa yhtään mitään tulevaisuudesta. Pitäisi olla ihan perushuttua tilastotieteen ja kansantaloustieteen lisenssiaatille. Pitäisiköhän tarkistaa Soininvaaran lisenssiaattityö. Taitaa olla plagiaatti, niin pihalla Soininvaara tässä on.

Jos oikeasti haluaa tätä kritisoida tulevaisuuden ennusteilla niin sitten pitää antaa argumentit että miksi ihmeessä tulevaisuudessa kävisi paremmin miten on käynyt tähän asti? Pelkästään kotoutuminen onnistuu 1990-luvulla tulleiden pienemmällä määräällä paremmin kuin suuremmalla määrällä. Eli pelkästään tästä seuraa että tulevaisuudessa käy vielä huonommin kuin on käynyt tähän mennessä.

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Liked: 4547
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #134 : 22.04.2019, 17:10:20 »
^^^

Tuo Soininvaaran väite ei ole ensimmäinen kerta, kun tarveharkinnan poistoa on perusteltu sillä, että se muka vähentäisi turvapaikanhakua.

Tämän argumentin esitti aiemmin peruspalveluministeri Annikka Saarikko (kesk):

Lainaus
Keskustan varapuheenjohtaja, peruspalveluministeri Annika Saarikko vaatii Suomea ja koko Eurooppaa yhdessä ratkaisemaan työperäisen maahanmuuton esteet. Hänestä voimavaroja kuluu väärään paikkaan, kun työikäiset ihmiset hakevat parempaa tulevaisuutta turvapaikkajärjestelmän kautta.

– Olemme järjettömässä tilanteessa, jossa paremman elämän toivossa uutta tietä etsivät nuoret miehet Afrikasta – tai muista maista kauempaa kuin Euroopasta – etsivät toivoa ja mahdollisuutta turvapaikkajärjestelmän  kautta. Kulutamme voimavaroja torppaamalla heidän pyrkimyksiään, vaikka tiedämme, että töitä täällä kyllä olisi, Saarikko sanoo Verkkouutisten vaalipodcastissa.

Saarikko väittää, että tp-hakijat on pakotettu käyttämään turvapaikkajärjestelmää, koska eivät pääse Suomeen työperäisinä maahanmuuttajina.

Saarikon väite on sitä itseään. Työperäisten muuttajien ja tp-hakijoiden profiilit poikkeavat toisistaan merkittävästi lähtömaiden ja ammattitaidon osalta.
Tarveharkinnan poistaminen ei vaikuttaisi tähän ollenkaan, paitsi että kielteisen päätöksen saaneet tp-hakijat voisivat hakea työlupaa.

Tosin en itse laskisi em. henkilöitä työperäisiksi maahanmuuttajiksi. Työperäisillä muuttajilla on jo työpaikka valmiina ja lupa-asiat kunnossa, ennen kuin he saapuvat Suomeen.
Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjät aiheuttavat isot kustannukset Suomelle notkuessaan vokissa ja etsiessään työpaikkaa. Kenenkään ei pitäisi tulla töihin sitä kautta.

Toisekseen, Suomi ei ole ainoa paikka, minne töitä haluava voi suunnata. Esim. Ruotsissa ei ole tarveharkintaa. Jos Suomeen saapuneet tp-hakijat olisivat olleet työn perässä, olisivat he menneet Ruotsiin työperäisinä muuttajina.

Skeptikko

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 11 268
  • Liked: 13445
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #135 : 02.05.2019, 10:28:32 »
Osmo Soininvaarakin näyttää nyt törmänneen kommenteista päätellen näihin Suomen Perustan laskelmiin ja niitä tarkemmin läpi lukematta ja täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella tuntuu suunnilleen raivon vallassa yrittävän tyrmätä tuloksia - mm. esittämällä paikkaansapitämättömiä väitteitä tutkimuksista ja muita paikkaansapitämättömyyksiä:

Samuli Salmisen täytyykin nyt ojentaa Soininvaaraa näistä hänen päättömyyksistään:

Vastine Osmo Soininvaaralle - Suomen Perusta
https://www.suomenperusta.fi/ajatus/vastine-osmo-soininvaaralle/

Lainaus
Osmo Soininvaara kirjoittaa (21.4.2019) kommenttiosiossa kriittisen kommentin (ks. alla kuvankaappaus) liittyen Suomen Perustan julkaisemaan [url=https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/]tutkimukseen Irakissa ja Somaliassa syntyneiden julkisen talouden elinkaarivaikutuksista (ks. myös koko tutkimusteksti).

Käyn alla olevassa tekstissä Soininvaaran kriittisen kommentin läpi kohta kohdalta ja osoitan, että Soininvaaran kommentit Suomen Perustan tutkimuksesta eivät pidä paikkaansa. Olen jakanut vastauksen 4 osaan. Esitän kunkin vastauksen osan aluksi lyhyesti muutamalla virkkeellä ja sen jälkeen esitän vastauksille tarkemmat perustelut.
...
1.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: ”Tuosta “tutkimuksesta” ei käy ilmi lainkaan, miten se on laskettu. […]”

1.Vastaus Soininvaaralle: Elinkaarivaikutusten mallinnus on esitetty yksityiskohtaisesti. Tutustumisen siihen, miten elinkaarivaikutukset on laskettu, voi aloittaa esimerkiksi lukemalla elinkaarivaikutukia käsittelevän tutkimustekstin abstraktin (s. 2–3).

1.1 Lyhyesti tutkimuksen abstraktista. Abstraktissa sanotaan muun muassa, että uusien maahanmuuttajien elinkaarivaikutusten ehdolliset todennäköisyysjakaumat määritetään luvussa 2. Lisäksi siinä sanotaan, että elinkaarivaikutukset koostuvat 7 komponentista.

Näiden komponenttien mallinnus käydään luku luvulta läpi sivuilla 56–400. Luvun 2 lisäksi luvussa 9 esitetään, miten elinkaarivaikutusten komponenttien ennusteista saadaan laskettua elinkaarivaikutusten ennusteet. Mielestäni jokaisen komponentin mallinnus on käyty varsin yksityiskohtaisesti läpi, joten Soininvaara voisi tarkentaa, miksi hän kirjoittaa, että ”[…] ei käy ilmi lainkaan, miten se on laskettu”.

1.2 Elinkaarivaikutusten ennusteet ovat uskottavia ja realistisia kolmesta syystä. Tutkimustekstin abstraktissa (s. 2) esitetään, että elinkaarivaikutusten komponenttien mallinnuksen on täytettävä kolme ehtoa, jotta niistä voidaan muodostaa uskottavat ja realistiset elinkaariennusteet:

Mallien pohjalta tehdyt ennusteet toistavat alkuperäisen havaintoaineiston.
Malleissa huomioidaan otanta-asetelman havaintoaineistoihin (paneeliaineistoja) tuottamat riippuvuudet. Paneeliaineistot mahdollistavat myös nk. havaitsemattoman heterogeenisuuden huomioonottamisen ”uusia” tilastoyksiköitä (henkilöt, maassaolovuodet, maahanmuuttovuodet ja kalenteri-vuodet) koskevissa ennusteissa.
Malleissa huomioidaan erityisesti tärkeimmät aikaan liittyvät vaikutukset. Aikaan liittyviä vaikutuksia ovat ikään, maahanmuuttoikään, maassaoloaikaan, maassaolovuoteen ja kalenterivuoteen liittyvät vaikutukset.
...
1.4 Niin kutsutuilla posterioriennustetarkistuksilla varmistetaan, että mallien pohjalta tehdyt ennusteet toistavat alkuperäisen havaintoaineiston. Sekä työikäisten nettovaikutusten mallinnuksen että palkkasummien mallinnuksen yhteydessä varmistetaan, että niitä koskevat laaditut mallit toistavat alkuperäisen havaintoaineiston eli yllä mainitut rekisteriaineistoihin perustuvat havaintoaineistot (vrt. yllä uskottavuuden 1. kriteeri). Tämä varmistus esitetään lukujen lopussa niin kutsuttuina posterioriennustetarkistuksina. Samalla varmistetaan, että mallit vastaavat alkuperäisiä havaintoaineistoja myös iän, maassaoloajan ja maahanmuuttovuoden mukaan (vrt. yllä uskottavuuden 3. kriteeri).

2.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: ”[…] Mikä on oletettu irakilaisen työllistymisasteeksi sen jälkeen, kun he ovat olleet maassa 10 20 tai 30 vuotta. Näistähän ei ole kokemusta. Somaleista sen sijaan on. Somalien osalta työllisyysasteet 20 vuotta maassa olleilla ovat olennaisesti parempia kuin vasta tulleilla. Ilmeisesti on oletettu, että irakilaiset ovat työttömiä koko ikänsä, koska pakolaiskeskuksissa asuessaan he eivät ole käyneet töissä. […]”

2.Vastaus Soininvaaralle: Tutkimuksen (nolla)palkkasummat perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin. Irakissa ja Somaliassa syntyneiden nollapalkkasummat, työllisyys ja työtulot jäävät pieniksi pitkänkin maassaoloajan jälkeen. Elinkaarivaikutusennusteissa käytetyt palkkasummamallit toistavat alkuperäisen aineiston maassaoloajan mukaan.

Toisin kuin Soininvaara esittää, todellisuudessa Suomessa yli 20 vuotta asuneista ja Irakissa syntyneistä maahanmuuttajista on olemassa muun muassa työllisyyttä, työtuloja ja saatuja tulonsiirtoja koskevia rekisteritietoja. Näitä tietoja käytetään Suomen Perustan tutkimuksessa elinkaarivaikutuslaskelmien pohjana.
...
3.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: ”Ilmeisesti on oletettu, että irakilaiset ovat työttömiä koko ikänsä, koska pakolaiskeskuksissa asuessaan he eivät ole käyneet töissä. Siis tältäkin osin silkkaa roskaa, koska mitään havaintoja tulevasta työllisyysasteesta ei edes voi olla.”

3.Vastaus Soininvaaralle: (Nolla)palkkasummia koskevat ennusteet noudattavat havaintoaineiston tarjoamaa informaatiota — jota on yli 20 maassaolovuoteen asti. Ennusteisiin liittyviä epävarmuuksia kuvataan todennäköisyysjakaumilla. Elinkaariennusteissa epävarmuudet perustuvat havaintoaineistoon, mutta esimerkiksi tulevaisuuteen liittyviä lisäepävarmuuksia voidaan liittää helposti ennusteisiin.

3.1 (Nolla)palkkasummia koskevat ennusteet noudattavat havaintoaineiston tarjoamaa informaatiota — jota on yli 20 maassaolovuoteen asti. Tämä osoitettiin edellä kohdassa 2.1, jossa esitetyissä kuvioissa verrataan havaittuja nollapalkkasummien osuuksia elinkaariennusteissa käytettyjen mallien ennustamiin osuuksiin maassaoloajan mukaan. Kuvioiden perusteella Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon perustuvat havainnot ja ”posterioriennusteet” vastaavat hyvin toisiaan.
...
4.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: ”Tekstistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otettu huomioon, mutta sanamuoto viittaa siihen, että pääosa veroista – siis välilliset veropt – on jätetty huomiotta. Jos näin on, ollaan jo tietoisen valehtelun puolella. Sitä ei voi panna enää tutkijan osaamattomuuden nimiin, koska niin osaamattomia ei edes Suomen perustassa olla.”

4.Vastaus Soininvaaralle: Välilliset verot sisältyvät mukaan tutkimukseen. Nuorten ja työikäisten nettovaikutusten mallinnusta käsittelevässä luvussa esitetään käytetty havaintoaineisto, kuten jo edellä kirjoitin. Jo pelkästään tutkimustekstin sisällysluetteloa tarkastelemalla (s. 6) selviää, että: ”Havaintoaineisto on kuvattu kattavasti toteutuneita nettovaikutuksia käsittelevässä tutkimusprojektin I osassa”.

Tutkimusprojektin I osan sisällysluetteloon tutustumalla huomaa, että välillisten verojen laskeminen on esitetty luvussa 6.2.4. Ne on laskettu Jäntin (2009) esimerkin mukaan Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen käytettävissä olevia tuloja koskevia tietoja soveltamalla niin, että pienempituloiset maksavat suuremman osan tuloistaan välillisiä veroja.

Tutkimusprojekstin I osan liitteessä 2 on esitetty kaikki tutkimusprojektiin rekisteritietoina sisältyvät suorat tulonsiirrot: sekä maksetut verot ja veronluonteiset maksut että saadut tulonsiirrot.
« Viimeksi muokattu: 02.05.2019, 10:37:39 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Skeptikko

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 11 268
  • Liked: 13445
Vs: Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset
« Vastaus #136 : 04.05.2019, 12:11:38 »
EK:n edustaja yrittää vähätellä matalapalkkaisen maahanmuuton haittoja yhteiskunnalle ihmeellisellä vedätyksellään. Vaikka jollekin työnantajalle sillä voikin olla etua, ei yhteiskunnan kannata haalia yhtään enempää tulonsiirtojen varassa eläviä nettosaajia, vaan nettomaksajia:

EK:n asiantuntija tyrmää kritiikin maahanmuuton kustannuksista –Suomeen töihin tulevan palkka on vähintään 1211 €/kk | Talouselämä
https://www.talouselama.fi/uutiset/ekn-asiantuntija-tyrmaa-kritiikin-maahanmuuton-kustannuksista-suomeen-toihin-tulevan-palkka-on-vahintaan-1211-kk/27eb79b4-0038-4f85-af52-312ef67321e7

Lainaus
Perussuomalaisen puolueen tukema ajatuspaja Suomen Perusta on julkaissut aiheesta raportin viime lokakuussa otsikolla ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee”. Raportti pyrkii osoittamaan, että saatavuusharkinnan poistaminen hyödyttää työnantajia ja maahanmuuttajia Suomen julkisen talouden kustannuksella. Näyttää siltä, että raportti on ollut perussuomalaisten vaaliargumenttien taustalla.

EK:n työelämään erikoistunut asiantuntija Mikko Räsänen tyrmää raportin esittelemät tulokset blogissaan. Raportin mukaan Suomeen työhön tulevien työllisyysaste putoaa nopeasti, joten heistä koituu nettokustannuksia julkiselle taloudelle.

”Perustan selvityksen lähtökohta on kuitenkin väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia”, Räsänen huomauttaa blogissaan.

”Lienee selvää, että pienituloiset yleensä saavat enemmän tulonsiirtoja kuin keskituloiset.”

Lisäksi tämä EU:n laulujen suoltaja joko tietämättömyyttään tai sumutustarkotuksessa yrittää vedota jo moneen kertaan tyrmätttyyn UTH-tutkimukseen:

Lainaus
Räsänen huomauttaa, että Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana ja yli kymmenen vuotta Suomessa asuneilla se on 89 prosenttia. Myös muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee ajan kuluessa.

EK:n asiantuntija oikoo vääriä käsityksiä työhön tulevista maahanmuuttajista | Elinkeinoelämän keskusliitto
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/05/03/ekn-asiantuntija-oikoo-vaaria-kasityksia-tyohon-tulevista-maahanmuuttajista/

Lainaus
Maahanmuuttajien työllisyysluvut ovat UTH-tutkimuksessa kymmeniä prosentteja korkeammat kuin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat työllisyysluvut.

Eroa selitetään UTH-tutkimusraportissa sillä, että Tilastokeskuksen ja UTH:n käyttämät työllisyyden kriteerit poikkeavat toisistaan. UTH-kyselytutkimuksessa työlliseksi katsotaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään yhden tunnin tai ollut tilapäisesti pois työstään. Tilastokeskuksen rekisteriaineistoissa taas edellytetään voimassaolevan työsuhteen lisäksi muun muassa sitä, että henkilölle kertyy riittävästi palkkatuloja.

Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste olisi Salmisen mukaan UTH:n määritelmällä noin 74 prosenttia, ei 90 prosenttia.

Lisäksi on syytä vertailla samanikäisiä väestöjä keskenään. Matalapalkkaisiin töihin tulevat ovat 10 vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin 40-vuotiaita. Tämän ikäisten koko väestön työllisyysaste on noin 80 prosenttia.
« Viimeksi muokattu: 04.05.2019, 12:18:31 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Tagit: