Media perussuomalaisista

[Risto A.]

Ja kun katsotaan kilpailevan puolueen aviisin tekemää ”uutista” aiheesta, kirjasta ja etenkin PS:stä saadaan vielä vielä erikoisempi kuva. Jussin kustannuksella tottakai.

Seppo Tiitisen hurja lausunto: Hän on pelottavin politiikassa tapaamani hahmo
JUHA-PEKKA TIKKA | 30.09.2021 | 00:00

———

– (Jussi) Halla-aho on henkilönä pelottavin hahmo, minkä minä olen politiikassa tavannut, Seppo Tiitinen sanoo.

– Hän on hyvin terävä, johdonmukainen ja immuuni ulkopuoliselle maailmalle. Yleensä ihmiset reagoivat silmillä tai ilmeillä siihen, mitä ympärillä tapahtuu, mutta hän ei reagoi silmänräpäykselläkään.

———

– Ihmiset voivat toki muuttua, mutta sanoisin tässä, että vestigia terrent, jäljet pelottavat.

– Pitäisin kyllä varmistimen poistettuna niin Halla-ahon kuin puolueenkin kannalta periaatteella ei vara venettä kaada.

———

Verkkouutiset 30.9.2021

Tämähän oikein alleviivaa sitä vastuullisen median ja politiikan toimijoiden suhdetta PS:ään, mitä Jokisipilä kirjassaan käsittelee.

Aikooko Seppo Tiitinen ampua Jussi Halla-ahon?
*olisi median tulkinta jos roolit olisi käänteiset*

Edit.
Jokainen voi miettiä itsekseen, mikähän olisi reaktio jos Jussi tuumailisi tähän tapaan:
"Kyllähän sen Seppo Tiitisen naamasta näkee, että on tullut juotua vodkaa Moskovassa, Kremlissä ja Tehtaankadulla. Pidän varmistimet pois päältä, vestigia terrent"
 

[Faidros.]

Nyt viimeistään tietää keitä siellä uudella Tiitisen listalla on.

[Uuno Nuivanen]

Halla-aho sai itse kevään 2019 vaaleissa enemmän ääniä kuin kaikki sinisen tulevaisuuden 152 ehdokasta yhteensä.

Makoisa yksityiskohta.   

[zupi]

(...)
Aikooko Seppo Tiitinen ampua Jussi Halla-ahon?
*olisi median tulkinta jos roolit olisi käänteiset*
(...)

Ja vielä perään: Yllyttääkö Tiitinen kannattajiaan kansanmurhaan?

[JT]

Olisiko Seppo Tiitinenkin niitä mahtimiehiä, joita on kestitetty ja kuvattu Tehtaankadulla makuuhuoneen kattopeilin takaa niin paljon, ettei suomalaisten maanpetturien nimet muistu vieläkään mieleen. Vai pitäisikö tässä tapauksessa puhua Tiitisen kollegoista?

[Tunkki]

OT mutta edelleen todettava että varmistimen poistaminen ei ole välttämättä hyväksi aseen toiminnalle

[Roope]

Vertailun vuoksi IS:n juttu Jokisipilän kirjasta.

Vuoden 2011 jytky kasvoi perussuomalaisille otollisesta maaperästä.
...

Ilta-Sanomat, 30.9.2021

Maahanmuuttokriittisyys ei ollut jytkyssä lainkaan suuri tekijä.

Jytkyssä eduskuntaan nousi 39 perussuomalaista, joista niin sanotun nuivan manifestin allekirjoittajia oli kuusi: Jussi Halla-aho, Vesa-Matti Saarakkala, Olli Immonen, James Hirvisaari, Juho Eerola ja Maria Lohela.

Vuoden 2015 vaaleissa perussuomalaiset säilytti asemansa, sai 38 paikkaa ja meni hallitukseen.

HALLITUSKAUDELLAAN (2015–2017) perussuomalaiset romahdutti kannatuksensa, ja puoluekokouksen 2017 jälkeen maahanmuuttokritiikistä tuli selkeästi puolueen valtavirta.

Kyllä se maahanmuuttokriittisyys vaan oli erittäin suuri tekijä.

Ymmärrän, miksi Jokisipilä tulkitsee noin, mutta ilman maahanmuuttokriittisten tukea ei olisi koskaan tullut ensimmäistäkään jytkyä. Soini olisi voinut sinnitellä silloisilla protestiäänillä johonkin Vasemmistoliiton tuntumaan, mutta ilman Halla-ahon ja kumppanien tuomaa uskottavuutta moni ääni olisi jäänyt antamatta myös niille perussuomalaisille ehdokkaille, jotka eivät olleet profiloituneet maahanmuuttokriittisiksi.

Jos Halla-aho olisi lähtenyt pienpuoluehankkeeseen Soinin eurovaalinöyryytyksen jälkeen vuonna 2009, ei olisi ollut jytkyäkään kaksi vuotta myöhemmin. Ilman nuoria maahanmuuttokriittisiä Soinin puolue olisi lopahtanut ajat sitten Smp:n perintöä vaalivaksi ukkojen ja akkojen Siniseksi tulevaisuudeksi.

Kun Rkp ja Vihreät julistautuivat vuoden 2011 vaaleissa perussuomalaisten vastavoimaksi, eivät ne vastanneet Soinin EU-tukipakettipolitiikkaan vaan Halla-ahon maahanmuuttopolitiikkaan. Vaikka vuoden 2015 vaaleistakaan ei tullut maahanmuuttovaaleja, kuten valtapuolueet ja valtamedia ovat pelänneet jo kolmissa eduskuntavaaleissa, vaalien jälkeen PS romahti, kun sen ministerit hyväksyivät hallituksessa Ruotsin lähettämien irakilaisten vyöryn.

PS:n maahanmuuttopolitiikka ei kesällä 2017 muuttunut sisällöltään aiemmasta oikeastaan millään mainittavalla tavalla, mutta nyt johdossa on henkilöitä, joiden odotetaan tilaisuuden tullen myös toteuttavan ohjelmia. Soinihan loukkaantui ministerinä ja puheenjohtajana verisesti, kun muutaman PS-kansanedustajan ryhmä julkesi vaatia, että hallituksen pitäisi toteuttaa omaa turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaansa, ja Soini suunnitteli siitä lähtien maahanmuuttokriittisten kyseenalaistajien erottamista puolueesta.

[Emo]

Hesarissa, Ilta-Sanomissa ja Iltalehdessä kaikissa ykkösuutisina Trumpin ja persujen tappavuus. Hommassa ei näy hermostumista. Täällä ei antenni tahi hermo vapise.

Henkilökohtaisena mielipiteenä  toteaisin että Homman Trump-ketjut ovat Trumpin kannattajien osalta olleet viime kuukaudet kuin porukka olisi karannut jostain suljetulta osastolta. Se että osaa olla eri mieltä asioista vihervasemmistoblokin kanssa ei tarkoita automaattisesti kuitenkaan sitä että olisi välttämättä millään tasolla oikeassa. Siitäkin huolimatta että vihervasemmiston agendasta 90% on jotain missä ei ole järkeä.

Henk. koht. mielipiteenäni totean, ettei pelkästään Trump-ketjut vaan myöskin Homman koronaketjut ovat viime aikoina olleet myöskin, ja usein myös etenkin, mRna-rokotemyönteisten osalta kuin porukka olisi karannut suljetulta osastolta.
Se että osaa olla eri mieltä Ano-porukan kanssa (joiden jutuista 90% on gönzää) ei vielä takaa, että se oma juttukaan on asiaa.

Ja sitten tämä ihmisten leimaaminen hörhöihin ja suljettujen osastojen asukkeihin - heikot on meillä nykyään argumentit. Tämä nyt viimeistään tekee ketjusta kuin ketjusta yhtä samaa tauhkaa oli otsikko mikä hyvänsä.

e: Ja ei hermo vapise ei, kun en  edes lue vale-median juttuja persuista. Olen niitä jo toistakytä vuotta lukenut minäkin, ei enää vaikutusta millään jutulla.

[Risto A.]

Olisiko Seppo Tiitinenkin niitä mahtimiehiä, joita on kestitetty ja kuvattu Tehtaankadulla makuuhuoneen kattopeilin takaa niin paljon, ettei suomalaisten maanpetturien nimet muistu vieläkään mieleen. Vai pitäisikö tässä tapauksessa puhua Tiitisen kollegoista?

Eiköhän se ole aika selvää, että 70-80-lukujen Suomessa ei yksikään poliitikko päässyt urallaan eteenpäin ilman KGB-kompromat kansiota.. Se "aktiivisten toimien" ote oli sen verran luja, etenkin kun tietää miten pösilöitä suomalaiset poliitikot on aina olleet kun ulkomaalaisista on kyse.

[justustr]

Maahanmuuttokriittisyys ei ollut jytkyssä lainkaan suuri tekijä.

Iltasanomien poimintojen (joita en ole edes lukenut enkä lue koska kirjakin on saatavilla) sijaan kannattaa kuunnella Jokisipilän perustelut kirjansa väitteille politiikkaradion tämän päivän lähetyksessä:
https://areena.yle.fi/audio/1-50932029

(huoletta voi klikata, on laadukas pätkä, ei sisällä persumollausta eikä rasismikiljuntaa)

Ihailtavan perusteellista ja poikkeuskellisen objektiivista analyysiä. Eihän tällaista pohdintaa puolueen historiasta ole tehnyt vielä kukaan. Lähetyksessä on niin paljon asiaa, että en tiedä mistä referoinnin edes aloittaisi. Ehkä teen sen myöhemmin paremmalla ajalla.

Tämän kirjan aion ainakin itse ehdottomasti lukea. Kokonaan.

[Tragedian synty]

Maahanmuuttokriittisyys ei ollut jytkyssä lainkaan suuri tekijä.

Jytkyssä eduskuntaan nousi 39 perussuomalaista, joista niin sanotun nuivan manifestin allekirjoittajia oli kuusi: Jussi Halla-aho, Vesa-Matti Saarakkala, Olli Immonen, James Hirvisaari, Juho Eerola ja Maria Lohela.

Vuoden 2015 vaaleissa perussuomalaiset säilytti asemansa, sai 38 paikkaa ja meni hallitukseen.

HALLITUSKAUDELLAAN (2015–2017) perussuomalaiset romahdutti kannatuksensa, ja puoluekokouksen 2017 jälkeen maahanmuuttokritiikistä tuli selkeästi puolueen valtavirta.

Syyskuussa 2011 Nelosen uutiset teki kyselyn, jossa kysyttiin mielipidettä tilanteeseen, jossa Halla-aho loikkaisi Perussuomalaisista ja perustaisi oman puolueensa.

Nelonen: Halla-ahon kannatus jopa samaa luokkaa kuin Rkp:llä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho voisi tuoreen mielipidekyselyn nojalla saada neljän prosentin kannatuksen, jos hän perustaisi oman puolueen.

Neljä prosenttia Nelosen uutisten teettämään kyselyyn vastanneista sanoi voivansa äänestää Halla-ahon puoluetta. Kannatus vastaisi pienimpien eduskuntaryhmien, kuten Rkp:n ja kristillisdemokraattien kannatusta.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa kysyttiin: "Jos Jussi Halla-aho ja hänen kannattajansa eroaisivat perussuomalaisista ja perustaisivat oman puolueen, voisitteko ajatella äänestävänne sitä?"

Perussuomalaisten kannattajista joka seitsemäs eli 14 prosenttia vastasi kyllä.

...

Neljän prosentin verran vannoutuneita maahanmuuttokriitikoita siis ainakin oli. Kysely olisi ollut informatiivisempi, jos siinä olisi kysytty neutraalimmin tilanteesta, jossa Halla-aholla ja Soinilla olisi kummallakin oma puolueensa. Kuinkahan moni Halla-ahon kannattaja vastasi "ei" vain siksi, ettei hyväksy loikkaamista?

Perussuomalaisten kannatus oli silloin korkeampi kuin eduskuntavaaleissa huhtikuussa, mutta minusta on syytä olettaa, ettei uusissa kannatusprosenteissa ollut kovinkaan vannoutuneita äänestäjiä, sillä pianhan heidät menetettiin. Eli samat neljä prosenttia olivat vannoutuneita Halla-ahon kannattajia myös vaalituloksessa, 19,1 prosenttia. Toki osa maahanmuuttokriitikoista olisi varmaan äänestänyt Perussuomalaisia, vaikka Halla-aho ei olisikaan ollut politiikassa mukana ollenkaan. Sanotaan yksinkertaisuuden vuoksi, että he ja loikkaamiskysymykseen kirjaimellisesti vastanneet kumoavat toisensa. Eli ilman Halla-ahoa (tai yleisemmin maahanmuuttokriittisyyttä) Perussuomalaisten kannatus eduskuntavaaleissa 2011 olisi ollut noin 15,1 prosenttia.

Tosin myös on huomioitava Perussuomalaisiin liittynyt hurmos, voittajan vankkureihin hyppääminen. Se vahvistui alkuvuoden aikana, kun kannatusprosentit nousivat, ja lopulta äänestämään meni joukoin sellaista väkeä, jotka olivat riemastuneet vallankumouksen tunnelmasta. Olisiko sellaista tapahtunut, jos kannatus olisi ollut neljä prosenttiyksikköä matalampi? Todennäköisesti ei samassa mittakaavassa. Pari prosenttiyksikköä voidaan taas ottaa pois. Silloin päästäänkin siihen suuruusluokkaan, johon Soini ylsi vuoden 2012 kunnallisvaaleissa ja vuoden 2014 eurovaaleissa: 12–13 prosenttia. Sanoisin, että Soinin karismalla, eurotukipaketeilla, jätevesiasetuksella, vaalirahakohulla, Jutta Urpilaisen unelmahötön tarjoamalla työntöavulla ynnä muulla silloin ajankohtaisella pääsi siihen asti. Sen jälkeen Perussuomalaisten kannatuksen vakiintuminen on saavutettu ohjelmatyöllä ja kansallismielisillä arvoilla, ja ne ovat olleet yksinomaan halla-aholaisten alaa, kun taas soinilaiset yrittivät loppuun asti mennä siitä, missä aita on matalin. Vuonna 2019 halla-aholaiset sitten saivat lähes 18 kertaa enemmän ääniä kuin soinilaiset.

[justustr]

Sanoisin, että Soinin karismalla, eurotukipaketeilla, jätevesiasetuksella, vaalirahakohulla, Jutta Urpilaisen unelmahötön tarjoamalla työntöavulla ynnä muulla silloin ajankohtaisella pääsi siihen asti. Sen jälkeen Perussuomalaisten kannatuksen vakiintuminen on saavutettu ohjelmatyöllä ja kansallismielisillä arvoilla, ja ne ovat olleet yksinomaan halla-aholaisten alaa, kun taas soinilaiset yrittivät loppuun asti mennä siitä, missä aita on matalin. Vuonna 2019 halla-aholaiset sitten saivat lähes 18 kertaa enemmän ääniä kuin soinilaiset.

Aika pitkälle samoilla linjoilla tuntuu olevan Jokisipiläkin ainakin tuon edellälinkkaamani radiohaastattelun perusteella. Hän muotoilee asian niin, että Soinin johdossa perussuomalaiset oli reaktiivinen päivänpolttaviin kysymyksiin regaoiva perinteinen populistipuolue. Soini kohdisti mielenkiintonsa aina sinne mistä oletti saavansa parhaiten ääniä riippumatta siitä miten linjassa se oli hänen aiempien puheidensa tai toimiensa kanssa. Halla-aho sen sijaan toi puolueeseen ideologian, kansallismielisyyden, josta tuli johtoajatus kaikessa puolueen harjoittamassa politiikassa. 

Jokisipilä pitää myös Halla-ahoa täysin poikkeuksellisena poliitikkona siksi, ettei Jussi näyttele ollenkaan, vaan on aidosti sen asian takana jota ajaa. Hieman jopa yllättäen myös toimittaja piti uskottavana sitä, ettei Jussilla ole pyrkyryyttä politiikassaan. Riikka Purraa Jokisipilä pitää puhtaasti Halla-ahon manttelinperijänä, jolla on samat arvot ja sama ideologia.

Edit: vielä täytyy mainita yksi mielenkintoinen huomio samaisessa läheyksessä. Jokisipilän mukaan suurin perussuomalaisten ja kokoomuksen välinen kisma seuraavissa hallitusneuvotteluissa ei tule olemaan maahanmuutto vaan EU-poltiikka. Maahanmuuttopoliittiset kysymykset ovat sovitettavissa, koska ympäri Eurooppaa on nyt käynnissä merkittävä suunnan muutos humanitäärisen maahanmuuton suhteen kokoomuksen sisarpuoleissa ja kokoomus on taipuvainen seuraamaan isoveljiään. EU politiikka sitä vastoin tulee olemaan hankala yhteensovitettava, koska molemmille on vaikea joustaa ydinteemastaan.

[Radio]

Yess! Jokisipilän kaltaisia rohkeita ja oikeita asiantuntijoita on tässä maassa liian vähän. On harvinaista Suomen eurososialistisen alusmaan tutkijoilta saada irti rehelistä puhetta. Siitä kiitos. Kirja tilauksessa.
The Finns ei ole muiden puolueiden tavoin Suomen ylisuuren julkisen hallinnon jäsenkirjavirkojen korruptoima, vielä. Se olisi ollut se sininen tulevaisuus.
Perussuomalaisilla on vielä mahdollista ja toivottavaa jatkaa muista puolueista poikkeavalla realismin ja rehellisyyden linjalla. Puoluetta äänestäneet, joita on kaikista kansanryhmistä, ovat havainneet nykymenon perustuvan valheille. Totuuspuoluetta tarvitaan.

[Roope]

Neljän prosentin verran vannoutuneita maahanmuuttokriitikoita siis ainakin oli. Kysely olisi ollut informatiivisempi, jos siinä olisi kysytty neutraalimmin tilanteesta, jossa Halla-aholla ja Soinilla olisi kummallakin oma puolueensa. Kuinkahan moni Halla-ahon kannattaja vastasi "ei" vain siksi, ettei hyväksy loikkaamista?

Perussuomalaisten kannatus oli silloin korkeampi kuin eduskuntavaaleissa huhtikuussa, mutta minusta on syytä olettaa, ettei uusissa kannatusprosenteissa ollut kovinkaan vannoutuneita äänestäjiä, sillä pianhan heidät menetettiin. Eli samat neljä prosenttia olivat vannoutuneita Halla-ahon kannattajia myös vaalituloksessa, 19,1 prosenttia. Toki osa maahanmuuttokriitikoista olisi varmaan äänestänyt Perussuomalaisia, vaikka Halla-aho ei olisikaan ollut politiikassa mukana ollenkaan. Sanotaan yksinkertaisuuden vuoksi, että he ja loikkaamiskysymykseen kirjaimellisesti vastanneet kumoavat toisensa. Eli ilman Halla-ahoa (tai yleisemmin maahanmuuttokriittisyyttä) Perussuomalaisten kannatus eduskuntavaaleissa 2011 olisi ollut noin 15,1 prosenttia.

Niin houkuttelevaa kuin se onkin, vaalitulosta ei voi päätellä noin suoraviivaisesti.

Suuri osa vuoden 2011 jytkystä liittyi vaaleja edeltäneeseen poikkeukselliseen julkisuuteen ja vastakkainasetteluun. Muut puolueet hyökkäsivät todella aggressiivisesti perussuomalaisia vastaan luoden PS vs. muut -asetelman, ja kohteena olivat ennen kaikkea puolueen maahanmuuttokriitikot. Soini enemmänkin siinä mielessä, että se oli sallinut maahanmuuttokriitikkojen ehdokkuuden. Soiniahan syytettiin rasistien äänten kalastelusta.

PS hyötyi kohusta vaikuttaessaan uskottavasti vaihtoehdolta, kun taas (perus)suomalaisia halveksivaan ylimielisyyteensä sortuneet vihreät romahtivat.

Jos Halla-aho ja maahanmuuttokriitikot olisivat kaikonneet puolueesta, samalla olisi kadonnut julkisuutta ylläpitänyt vastakkainasettelu. Nukkuvat olisivat jääneet nukkumaan, ja monia muitakin olisi alkanut epäilyttää, vaikka eivät olisi Halla-ahon uutta puoluetta äänestäneetkään. Vastaavasti voidaan spekuloida, mitä olisi tapahtunut vuoden 2019 vaaleissa aiemmille PS-äänille, jos Soini olisi toteuttanut ajatuksensa erottaa maahanmuuttokriittiset puolueesta ennen vuoden 2017 puoluekokousta.

[Roope]

Edit: vielä täytyy mainita yksi mielenkintoinen huomio samaisessa läheyksessä. Jokisipilän mukaan suurin perussuomalaisten ja kokoomuksen välinen kisma seuraavissa hallitusneuvotteluissa ei tule olemaan maahanmuutto vaan EU-poltiikka. Maahanmuuttopoliittiset kysymykset ovat sovitettavissa, koska ympäri Eurooppaa on nyt käynnissä merkittävä suunnan muutos humanitäärisen maahanmuuton suhteen kokoomuksen sisarpuoleissa ja kokoomus on taipuvainen seuraamaan isoveljiään. EU politiikka sitä vastoin tulee olemaan hankala yhteensovitettava, koska molemmille on vaikea joustaa ydinteemastaan.

https://areena.yle.fi/audio/1-50932029 (1:17:20-)

Jokisipilä ei selvästikään ole perehtynyt maahanmuuttoaiheeseen otsikkotasoa syvemmältä.

Euroopassa ei ole edelleenkään näkynyt yleistä politiikan suunnanmuutosta vaan retoriikan muutos. Kokoomus kuten sen sisarpuolueetkin ajavat kaikki EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa komission esittämässä muodossa taakanjakoineen. Samaa soopaa kuin sisäministeri Orpo vuonna 2015 selittämässä hallitsemattomaan turvapaikkamaahanmuuttoon puuttumista, millä hän tarkoitti tilanteen hallintaan ottamista perustamalla Tornioon tervetulokeskus Ruotsin lähettämille laittomille siirtolaisille.

Kokoomukselle maahanmuuttopolitiikka on aivan erityisesti EU-politiikkaa, koska se haluaa siirtää maahanmuuttopoliittisen päätöksenteon EU:lle pysyvästi (perus)suomalaisten ulottumattomiin.

Jokisipilä vieläpä mainitsi, että Merkel olisi arvostellut omaa vuoden 2015 turvapaikkapolitiikkaansa. Merkelhän on päinvastoin yhä uudestaan kiistänyt tehneensä virhettä avatessaan rajat ja linjannut, että virhe oli se, että tuolloin ei ollut valmiina taakanjakoon pakottavaa EU-järjestelmää, jolla tulijat olisi jaettu ympäri Eurooppaa.

[ikuturso]

Maikkarilla Ivan Puopolo haastatteli Jokisipilää.

Jokisipilä sanoi, että PS politiikassa, perussuomalaisissa poliitikoissa tai heidän ohjelmissaan ei ole mitään äärioikeistolaista.

Ja arvatkaa kuka oli otettu kumoamaan tämä fakta.
Emilia Palonen

Muljautteli silmiään ja sanoi, että rasismi on merkki äärioikeistolaisesta ajattelusta.

Ja sitten joku pukumies seuraavana kertoi, että Media suhtautuu varsin myönteisesti persuihin, mutta koska jatkuvasti puhutaan maahanmuuttajista, niin toki liberaalilla medialla on sanansa sanottavana.

Eli kerjäämmä verta nenästämme.

-i-

[repo]

Maikkarin eilen julkaistu juttu Jokisipilän kirjasta.

Onko perussuomalaiset äärioikeistoa? Tutkija analysoi uutuuskirjassa: Tämä on suuri ero Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran välillä

Julkaistu 30.09.2021 00:01

Väitteet perussuomalaisten äärioikeistolaisuudesta tai fasistisuudesta ovat yliampuvaa loanheittoa, analysoi Markku Jokisipilä uutuskirjassaan.

Perussuomalaisten suosio ei ole demokratian näkökulmasta uhka, vaan osoitus järjestelmän toimivuudesta.

Tämä on lähtökohta Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilälle hänen uudessa kirjassaan Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla.

Perussuomalaisten nousu isoksi puolueeksi on vuoden 2011 jytkystä lähtien mullistanut suomalaisen politiikan rakenteita.

Tässä on ollut sulateltavaa myös medialle ja muille tutkijoille, joiden Jokisipilä syyttää osin ryhtyneen osapuoliksi poliittisiin väittelyihin.

– Perussuomalaisia koskevassa julkisessa keskustelussa riman on välillä sallittu laskea tasolle, jota minkä tahansa muun puolueen kohdalla pidettäisiin mahdottomana hyväksyä, Jokisipilä kirjoittaa.
[...]

MTV Uutiset, 30.9.2021

Korostus minulta. Korostettu on varmasti se, mikä aiheuttaa närästystä ja paljon niin valtamedian toimituksissa kuin politiikan tutkijapiireissäkin - tai "asiantuntijoissa", kuten valtamedia heitä usein nimittää, kun pitää saada arvovaltaa valtamedian mielipidevaikuttamiselle. Kuitenkin tätä korostamaani Jokisipilän näkemystä vasten on nähtävä myös Maikkarin jatkot.

Mitä tulee Jokisipilän näkemykseen Perussuomalaisten linjasta Halla-ahon jälkeen ja nyt Purran johdolla Maikkarin juttu nostaa esiin tämän:

Jokisipilän mukaan Purralla on kuitenkin edeltäjäänsä verrattuna eri linja siinä, miten puoluetta tulee kehittää muihin puolueisiin nähden.

– Siinä missä Halla-aho näkee perussuomalaisten tietyn hankaluuden ja eriseuraisuuden muihin poliitikkoihin ja puolueisiin nähden hyvänä asiana, Purra on korostanut haluaan tehdä puolueesta mahdollisimman vakavasti otettava eikä mielellään määrittele puoluetta edes populistiseksi.

Jokisipilä muistuttaa Purran puhuneen asiallisen kielenkäytön ja käytöksen merkityksestä ja arvioi tämän miettivän osaltaan sitäkin, kuinka potentiaalinen yhteistyökumppani perussuomalaiset on muille puolueille.

Mitä on asiallinen käytös muiden puolueiden kannalta? Se on sitä ettei heille kiusallisista asioista saa puhua niiden oikeilla nimillä, korkeintaan vain kiertoilmaisuilla ja ei oikein niilläkään, eli enemmän ja parempaa poliittista korrektiutta olisi tulossa. En oikein pysty vielä yhtymään tähän Jokisipilän näkemykseen. Tähän mennessä Purra ja muu PS-johto ovat pitäneet hyvin vaihtoehtoa yllä eivätkä ole sortuneet tällaisten PC-vaatimusten vietäväksi. Toivon ettei tule tapahtumaankaan. Tämä on myös demokratian, erityisesti liberaalin demokratian, ytimessä. Virheistä ja huonoista päätöksistä on puhuttuva niiden oikeilla nimillä.

Maikkarilla Ivan Puopolo haastatteli Jokisipilää.

Jokisipilä sanoi, että PS politiikassa, perussuomalaisissa poliitikoissa tai heidän ohjelmissaan ei ole mitään äärioikeistolaista.

Ja arvatkaa kuka oli otettu kumoamaan tämä fakta.
Emilia Palonen

Ilmeisesti Puopolon haastattelusta on tehty tämä Maikkarin juttu.

Perussuomalaisia kohdellaan mediassa ja tutkimuksessa epäreilusti, sanoo uutuuskirja – näin asiantuntijat vastaavat

Tutkija Markku Jokisipilä esittää uudessa kirjassaan syytöksiä median ja yliopistomaailman suuntaan.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan, apulaisprofessori Markku Jokisipilän uutuuskirjan mukaan perussuomalaisiin suhtaudutaan selvästi muita puolueita kriittisemmin.

Osa toimittajista tapaa Jokisipilän mielestä suorastaan alleviivata perussuomalaisen politiikan huonoutta ja jopa vaarallisuutta, ja täysin sama suhtautuminen vallitsee osassa akateemistakin kenttää.

Jokisipilän kirjassa Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla esitetään väitteitä, joihin sekä media- että tutkijamaailmassa lienee syytä suhtautua vakavasti.

Mitä asiantuntijat vastaavat?

Politiikan tutkija ei tunnista ilmiötä akateemisessa tutkimuksessa. Mediatutkija katsoo, että syytöksissä on perää, mutta kyse ei ole puolueen systemaattisesta mollaamisesta.
[...]

”Olkiukon haju tässä vähän tuoksahtaa”

– Mielestäni perussuomalaisia on kohdeltu ihan puolueena muiden joukossa, poliitiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistolta sanoo.

Perussuomalaisia tutkitaan Palosen mukaan itse asiassa huomattavan paljon. Hän viittaa kollegaansa Rauli Mickelssoniin, jonka mukaan jopa 75 prosenttia suomalaisesta puolueita koskevasta tutkimuksesta liittyy juuri perussuomalaisiin.
[...]

Jokisipilän mukaan perussuomalaisista on tullut ”eräänlainen suomalaisen politiikan sokea piste ja alue, jolla normaalit argumentointi- ja todistelusäännöt eivät ole voimassa”.

Palonen ei niele tämän tyyppisiä väitteitä: hänen mukaansa perussuomalaiset ymmärretään Suomessa aika lailla normaalina puolueena.
[...]

[Jokisipilän] mukaansa ”väitteitä perussuomalaisten äärioikeistolaisuudesta, fasistisuudesta ja natsistisuudesta on vaikea pitää muuna kuin sensaationhakuisena, yliampuvana ja motiiveiltaan poliittisena loanheittona”.

Palonen ei ole äärioikeistolaisuuden osalta samoilla linjoilla.

– Riippuu, missä määrin me puhumme perussuomalaisista puolueena, missä määrin puhumme aktiiveista, joita siellä on, Palonen huomauttaa.

Perussuomalaisten äärioikeistolaisuutta puntaroidessa on merkittävä ero siinä, onko kyse puolueen ohjelmista, äänestäjien näkemyksistä vai vaikkapa puolueen kytköksistä erilaiseen ulkoparlamentaariseen toimintaan.
[...]

Miten media suhtautuu perussuomalaisiin?

Tieteilijöiden lisäksi oman annoksensa kirjassa saavat myös toimittajat.

– Mediallakin tekee juuri perussuomalaisten tapauksessa tiukkaa pysytellä poissa puoluepolitiikan kentältä ja olla neuvomatta yleisöään siitä, kenelle luottamuksensa äänestyskopissa kannattaa antaa, Jokisipilä kirjoittaa.

Kansainväliset tutkimukset kyllä osoittavat, että liberaali länsimainen media käsittelee kansallismielisiä maahanmuuttoon torjuvasti suhtautuvia puolueita muita kriittisemmin, sanoo viestinnän professori Juha Herkman Helsingin yliopistosta.

– Mutta että siinä olisi joku järjestelmällinen median projekti taustalla, siihen en usko, Herkman linjaa.
[...]

MTV Uutiset, 1.10.2021

Emilia Palonen on... - taistelee "asiantuntijan" asemastaan. MTV Uutiset vielä otsikoi hänet asiantuntijaksi. Seuraan mielelläni, miten Emilia Palonen häviää julkisuudesta. Toivottavasti häviää ja ymmärtää itsekin hävitä, jos hänessä on enemmän puolueetonta politiikan tutkijaa kuin aatteen palossa elävää poliitikkoa, jota hän epäilee Jokisipilästä. Ei varmaan ketään yllätä, että Palonen näkee omat toimintatapansa ja motiivinsa Jokisipilässä.

Koska itse joudun tukeutumaan valtamediaan liiaksi siinä, mitä politiikassa eli meidän suomalaisten yhteisten asioiden hoitamisessa päätetään, on päätetty ja mitkä ovat näiden päätösten seuraukset, minua ei hetkauta yhtään se, mihin Juha Herkman Helsingin yliopistosta uskoo. Minä uskon enemmän omia havaintojani. Ne voivat olla toisinaan harhaisia, mutta korjaan niitä parhaani mukaan.

---

Kaikkinensa vaikuttaa mielenkiintoiselta avaukselta tämä Jokisipilän kirjan julkaisu. Tekisi mieli uskoa, että tässä olisi jotain suomalaisen mätäpaisekuplan puhkaisua tapahtumassa. Ikäänkuin pelastusvene olisi heitetty yli vuosikymmenen jatkuneelle "asiantuntijoiden", "puolueettomien toimittajien" ja "vastuullisen median" harjoittamalle mielipidevalkaisulle. Todennäköinen lopputulema kuitenkin on se, että viikon päästä tätä ei enää muisteta. Ehkä Emilia Palonen muistaa - lopun ikänsä.

[Tragedian synty]

Suuri osa vuoden 2011 jytkystä liittyi vaaleja edeltäneeseen poikkeukselliseen julkisuuteen ja vastakkainasetteluun. Muut puolueet hyökkäsivät todella aggressiivisesti perussuomalaisia vastaan luoden PS vs. muut -asetelman, ja kohteena olivat ennen kaikkea puolueen maahanmuuttokriitikot. Soini enemmänkin siinä mielessä, että se oli sallinut maahanmuuttokriitikkojen ehdokkuuden. Soiniahan syytettiin rasistien äänten kalastelusta.

PS hyötyi kohusta vaikuttaessaan uskottavasti vaihtoehdolta, kun taas (perus)suomalaisia halveksivaan ylimielisyyteensä sortuneet vihreät romahtivat.

Jos Halla-aho ja maahanmuuttokriitikot olisivat kaikonneet puolueesta, samalla olisi kadonnut julkisuutta ylläpitänyt vastakkainasettelu.

Niin, vastakkainasettelu keskittyi siihen kysymykseen, joka poliittista eliittiä eniten provosoi, mutta se ei tarkoita, että vastakkainasettelua ei olisi voinut olla myös jonkin toisen kysymyksen ympärillä. Vaalirahakohu oli heikentänyt kansan luottamusta poliitikkoihin yleensä, ja Perussuomalaiset näyttäytyi rehellisenä, talkoopohjalla toimivana amatöörijoukkona. Jätevesiasetus oli suututtanut monet keskustan äänestäjät, ja Vihreät olisivat varmaan ilomielin syyttäneet Perussuomalaisia ympäristön pilaajiksi, jos rasismisyytöksiin ei olisi ollut tekosyytä. Portugalin tukipaketin ajoittuminen juuri vaalien alle oli muistutus siitä, että hallituksen prioriteeteissa Suomi oli muiden maiden takana. Jutta Urpilainen ei paljon houkutellut perinteisesti SDP:tä äänestäneitä miehiä.

Eurovaaleissa 2009 ja presidentinvaaleissa 2012 Soini pääsi vajaan kymmenen prosentin kannatukseen. En pidä mitenkään kaukaa haettuna, että yllä mainitsemani asiat olisivat eduskuntavaaleissa 2011 tuoneet siihen päälle vielä kaksi tai kolme prosenttiyksikköä, vaikka maahanmuuttokriittisyyden tuomaa kannatuslisää ei olisi ollut lainkaan.

[repo]

Mielenkiintoinen työjako Bonnier-konsernin julkaisuilla. MTV Uutiset teki jutut Jokisipilän kirjasta. Iltalehdeltä ei ole vielä näkynyt yhtään mitään.

---

Blogisti Olli Pusa kirjoittaa Jokisipilän kirjasta.

Blogi: Olli Pusa, to 30.09.2021 10:38

Tamminiemen pesänjakajat 2 ?

Uutiset kertovat professori Markku Jokisipilän kirjasta perussuomalaisista eli ”persuista”. Jokisipilä on mielestäni ollut rohkea ja kriittinen tutkija, joka uskaltaa lausua julki tuloksia, joista joku poliittisesti sitoutunut tutkija vaikenisi. Kirja analysoi persuja lähdemateriaalin ja haastattelujen perusteella tutkimuksellisin kriteerein. En ole ehtinyt kirjaan vielä tutustua ja tietoni pohjautuvat julkisuudessa olleisiin tietoihin. Käsitykseni mukaan Jokisipilä on erittäin ammattitaitoinen tutkija, enkä epäile etteikö tutkimus täyttäisi hänen väittämiään johtopäätöksiä. Mahdollisesti johtopäätökset eivät miellytä kaikkia? Yritän kuitenkin alustavasti pohtia kirjaa, ennen kuin Jokisipilä ehditään lynkata väärinajattelijana.

Jokisipilä kertaa persujen historiaa ja nousua sekä sen syitä: kansallismielisyys, EU-kriittisyys ja maahanmuuttovastaisuus. Niiden pohjalta puolue nousi suurten puolueiden joukkoon. Jokisipilä ei löydä persuista natsismia tai äärioikeistolaisuutta, jota siellä väitetään olevan. Tuollaisia aatteita edustavat pyörivät eri puolueiden ympärillä etsien vaikutuskanavia. Kun sellaisia ei persuista ole löytynyt, ovat persut joutuneet näiden haukkujen kohteeksi ”luopioina”.
[...]

Demokratia ei ole vain oikeus asettaa ehdokkaita eikä siihen riitä rehellinen äänten laskentakaan. Demokratiaan kuuluu myös ihmisten oikeus saada oikeita ja monipuolisia tietoja eri asioista, erityisesti poliittisten päätösten seurauksista. Kun esimerkiksi maahanmuuton tuottamia ongelmia eri verukkeilla pimitetään, taustalla on tietenkin halu estää persujen menestys ja samojen aatteiden leviäminen omiin kannattajiin. Mutta ihmisten oikeus saada tietoja poliittisten päätösten seurauksista on demokratian kovaa ydintä. Puoluelehdet toki toimivat omien moraaliohjeidensa mukaisesti, mutta esim. verorahoitteisen Ylen vinoutunut poliittinen toiminta on vakava hyökkäys demokratiaa vastaan. Saa nähdä, miten yhtiön johdon ja toimituksen johdon toimintaa tullaan tulevaisuudessa arvioimaan?
[...]

Jokisipilän kirja on varsin rohkea veto edellä kuvattuja ongelmia vastaan. En ihmettele, etteikö Jokisipilä ole huolissaan siitä, millaisia seurauksia kuplan puhkaisemisesta hänelle tulee. Muistakaamme, millainen raivo seurasi Tamminiemen pesänjakajien paljastettua silloisen Suomen vinoutuneita rakenteita. Me olemme ilmeisesti sokeita nykyisille kummallisuuksillemme ja siksi niitä pitää tutkimuksellisesti avata. Sinänsä kirja edustaa parhaimmillaan vanhaa yliopistollista periaatetta tutkimuksen vapaudesta. Kiusallisiakin aiheita pitää olla oikeus tutkia.
[...]

https://beta.oikeamedia.com/o1-166100

Koko kirjoitus linkistä.  Kuvittelin, että edellä olevat ajatukset olivat omiani, mutta ehkä Olli Pusa pääsi mielipidevaikuttamaan ilman, että tiedostin sitä. Mitä oikeat toimittajat edellä, sitä viattomat ja vastuuttomat blogistit perässä. 

[repo]

Niin, vastakkainasettelu keskittyi siihen kysymykseen, joka poliittista eliittiä eniten provosoi, mutta se ei tarkoita, että vastakkainasettelua ei olisi voinut olla myös jonkin toisen kysymyksen ympärillä. Vaalirahakohu oli heikentänyt kansan luottamusta poliitikkoihin yleensä, ja Perussuomalaiset näyttäytyi rehellisenä, talkoopohjalla toimivana amatöörijoukkona. Jätevesiasetus oli suututtanut monet keskustan äänestäjät, ja Vihreät olisivat varmaan ilomielin syyttäneet Perussuomalaisia ympäristön pilaajiksi, jos rasismisyytöksiin ei olisi ollut tekosyytä. Portugalin tukipaketin ajoittuminen juuri vaalien alle oli muistutus siitä, että hallituksen prioriteeteissa Suomi oli muiden maiden takana. Jutta Urpilainen ei paljon houkutellut perinteisesti SDP:tä äänestäneitä miehiä.

Minä sanoisin, että 2011 jytkyssä oli aineksia vähän kaikesta. Vanhasen II hallitus oli muuttanut ulkomaalaislakia hyvin liberaaliksi. Hallituksen oikeusministerinä toiminut Tuija Brax(vihr.) ehdotti perussuomalaisille jotain puhekoulutusta. Astrid Thors(rkp) maahanmuuttoministerinä sai monet näkemään punaista. Euron tukipaketit tekivät vahvasti tuloaan, mikä oli otollista maaperää Soinin sloganille "missä EU, siellä ongelma". Tämä oli läpimurto EU-kritiikille Suomessa.

Kuitenkin juuri hallitsevien puolueiden ja niitä tukevien valtamedioiden agressiivisuuden johdosta maahanmuuttokritiikin läpimurto on saatu padottua näihin päiviin asti.

[Bronx Zoo]

Enää ei ole epäselvää se kenelle Halla-aho testamenttasi tiedotteensa siitä miksi ja miten jätti puheenjohtajuutensa.

[IDA]

Jokisipilän kirja on paras persuista kirjoitettu kirja. Se keskittyy lähinnä PS:n aatteelliseen asemaan, eikä sisällä sen kummempia henkilöpohdintoja.

Mitä PS:n käsittelyyn mediassa ja muiden puolueiden ja niin sanottujen politiikan tutkijoiden puheissa tulee, niin ne on kirjassa aika hyvin dokumentoitukin. Ei tietenkään kattavasti, mutta esimerkkejä on riittävästi todentamaan Jokisipilän väitteet. Lukijana suorastaan huvitti se tosiasia, että samat ihmiset ovat ensimmäisinä syyttämässä PS:ää vihapuheesta.

Maahanmuuttopolitiikan kirja lähinnä toteaa. Se ei sinänsä olekaan sen kannalta mielenkiintoinen asia, miten PS asemoituu suomalaisella poliittisella kentällä, koska PS:n linja siinä on varsin selkeästi muista poikkeava.

Taitaa myös olla ainoa tutkijan kirjoittama teksti, jossa todetaan, että puolue ei vuonna 2017 hajonnut minnekään, vaan samat ihmiset jatkoivat toimintaansa puolueessa.

[IDA]

Aikooko Seppo Tiitinen ampua Jussi Halla-ahon?
*olisi median tulkinta jos roolit olisi käänteiset*

Edit.
Jokainen voi miettiä itsekseen, mikähän olisi reaktio jos Jussi tuumailisi tähän tapaan:
"Kyllähän sen Seppo Tiitisen naamasta näkee, että on tullut juotua vodkaa Moskovassa, Kremlissä ja Tehtaankadulla. Pidän varmistimet pois päältä, vestigia terrent"
 

Seppo Tiitinenhän oli itse mukana Suomen poliittisen historian törkeimmässä äänestäjien ja oman puolueväen pettämisessä ollessaan varmistamassa Uuden vaihtoehdon laillisuutta.

[Faidros.]

Jokisipilän kirja on paras persuista kirjoitettu kirja. Se keskittyy lähinnä PS:n aatteelliseen asemaan, eikä sisällä sen kummempia henkilöpohdintoja.

Mitä PS:n käsittelyyn mediassa ja muiden puolueiden ja niin sanottujen politiikan tutkijoiden puheissa tulee, niin ne on kirjassa aika hyvin dokumentoitukin. Ei tietenkään kattavasti, mutta esimerkkejä on riittävästi todentamaan Jokisipilän väitteet. Lukijana suorastaan huvitti se tosiasia, että samat ihmiset ovat ensimmäisinä syyttämässä PS:ää vihapuheesta.

Maahanmuuttopolitiikan kirja lähinnä toteaa. Se ei sinänsä olekaan sen kannalta mielenkiintoinen asia, miten PS asemoituu suomalaisella poliittisella kentällä, koska PS:n linja siinä on varsin selkeästi muista poikkeava.

Taitaa myös olla ainoa tutkijan kirjoittama teksti, jossa todetaan, että puolue ei vuonna 2017 hajonnut minnekään, vaan samat ihmiset jatkoivat toimintaansa puolueessa.

Jäsen @IDA , oletko lukenut koko kirjan? Vaan vain lyhelmelmiä aiheesta?

En ole puolesta, enkä vastaan.

[IDA]

Jäsen @IDA , oletko lukenut koko kirjan? Vaan vain lyhelmelmiä aiheesta?

En ole puolesta, enkä vastaan.

Eilen lueskelin. Tosin aika nopeasti. Kirja ei ole turhan pitkä ja asia tuttu.

[matti]

Jäsen @IDA , oletko lukenut koko kirjan? Vaan vain lyhelmelmiä aiheesta?

En ole puolesta, enkä vastaan.

Eilen lueskelin. Tosin aika nopeasti. Kirja ei ole turhan pitkä ja asia tuttu.

On se lukija. Olikos kirjassa haastateltu Jabbaa, jos oli, niin oliko siinä osuudessa mitään mielenkiintosta?

[zupi]

(...)
Mitä PS:n käsittelyyn mediassa ja muiden puolueiden ja niin sanottujen politiikan tutkijoiden puheissa tulee, niin ne on kirjassa aika hyvin dokumentoitukin. Ei tietenkään kattavasti, mutta esimerkkejä on riittävästi todentamaan Jokisipilän väitteet. Lukijana suorastaan huvitti se tosiasia, että samat ihmiset ovat ensimmäisinä syyttämässä PS:ää vihapuheesta.
(...)

Paras todistus siitä, että median, tutkijoiden ja perussuomalaisten suhde ei ole mitenkään tulehtunut on se, että toimittajat tai tutkijat suhtautuvat kylmän viileästi moiseen täysin perusteettomaan väitteeseen, eivätkä ollenkaan vedä herneitä nenä kautta pohjelihakseen asti.

— Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) October 1, 2021

Olen nyt lukenut monia twiittejä hyppyaltaalla kelluvilta tutkijoilta, jotka ilmoittavat suhtautuvan perussuomalaisiin täysin objektiivisesti ilman mitään ennakkoluuloja. Uskon heitä ja toivon, että kustantaja päättäisi makuloida Jokisipilän uusimman harhaoppisen kirjan.

— Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) October 1, 2021

[IDA]

On se lukija. Olikos kirjassa haastateltu Jabbaa, jos oli, niin oliko siinä osuudessa mitään mielenkiintosta?

On haastateltu kirjaa varten. Jokisipilän asenne tulee ehkä parhaiten esiin, kun hän kommentoi 2017 puoluekokouksen jälkeisiä tapahtumia. Itse loikkaukseen ei, eikä muihinkaan tapahtumiin, oteta varsinaisesti kantaa. Ne vain kuvataan. Pääpaino on selkeästi perussuomalaisten aatteellisen perustan kuvaamisessa.

[IDA]

Ei siis viittauksia poliittisen kodin palamiseen/ tuhopolttoon?

Ei. Jokisipilä itse pitää niitä väitteitä perusteettomina ja puoluekokousta täysin demokratian ja puolueen sääntöjen, jotka tässä suhteessa ovat muita puolueita demokraattisempia, mukaisena.

Jussi itse asiassa yhdessä haastattelupätkässä toteaa, että Soiniin suhtaudutaan ehkä vähän liiankin nihkeästi nykyään. Soinilla oli ansionsa, eikä hän ennen hallituskautta ottanut oikeastaan mitään tuomitsevaa kantaa itsensä kanssa toista mieltä oleviin, vaan antoi asioiden olla. Tai jotain tommosta.

Muoks:

Sanatarkasti:

"Halla-aho toteaa omina puheenjohtajavuosinaan oppineensa jopa arvostamaan tiettyjä piirteitä edeltäjänsä Soinin toiminnassa. Hän kokee, että nimenomaan puheenjohtajana Soinia muistellaan turhankin pahalla: "Hänellä oli pitkä kokemus ja ihan hyviä periaatteita, ja lisäksi hän oli ymmärtänyt ihmisten psykologiasta yhtä ja toista." , Halla-aho luonehtii. Hän kokee Soinin olleen esimerkiksi hyvin pitkämielinen puolueen sisältä tulevan puheenjohtajaan kohdistuvan kovankin arvostelun suhteen ja myöntää edustaneensa aikanaan puolueen sisäistä "kapinaleiriä" itsekin. "Hän antoi niiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos eikä ollut niin herkkähipiäinen kuin monet hänet haluavat muistaa tai kokivat", hän jatkaa. "Jos alkoi ärsyttää se, että joku soittaa suutaan perussuomalaisten rivissä, sanoin itselleni, älä ole pieni, ota vaikka Timosta mallia, että tämä on asia, joka vain pitää sietää.", Halla-aho kuvailee."

[Brandis]

Jokisipilän kirja on paras persuista kirjoitettu kirja. Se keskittyy lähinnä PS:n aatteelliseen asemaan, eikä sisällä sen kummempia henkilöpohdintoja.
[..]

Taitaa myös olla ainoa tutkijan kirjoittama teksti, jossa todetaan, että puolue ei vuonna 2017 hajonnut minnekään, vaan samat ihmiset jatkoivat toimintaansa puolueessa

Tosiasiallisesti oikeammin on todeta, että autenttisten ja alkuperäisten perussuomalaisten fraktio (merkittävä osa) tuolloin menetettiin, vaikka osa jatkoikin samalla porukalla eteenpäin. Puolueen eduskuntaryhmä on onnistunut kasvamaan takaisin samaan kokoonsa, mutta katson, että jotakin merkityksellistä lähtijöissä menetettiin. Ainakin se on yksi suuri ja merkityksellinen tekijä miten 'alkuperäisen' porukan kanssa taisteltiin giganttista ja laajaa vastustusta vastaan, omaan asiaan uskoen, vailla lupausta huomisen menestymisestä, siinä missä nykyistä ihmisainesta on houkutellut mukaan jo olemassa oleva menestys ja valta. Kyse on silloin aivan eri asioista. Ja myös aivan erilaisista ihmistyypeistä, jotka gravitoituvat kuka milläkin perustein ja mihinkin.

No kuka tai ketkä sitten ovat alkuperäisiä jäseniä, ja näin oikeutettuja alkuperäisen statukseen. Katson, että ennen vuoden 2011 ek-vaaleja kyse oli aika pienestä joukosta toimijoita, ja kaikenlainen noususuhdanne alkoi vasta noiden vuosien aikaan hiljalleen rakentua. Eli katson henkilöt, jotka olivat mukana jo tuohon aikaan, alkuperäisjäseniksi.