Media perussuomalaisista

[Pallopääkissa]

Kas kun suvakit ja yhdenvertaisuusvaltuutettu eivät ehdota muslimiosastoja puolustusvoimiin, vähän kuin oli Bosnian muslimeista koottu 13. Waffen-SS-vuoristodivisioona Handschar.

Mielestäni muslimeja ja ylipäätään ulkomaalaistaustaisia ei pitäisi päästää Puolustusvoimiin eikä Rajavartiolaitokseen. Ei varusmiehiksi, kantahenkilökuntaan eikä reserviin. En halua Puolustusvoimista muukalaislegioonaa enkä jihadistien koulutuskeskusta. Ulkomaalaistaustainen saattaisi vakoilla Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja vuotaa tietoja ties minne. Muslimi joka on suorittanut varusmiespalveluksen, voi liittyä jihadistiseen porukkaan ja hyödyntää siellä sotataitojaan. Puhumattakaan jos muslimi on ollut kapiaisena eli aliupeerina tai upseerina, hänellä on vielä suurempi arvo jihadistiporukalle.

Asevelvollisuuden pitäisi koskea vain syntyperäisiä Suomen mieskansalaisia. Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen pitäisi ottaa töihin vain syntyperäisiä Suomen mieskansalaisia

Jos ryssä hyökkäsi, aikovatko matut mennä mukaan maanpuolustukseeen? Veikkaan että ne lähtisivät Ruotsiin tai muualle. Veikkaan että Venäjän sotilastiedustelussa ollaan vahingoniloisia Suomen matusotilaista.

[Tavan]

Suomen puolustusvoimat on instituutiona sekin perusteellisesti mädätetty. Naisten päästäminen armeijaan silloin 90-luvulla oli aivan hälyttävä todiste siitä, että instituutio on mätänemässä, ja naissotilaat ovat vaikutuksellaan sittemmin kiihdyttäneet tuota jo aiemmin virinnyttä mätänemisprosessia hätkähdyttävällä tavalla. Vrt. naispappeus.

[Pallopääkissa]

On mahdollista että puolustusvoimia käytettäisiin kansallismielisiä vastaan. Tai että kantahenkilökunnasta yritettäisiin erottaa kansallismielisiä ja varsinkin persujen kannattajia. Reserviläisjärjestöt saattavat joutua tarkkailuun ja syyniin.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus voitaisiin korvata vapaaehtoisella lottapalveluksella. Tuossa lottapalveluksessa olisi mahdollista saada asekoulutusta jos haluaa.

Puolustusvoimissa on aina ollut virka- tai työsuhteessa siviilejä kuten toimistoporukkaa kuten kirjanpitäjiä, sihteereitä, tutkijoita, jne. Tällaisissa töissä naisia on tainnut olla alusta asti.

[Taikakaulin]

Takaisin Tampereelle. Siellä demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja valehtelee Tamperelaisessa täyttä häkää Vallinin sanomisista. Demareita kismittää netissä kulovalkean tavoin leviävät videot heidän vinkumisistaan tuossa kuuluisassa kokouksessa ja yrittävät kaupunkien lakimiesten avulla painostaa persuja poistamaan nuo klipit.   Tampereet demarit ovat aivan erityisen urpoa porukkaa.

Jos tämä tarina vielä jatkuu, niin pitänee perustaa oma ketju Tampereen tapahtumille 2021-2024. Voi tulla mielenkiintoinen valtuustokausi.

Tampereen SDP sättii Vallinia asioista, joita Vallin ei sanonut. Minua sättivät "manipuloinnista", kun koostin videolle asiat, joita valtuustossa todella sanottiin.

Kova on demarien tahto rajata oikeutta 1) puhua valtuustossa ja 2) kertoa, mitä valtuustossa puhutaan. pic.twitter.com/HxALvfNpVE

— Joakim Vigelius | Pirkanmaa 🗳️ 165 (@joakimvigelius) November 10, 2021

Tampereella käynnissä @Demarit vetoinen operaatio, jolla pyritään rajaamaan puheoikeutta ja estämään valtuustokokouksien videotallenteiden käyttö ja jakaminen. Operaatiota johtaa apulaispormestari @PekkaTSalmi (SDP). Pekka ei ilmeisesti kestä nähdä omia puheitaan uusintana.

— Veikko Vallin (@MailVeikko) November 11, 2021

Kaupungilla on tekijänoikeudet videoon. Kaupungin lakimies on lähestynyt valtuutettu Vigeliusta kaupunginhallituksen toimesta ja pyytänyt poistamaan videon. @PekkaTSalmi kolumni Tamperelaisessa oli aiheesta. Onko tämä Veikon kanta myös PS:n valtuustoryhmän pj @LassiKaleva kanta?

— Johanna Loukaskorpi (@JLoukaskorpi) November 11, 2021

Tietenkin koko PS-ryhmä kannattaa sananvapautta ja avointa tiedottamista kansalaisille siitä mitä valtuustoissa poliitikot puhuvat. Videotallenteet ovat nykyaikainen tapa lisätä demokratiaa ja osallistaa äänestäjiä. Leikatut videot toimivat erityisen hyvin sosiaalisessa mediassa.

— Veikko Vallin (@MailVeikko) November 11, 2021

Tekijänoikeuksiin vetoaminen on naurettavaa, kun kyse on julkisesta kokouksesta, jonka kaupunki on esittänyt suorana ja jonka videotallenne on edelleen Youtubessa.  Tekijänoikeuslain 4 § myös sallii teoksen muuntelun ja muuttamisen, joten mistäköhän tässä nyt oikein nillitetään.

— Nuuttї Hyttїnen 🇫🇮🇺🇦🌻 Слава Україні! (@nuuttihyttinen) November 11, 2021

[Charlie]

Erinomaisin huomio oli tämä:

Tampereella kaupunginhallitus vaatii, että valtuutettu @joakimvigelius poistaa #trevaltuusto kokouksesta tekemänsä videokoosteen netistä. Heitä ei vissiin ole aiemmin kiinnostanut muut klipit, joita netti on pullollaan:https://t.co/aGbBu3cgjv

— Laura Jokela | HKI 198 (@_laurelia) November 11, 2021

Niillä koosteklipeillä on merkittävä osuus siihen, kuka meillä on pääministerinä. Ei oo demareita tekijänoikeudet tähän mennessä mietityttäneet.

[Roope]

Höblässä perinteisesti PS- ja Homma-vihamielisen tutkija Ann-Cathrine Jungarin arvio Markku Jokisipilän PS-kirjasta. Jungar myöntää olevansa yksi niistä tutkijoista, joita Mäkisipilä arvostelee PS:n demonisoimisesta niin, että esittää mielipiteensä tieteellisenä totuutena.

Hbl: Har Sannfinländarna förbättrat vår demokrati? 15.11.2021  (maksumuuri)

Vähemmän yllättävästi Jungar lyttää kirjan ja Mäkisipilän näkökulmat. Mäkisipilä ei muun muassa analysoi kunnolla perussuomalaisten ekstremismiä, joka on ilmennyt puolueen johtohahmojen viharikoksina ja yhteyksinä natsistiseen Suomen vastarintaliikkeeseen.

Jungarin mukaan ei ole näyttöä Mäkisipilän käsitykselle, että PS olisi laajentanut demokratiaa antamalla äänen useammille mielipiteille. Jungar kyseenalaistaa näkemyksen, koska kaikki kansan mielipiteet eivät vahvista demokratiaa. On demokratian kannalta ihan oikein, että sananvapautta rajoitetaan.

[AcastusKolya]

Onkohan Jungar analysoinut vihervasemmiston johtojahmojen yhteyksiä oikeasti vallankumouksellisiin liikkeisiin blm:sta alkaen...

[Roope]

Sain käsiini viime perjantain (1.10.2021) Ilkka-Pohjalaisen. Perussuomalaiset keskiössä, mutta Hommakin mainittu:

Aiheesta lisää Oula Silvennoisen parin kuukauden takaisessa kirjoituksessa, ja Homma mainittu siinäkin.

Kirja perussuomalaisista sivuuttaa puolueen oikeistoradikalismin

Markku Jokisipilän kirja perussuomalaisista on lähinnä tutkimukseksi naamioitu pamfletti, lentokirjanen. Sen tarkoitus on muualla kuin tasapainoisen ja tutkimuslähtöisen kuvan antamisessa kohteena olevasta puolueesta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.

[...]

Kysymys, jonka ympärille Jokisipilän koko teos kiertyy, on Perussuomalaiset rp:n luonne osana suomalaista demokratiaa. Määrittyykö puolue ennen muuta äärioikeistolle tyypillisten teemojen, autoritaarisuuden ja nativismin kautta, vai onko se Jokisipilän kuvaama ”kansallismielinen populistipuolue”, joka täyttää suomalaisessa demokratiassa oleellista tehtävää?

Todellisuus on aina ristiriitaisempi ja sekavampi kuin teoreettiset tulkintakehykset. Siksi perussuomalaistenkin jäsenistössä ja kannattajissa on monenlaista väkeä. Ainakin osa heistä on epäilemättä sitoutunut demokratiaan ja sen toimintatapoihin, eikä erityisemmin haaveile autoritaarisesta kumouksesta tai poliittisten vastustajien ja vähemmistöjen hiljentämisestä. Varsinaisen ongelman muodostaakin se osa, joka haaveilee.

Jokisipilä ohittaa vaikkapa perussuomalaisten puoluejohtoon ja eduskuntaryhmään kuuluvien henkilöiden toistuvasti ja julkisesti esittämän ihailun Puolan ja Unkarin autoritaarisia johtajia ja järjestelmiä kohtaan. Hän ei mainitse puolueen kansanedustajien hyvin dokumentoituja esiintymisiä yhdessä uusnatsiryhmien kanssa, tai jäsenistön lukemattomia yhteyksiä ekstremistiseen äärioikeistoon. On kuin Jokisipilä ei ikinä olisi tutustunut Hommafoorumin sisältöön ja siellä kukkiviin autoritaarisiin fantasioihin perussuomalaisten yksinvallasta ja keinoista sen toteuttamiseen.

[...]

Näin alaston metodologinen naivismi olisi hätkähdyttävää jo satunnaisen kommentoijankin kynästä lähteneenä. Historioitsijataustaisen politiikan tutkijan esittämänä se on silmänkääntötemppu, josta Jokisipilä saisi kuulla missä hyvänsä historian tai politiikan tutkimuksen proseminaarissa.

Puolueiden ohjelmapaperit ovat kyllä varteenotettavia lähteitä politiikan ja historian tutkimuksessa. Ne ovat sitä ennen kaikkea normaalien, demokratiaan sitoutuneiden puolueiden kohdalla. Sellaisissa puolueissa ohjelmapapereita yleensä laaditaan huolella kuvastamaan puolueen linjaa ja ohjaamaan sen kannanmuodostusta. Kokonaan arvottomia ohjelmat eivät ole toisenlaistenkaan puolueiden tutkimuksessa.

Mutta minkään puolueen kohdalla vaatimus tutkimusaineiston rajaamisesta ennen kaikkea niiden virallisiin ohjelmiin ja julkilausumiin on absurdi ja vailla tieteellisiä tai teoreettisia perusteita. Historioitsijana Jokisipilän täytyy tietää, miten lähdeaineiston rajaaminen vaikuttaa tutkimukseen. Siksi on vaikea väistää johtopäätöstä, että hän on lähtenyt johtamaan lukijoitaan tieten tahtoen harhaan.

[...]

Jokisipilää tuntuu myös erityisesti kalvavan perussuomalaisten määritteleminen äärioikeistopuolueeksi. Hän ratkaisee ongelman esittämällä äärioikeiston sellaisin termein, että niiden sisään perussuomalaisia tosiaan olisikin hankala sisällyttää. Politiikan tutkijalta on kuitenkin voitava edellyttää sen verran teoreettisen keskustelun tuntemusta, että kykenee esittämään sen lukijoilleen oikein.

Tosiasiassa äärioikeisto (far right) on tutkimuksessa käytetty kattokäsite sekä oikeistoradikaaleille (right-wing radical) ja oikeistoekstremistisille (right-wing extremist) puolueille ja liikkeille. Perussuomalaisten retoriikka toistelee autoritarismin, majoritaarisen demokratiakäsityksen, hierarkkisen yhteiskunnan ja nativismin kaltaisia teemoja, ja on niiden kautta määriteltävissä tukevasti oikeistoradikaaliksi liikkeeksi.

Jokisipilä on halutessaan oikeutettu käyttämään jotain muuta tulkintakehystä, mutta silloin lukijalle on selitettävä, mitä hän tekee ja miksi. Nyt hän tyytyy puhaltamaan savupilven lukijansa silmille.

[...]

Vaikka pitäytyisi Jokisipilän verkonpaikkaajan logiikalla rajaamassa lähdeaineistossa, herää kysymys onko hän viettänyt liikaa aikaansa perussuomalaisten puoluejohdon kanssa seurustellen, ja liian vähän kenttäväen ja lähteiden parissa.

Lukemisen jälkeenkin kirjaa on vaikea määritellä. Tutkimus se ei ole metodologisen pohjansa huteruuden ja teoreettisen välinpitämättömyytensä takia. Tietokirjaksikaan siitä ei ole, koska kirjan luettuaan tietää perussuomalaisista vähemmän kuin ennen lukemista. Teos on lähinnä tutkimukseksi naamioitu pamfletti, lentokirjanen, jonka tarkoitus on muualla kuin tasapainoisen ja tutkimuslähtöisen kuvan antamisessa kohteena olevasta puolueesta.

Ehkä kirjalla on annettavaa niille, joiden mielestä saatavilla ei ole perussuomalaisia tarpeeksi myötäkarvaan silittävää apologiaa. Muiden ei kannata vaivautua.

Perussuomalaisten vuoden 2021 puoluekokousta seuranneille oli äänestysten väliajalla tarjolla hämmentävää ohjelmaa. Verkkoon striimattuun puoluekokouslähetykseen ilmaantui äkkiä valtakunnallisesta televisiostakin tuttu kommentaattori, professori Markku Jokisipilä.

Nyt tuo juontaja Maria Asunnan kanssa vietetty julkinen jutusteluhetki asettuu paremmin kontekstiinsa. Tilaisuutta isännöineestä puolueesta mukavia asioita kertoillut Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja kuulosti samalta kuin kirjansa.

Markku Jokisipilä: Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla (Helsinki: Otava, 2021)

Oula Silvennoinen

Kirjoittaja on dosentti ja akatemiatutkija.

Verde 9.11.2021

Onhan tuo mainiota, että Silvennoinen vaatii Jokisipilää selittämään, miksi hän ei puhu perussuomalaisista Silvennoisen lailla äärioikeistona. Savupilvien puhaltelu kuvaa nimenomaan aina niin touhukkaasti aasinsiltoja yhteen tiettyyn puolueeseen rakentelevaa Silvennoista itseään.

Äärioikeistoa hokevaa Silvennoista tuntuu erityisesti kalvavan se, ettei hän keksi argumentteja PS:n konkreettisesta politiikasta. Siksi täytyy valehdella, että tuki Puolan ja Unkarin maahanmuuttopolitiikalle onkin niiden johtajien ja autoritaarisuuden ihailua.

Tosiasiassa äärioikeisto (far right) on tutkimuksessa käytetty kattokäsite sekä oikeistoradikaaleille (right-wing radical) ja oikeistoekstremistisille (right-wing extremist) puolueille ja liikkeille.

Ei ole, koska äärioikeisto ei tarkoita yleisesti ja vakiintuneesti samaa kuin englanninkielisen tutkimuksen far right. Kuten Silvennoinen hyvin tietää ja siksi termiä käyttää, suomalaisessa kontekstissa ääri-etuliitteen mielletään viittaavan politiikassa enemmän tai vähemmän väkivaltaan, ekstremismiin ja lain rikkomiseen. Tämän välttämiseksi suomenkieliseen journalismiin onkin viime vuosina lanseerattu perussuomalaisten yhteyteen käsite laitaoikeisto.

Samankaltainen ero sanassa radikaali, joka viittaa suomenkielisenä vanhastaan vallankumouksellisiin, nykyisen yhteiskuntajärjestyksen kumoaviin tavoitteisiin (60-luku) tai jopa terrorismiin (70-luku), ei Silvennoisen lailla siihen, että puolueessa ajetaan suomalaisten etua ja kannatetaan kansallista itsemääräämisoikeutta.

[Roope]

Nyky-Suomessa sananvapauden puolustaminen tarkoittaa hämmentävästi sananvapauden rajoittamista ja demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen ihmisryhmien sulkemista demokratian ja oikeusvaltion ulkopuolelle.

Jukka Kekkonen (sdp) ei tässä kirjoituksessa mainitse suoraan perussuomalaisia, mutta on aiemmin kuvannut perussuomalaisia demokraattisen oikeusvaltion vaarantaviksi populisteiksi, joten kohde on sikäli selkeä.

Oikeusvaltion on tarvittaessa suljettava ulos ne, jotka uhkaavat demokratiaa https://t.co/Y2B6vxlSkH

— Jukka Kekkonen (@jukka_kekkonen) November 4, 2022

Demokraattista oikeusvaltiota on puolustettava ståhlbergiläisin keinoin

Tämän päivän Euroopassa uhat tulevat äärioikealta ja populistisista liikkeistä.

Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin ajatukset ovat entistä ajankohtaisempia. Kansallisteatterissa esitetään Esa Leskisen näytelmää Ensimmäinen tasavalta, jossa Ståhlberg on päähenkilö. K. J. ja Ester Ståhlbergista kertoo myös Marjaliisa ja Seppo Hentilän tuore teos Tasavallan ensimmäiset.

Mielipiteiden jyrkkä polarisaatio, demokratiaan kohdistuvat uhat ja suoranainen poliittinen väkivalta ovat lisänneet kiinnostusta Ståhlbergin elämäntyötä kohtaan. Oikeusvaltio ja sen puolustamisen tarve ovat nousseet vahvasti esille Euroopassa.

[...]

Demokraattisen yhteiskunnan on puolustauduttava oikeusvaltiota uhkaavia vaaroja vastaan. Tämän päivän Euroopassa uhat tulevat äärioikeiston ja populististen liikkeiden vahvistumisesta.

Historia opettaa, että näihin liikkeisiin tulee suhtautua äärimmäisen vakavasti – ei ymmärtäväisesti ja ajatellen, että niiden sitominen yhteistyöllä häivyttää radikalismin.
yhteistyöllä vallankäyttöön häivyttää radikalismin.

Oikeusvaltiota on puolustettava ståhlbergiläisin keinoin: laillisuutta ja demokraattisia instituutioita kunnioittaen. Tarvittaessa on myös suljettava ulos ne, joiden toiminta uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Emme voi tinkiä perusarvoistamme.

Jukka Kekkonen

Kirjoittaja on oikeushistorian professori emeritus

Suomen Kuvalehti 3.11.2022

[Eino P. Keravalta]

Jukka Kekkonen:

Tarvittaessa on myös suljettava ulos ne, joiden toiminta uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Emme voi tinkiä perusarvoistamme.

Tarkoittaako Kekkonen sitä, että me voimme ja meidän tulee sulkea Suomesta ulos erään Kuujumalauskonnon edustajat, koska he eivät jaa käsitystämme demokratiasta ja oikeusvaltiosta?

[Paawo]

Ajankohta on kieltämättä sellainen että halpaan populismiin syyllistyvät ja perättömiä lupauksia ilmoille suoltavat tahot tulisi voida sanktioida ja tarvittaessa sulkea ulos päätöksenteosta.

Jukka K, olen huolestuneena minäkin pannut merkille erilaisia signaaleja veronkevennyksistä sekä eläkkeiden ynnä lapsilisien korotuksista, siis hallituspuolueiden johdon suusta ja vailla mitään sen kummempia perusteita. Täyttyvätkö populismin tunnusmerkit?
Toinenkin tulokulma on - vaihtoehtoisesti kenties voitaisiin aloittaa niistä puolueista jotka hallitusvastuussa ollessaan osallistuvat erilaisiin mielenosoituksiin. Miten toimitaan, Jukka K? 

[Lalli IsoTalo]

Tarvittaessa on myös suljettava ulos ne, joiden toiminta uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota.
Suomen Kuvalehti 3.11.2022

Mitenkähän Jukka Kekkonen ajatteli sulkea ulos kantasuomalaisia ulos, ja ennenkaikkea mistä? Puolueen jäsenyydestä, äänestysoikeudesta, liikkumisvapaudesta, kansalaisuudesta?

Mistä?

Ihmeellisen vaarallisia ja epämääräisiä juttuja oikeushistorian professori emeritukselta, joka kuulostaa pahaenteisesti revenssia hakevalta punikkien agitaattorilta sadan vuoden takaa.

EDIT: vähän lisäyksiä.

[ikuturso]

Tarvittaessa on myös suljettava ulos ne, joiden toiminta uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota.
Suomen Kuvalehti 3.11.2022

Mitenkähän Jukka Kekkonen ajatteli sulkea ulos kantasuomalaisia ulos, ja ennenkaikkea mistä? Puolueen jäsenyydestä, äänestysoikeudesta, liikkumisvapaudesta, kansalaisuudesta?

Ihmeellisen vaarallisia ja epämääräisiä juttuja oikeushistorian professori emeritukselta. Kuulostaa pahaenteisesti puna-armeijan agitaattorilta.

Minun mielestäni Kekkosen retoriikassa on selvää uuninluukkujen kolinaa.

Lipponen puhui nahkurin orsista ja joku persu joskus mainitsi saunan takusen.

Mutta sehän tuossa vassariretoriikassa on niin suloista, että siellä nähdään äärioikeistolaisten uhkaa joka puolella. Ratkaisuksi tarjotaan näiden sulkemista jonkin ulkopuolelle jotenkin. Niin. Kuten lalli tuossa pohtii, niin ne konkreettiset tavat olisi kiva kuulla. Keskitysleirit, tukien poisto ja nälkään näännyttäminen, vankila, teloittaminen, äänioikeuden poistaminen, kastittomuus?

Ja juuri niitä oikeuksia, mitä "äärioikeistolta" ehkä haluttaisiin poistaa, tarjotaan ihmisoikeuksina täysin tuntemattomille sotaa käyvistä maista saapuville islamisteille ja jihadisteille (disclaimer: kaikki maahantulijat eivät ole jihadisteja, mutta heidän joukossaan on sellaisia, eikä maallamme ole keinoja erottaa näitä tulijoiden joukosta).

-i-

[Lalli IsoTalo]

Minun mielestäni natsikekkosen retoriikassa on selvää uuninluukkujen kolinaa.

Ehkäpä hän tarkoitti sisään- eikä ulossulkemista, siis leirille tai uuniin.

[Kallan]

Nyky-Suomessa sananvapauden puolustaminen tarkoittaa hämmentävästi sananvapauden rajoittamista ja demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen ihmisryhmien sulkemista demokratian ja oikeusvaltion ulkopuolelle.

Jukka Kekkonen (sdp) ei tässä kirjoituksessa mainitse suoraan perussuomalaisia, mutta on aiemmin kuvannut perussuomalaisia demokraattisen oikeusvaltion vaarantaviksi populisteiksi, joten kohde on sikäli selkeä.

Oikeusvaltion on tarvittaessa suljettava ulos ne, jotka uhkaavat demokratiaa https://t.co/Y2B6vxlSkH

— Jukka Kekkonen (@jukka_kekkonen) November 4, 2022

Demokraattista oikeusvaltiota on puolustettava ståhlbergiläisin keinoin
---
Jukka Kekkonen

Kirjoittaja on oikeushistorian professori emeritus

Suomen Kuvalehti 3.11.2022

Ja kuitenkin professoriemerituksen kuvaus itsessään Twitterissä on seuraava: "Olen oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori (HY) ja yliopiston hallituksen jäsen. Olen koko urani ajan puolustanut demokratiaa ja oikeusvaltiota."

Minkä sortin demokratia se on, missä väärää mieltä olevat halutaan sulkea pois yhteiskunnasta? Kekkonen ehkä tarkoittanee demokratialla Pohjois-Korean tai Kiinan kaltaista "demokratiaa" tai kylmän sodan aikaisia kansandemokratioita (missä kansalta ei kysytty yhtään mitään ja demokratia oli nimellistä ja itsensä irvikuva). 

[Tragedian synty]

Onhan se kieltämättä niin, että Perussuomalaiset ei voi tuhota demokratiaa, jos vihervasemmisto tuhoaa sen ensin. Onko Jukka Kekkosen mielestä siis huolestuttavampaa, että Perussuomalaiset tuhoavat demokratian, kuin että demokratia tuhoutuu?

Maailma on täynnä ihmisiä, jotka puhuvat demokratiasta ja oikeusvaltiosta, mutta haluavat mielivaltaista diktatuuria. Eräs heidän valehteluoppiaan soveltava johtaja on Vladimir Putin, jolle sota on rauhaa, viha rakkautta, oikeus vääryyttä ja rappio ylväyttä.

[Roope]

Professori Anu Kantola perää hyvätuloisille veronkorotuksia ja nuorille ylimääräisiä tukia, etteivät suomalaiset äänestäisi perussuomalaisia.

Putoamisen pelko radikalisoi, ja vastuu toivosta on meillä kaikilla

KUN pöydällä on tappavia ongelmia viruksista kansanmurhiin, ydinaseisiin ja inflaatioon, niin tuntuu melkein typerältä yrittää sanoa, että pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa sitä myönteisen kautta. Mutta tulevaisuudella on väliä myös nykyhetkessä.

Viime vuosina taloudessa kärsineet ihmiset ja alueet ovat kääntyneet usein kannattamaan poliittisesti radikaaleja liikkeitä oikealla ja vasemmalla. Talouden vaikeudet ovat taustalla niin Yhdysvaltojen politiikassa, brexitissä kuin Venäjän hyökkäyssodassakin. Vaikeuksissa tarpovat ihmiset etsivät vahvoja johtajia, jotka tarjoavat räväkkiä ratkaisuja.

Menneet tappiot eivät ole kuitenkaan ainoa asia, joka radikalisoi politiikkaa. Tutkimme Zhen Imin, Hanna Wassin ja Timo Kauppisen kanssa tulevaisuuden merkitystä. Uudessa European Political Science Review -julkaisussa ilmestynyt tutkimuksemme näyttää, että myös ne, jotka uskovat oman asemansa heikentyvän tulevaisuudessa, radikalisoituvat usein poliittisesti. Suomessa he äänestävät usein perussuomalaisia.

Radikalisoituminen ei ole yksiselitteisesti paha asia, mutta siitä voi tulla sellainen. Jos yhä suurempi osa ihmisistä menettää toivonsa, yhteiskunnista voi tulla entistä levottomampia.

[...]

On tärkeää rakentaa tulevaisuutta, joka ei ole vain synkkä ja vaihtoehdoton. Menokuria tarvitaan aina, mutta sen lisäksi tarvitaan myös muita toimia.

VAALIT ovat hyvä paikka ideoida ratkaisuja. Ehkä erityisesti voisimme miettiä, mitä itse olisimme valmiita tekemään. Samalla voisimme ehkä hivenen vähemmän keskittyä siihen, mitä muiden pitäisi tehdä.

Aloitan siis itsestäni eli turvatussa asemassa olevista hyvätuloisista. Hakematta tulee mieleen, että länsimaissa toisen maailmansodan veloista selvittiin kiristämällä verotuksen progressiota joksikin aikaa. Kriiseissä kukaan ei selviä ilman kenkien kastumista, ja toisten kengät kestävät vettä vähän paremmin kuin toisten.

Tässä kriisissä erityisesti nuoret ansaitsisivat tukea. He istuivat elämänsä kevään kotona paljolti meidän vuoksemme, jottei virus tappaisi vanhempia ikäluokkia. Hintana on ahdistusta ja masennusta, ja monilla on suuria vaikeuksia päästä liikkeelle. Tulee mieleen, voisiko esimerkiksi toimeentulotuella eläviä nuoria ja nuoria aikuisia kannustaa astumaan työelämään niin, että he voisivat ansaita työtuloja menettämättä tukeaan.

[...]

Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Helsingin Sanomat 8.11.2022

Kantolan kirjoituksen perusteella hänen mainitsemassaan tutkimuksessa poliittisen radikalisoitumisen määritelmä oli rivien välissä (radikalisoitumista ei määritelty, eikä sitä edes mainittu itse tutkimuksessa) se, että taloudellisen statuksensa heikentymistä pelkäävä henkilö äänestää perussuomalaisia. PS taas oli määritelty ilman perusteluja muista Suomen puolueista poiketen "radikaalioikeistoksi", jota ei sitäkään määritelty mitenkään.

Radikaali millä politiikan alueilla ja suhteessa mihin? Tätä ei kerrottu, joten vetivät fiilispohjalta.

Ala-arvoinen analyysi, joka kertoo enemmän Kantolasta ja kavereistaan kuin todellisuudesta.

[Huolestunut Kansalainen]

Professori Anu Kantola perää hyvätuloisille veronkorotuksia ja nuorille ylimääräisiä tukia, etteivät suomalaiset äänestäisi perussuomalaisia.

Putoamisen pelko radikalisoi, ja vastuu toivosta on meillä kaikilla

KUN pöydällä on tappavia ongelmia viruksista kansanmurhiin, ydinaseisiin ja inflaatioon, niin tuntuu melkein typerältä yrittää sanoa, että pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa sitä myönteisen kautta. Mutta tulevaisuudella on väliä myös nykyhetkessä.

Viime vuosina taloudessa kärsineet ihmiset ja alueet ovat kääntyneet usein kannattamaan poliittisesti radikaaleja liikkeitä oikealla ja vasemmalla. Talouden vaikeudet ovat taustalla niin Yhdysvaltojen politiikassa, brexitissä kuin Venäjän hyökkäyssodassakin. Vaikeuksissa tarpovat ihmiset etsivät vahvoja johtajia, jotka tarjoavat räväkkiä ratkaisuja.

Menneet tappiot eivät ole kuitenkaan ainoa asia, joka radikalisoi politiikkaa. Tutkimme Zhen Imin, Hanna Wassin ja Timo Kauppisen kanssa tulevaisuuden merkitystä. Uudessa European Political Science Review -julkaisussa ilmestynyt tutkimuksemme näyttää, että myös ne, jotka uskovat oman asemansa heikentyvän tulevaisuudessa, radikalisoituvat usein poliittisesti. Suomessa he äänestävät usein perussuomalaisia.

Radikalisoituminen ei ole yksiselitteisesti paha asia, mutta siitä voi tulla sellainen. Jos yhä suurempi osa ihmisistä menettää toivonsa, yhteiskunnista voi tulla entistä levottomampia.

[...]

On tärkeää rakentaa tulevaisuutta, joka ei ole vain synkkä ja vaihtoehdoton. Menokuria tarvitaan aina, mutta sen lisäksi tarvitaan myös muita toimia.

VAALIT ovat hyvä paikka ideoida ratkaisuja. Ehkä erityisesti voisimme miettiä, mitä itse olisimme valmiita tekemään. Samalla voisimme ehkä hivenen vähemmän keskittyä siihen, mitä muiden pitäisi tehdä.

Aloitan siis itsestäni eli turvatussa asemassa olevista hyvätuloisista. Hakematta tulee mieleen, että länsimaissa toisen maailmansodan veloista selvittiin kiristämällä verotuksen progressiota joksikin aikaa. Kriiseissä kukaan ei selviä ilman kenkien kastumista, ja toisten kengät kestävät vettä vähän paremmin kuin toisten.

Tässä kriisissä erityisesti nuoret ansaitsisivat tukea. He istuivat elämänsä kevään kotona paljolti meidän vuoksemme, jottei virus tappaisi vanhempia ikäluokkia. Hintana on ahdistusta ja masennusta, ja monilla on suuria vaikeuksia päästä liikkeelle. Tulee mieleen, voisiko esimerkiksi toimeentulotuella eläviä nuoria ja nuoria aikuisia kannustaa astumaan työelämään niin, että he voisivat ansaita työtuloja menettämättä tukeaan.

[...]

Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Helsingin Sanomat 8.11.2022

Kantolan kirjoituksen perusteella hänen mainitsemassaan tutkimuksessa poliittisen radikalisoitumisen määritelmä oli rivien välissä (radikalisoitumista ei määritelty, eikä sitä edes mainittu itse tutkimuksessa) se, että taloudellisen statuksensa heikentymistä pelkäävä henkilö äänestää perussuomalaisia. PS taas oli määritelty ilman perusteluja muista Suomen puolueista poiketen "radikaalioikeistoksi", jota ei sitäkään määritelty mitenkään.

Radikaali millä politiikan alueilla ja suhteessa mihin? Tätä ei kerrottu, joten vetivät fiilispohjalta.

Ala-arvoinen analyysi, joka kertoo enemmän Kantolasta ja kavereistaan kuin todellisuudesta.

Sanalle radikaali on myös olemassaoleva määritelmä, joten tuskin tutkimuksen tekijän tarvitsee erikseen alkaa määritellä yleisesti käytössä olevaa jargonia? Sanalla 'radikaali' viitataan yleisesti laittomuuksiin ja/tai väkivaltaan myönteisesti suhtautuvaa henkilöä. Tässähän ei siis sanota, että kaikki persujen äänestäjät ovat radikalisoituneita, vaan että monet radikalisoituneet äänestävät persuja. Jos katsoo porukkaa joka tukee PVL:ää tai Odinin potilaita, huomaa hyvin nopeasti että kyllähän niitä persut näyttäisivät kiinnostavan. Vasemmaltahan meillä on sitten antifantit sun muut laittomuuksiin syyllistyvät tahot, mutta nämä tuskin persuja äänestävät.

Jätit muuten boldaamatta tuosta kohdan jossa mainitaan myös vasemmiston radikalisoituvan. En tiedä oliko se vahinko vai oliko tarkoitus saada jutusta väännettyä vain persuvastainen narratiivi? Kannattaa lukea tuo linkattu tutkimuskin, siinä on vähän enemmän lihaa luiden ympärillä kuin pelkässä mielipidekirjoituksessa.

[Roope]

Jätit muuten boldaamatta tuosta kohdan jossa mainitaan myös vasemmiston radikalisoituvan. En tiedä oliko se vahinko vai oliko tarkoitus saada jutusta väännettyä vain persuvastainen narratiivi?

Se ei liittynyt Kantolan mainitsemaan tutkimukseen, vaan oli pelkkä mielipide, koska tutkimuksen mukaan Suomessa ei ole vasemmistoradikaaleja puolueita. Siksi Kantolan logiikalla vasemmistolaiset eivät voi radikalisoitua Suomessa.

Tutkimuksen mukaan Vasemmistoliitto ei ole vasemmistoradikaali puolue, koska se muun muassa tukee "liberaaleja näkemyksiä sosiokulttuurisissa asioissa" sekä "ilmastomyönteistä politiikkaa".

Kannattaa lukea tuo linkattu tutkimuskin, siinä on vähän enemmän lihaa luiden ympärillä kuin pelkässä mielipidekirjoituksessa.

Ainakin siitä käy ilmi, että Kantola keksii omiaan.

[ikuturso]

Yhteiskuntien polarisoituminen kohti äärivasenta ja -oikeaa on paha asia.

Jostain kumman syystä se on kuitenkin aina äärioikeiston vika, että polarisoitumista tapahtuu.

Jos toinen jalka on laivassa ja toinen laiturilla ja laiva lähtee liikkeelle, niin totta munassa se on sen laivasta erkanemaan lähteneen laiturin vika, kun housut ratkeaa.

Voisi kuvitella, että laiva on liberaali suuntaus ja laituri on se konservatismi, mikä on ollut satoja vuosia.

-i-

[Radio]

Politiikka on kansan kiihottamista kilpailijoita vastaan. Politiikon työ on hoitaa saarnaajana sanoman perillemeno ja samalla ylläpitää omaa suosiotaan. Valheet ja demagogia ovat meilläkin valitettavan tavallisia.
Kehittyneissä yhteiskunnissa vallitsee polarisoituminen vanhastaan kapitalismin ja kommunismin välillä. Muitakin jakoviivoja on. Uskonnot, sukupuolet jne. Toimivan demokratian avulla pitäisi saada aikaan toimiva systeemi.
Vallankumous kuuluu kommunismin ilosanomaan kuten Islamiinkin. Sotilasvallankumoukset taas ovat se toinen laita. Se on kehitysmaiden jälkeenjääneisyyttä, johon avulla tahtoo olla korruptoiva ja kurjistava vaikutus.
Demokratia (ei kansan- eikä kansallis-) on toistaiseksi hyvinvointia parhaiten tuottava yhteiskuntajärjestys. Takaa parhaimmillaan ihmisoikeudet ja jakaa myös vastuut karsien "vapaamatkustajat" minimiinsä.
Nykyään media tavoittaa yleisöä ja vaikuttaa enemmän kuin koskaan. Perussuomalaisia demonisoidaan edelleen. Poikkeuksetta kaikki puolueet pelkäävät oikeasti kansanvaltaista puoluetta, jonka ohjelma ja tavoitteet eivät ole jonkin kansanryhmän etuja ajamista, vaan kokonaisvaltaista suomalaisen kansallisvaltion säilymistä hyvänä paikkana syntyä ja elää.
 

[Nikolas]

Mika Pantzar:

Mika Pantzarin kolumni: Perussuomalaisten lausunnoissa näkyy vaarallinen tie, joka muistetaan 1930-luvun Saksasta

Otsikon perusteella ei tutkimusta voi tuomita älyttömäksi, Mika Pantzar kirjoittaa.

Perussuomalaiset ovat tarttuneet moniin tabuina pidettyihin nyky-­yhteiskunnan ilmiöihin. Nyky­taide, -tiede ja -journalismi on kyseenalaistettu. Siihen meillä kaikilla on oikeus.

Taannoin kansanedustajat Koponen ja Niikko kyseenalaistivat tieteen rahoitusta värikkäin esimerkein muun muassa kutsumalla yhtä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ulostamisen hygieniasta ”älyttömäksi”. Valtiovarainministeri Annika Saarikko älähti ja totesi, ”että tämänkaltaiset puheenvuorot, näistä varoitan vakavasti”.

Olen ollut päättämässä Akatemian hankerahoista ja olen vahvasti Saarikon linjalla: Palomuuri poliittisen päätöksenteon ja tieteen kritiikin välillä on tärkeä. Jos rahoittajat tai tieteentekijät alkavat vastata kritiikkiin samanlaisella itsesensuurilla kuin vaikkapa Neuvostoliitossa, tilanne on vakava. Parhaat voimat muuttavat suvaitsevaisempiin ympäristöihin. 1930-luvun Saksa luovutti tieteen ja taiteen kyvykkyydet Yhdysvaltoihin.

Yksittäisiin otsikoihin kiinnittyminen johtaa tutkijoiden maalittamiseen ja sitä tuskin kukaan haluaa.

Perussuomalaiset ovat oikeassa kysyessään, mitä isänmaa saa tieteestä. Tiede ja taide ovat itseisarvoisia eikä kaikkia hyötyjä tai ­haittoja voi edes etukäteen arvioida. ­Eksyminen, ­harhailu ja erehdyksistä oppiminen ovat oleelli­nen osa luovaa prosessia, eikä tutkimusta voi tuomita älyttömäksi yksittäisen otsikon perusteella. Älyttömiltäkin näyttävät hankkeet ovat usein akateemista luovuutta energisoivia kipinöitä.

Yliopisto-opettajan on hyvä vierailla joskus ammattikorkeakoulussa ja hämmästyä kipinöinnistä. Tutustuin Metropoliassa kaupunki­viljelyyn, robotteihin ja formuloihin. Kiilto opiskelijoiden ja opettajien silmissä oli toisenlaista kuin yliopistolla.

Konkreettinen tekeminen melko vaatimattomissakin laboratoriotiloissa, yhteinen uurastaminen laitteiden ja kojeiden maailmassa näytti, mitä elävä tutkimus ja tuotekehitys voisi ­olla. Eikä ole tärkeää, tuleeko kaikista oppilaista formulainsinöörejä. Miten ihmeessä yliopiston käytäville saisi samanlaista kipinöintiä, jota näin aikoinaan myös Aallon Design Factoryssa?

On tärkeä nähdä, että oppimisen kipinä on omanlaisensa. Akateemisessa tutkimuksessa se voi liittyä uudenlaisiin aineistoihin, mallintamiseen, tutkimusmetodeihin tai varsin usein uusiin teoreettisiin käsitteisiin, jotka persukriteereillä voivat näyttää idioottimaisilta.

Tulevaisuuden Suomi tarvitsee akateemisia osaajia. Tutkimustyö vaatii pitkäjännitteisyyttä ja itsekuria. Eikö kiitollisuus puurtajia ja niitäkin kohtaan, jotka eivät ole saaneet rahoitusta, pitäisi näkyä juuri eduskunnan saleissa?

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/4a561586-ce8a-4478-b1b9-660f3e594384

Oli kolumnissa vähän sellaista kortin heiluttelun makua. Mutta noin muuten, kansanedustajat joutuvat kyttäämään mihin veronmaksajien rahoja käytetään, ja jos eivät kansanedustajat kyttäisi, veronmaksajien kuluttajansuoja voisi kärsiä. Myös tieteen tekemistä tulee valvoa. Jos edustajat kiinnittävät huomiota veronmaksajien kustantaman tieteen laatuun, kannattaisi tarkastella järjestelmätason toimivuutta. Toisaalta, jos kiinnittää liiaksi huomiota hassuilta näyttäviin yksityiskohtiin, siitä voi poliittinen vastustaja saada lyömäaseen.

Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

• Rahoitamme tieteellistä tutkimusta, tutkijankoulutusta ja tutkimusympäristöjen kehittämistä avoimen haun ja kilpailun kautta.
• Toimimme asiantuntijana kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.
• Keräämme ja analysoimme ainestoa tieteestä ja tieteen tekemisestä.
• Hoidamme muita meille annettuja asiantuntijatehtäviä.

Suomen Akatemia tukee korkealaatuista, vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta kaikilla tieteen ja tutkimuksen aloilla sekä sen hyödyntämistä yhteiskunnan parhaaksi. Tähtäämme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy.

Vahvistamme tutkimuksen vaikuttavuutta ja tieteen uudistumista rohkaisemalla tutkijoita laatimaan perinteisiä rajoja rikkovia ja riskejä sisältäviä, mutta tieteellisesti korkeatasoisia tutkimussuunnitelmia.

Tuotamme laadukkaita aineistoja ja analyyseja, joilla vahvistamme tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tietoaineistoja kokoamalla ja avaamalla tuemme myös suomalaisen yhteiskunnan osaamiseen perustuvaa uudistamista. Lisäksi teemme yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Vuonna 2022 rahoitamme tutkimusta 468 miljoonalla eurolla. Tutkimusrahoituksellamme rahoitetaan vuosittain noin 3 000 henkilötyövuotta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

Lähde: https://www.aka.fi/suomen-akatemian-toiminta/mita-teemme/mika-on-suomen-akatemia/


Tieteellisen työn laadun mittaaminen on pitkäaikainen hankala pähkinä, mutta siinäkin on edistytty. Erilaisia mittareita on olemassa.

The bottom line

Yes—good science is a piece of art, comes out of a innovative brain, deserves our admiration, and as such it is unmeasurable. However, such an approach does not fully meet the expectations of the community at large. We want more precision, but we should remember that whatever we measure, and indeed with the currently available rankings we measure different aspects of a scientist or of a journal, each of them gives a slightly different perspective. As long as we know what we measure and try to use a holistic approach, this is fine, but we have to acknowledge that these assessments are always somewhat imperfect.

Lähde: https://academic.oup.com/eurheartj/article/39/20/1765/5000085

Tieteen edistyvyyteen kuuluu että uusia ja entistäkin parempia tieteen laadun mittareita kehitettäneen tulevaisuudessa.

Tieteen laadusta puhuttaessa sopii huomioida ainakin nämä kaksi asiaa:

• Kuinka laadukasta on tutkimuksen korkeimman tason päätöksenteko? Korkeimmalla tasolla päätetään mitä tutkitaan, minkälaiseen tutkimukseen rahaa käytetään, ja mitä ovat ne tutkimuksen aiheet joita rahoitetaan.
  
  
• Kuinka hyvin tutkimus suoritetaan? Tuottaako tutkimus tulosta ja ovatko tulokset luotettavia?

Jälkimmäiseen on siis mittareita jo nyt. Mutta ensimmäiseen voi olla vaikea kehittää mittareita.

[Nikolas]

Politiikka on kansan kiihottamista kilpailijoita vastaan. Politiikon työ on hoitaa saarnaajana sanoman perillemeno ja samalla ylläpitää omaa suosiotaan. Valheet ja demagogia ovat meilläkin valitettavan tavallisia.

Tuo on ehkä sellainen inhorealistinen näkemys. Toisaalta on olemassa myös idealistinen näkemys, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Koska yhteisiä asioita hoitamassa on useita ihmisiä, muodostuu yhteisten asioiden hoitamisen kulttuuri, jota myös sanotaan politiikaksi.

Siinäpä onkin aloittelevalla poliitikolla pohtimista: Ottaako inhorealistisen vai idealistisen asenteen politiikkaan vai jotain niiden väliltä? Arvaan että tämä tapahtuu jokseenkin automaattisesti siten että idealistit noudattavat idealistista näkemystä, ja muut tarttuvat inhorealismiin.

[P]

Mika Pantzarin kolumni: Perussuomalaisten lausunnoissa näkyy vaarallinen tie, joka muistetaan 1930-luvun Saksasta

Olen ollut päättämässä Akatemian hankerahoista ja olen vahvasti Saarikon linjalla

Tuossahan se tulikin? Herra on itse päättämässä akatemian rahanjaosta? Kun opposition kansanedustajat rahanjakoa arvostelevat, niin yksi rahanjakajista kaivaa esiin natsikortin... Ja viskaa sillä arvostelijoita.

Voiko tämä olla näin naurettavaa?

[Lalli IsoTalo]

Taannoin kansanedustajat Koponen ja Niikko kyseenalaistivat tieteen rahoitusta värikkäin esimerkein muun muassa kutsumalla yhtä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ulostamisen hygieniasta ”älyttömäksi”.

No eihän se ollut älytön! Kun Afrikansarven pyllynpyyhkijät oppivat lukemaan, he voivat lukea tutkimuksesta ulostamisen hygienan alkeet!

Valtiovarainministeri Annika Saarikko älähti ja totesi, ”että tämänkaltaiset puheenvuorot, näistä varoitan vakavasti”.

Tai tapahtuu ... mitä? Saarikko tulee ja istuu päälle?

[Lalli IsoTalo]

... on olemassa myös idealistinen näkemys, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.

Politiikka on lyhytnäköisten kompromissien tekemistä oman tai kohderyhmän hyödyksi.

[Roope]

Näkökulma: Oulun järkytys käänsi viimeksi kurssin – uskaltaako perussuomalaiset lähteä leikkaushallitukseen?

Mielenkiintoista on nähdä, miten aggressiivisen vaalivideon perussuomalaiset tällä kertaa julkaisee verkossa, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.

Iltalehti 12.12.2022

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii katujengien väkivaltarikollisille huomattavasti nykyistä kovempia vankeusrangaistuksia.

–Vaikka kaikki nuorisorikollisuuteen syyllistyvät tai katujengeissä rikoksia tekevät eivät ole maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia, valtava enemmistö on, Purra painotti lauantaina Ykkösaamussa.

– Tämä on maahanmuuttoon liittyvä ilmiö. Sen takia maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on välttämätöntä, Purra jatkoi.

Purran sanat ovat totta.

[...]

Marraskuussa 2018, puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja, perussuomalaisten gallupsuosio laahasi kahdeksassa prosentissa.

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho esiintyi vaalitenteissä hyväntuulisena, ja hänen virheetön suomen kielensä vetosi muihinkin kuin stereotyyppisiin maahanmuuton vastustajiin.

Suurta kannatusharppausta ei kuitenkaan ollut näköpiirissä.

Vaalit vaikuttivat olevan SDP:n ja kokoomuksen välinen voimainkoitos ja kolmannen eli kansallismielisten populistien korvapuusti.

Yhdessä hetkessä asetelma muuttui.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä poliisi tiedotti, että Oulun käräjäoikeus oli vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden miesten törkeitä rikoksia nousi julkisuuteen lisää.

[...]

Halla-aho sanoi asian samoin kuin Purra nyt jengiväkivallan kohdalla.

– Rikokset liittyvät täysin yksiselitteisesti maahanmuuttoon ja harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan, hän arvioi perussuomalaisten äänenkannattajassa Suomen Uutisissa.

– Niissä kehitysmaissa, joista Suomeen pääasiassa saavutaan, naisen asema on heikko. Käsitykset naisten ja lasten koskemattomuudesta ja ihmisarvosta ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa, Halla-aho jatkoi ja esitti rikoksista tuomittujen maahanmuuttajien siirtämistä saarelle maasta karkotusta odottamaan.

Makaaberi tosiasia oli, että puolue hyötyi tragediasta poliittisesti.

Makaaberi tosiasia oli, että muut puolueet valtamedian avustuksella ohjasivat keskustelun järjestelmällisesti sivuraiteille kuten siihen, ketkä keskustelevat ja millä sanoilla.

Kaikkein makaabereinta oli, että rikolliset maahanmuuttajat rikoksia tekemään tuoneelle maahanmuuttopolitiikalle ei suostuttu tekemään yhtään mitään.

Oulun seksuaalirikossarjasta alkoi perussuomalaisten kannatuksen nousu, joka huipentui huhtikuisena vaali-iltana 17,5 prosentin ääniosuuteen ja 39 kansanedustajan paikkaan.

Perussuomalaisia hyödytti myös väittely ilmastonmuutoksesta ja yksityisautoilun päästöjen leikkaamisesta.

Gallupeja johtanut SDP esitti ilmasto-ohjelmassaan, että uusien dieselautojen myynti loppuisi Suomessa jonain päivänä.

Perussuomalaiset käänsivät kilpailijansa ilmastopolitiikan sosiaalisessa mediassa muotoon, jossa sosialidemokraattien väitettiin vievän maaseudulla vanhat dieselautot pihoista.

Ja sekös vasta ärsytti dieselmoottorin rauhoittavaan murinaan ja imelään tuoksuun mieltyneitä ihmisiä.

Tuollaisia pihoistaviemisväitteitä ei tosin tunnu löytyvän mistään. Puolueen kanta oli, että myyntiä ei pidä kieltää, kuten Lauri Nurmi itse tuolloin kirjoitti.

Neljä vuotta myöhemmin on syytä todeta, että maaseudulla sähköautojen latauspisteitä ilmestyy omakotitalojen pihoille kuin talitinttejä lintulaudoille.

Muutosvastarinta on kuitenkin yksi ihmisen perusominaisuuksista, ja sitä ruokkimalla on mahdollista ammentaa vaaleissa ääniä – tätä tosiasiaa hyödyntävät muutkin puolueet kuin vain perussuomalaiset.

Kyse ei ole muutosvastarinnasta vaan symbolipolitiikan vastustamisesta. Voi olla, että sähköautot yleistyvät odotettua nopeammin tai sitten ei, mutta juuri siksikin ihmisiä turhaan huolestuttavalle myyntikiellolle ei ollut perusteita sen enempää kuin Merkelillä oli perusteita sulkea Saksan ydinvoimalat.

Mikä sitten voisi olla Purran menestysreseptin toinen ainesosa?

Sähkön hinnannousu saattaisi toimia.

[...]

Kun Euroopassa kuolee sodassa tuhansia ja tuhansia ihmisiä, perussuomalaiset ei välttämättä ala flirttailla väkivallan kanssa.

Herkässä ja vaarallisessa todellisuudessa sisäisten jakolinjojen haavoiksi repiminen ei olisi viisasta. Vähintäänkin siinä piilisi riski, että aggressiivinen uhkakuvien maalailu kääntyisi perussuomalaisia itseään vastaan.

Purraa ja perussuomalaisten muita kärkipoliitikkoja epäilemättä houkuttelee ajatus ministeriydestä.

Niin kuuluukin olla, koska lakeja muutetaan vaikuttamalla hallituksessa.

Kokoomuksen kenttäväen enemmistö toivonee ennemmin hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kuin sosialidemokraattien kanssa.

Kokoomuksen kenttäväelle taitaa käydä toivomisissaan kuten Rydmanille.

Porvarihallituksen esteeksi saattaa nousta perussuomalaisten kansanedustajien taju realiteeteista.

Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta pitää vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Tämä tarkoittaa sitä, että seuraava hallitus leikkaa menoja miljardeilla euroilla.

Kansalaisten arjessa se tuntuu kipeästi.

Perussuomalaiset muistavat, mitä heidän kannatukselleen tapahtui vuonna 2015: kevään vaalien 17,7 prosentin kannatus ja hallitushuuma vaihtuivat joulukuuhun mennessä alle yhdeksän prosentin gallupsuosioksi.

Epäilemättä leikkauksia tekevässä hallituksessa ei ole yhtä kivaa kuin muiden rahaa levittävässä, mutta ei sen luulisi vaikuttavan hallitushalukkuuteen, jos katse on pallossa, kuten pitäisi.

PS:n kannatus lähti syöksyyn jo kesällä 2015, kun PS-ministerit eivät tehneet mitään historiallisen turvapaikanhakijatulvan pysäyttämiseksi ja hallitus rikkoi tuoretta hallitusohjelmaansa hyväksymällä EU:n turvapaikanhakijasiirrot. Syksyn 2015 leikkausuutisilla ei ollut enää kuin vähäinen vaikutus kesällä vaaleista peräti seitsemän prosenttia romahtaneeseen kannatukseen.

[Äpyli]

HS: Teemu Keskisarjan ehdokkuus yllätti Ylen: historioitsijasta kertova sarja oli julkaistu Areenassa maanantaina

HISTORIOITSIJA Teemu Keskisarja kertoi tiistaina hakevansa eduskuntaan perussuomalaisten listalta. Maanantaina Yle Areenassa julkaistiin hänestä kertova neliosainen dokumenttisarja Teemu Keskisarja ja kuolleet ihmiset.

Keskisarjan ehdokkuus ei ollut Ylen eikä sarjan tekijöiden tiedossa, sanoo Ylen luovat sisällöt ja media -yksikön vastaava päätoimittaja Ville Vilén.

”Ehdokkuus tuli meille tänään yllätyksenä”, Vilén kertoi tiistaina.

DOKUMENTTISARJA jää katsottavaksi Yle Areenaan, mutta sen televisioesitykset siirretään huhtikuun eduskuntavaalien yli.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan sarjan ensimmäisen osa olisi näytetty televisiossa tämän viikon torstaina.

”Meidän täytyy pitää huolta, ettei kukaan ehdokas saa erityistä näkyvyyttä toisiin ehdokkaisiin nähden. Ajankohtaisohjelmiin ehdokkaita voidaan kutsua, mutta tässä on kyse sarjasta, jossa esimerkiksi kuvataan Keskisarjan työtä”, Vilén perustelee.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009408130.html

Erinomainen juttu, että Keskisarja astuu politiikkaan. On todella järkevä tyyppi, sellainen jalat maassa -keskustelija vaikka tietoa ja ymmärrystä löytyy. Suorapuheinen sanan positiivisessa merkityksessä. Olen muuten joskus pelannut shakkia häntä vastaan vuosia sitten kun mies vielä lajia harrasti.

[Uuno Nuivanen]

Toivottavasti hänet valitaan. Ylestä tulee taatusti kenkää PS-ehdokkuuden jälkeen.

[Lalli IsoTalo]

HS: Teemu Keskisarjan ehdokkuus yllätti Ylen: historioitsijasta kertova sarja oli julkaistu Areenassa maanantaina

https://areena.yle.fi/1-64726116 [EDIT linkkikin löytyi ...]

Teemu Keskisarja ja kuolleet ihmiset
to 23.02. klo 19.00 - 19.30

1/4. Kyllikin murha. Kyllikki Saaren mysteeri piinaa Teemua, pitäisikö pappi Kanervon hauta kaivaa auki? Tulilahden murhista kertovan kirjan taustatutkimukset alkavat.

1/4. Kyllikin murha. Kyllikki Saaren mysteeri piinaa Teemua, pitäisikö pappi Kanervon hauta kaivaa auki? Tulilahden murhista kertovan kirjan taustatutkimukset alkavat.

2/4. Tulilahden suohauta. Pyöräretki, kesäyö - suohauta. Onko murhaaja poliisin vanha tuttu? Historia on todellisuuspakoa ruuhkavuosia elävälle Teemulle. Jouluaattona perhe on poissa ja Teemu saa kirjoittaa rauhassa.

2/4. Tulilahden suohauta. Pyöräretki, kesäyö - suohauta. Onko murhaaja poliisin vanha tuttu? Historia on todellisuuspakoa ruuhkavuosia elävälle Teemulle. Jouluaattona perhe on poissa ja Teemu saa kirjoittaa rauhassa.

3/4. Kaksi neitoa. Uhreina jälleen kerran kauniit neidot. Oliko murhaajia kaksi? Uni- ja muistiongelmat vaivaavat Teemua - tehokas kone alkaa hyytyä ja kirja ei edisty.

3/4. Kaksi neitoa. Uhreina jälleen kerran kauniit neidot. Oliko murhaajia kaksi? Uni- ja muistiongelmat vaivaavat Teemua - tehokas kone alkaa hyytyä ja kirja ei edisty.

4/4. Kätkijä. Kuka oli tämä mestarillinen kätkijä Tulilahdessa? Oliko kyseessä sarjamurhaaja? Teemun tutkintalinjat alkavat selkiytyä.

4/4. Kätkijä. Kuka oli tämä mestarillinen kätkijä Tulilahdessa? Oliko kyseessä sarjamurhaaja? Teemun tutkintalinjat alkavat selkiytyä.